314 resultados para ulkoinen kuorma
Resumo:
Tämä tutkimus käsittelee yrittäjyyskasvatusta Oulun seudun ammattiopistossa. Tutki-muksen tavoitteena on selvittää koetaanko ulkoisen yrittäjyyden opettaminen tärkeäksi ja onko sen integroiminen ammattiaineisiin onnistunut. Tutkimuksessa selvitetään myös opiskelijoiden halukkuutta toimia yrittäjänä tulevaisuudessa työmarkkinoilla sekä miten OSAOn strategiaan kirjatut yrittäjyyden tavoitteet ovat toteutuneet. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kahdesta keskeisestä käsitteestä: Yrittäjyyskasvatus ja ulkoinen yrittäjyys. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Oulun seudun ammattiopisto ja tarkemmin 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijat ja opetushenkilöstö. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-ohjelmistolla. Otokseen kuului noin 4000 opiskelijaa ja 577 opettajaa. Tutkimus edustaa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen vastasi 568 opiskelijaa ja 239 opettajaa. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta määriä voidaan pitää riittävinä. Suurin osa kysymyksistä oli väittämiä, joiden vastausvaihtoehtona käytettiin Likertin viisiportaista asteikkoa. Tutkimuksen eri osiot käsittelivät ulkoisen yrittäjyyden tärkeyttä ammatillisella toisella asteella, yrittäjyyden integroimisen onnistumista ammattiaineisiin, OSAOn ilmapiiriä yrittäjyydestä sekä opiskelijoiden halua työskennellä tulevaisuudessa yrittäjänä. Saatujen vastauksien perusteella ulkoisen yrittäjyyden opettaminen koetaan tärkeäksi ammatillisella toisella asteella. Yrittäjyyden integroimista ammatillisiin aineisiin ei voida pitää täysin onnistuneena ja tähän nousi syyksi tavoitteiden uupuminen tutkinnon perusteissa. OSAOn ilmapiiri koettiin ulkoista yrittäjyyttä tukevaksi. Opiskelijat suhtautuivat myönteisesti siihen, että he voisivat tulevaisuudessa työskennellä yrittäjänä.
Resumo:
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee 6. divisioonan huollon johtamista Lapin sodassa vuonna 1944. Tutkielma käsittelee divisioonan huollon johtamista huoltopäällikön näkökulmasta. Huoltopäällikön johtamistoimintaa tutkitaan vertailemalla erityisesti hänelle annettuja käskyjä ja vaatimuksia sekä hänen laatimiaan käskyjä ja käytäntöjä. Jotta huoltopäällikön johtamistoimintaa voitaisiin ymmärtää, on ollut välttämätöntä tutkia hänen ammattitaitoaan, hänelle asetettuja suoritusvaatimuksia, divisioonan esikunnan työskentelyä, esikunnan henkilöstön johtosuhteita ja yhteistoimintaa sekä heidän osallistumistaan huollon suunnittelu- ja johtamisprosessiin. Tutkielmassa käsitellään myös Lapin sodan aikaisia toimintaolosuhteita ja sitä, miten ne vaikuttivat huollon johtamiseen. Tutkielman päätutkimuskysymyksenä on: ”Miten 6. divisioonan huoltoa johdettiin Lapin Sodassa?” Alatutkimuskysymyksiä ovat: ”Miten huoltopäällikkö suunnitteli ja johti divisioonan huoltoa käytännössä? Mitä häneltä edellytettiin ja mikä oli hän ammattitaitonsa?”, ”Mitkä seikat vaikuttivat eniten 6. divisioonan huollon suunnitteluun, johtamiseen ja käytännön toteutukseen Lapin Sodan aikana vuonna 1944?” ja ”Mitkä olivat 6. divisioonan huoltomuodostelmat ja miten niitä käytettiin sotatoimien aikana?” Ajallisesti tämä tutkielma käsittelee ajanjaksoa syyskuusta marraskuun 1944 loppuun. Ajanjakso pitää sisällään 6. divisioonan siirtämisen Karjalan kannakselta Kajaaniin. Se pitää sisällään myös 6. divisioonan sotatoimet Lapin Sodassa sekä divisioonan pääosien kotiuttamisen marraskuun lopussa 1944. Tutkielman lähteet ovat pääosin Kansallisarkiston arkistolähteitä kuten 6. divisioonan Lapin sodan ja jatkosodan aikaisia asiakirjoja, käskyjä ja sotapäiväkirjoja. Tehtyjen johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että Lapin sodan aikana toimittiin erittäin vaikeissa olosuhteissa. Saksalaiset tuhosivat Pohjois-Suomen infrastruktuuria erittäin laajasti, sotatoimet käytiin pääosin syksyllä kelirikon aikana ja Pohjois-Suomessa oli erittäin vähän huollon toiminnan kannalta välttämättömiä teitä. Ongelmia huollolle aiheutti myös yleinen huono materiaalitilanne ja kuljetuskaluston kuten kuorma-autojen puute ja huono kunto. 6. divisioonan huoltoa johdettiin erittäin ammattitaitoisen ja kokeneen huoltopäällikön toimesta. Huoltopäällikön aktiivisella johtamistoiminnalla ja ammattitaidolla erittäin suuri merkitys siinä, että kaikki 6. divisioonan huollolle käsketyt tehtävät pystyttiin toteuttamaan hyvin vaikeista olosuhteista huolimatta.
