ATS3-testausjärjestelmän evaluointi

Työ tehtiin Nokia Technology Platforms S60 Mobile Runtime-yksikölle. Työn tavoitteena oli evaluoida ATS3-testausjärjestelmä. ATS3-järjestelmällä voidaan automatisoida ohjelmistotestausta. Evaluoinnilla pyrittiin selvittämään voidaanko tuotekehitysvaiheessa oleva järjestelmä ottaa jo käyttöön vai vaatiiko se vielä lisäkehitystä. Työssä kerrotaan aluksi yleisesti ohjelmistotestauksesta. Siinä käydään läpi myös testausprosessin vaiheet sekä kerrotaan lyhyesti avuksi kehitetyistä työkaluista. Työssä kerrotaan myös ATS3-järjestelmän edeltäjien ominaisuuksista, sekä miten ne eroavat tarkastelun kohteena olevasta järjestelmästä. Varsinainen evaluointi alkoi tutustumalla ja asentamalla järjestelmä. Tämän jälkeen suoritettiin samat testit sekä ATS2.x-järjestelmässä että ATS3-järjestelmäss. Testauksen jälkeen analysoitiin testitulosten yhdenmukaisuuden perusteella, voidaanko siirtyä käyttömään ATS3-järjestelmää. Testitulokset olivat käytännässä yhdenmukaiset suoritettaessa testejä matkapuhelimessa, mutta emulaattoritestaus täytyi jättää väliin. Lukuisista yrityksistä sekä järjestelmän kehittäjän avusta huolimatta testejä ei onnistuttu suorittamaan ATS3-järjestelmän emulaattoriympäristössä. Näin ollen päädyttiin tulokseen, ettei järjestelmää voida ottaa vielä käytöön emulaattoritestauksessa, vaan se vaatii lisätutkimusta sekä perehtymistä järjestelmään.

O Processo de Intrusão Salina a jusante da Bacia Hidrográfica da Ribeira Seca. A Inversão do Processo e Impactos da Barragem

Os recursos hídricos na Bacia hidrográfica da Ribeira Seca não têm sido explorados numa base auto-sustentável. Como consequência, verifica-se a deterioração da qualidade da água dos poços e dos furos como resultado da intrusão salina que chega a avançar à volta dos quatro quilómetros para o interior da bacia hidrográfica. Na tentativa de mitigar os efeitos de uma exploração desequilibrada dos recursos em água, muitos projectos de conservação do solo e água foram levados a cabo, destacando-se o Projecto de Desenvolvimento de Bacias Hidrográficas, “Watershed Development Project” – financiado no quadro da USAID na década de 80, (mais concretamente em 1984) e que contemplava todas as bacias hidrográficas da ilha de Santiago. As principais actividades levadas a cabo no âmbito do “Watershed Development Project” foram essencialmente as seguintes: 1. Infra-estruturas hidráulicas de captação, armazenamento, adução e distribuição de água para a rega e consumo doméstico; 2. Infra-estruturas de correcção do leito da ribeira, de espalhamento e recarga das águas de escoamento superficial; 3. Instalação de bombas eólicas para bombagem da água dos poços; 4. Adaptação ao regadio de terrenos de cultura e construção de terraços; 5. Arborização das encostas em dispositivos anti-erosivos (banquetas, muretes, caldeiras, etc.) 6. Sistemas de “water harvesting/runoff farming” (incluindo construção de grandes reservatórios, diques de captação de águas de escoamento superficial); 7. Plantação de feijão Congo (Cajanus cajan) em muretes e banquetas nas encostas. No quadro do projecto de Desenvolvimento de Bacias Hidrográficas, “Watershed Development Project”, dois projectos de luta contra a intrusão salina foram elaborados. Um dos projectos contemplou a Ribeira de Saltos e outro na Ribeira Seca. Só o da Ribeira de Saltos foi executado sob a orientação do coordenador técnico do projecto e os resultados, embora evidentes, estão sendo quantificados no âmbito de um trabalho por nós conduzido. O projecto de luta contra a intrusão salina na Ribeira Seca não foi implementado e bem assim, os projectos considerados no PDH-Ribeira Seca financiados no quadro da Cooperação Austríaca.Pretende-se com este trabalho de fim de curso não só analisar os efeitos da degradação ecológica dos terrenos de cultura localizados a jusante e submetidos à intrusão salina, como também, quantificar os impactos das infra-estruturas hidráulicas executadas a jusante da Ribeira Seca, mais concretamente, o efeito da construção da Barragem de Poilão na melhoria das condições hidrológicas do troço da bacia hidrográfica a jusante.

