Actividades para la formación de profesionales reflexivos en la acción: una propuesta de desarrollo de competencias desde los créditos prácticos en los estudios de Maestro de Educación Especial

Las experiencias educativas en los centros de Educación Infantil y Primaria de nuestro entorno próximo forman parte de los recursos esenciales para la formación de los futuros maestros. De manera continuada a lo largo de segundo y tercer curso de Magisterio esta realidad constituye el campo de aprendizaje de nuestros estudiantes. En él deberán desarrollar una actividad relacionada con la adquisición del conocimiento teórico en la Universidad. En este marco se reclama a los estudiantes que, además de la observación de los profesionales expertos, sean también docentes diseñando y llevando a término con alumnos de seis a doce años distintas experiencias, que posteriormente deberán analizar y evaluar a partir de distintas estrategias.

Estudio de implantación de red y servicios Linux

Creación de una estructura de red que permita redireccionar el tráfico entre las redes WLAN y hacia Internet desde un punto central de un centro educativo, de forma que sea dinámico realizar cambios sobre la configuración desde una sola máquina.

Mobile Protocol Stack Simulator

Nykypäivän maailma tukeutuu verkkoihin. Tietokoneverkot ja langattomat puhelimet ovat jo varsin tavallisia suurelle joukolle ihmisiä. Uusi verkkotyyppi on ilmestynyt edelleen helpottamaan ihmisten verkottunutta elämää. Ad hoc –verkot mahdollistavat joustavan verkonmuodostuksen langattomien päätelaitteiden välille ilman olemassa olevaa infrastruktuuria. Diplomityö esittelee uuden simulaatiotyökalun langattomien ad hoc –verkkojen simulointiin protokollatasolla. Se esittelee myös kyseisten verkkojen taustalla olevat periaatteet ja teoriat. Lähemmin tutkitaan OSI-mallin linkkikerroksen kaistanjakoprotokollia ad hoc –verkoissa sekä vastaavan toteutusta simulaattorissa. Lisäksi esitellään joukko simulaatioajoja esimerkiksi simulaattorin toiminnasta ja mahdollisista käyttökohteista.

Lähiverkkotuotteen palveluprosessien kehittäminen, Case: Elisa

Diplomityön aiheena oli tutkia case-yrityksen prosessikehitystä, prosessijohtamista sekä lähiverkkopalveluketjua prosessinäkökulman kannalta. Tutkimuksen päätavoitteina oli selvittää, kuinka lähiverkkopalveluketjun toimintaa voisi tehostaa, ja minkälaisia kertakustannuksia yhdestä keskiverotoimituksesta syntyy. Tavoitteina oli myös selvittää yrityksen prosessikehittämisen tila sekä minkälaisia prosessijohtamismalleja yrityksessä käytetään ja millä tavoin sen pääprosesseja johdetaan. Tutkimus oli case-tyyppinen, eli siinä tutkittiin yhden yrityksen toimintaa ja prosesseja. Teoreettinen pohja tutkimukselle luotiin käsittelemällä liiketoimintaprosesseihin liittyviä ydinmääritelmiä, erilaisia prosessijohtamismalleja ja liiketoimintaprosessien mittaamista. Tutkimuksen peruselementit tiedon hankintaan olivat kirjallisuus ja haastattelut. Lisäksi tutkimus pohjasi vahvasti tutkijan tekemiin omiin havaintoihin yrityksessä ja sen toimintaympäristössä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin lähiverkkopalveluketjun senhetkinen tilanne, analysoitiin palveluketjun sisältämiä prosesseja ja kirjattiin ylös havaitut ongelmakohdat. Haastatteluista kerättyjen tietojen perusteella laskettiin yhdestä keskivertolähiverkkotoimituksesta case-yritykselle syntyvät kertakustannukset. Tämän lisäksi analysoitiin yrityksen senhetkistä prosessijohtamis- ja prosessikehitystasoa sekä peilattiin niitä yrityksen tulevaisuuden prosessikehittämistoimiin. Lopuksi johtopäätöksien kautta esitettiin kaksi toimintaehdotusta, joilla palveluketjun toimintaa voitaisiin parantaa. Ensimmäinen ehdotus oli radikaalimpi, ja siinä siirryttäisiin kokonaan pois palveluketjumallista tiimipohjaiseen malliin. Toisessa ehdotuksessa keskityttiin korjaamaan palveluketjun ongelmakohtia.

Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla

Turun yliopiston arkeologian oppiaine tutki Raision Ihalan historiallisella kylätontilla, ns. Mullin eduspellolla, asuinpaikan, josta löydettiin maamme oloissa harvinaisen hyvin säilyneitä rakennusten puuosien jäännöksiä. Löytö on ainutlaatuinen Suomen oloissa ja sillä on kansainvälistäkin merkitystä, koska hyvin säilyneet myöhemmän rautakauden ja varhaisen keskiajan maaseutuasuinpaikat, joista tavataan puujäännöksiä, ovat harvinaisia erityisesti itäisen Itämeren piirissä. Rakennukset on ennallistettu käyttäen tiukkaa paikallisen analogian (’Tight Local Analogy’) metodia, erityisesti suoraa historiallista analogista lähestymistapaa. Tätä tarkoitusta varten muodostettiin aluksi arkeologinen, historiallinen ja etnografinen lähdemalli. Tämä valittiin maantieteellisesti ja ajallisesti relevantista tutkimusaineistosta pohjoisen Itämeren piiristä. Tiedot lounaisen Suomen rakennuksista ja rakennusteknologiasta katsottiin olevan tärkein osa mallia johtuen historiallisesta ja spatiaalisesta jatkuvuudesta. Lähdemalli yhdistettiin sitten Mullin arkeologiseen aineistoon ja analyysin tuloksena saatiin rakennusten ennallistukset. Mullista on voitu ennallistaa ainakin kuusi eri rakennusta neljässä eri rakennuspaikassa. Rakennusteknologia perustui kattoa kannattaviin horisontaalisiin pitkiin seinähirsiin, jotka oli nurkissa yhdistetty joko salvoksella tai varhopatsaalla. Kaikissa rakennuksissa ulkoseinän pituus oli 5 – 7 metriä. Löydettiin lisäksi savi- ja puulattioita sekä kaksi tulisijaa, savikupoliuuni ja avoin liesi. Runsaan palaneen saven perusteella on mahdollista päätellä, että katto oli mitä todennäköisimmin kaksilappeinen vuoliaiskatto, joka oli katettu puulla ja/tai turpeella. Kaikki rakennukset olivat samaa tyyppiä ja ne käsittivät isomman huoneen ja kapean eteisen. Kaikki analysoitu puu oli mäntyä. Ulkoalueelta tavattiin lisäksi tunkioita, ojia, aitoja ja erilaisia varastokuoppia. Rakennukset on ajoitettu 900-luvun lopulta 1200-luvun lopulle (cal AD). Lopuksi tutkittiin rakennuksia yhteisöllisessä ympäristössään, niiden ajallista asemaa sekä asukkaiden erilaisia spatiaalisia kokemuksia ja yhteyksiä. Raision Ihalaa analysoidaan sosiaalisen identiteetin ja sen materiaalisten ilmenemismuotojen kautta. Nämä sosiaaliset identiteetit muodostuvat kommunikaatioverkostoista eri spatiaalisilla ja yhteisöllisillä ta¬soilla. Näitä eri tasoja ovat: 1) kotitalous arjen toimintoineen, perhe ja sukulaisuussuhteet traditioineen; 2) paikallinen identiteetti, rakennus, rakennuspaikka, asuinpaikan ympäristö ja sen käyttö, (maa)talo ja kylä; 3) Raision Ihalan kylä laajemmassa alueellisessa kontekstissaan pohjoisen Itämeren piirissä: kauppiaiden ja käsityöläisten kontaktiverkostot, uskonnollinen identiteetti ja sen muutokset.

Carrier Ethernet "label" scalability

A collection of slides from the authorpsilas seminar presentation is given

Alueverkkojen yhteisöllisyyden edistäminen, vaihtoehtojen arviointi ja yhteisöverkkoportaalin toteutus