Resumo:
Tutkimuksen aihealueita ovat organisaation ohjaus, uuden talouden yritykset ja johdon laskentajärjestelmät. Tutkimuksen tavoitteena on saada kattava ymmärrys siitä, miten organisaatiota ohjataan uuden talouden yrityksessä. Organisaation ohjauksen kokonaisuuden katsotaan koostuvan muodollisista ohjausjärjestelmistä ja epämuodollisesta ohjauksesta. Tutkimuksen taustalla on myös perinteisen vuosibudjetoinnin kritiikki, jonka mukaan se suoriutuu heikosti epävarmassa toimintaympäristössä. Vaikka uuden talouden yrityksiä leimaa sekä sisäinen että ulkoinen epävarmuus, on budjetointi kuitenkin niiden yleisimmin käyttämä johdon laskentajärjestelmä. Budjetointi uuden talouden yrityksessä saa kuitenkin vuosibudjetoinnista poikkeavia muotoja, ja usein kyseessä onkin rullaava ennustaminen. Tutkimus edustaa toiminta-analyyttistä tutkimusotetta, ja se toteutettiin case-tutkimuksena pienessä suomalaisessa startup-yrityksessä. Case-yritys oli erinomainen tutkimuskohde tutkimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Tutkimuksen havaintoaineisto koostuu pitkälti tutkijan omista havainnoista case-yrityksessä yli vuoden kestäneen työsuhteen ajalta, mutta aineistoon sisältyy myös case-yrityksen sisäisiä raportteja sekä avainhenkilöille tehtyjä teemahaastatteluita. Aineiston analyysissä käytettiin aiempaa tutkimusta uuden talouden yrityksistä ja johdon laskentajärjestelmistä, ja tutkimuksen teoreettisen viitekehyksenä Simonsin (1994) mallia organisaation ohjausjärjestelmistä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat pitkälti aiemman tutkimuksen havaintoja uuden talouden yritysten ominaisuuksista ja näiden ohjausjärjestelmien käytöstä, mutta myös eroja havaittiin. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen case-yrityksessä tehtiin mm. huolellista strategiatyötä. Vuosibudjetit johdettiin strategiasta hyvin yksityiskohtaisesti. Budjetointi on usein ainoa laskentajärjestelmä pienessä uuden talouden yrityksessä. Sen merkitys erityisesti rullaavan ennustamisen muodossa on hyvin suuri heikon rahoitustilanteen johdosta. Rullaavan ennustamisen tuottamat kassavirtalaskelmat voivat olla yritykselle elinehto. Rullaavaa ennustamista voidaan käyttää rinnakkaisesti perinteisen vuosibudjetoinnin kanssa. Rullaavat ennusteet toimivat myös hallitukselle tehtävän kuukausiraportoinnin perustana, ja ne muodostivat suuren osan organisaation diagnostisesta ohjauksesta. Diagnostisen ohjauksen lisäksi Simonsin (1994) mallin muut ohjausjärjestelmät olivat case-yrityksessä käytettyjä, mutta ei aina erityisen muodollisesti. Uskomusjärjestelmä ja interaktiivinen järjestelmä ovat uuden talouden yritysten suoriutumiselle avainasemassa. Myös epämuodollisella ohjauksella on merkittävä rooli uuden talouden yrityksen organisaation ohjauksessa, ja sillä voidaan korvata ohjausjärjestelmien muodollisuuden puutetta.