Physical quality of a yellow latossol under integrated crop-livestock system

Soil physical quality is essential to global sustainability of agroecosystems, once it is related to processes that are essential to agricultural crop development. This study aimed to evaluate physical attributes of a Yellow Latossol under different management systems in the savanna area in the state of Piaui. This study was developed in Uruçuí southwest of the state of Piauí. Three systems of soil management were studied: an area under conventional tillage (CT) with disk plowi and heavy harrow and soybean crop; an area under no-tillage with soybean-maize rotation and millet as cover crop (NT + M); two areas under Integrated Crop-Livestock System, with five-month pasture grazing and soybean cultivation and then continuous pasture grazing (ICL + S and ICL + P, respectively). Also, an area under Native Forest (NF) was studied. The soil depths studied were 0.00-0.05, 0.05-0.10 and 0.10-0.20 m. Soil bulk density, as well as porosity and stability of soil aggregates were analyzed as physical attributes. Anthropic action has changed the soil physical attributes, in depth, in most systems studied, in comparison to NF. In the 0.00 to 0.05 m depth, ICL + P showed higher soil bulk density value. As to macroporosity, there was no difference between the management systems studied and NF. The management systems studied changed the soil structure, having, as a result, a small proportion of soil in great aggregate classes (MWD). Converting native forest into agricultural production systems changes the soil physical quality. The Integrated Crop-Livestock System did not promote the improvement in soil physical quality.

Imaging the seascapes of the Mediterranean

The Mediterranean Sea is a relative newcomer to Earth"s landscape. Due to its complex tectonic history, this mid-latitude sea is composed of a cluster of basins. Their seascape is in most cases dominated by geologically young structures, but also by sedimentary processes. Among the latter, sedimentary processes related to the dynamics of the largest rivers in the Mediterranean (Ebro, Rhône, Po, Danube, and Nile) stand out. This overview article illustrates the main sedimentary processes and their products contributing to shape the Mediterranean seascape within a source-tosink approach. To highlight this approach, this article mainly focuses on one of the EUROSTRATAFORM project study areas: the northwestern Mediterranean.

Rill erosion on an oxisol influenced by a thin compacted layer

The presence of compacted layers in soils can induce subprocesses (e.g., discontinuity of water flow) and induces soil erosion and rill development. This study assesses how rill erosion in Oxisols is affected by a plow pan. The study shows that changes in hydraulic properties occur when the topsoil is eroded because the compacted layer lies close below the surface. The hydraulic properties that induce sediment transport and rill formation (i.e., hydraulic thresholds at which these processes occur) are not the same. Because of the resistance of the compacted layer, the hydraulic conditions leading to rill incision on the soil surface differed from the conditions inducing rill deepening. The Reynolds number was the best hydraulic predictor for both processes. The formed rills were shallow and could easily be removed by tillage between crops. However, during rill development, large amounts of soil and contaminants could also be transferred.

Iowa Interstate Corridor Plan, 2013

The purpose of this Interstate Corridor Plan (plan) is to provide the Iowa Department of Transportation (Iowa DOT) with an initial screening and prioritization of interstate corridors/segments. This process evaluates the entire interstate system, independent of current financial constraints, using a select group of criteria weighted in terms of their relative significance. The resulting segments would then represent those areas that should be considered for further study (e.g., environmental, design, engineering), with the possibility of being considered for programming by the Iowa Transportation Commission. There was a dominant theme present in conversations with those department stakeholders who have a keen interest in the product of this planning effort. A statement that was often heard was that staff needed more information to help answer the question, “Where do we need to be looking to next, and when?” There was a strong desire to be able to use this plan to help populate that initial pool of candidate segments that would progress towards further study, as discussed below. It was this theme that framed the need for this plan and ultimately guided its development. Further study: As acknowledged at the beginning of this section, the product of this planning effort will be an initial screening and prioritization of interstate corridors/segments. While this initial screening will assist the Iowa DOT in identifying those areas that should be considered for further study, the plan will not identify specific projects or alternatives that could be directly considered as part of the programming process. Bridging the gap between this plan and the programming process are a variety of environmental, design, and engineering activities conducted by various Iowa DOT offices. It is these activities that will further refine the priority corridors/segments identified in this plan into candidate projects. In addition, should the evaluation process developed through this planning effort prove to be successful, it is possible that there will be additional applications, such as future primary system highway plans and statewide freight plans.