Internetin yhteisöpalvelut ovat saavuttaneet suuren suosion. Ne mahdollistavat digitaalisten yhteisöjen ja yhteisöllisyyden tunteiden aikaansaamisen käyttäjien välille. Kehittyneet verkkoyhteydet ja sisältötekniikat ovat antaneet mahdollisuuden monipuolisten vuorovaikutustyökalujen toteuttamiseksi. Sähköinen yhteisöllisyys on nouseva trendi, joka tukee arkipäivästä todellisuutta. Verkkojen paikallinen kehitys, niin laajakaistan kuin erilaisten alueverkkojen avulla on nostanut ajatuksia luoda myös paikallista yhteisöllisyyttä globaalien yhteisöpalvelujen rinnalle. Nopeiden alueverkkojen laajentuminen ovat tuoneet edistyneet verkkoyhteydet niin lähiöihin kuin taajamienkin ulkopuolelle. Avointen alueverkkojen mallissa verkko ja palvelukerros ovat eriytetty toisistaan. Ulkopuoliset palveluntarjoajat voivat tarjota palveluitaan suoraan alueverkon käyttäjille lähempänä verkkotasoa, verrattuna perinteiseen yhden verkkooperaattorin malliin. Tämä mahdollistaa uusien innovatiivisempien palveluiden kehittelyn. Tässä diplomityössä tutkittiin mahdollisuuksia joilla voidaan edistää yhteisöllisyyttä paikallisissa alueverkoissa ja hyödyntää niiden paikallista suorituskykyä, sekä resursseja palveluiden toteutuksessa. Työssä selvitettiin ensin mistä käsitteet yhteisö ja yhteisöllisyys ovat muodostuneet. Selvityksen pohjalta tutkittiin mitä teknisiä menetelmiä on yhteisöjen ja yhteisöllisyyden tunteen aikaansaamiseksi olemassa. Selvityksen tuloksena syntyi teknologinen tiekartta tietoverkkoyhteisöllisyyteen, sekä sosiaalisten palvelualustojen luokittelukaavio, joiden tarkoitus on yhdessä kuvastaa yhteisöllisyyttä tukevia palvelumahdollisuuksia. Työn viimeisessä vaiheessa toteutettiin yhteisöllinen alueverkkopalvelu, sekä yhteisövalvontajärjestelmä – lisäarvopalvelukonsepti, jotka pyrkivät hyödyntämään paikallisen alueverkon tarjoamaa suorituskykyä ja resursseja.

Käyttäjä- ja laiterekisteröinti kampusverkossa

Nykyaikaisen verkon ominaisuuksia ovat osoitteiden dynaaminen jako verkkolaitteille, verkon käyttäjien ja laitteiden tunnistaminen ennen yhteyden avaamista sekä käytön estäminen tuntemattomilta käyttäjiltä. Diplomityössä toteutetaan LNET-verkkoon käyttäjä- ja laiterekisteröinti, jonka avulla käyttäjät voivat rekisteröidä itselleen verkkolaitteita ja näin avata itselleen Internet-yhteyden.

A modified nominal stress method for fatigue assessment of steel plates with thermally cut edges

Thermal cutting methods, are commonly used in the manufacture of metal parts. Thermal cutting processes separate materials by using heat. The process can be done with or without a stream of cutting oxygen. Common processes are Oxygen, plasma and laser cutting. It depends on the application and material which cutting method is used. Numerically-controlled thermal cutting is a cost-effective way of prefabricating components. One design aim is to minimize the number of work steps in order to increase competitiveness. This has resulted in the holes and openings in plate parts manufactured today being made using thermal cutting methods. This is a problem from the fatigue life perspective because there is local detail in the as-welded state that causes a rise in stress in a local area of the plate. In a case where the static utilization of a net section is full used, the calculated linear local stresses and stress ranges are often over 2 times the material yield strength. The shakedown criteria are exceeded. Fatigue life assessment of flame-cut details is commonly based on the nominal stress method. For welded details, design standards and instructions provide more accurate and flexible methods, e.g. a hot-spot method, but these methods are not universally applied to flame cut edges. Some of the fatigue tests of flame cut edges in the laboratory indicated that fatigue life estimations based on the standard nominal stress method can give quite a conservative fatigue life estimate in cases where a high notch factor was present. This is an undesirable phenomenon and it limits the potential for minimizing structure size and total costs. A new calculation method is introduced to improve the accuracy of the theoretical fatigue life prediction method of a flame cut edge with a high stress concentration factor. Simple equations were derived by using laboratory fatigue test results, which are published in this work. The proposed method is called the modified FAT method (FATmod). The method takes into account the residual stress state, surface quality, material strength class and true stress ratio in the critical place.

Second Welland Canal - Book 1, Survey Map 1 - Entrance, Lock 1 and Port Dalhousie

Survey map of the Second Welland Canal created by the Welland Canal Company showing the areas in and around Port Dalhousie and Grantham Township. Identified structures associated with the Canal include Lock 1, Lighthouse, Lighthouse Keeper's House, East and West Piers, Harbour, Waste Weir, Store House, Collector's Office, Collector Assistant Office, Lock Tender's House and the new towing path. Features of the First Welland Canal are noted in red ink and includes the old Harbour, old Lock 1, old towing path and the original bed of the Twelve Mile Creek. The surveyors' measurements and notes can be seen in red and black ink and pencil. Local area landmarks and businesses are also identified and include streets and roads (ex. Lock Street and Colonel Clark's Cattle Road), Alex Muir's Dry Dock, RandJ Laurie Flouring Mill, R. Laurie and Company Grist Mill, A. Morrison Saw Mill, Johnson's Tavern, a store and a church. Properties and property owners of note are: Concession 1 Lots 21 and 22, John Christie, John Clark, N. Pawling, William Pawling, W. Carter, G.A. Clark, J. Maven, Mrs. Wood, James Drabble and J. Woodall.