Resumo:
This study examines information security as a process (information securing) in terms of what it does, especially beyond its obvious role of protector. It investigates concepts related to ‘ontology of becoming’, and examines what it is that information securing produces. The research is theory driven and draws upon three fields: sociology (especially actor-network theory), philosophy (especially Gilles Deleuze and Félix Guattari’s concept of ‘machine’, ‘territory’ and ‘becoming’, and Michel Serres’s concept of ‘parasite’), and information systems science (the subject of information security). Social engineering (used here in the sense of breaking into systems through non-technical means) and software cracker groups (groups which remove copy protection systems from software) are analysed as examples of breaches of information security. Firstly, the study finds that information securing is always interruptive: every entity (regardless of whether or not it is malicious) that becomes connected to information security is interrupted. Furthermore, every entity changes, becomes different, as it makes a connection with information security (ontology of becoming). Moreover, information security organizes entities into different territories. However, the territories – the insides and outsides of information systems – are ontologically similar; the only difference is in the order of the territories, not in the ontological status of entities that inhabit the territories. In other words, malicious software is ontologically similar to benign software; they both are users in terms of a system. The difference is based on the order of the system and users: who uses the system and what the system is used for. Secondly, the research shows that information security is always external (in the terms of this study it is a ‘parasite’) to the information system that it protects. Information securing creates and maintains order while simultaneously disrupting the existing order of the system that it protects. For example, in terms of software itself, the implementation of a copy protection system is an entirely external addition. In fact, this parasitic addition makes software different. Thus, information security disrupts that which it is supposed to defend from disruption. Finally, it is asserted that, in its interruption, information security is a connector that creates passages; it connects users to systems while also creating its own threats. For example, copy protection systems invite crackers and information security policies entice social engineers to use and exploit information security techniques in a novel manner.
Resumo:
Työn tavoitteena oli tuottaa selvitys kohdeyrityksen kotimaan kuljetusten nykytilasta sekä toimenpidesuositus perusteluineen, onko tarpeellista kannustaa nykyisiä kuljetusalihankkijoita hankkimaan uutta kuljetuskalustoa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ne tilanteet, joissa korkeampien kuormien hyödyntäminen olisi kaikkein kannattavinta kohdeyrityksen kannalta. Tutkimuksen teoriaosiossa käytiin läpi kuljetustoimintojen merkitystä yrityksissä, kerrottiin taustatietoa 1.10.2013 voimaantulleesta mitta- ja massauudistuksesta sekä kuljetuspalveluiden hinnoitteluun liittyviä seikkoja. Työn empiriaosiossa käsiteltiin tutkimukseen valittujen case – tehtaiden kotimaankuljetusten nykytilaa ja tehtaisiin liittyviä kuljetuskustannuslaskelmia tuloksineen, sekä nykytilan mukaisia että aiempaa suurempia sallittuja kuormia hyödynnettäessä. Lisäksi empiriaosiossa esitettiin laskelmiin perustuen toimenpidesuosituksia työn toimeksiantajalle. Työn keskeisin tulos oli, että mitta- ja massauudistusta kannattaa hyödyntää tilanteissa, joissa kuljetettavat määrät ovat mahdollisimmat suuria, välimatkat pitkiä ja joissa kuorma puretaan esim. satamassa. Käytännössä tämä toteutuu Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen suuntautuvissa kuljetuksissa ja se on myös kuljetusyritysten näkökulmasta kannattavin vaihtoehto.
Resumo:
This master’s thesis was done for a small company, Vipetec Oy, which offers specialized technological services for companies mainly in forest industry. The study was initiated partly because the company wants to expand its customer base to a new industry. There were two goals connected to each other. First was to find out how much and what kind of value current customers have realized from ATA Process Event Library, one of the products that the company offers. Second was to determine the best way to present this value and its implications for future value potential to both current and potential customers. ATA helps to make grade and product changes, starting after machine downtime, and recovery from production break faster for customers. All three events sometimes occur in production line. The faster operation results to savings in time and material. In addition to ATA Vipetec also offers other services related to development of automation and optimization of controls. Theoretical part concentrates on the concept of value, how it can be delivered to customers, and what kind of risk customer faces in industrial purchasing. Also the function of reference marketing towards customers is discussed. In the empirical part the realized value for existing customers is evaluated based on both numerical data and interviews. There’s also a brief case study about one customer. After that the value-based reference marketing for a target industry is examined through interviews of these potential customers. Finally answers to the research questions are stated and compared also to the theoretical knowledge about the subject. Results show that those customers’ machines which use the full service concept of ATA usually are able to save more time and material than the machines which use only some features of the product. Interviews indicated that sales arguments which focus on improved competitive status are not as effective as current arguments which focus on numerical improvements. In the case of potential customers in the new industry, current sales arguments likely work best for those whose irregular production situations are caused mainly by fault situations. When the actions of Vipetec were compared to ten key elements of creating customer references, it was seen that many of them the company has either already included in its strategy or has good chances to include them with the help of the results of this study.