Transportation Program Management System, HR-394, 2003

HR-394 was a software and database development project. Via funding provided by the Iowa Highway Research Board, the Iowa County Engineer's Association Service Bureau oversaw the planning and implementation of an Internet based application that supports two major local-government transportation project activities: Project programming and Development tracking. The goals were to reduce errors and inconsistencies, speed up the processes, link people to both project data and each other, and build a framework that could eventually support a 'paperless' work flow. The work started in 1999 and initial development was completed by the fall of 2002. Since going live, several 'piggy back' applications have been required to make the Programming side better fit actual work procedures. This part of the system has proven adequate but will be rewritten in 2004 to make it easier to use. The original development side module was rejected by the users and so had to be rewritten in 2003. The second version has proven much better, is heavily used, and is interconnected with Iowa DOT project data systems. Now that the system is in operation, it will be maintained and operated by the ICEA Service Bureau as an ongoing service function.

Myyttiset kuvaukset työstä : analyysi kehittämishankkeen keskusteluista

Summary: Mythical descriptions at work : an analysis of discussions within a development project

Turbokoneen rakenneoptimointi ja mittausjärjestelyt

Tässä diplomityössä käsitellään erään tuotekehitysprojektissa tehdyn turbokoneen prototyypin takuumittauksia. Takuumittauksilla on tarkoitus varmistaa alustavasti valmistetun prototyypin toimivuus. Mittauksista saatuja arvoja on lopuksi tarkoitus verrata suunnitteluarvoihin, jolloin nähdäänkuinka hyvin suunnitelmat ja alustavat suunnittelulaskelmat ovat onnistuneet koskien tätä turbokonetta. Työssä esitellään pääpiirteissään laitteen toiminta. Takuumittauksia varten tarpeelli-set mitattavat suureet ja vaihtoehtoiset mittausmenetelmät on esitelty. Lisäksi on suunniteltu mittausjärjestelmä PI-kaavioineen, jolla pystytään saamaan riittävän kat-tava mittaustulos laajuus. Työssä on myös esitelty miten mittaustuloksista saadaan tarvittavat vertailuarvot verrattavaksi alustaviin suunnittelulaskelmiin. Tämä diplomityö on tehty, että alustavat mittaussuunnitelmat olisi valmiina olemassa jotta varsinainen takuumittauslaitteisto pystytään rakentamaan nopeasti turbokoneen prototyypin valmistuttua. Lopuksi saadun mittausotannan käsitteleminen on myös selvempää, koska riittävät teoreettiset perusteet mittausaineiston käsittelemiseen on myös kerätty tähän työhön. Työssä käsiteltävän mittausjärjestelmän pääpaino on virtaus ja lämpöteknisillä mitta-uksilla. Myös sähköteknisiä mittauksia ja turbokoneen rakenteellisen toimivuuden mittauksia on käsitelty tässä työssä. Tässä diplomityö antaa kattavat perustiedot tarvittaviin mittausmenetelmiin ja miten varsinainen mittaustieto saadaan jalostettua vertailtavaan muotoon. Siinä käsitellään myös vaikeuksia joita toimivanmittausjärjestelmän kehittämisessä on otettava huo-mioon.  

Hajautetun järjestelmäkehityksen soveltaminen

Hajautetulla järjestelmäkehityksellä tarkoitetaan tietojärjestelmän kehitysprojektin hajauttamista maantieteellisesti jakamalla projektiryhmä virtuaalitiimeiksi eri paikkakunnille tai eri maihin. Tässä diplomityössä tutustutaan hajautettuun järjestelmäkehitykseen käsitteenä sekä perehdytään kehitysprosessin hajauttamisen ja virtuaalitiimien käytön potentiaalisiin hyötyihin ja ongelmiin sekä kirjallisuuden että eräässä yrityksessä toteutetun projektin pohjalta, sekä kirjallisuudessaesiintyviin ratkaisuihin riskien pitämiseksi mahdollisimman pieninä. Tältä pohjalta etsitään keskeisimmät projektin onnistumiseen vaikuttavat tekijät. Työssä haetaan kirjallisuudessa esitettyjä keinoja yhdistämällä ratkaisuja virtuaalitiimien potentiaalisten hyötyjen toteuttamiseksi ja riskien välttämiseksi. Kehitettyjä ratkaisuja tarkastellaan sekä kirjallisuuden esimerkkitapausten, että hajautetusta järjestelmäkehitysprojektista saatujen omakohtaisten käytännön kokemusten valossa. Työssä luodaan myös silmäys hajautettua työskentelyätukeviin työkaluihin. Kirjallisuuden ja osin myös käytännön kokemusten pohjalta merkittävimmiksi hajautetun järjestelmäkehitystyön tukemisessa osoittautuivat työryhmän viestinnän tukeminen, erityisesti silloin kun ryhmänjäsenet eivät voi käyttää äidinkieltään, ryhmän jäsenten välisen luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden luominen, sekä työn koordinointi.