Second Welland Canal - Book 1, Survey Map 2 - Lock 1 and Port Dalhousie

Survey map of the Second Welland Canal created by the Welland Canal Company showing the areas in and around Port Dalhousie and Grantham Township. Identified structures associated with the Canal include Lock 1, East and West Piers, Collector's Office, Lock Tender's House and the new towing path. The surveyors' measurements and notes can be seen in red and black ink and pencil. Local area landmarks and businesses are also identified and include streets and roads (ex. Road to St. Catharines, Side Line, Old Road to Port Dalhousie, Road to Niagara), the Welland Railway and its structures (ex. freight sheds, wood shed, raised platform, elevator, cranes, water tank, turn table, and passenger station), G. A. Clark's Wood Yard, Clark's Wood Office, Alex Muir's Dry Dock, Donald, Andrews and Ross' Dry Dock, RandJ Laurie Flouring Mill, R. Laurie and Company Grist Mill and A. Morrison Saw Mill. A New Road to St. Catharines is featured in red ink. Properties and property owners of note are: Concession 1 Lots 19, 20 and 21, John Christie, and John Clark.

Second Welland Canal - Book 1, Survey Map 3 - Old Lock 2 in Grantham Township

Survey map of the Second Welland Canal created by the Welland Canal Company showing a portion of the Grantham Township near Port Dalhousie. Identified structures associated with the Canal include the new towing path. The surveyors' measurements and notes can be seen in red and black ink and pencil. Features of the First Welland Canal are noted in red ink and include the old Lock 2, old towing path and the original bed of the Twelve Mile Creek. Local area landmarks are also identified and include streets and roads (ex. Side Line and Old Road), four unnamed bridges, and a tree stump along the old towing path. A New Road to Port Dalhousie is featured in red ink. Properties and property owners of note are: Concession 3 Lots 21, 22 and 23, Concession 4 Lots 21, 22 and 23, Jabez Johnson, Adam Gould, Peter Weaver and Samuel Wood.

Second Welland Canal - Book 1, Survey Map 4 - Through Grantham Township

Survey map of the Second Welland Canal created by the Welland Canal Company showing a portion of the Grantham Township. Identified structures associated with the Canal include the floating tow path and the canal itself. The surveyors' measurements and notes can be seen in red and black ink and pencil. Features of the First Welland Canal are noted in red ink and include the old towing path. Local area landmarks are also identified and include streets and roads (ex. Line between Wood and Tenbroeck), an unnamed bridge, a poplar tree and walnut tree along the east shore. Properties and property owners of note are: Concession 4 Lot 22, Samuel Wood, and John R. Tenbroeck.

Second Welland Canal - Book 1, Survey Map 5 - Through Grantham Township

Survey map of the Second Welland Canal created by the Welland Canal Company showing a portion of the Grantham Township near Port Dalhousie. Identified structures associated with the Canal include the tow path and floating tow path. The surveyors' measurements and notes can be seen in red and black ink and pencil. Features of the First Welland Canal are noted in red ink and include the old towing path, the Old Canal, two unnamed bridges traversing the Old Canal, and the bed of the Twelve Mile Creek. Local area landmarks are also identified and include streets and roads (ex. Old Road, Side Line, Road to Port Dalhousie), Samuel Wood's house, Peter Weaver's house, J. R. Tenbroeck's house, a poplar and walnut tree along the east shore, an oak and hickory tree along the west shore, and a walnut tree stump along the west shore. Properties and property owners of note are: Concession 3 Lots 21, 22, and 23, Concession 4 Lots 21, 22, and 23, Adam Gould, Samuel Wood, Peter Weaver, and John R. Tenbroeck.

Second Welland Canal - Book 1, Survey Map 6 - Through Grantham and Louth Townships

Survey map of the Second Welland Canal created by the Welland Canal Company showing the area between the Townships of Grantham and Louth. Identified structures associated with the Canal include the floating tow path. The surveyors' measurements and notes can be seen in red and black ink and pencil. Features of the First Welland Canal are noted in red ink and include the old towing path, and the original bed of the Twelve Mile Creek. Local area landmarks are also identified and include streets and roads (ex. New Road, 1st Concession Road, and an unnamed road in the top right corner), an unnamed bridge along New Road, J. Martindale's House, an Old Saw Mill, Richardsons Creek, Georges Point, and an oak tree at Georges Point. Properties and property owners of note are: Concession 2 Lot 23 and Concession 3 Lot 23 in the Grantham Township, Concession 2 Lots 1 and 2, and Concession 3 Lots 1 and 2 in the Louth Township, Peter Weaver, J. Martindale, and John Bonner. A property belonging to the Board of Works is outlined in red at Georges Point.