Resumo:
Budjetoinnin toimivuus jäykkänä suunnitteluprosessina kyseenalaistetaan tämän päivän nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi sen merkitys johtamisen välineenä on ristiriitainen, eikä se välttämättä palvele strategisia tavoitteita. Perinteistä budjetointia kritisoivat tahot ovat kehittäneet uusia budjetointimenetelmiä, kuten toimintopohjaisen budjetoinnin ja Beyond budgeting -menetelmän. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea vakuutusyhtiötä, tavoitteena on selvittää budjetoinnin merkitys vakuutusyhtiön talouden suunnittelussa ja kartoittaa kehitystarpeita taloussuunittelun toteuttamiselle ottaen huomioon toimialan erityispiirteet ja vaatimukset sekä ulkoinen toimintaympäristö. Tutkitut vakuutusyhtiöt kokivat käyttämänsä perinteisen vuosibudjetoinnin hyvänä taloussuunnittelun välineenä. Säätelyn kohteena olevilta vakuutusyhtiöiltä vaadi-taan tarkkaa pitkän tähtäimen talouden suunnittelua. Ulkoinen toimintaympäristö on ollut viime vuodet vakaa mahdollistaen taloussuunnittelun onnistumisen perinteisen vuosibudjetin keinoin.
Resumo:
Mittaamista on tutkittu paljon ja kasvavissa määrin. Silti yrityksissä ei usein osata tehokkaasti hyödyntää mittaristosta saatavaa informaatiota johtamisen tukena. Tämän työn tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä, informatiivinen ja käytännöllinen mittaristo, jota voidaan käyttää tuotantotoiminnan johtamiseen ja ohjaamiseen elintarviketeollisuusyrityksessä. Työn empiirinen osuus on suoritettu laadullisena case-tutkimuksena. Aineisto on kerätty henkilökohtaisilla haastatteluilla, jotka sisälsivät 16 tuotannon toimihenkilön sekä ylemmän toimihenkilön haastattelua. Johtopäätöksenä tutkimuksesta sekä kirjallisuuskatsauksesta esitetään mittaristo tuotantotoiminnan johtamisen apuvälineeksi. Mittaamisen tärkeimmät roolit ovat strategian jalkauttaminen, henkilöstöön vaikuttaminen, ulkoinen raportointi sekä kehityksen seuraaminen. Mittariston eri mittareiden tulee olla keskenään linjassa ja tavoitteiltaan yhdenmukaisia. Mittareiden tavoitteiden on tultava ylhäältä alas, eli ylimmästä johdosta portaittain työntekijätasolle. Mittaustulokset taas tulevat alhaalta ylös, eli työntekijätasosta ylös ylimpään johtoon. Mittauksen on aina oltava kustannustehokasta, eli siitä saatava hyöty on oltava panoksia suurempi. Mittaristo ei ole yrityksessä pysyvä työkalu vaan sitä on jatkuvasti päivitettävä Case-yrityksessä koettiin, ettei mittaristo ohjaa tekemistä eikä jalkauta strategiaa. Mittaamisesta ajateltiin, että mitataan, kun on aina mitattu. Johtamisjärjestelmä sekä mittaristo eri tasoilla koettiin sekavaksi ja epäyhtenäiseksi. Uusi mittaristo luotiin päivä-, viikko- ja kuukausitasolle. Johtamisjärjestelmää selkeytettiin ja johtamista ohjaava mittaristo tehtiin eri organisaatiotasojen välillä linjakkaaksi ja yhtenäiseksi. Mittariston viestimiseen työntekijätasolle luotiin suositukset.