Competitiveness Survey of a Biofuel Power Plant

Työn tarkoituksena on tarkastella Euroopan siirtymätalousalueelta kotimaisen biopoltto-ainevoimalaitoksen kilpailukykyä potentiaalisimmiksi markkinakohteiksi arvioitujen nykyisten Eu-valtioiden osalta. Työ tehdään osana kokoluokaltaan 3,5 MWth/1,0 MWe pienvoimalaitoksen tuotekehityshanketta, joka on käynnistynyt Varkaudessa tämän vuoden maaliskuussa. Potentiaalisimpien siirtymätalousmaiden valintakriteereinä on käytetty aiempia tutkimuksia ja raportteja. Huomio keskitetään kiinteän biopolttoaineen resursseihin ja biopolttoaineisiin pohjautuvalle energiantuotannolle asetettuihin tavoitteisiin. Edellä mainittujen kriteerien pohjalta tarkasteltaviksi valittujen valtioiden osalta tehtiin tarkemmat kilpailukykyanalyysit, otettiin yhteyttä markkina-alueeltaalan ammattilaisiin ja kartoitettiin potentiaalisimmat markkinakohteet. Tavoitteena on arvioida varteenotettavin kilpailija kiinteisiin biopolttoaineisiin pohjautuvalle sähkön ja lämmön yhteistuotannolle, jonka perusteella laaditaan mallivoimalaitoksen kilpailukykyisen hinnan määrittämiseksi tiettyyn takaisinmaksuaikaan ja korkotekijään perustuen. Lopulta tehdään maakohtaisesti yhteenveto merkittävimmistä markkinapotentiaaliin vaikuttavista kilpailutekijöistä, arvioidaan potentiaalisin kohdemaa sekä esitetään mahdollinen investoinnin rahoitusvaihtoehto ja keinoja markkinoida tuotetta potentiaalisille asiakkaille.

Tilaus- toimitusprosessin kehittäminen tilausohjautuvassa tuotannossa

Diplomityön tavoitteena on tilaus- toimitusprosessin kehittäminen tilausohjautuvassa tuotannossa. Prosessin nykytilan tarkemman analysoinnin avulla on tarkoitus lisätä prosessissa työskentelevien henkilöiden käsitystä siitä, miten prosessi toimii tällä hetkellä sekä minkälaisesta liiketoiminnasta onkaan kyse. Tämä työ on osa laajempaa kohdeyrityksessä meneillään olevaa kehitysprojektia, jonka päätöksentekoa on tarkoitus tukea tässä työssä tehtyjen analyysien avulla.Työ on jakautunut kolmeen osaan; teoria-, analyysi- sekä synteesiosaan. Teoriaosassa käsitellään prosesseja yleisesti, niiden kehittämistä sekä mittaamista. Prosessien kehittämismenetelmistä esitellään kapeikkoajattelu sekä Lean-tuotanto. Analyysiosassa käsitellään tilastollistenanalyysien perusteella prosessin nykytilaa ja liiketoiminnan luonnetta. Pilottitoimitus sekä laajemman kehitysprojektin esittely kuuluvat myös analyysiosan sisältöön. Analyysiosan perusteella tuotteiden läpimenoaikaa voidaan lyhentää vähentämällä eri vaiheiden välisiä odotusaikoja. Myös materiaalien saatavuus tulisi varmistaa kehittämällä tavaralogistiikkaa. Synteesiosassa on listattu käytännönläheisiä kehitysehdotuksia prosessin suorituskyvyn parantamiseksi. Pohjana ehdotuksille on analyysiosassa ilmenneet ongelmat. Laajempana kehityskohteena esitellään kolmivaiheinen muutosprosessi, jonka avulla voidaan tehostaa tavaralogistiikkaa ulkoistamisen avulla.

Pienten tuotekehityshankkeiden erityispiirteet konepajateollisuuden yrityksessä

Tutkimuksessa on tarkasteltu pienten tuotekehityshankkeiden tehokkuutta suuressa paperikoneita valmistavassa yrityksessä. Tutkimuksen osana on selvitetty sisäisen lanseerauksen kehitystarpeita oman myyntihenkilöstön aktivoinnissa, joka onolennainen osa uuden tuotteen onnistunutta markkinalanseerausta. Tuotekehityksen ja projektin johtamisen teoreettisen tutkimuksen esittelyn jälkeen tutkimuksessa on selvitetty liiketoimintaympäristön asettamia vaatimuksia yrityksen pienille tuotekehityshankkeille. Luodun teoreettisen viitekehikon avulla on tarkasteltu neljää tuotekehitysprojektia ja niiden onnistumiseen vaikuttaneita fundamentteja. Paras kilpailukyky case-liiketoiminnassa saavutetaan korkean teknologian tuotteilla, joiden kehittäminen yrityksen sisällä on strategisesti perusteltua. Matalan teknologian tuotteet tulisi hankkia pienemmiltä kilpailijoilta. Pienten kehitysprojektien nopeampi läpivienti tuoteyksiköissä vaatii yhtenäistä osaamista vaativien tuoteryhmien muodostamista sekä nykyistä selkeämpiä rooleja tuotteiden ja tuotekehityshenkilöstön välille. Organisaatiomuutoksesta johtuen tuoteyksiköiden tulee kehittää kontaktit Service-liiketoimintalinjan alaiseen myyntiverkostoon myynnin tukemiseksi. Sisäisen lanseerauksen laajuus tulee heijastaa uuden tuotteen monimutkaisuutta. Lisäksi tuotetietomyyntiverkostossa ei ole halutulla tasolla ja vaatii kehitystoimenpiteitä jatkossa.

Asiantuntijaorganisaation osaamisen ja tietämyksen kehittäminen : Case: UPM Kymmene Metsä Metsätalous ja maankäyttö

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, mikä merkitys erilaisella osaamisella asiantuntijaorganisaatiossa, mitä osaamista organisaatiossa tarvitaan, selvittää mitä osaamista organisaatiossa on ja kuinka olemassa oleva osaaminen ja resurssit vastaavat tarpeita jatkuvan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Kohdeorganisaationa tutkimuksessa on UPM-Kymmene, Metsä, Metsätalous- ja maankäyttö -yksikkö, Valkeakoskella. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda pohja organisaation kehittämisohjelmalle.Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä ovat eri tutkijoiden näkemykset tiedon ja osaamisen johtamisesta, tiedon ja osaamisen johtamisen sukupolvista, tiedon ja osaamisen johtamisen yhdistymisestä sekä näkemykset osaamisen kehittämisestä. Tutkimus osoittaa selkeästiosaamisen ja tiedon tärkeyden ja merkityksen organisaatiolle.

Talouden hallinta ja talousneuvonta ylivelkaantumisen estämisessä

Tutkielman tavoitteena oli saada näkemys kunnallisten talous- ja velkaneuvontatoimistojen antaman talousneuvonnan toimivuudesta ylivelkaantumisen estämisessä sekä mahdollisista kehitystarpeista. Tutkielmassa käsitellään talousneuvonnan perustana oleva lainsäädäntö, tasapainoisen talouden perusteita sekä velkaantumisen syitä. Varsinainen tutkimus tehtiin internetin kautta toteutetulla kunnallisille talous- ja velkaneuvojille suunnatulla kyselyllä. Kyselyllä selvitettiin muun muassa, kuinka paljon talousneuvontaa annetaan, minkälaista tuo annettu neuvonta on ja annetaanko neuvontaa yrittäjille. Lisäksi haluttiin saada selville talous- ja velkaneuvojien käyttämä talousneuvontaprosessi. Tutkimustuloksista ilmenee, että vaikka talous- ja velkaneuvonnasta annettu laki painottaa talousneuvontaa, talous- ja velkaneuvojien tyypilliset työtehtävät liittyvät yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Varsinaista talousneuvontaa annetaan kohtuullisen vähän. Suurin osa talous- ja velkaneuvojista oli sitä mieltä, että talousneuvonnalla voidaan kokonaan tai osittain estää ylivelkaantuminen. Yli puolet talous- ja velkaneuvojista ei antaisi talousneuvontaa yrittäjille, mutta pääsyy kieltäytymiselle oli kuitenkin resurssipula. Talousneuvonnan antamisen tueksi tulisi saada koulutusta, materiaalia sekä konkreettisia välineitä, kuten atk-ohjelmia. Velkaantuminen on pysyvä osa markkinataloutta ja yhteiskunnan tulee kantaa siitä vastuu. Tärkeintä olisi kuitenkin saada ihmiset motivoitumaan oman taloudellisen tilanteen hoitamiseen.