Resumo:
Diplomityön tavoitteena on kartoittaa höyrynkulutuksen merkittävimmät muutokset sellutehtaalla siirryttäessä sulfaattimassan valmistuksesta polysulfidiselluprosessiin. Työssä esitellään sulfaattisellun valmistusprosessi ja polysulfidin vaatimat muutokset selluprosessissa erityisesti höyrynkulutuksen kannalta. Sellutehtaan höyrynkulutusta ja sen mahdollisia sekä todennettuja muutoksia tarkastellaan suhteessa tehtaan selluntuotantoon. Diplomityössä analysoidaan muutoksiin johtaneita syitä ja erityisesti peilataan niitä ennalta odotettuihin muutoksiin, joita kandidaatintyö ”Polysulfidiprosessi sulfaattisellutehtaassa” (Szepaniak 2014) esitti kirjallisuuden pohjalta. Tutkimus tehdään tutustuen dokumenttilähteisiin sekä erityisesti hankkimalla lisätietoa ja käytännön näkemystä asiantuntijahaastatteluista. Työssä käytetään esimerkkinä tyypillistä modernia sellutehdasta, jonka perusteella tarkasteltavat osaprosessit ovat valikoituneet. Tutkimustulosten perusteella esitetään jatkotutkimus- ja kehityskohteita. Sulfaattiprosessiin tehtävät muutokset käsittävät keittolipeän muuttamisen polysulfidipitoiseksi, polysulfidin valmistusprosessin (MOXY) sekä keiton muuttamisen siten, että polysulfidin vaikutus voidaan maksimoida. Polysulfidiprosessi vaikuttaa merkittävästi lipeäkiertoon ja keittämöön. Keittämön höyrynkulutus kasvaa, haihduttamon kuorma vähenee ja soodakattilan lämmöntuotanto heikkenee. Muilla osastoilla ominaishöyrynkulutuksen muutokset ovat tilastollisesti merkityksettömiä. Höyrynkulutuksella on huomattava merkitys modernin sellutehtaan tuotanto- ja kustannustehokkuuteen, sillä säästetyllä ylijäämähöyryllä voidaan tuottaa myyntisähköä. Uusiutuvan energian tuottajana ja ympäristövastuullisena toimijana sellutehtaiden on järkevää pyrkiä vähentämään omaa höyrynkulutustaan ja lisäämään sitä kautta sähköntuotantoaan.
Resumo:
Tutkimuksessa kartoitettiin informaatiopalveluiden liiketoiminta-alueella Suomessa toimivien yritysten maantieteellisiä ja palvelukohtaisia strategisia valintoja ja näissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää informaatiopalveluiden määritelmää ja strategisten ryhmien teoriaa apuna käyttäen mahdollisia muutoksia informaatiopalveluja Suomessa kuluttajille tarjoavien yritysten perinteisissä toimialoissa tutkimuksen kattamina vuosina 2007–2012. Edelleen tavoitteena oli kuvata yleisten muutosvoimien ja alaan vaikuttavien megatrendien sekä alalla havaittujen liikkuvuusesteiden avulla liiketoimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja pyrkiä löytämään näihin muutoksiin vaikuttavia syitä. Yrityksiä analysoitiin vuosikertomusten perusteella ja tutkimusotteena käytettiin grounded theoryä. Informaatiopalveluilla tarkoitetaan tietotekniikka-, tietoliikenne-, kustannus- ja audiovisuaalisen toiminnan palveluja. Suoritettujen ryhmittelyjen perusteella pystyttiin havaitsemaan, että osa tutkittavista yrityksistä oli laajentanut toimintaansa perinteisten toimialarajojensa ulkopuolelle johonkin toiseen informaatiopalveluiden liiketoiminta-alueella olevaan toimialaan. Aineistosta ei muodostunut perinteisten toimialajaottelujen mukaisia yritysryhmiä. Suurimmat muutokset näyttivät tapahtuneen perinteisen tietoliikennepalveluiden toimialalla. Vuosikertomuksista tunnistettuja yritysten liiketoimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja niihin vaikuttavia liikkuvuusesteitä ja muita palveluiden laajuuteen ja alueelliseen ulottuvuuteen vaikuttavia seikkoja ryhmiteltiin yhteiskuntasuhteiden kehikkoon kategorioihin: poliittiset ja lainsäädännölliset, teknologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset, fyysiset, taloudelliset ja ekologiset tekijät. Muutosvoimista globalisaatio ja teknologinen kehitys vaikuttavat voimakkaasti ja muovaavat informaatiopalveluiden liiketoiminta-alueen yrityksiä. Internetin nopea kasvu, tiedon digitalisoituminen ja rajattoman, aina läsnä olevan viestinnän lisääntyminen ovat vaikuttaneet kuluttajien käyttäytymiseen luomalla ajasta ja paikasta riippumattoman viestimien ja palveluiden hyödyntämisen. Näiden mega-trendien vaikutus välittyy vuosikertomuksista. Juridiset ja poliittiset tekijät vaikuttavat voimakkaasti informaatiopalveluiden alueella eikä lainsäädäntö näytä vielä riittävästi tukevan innovatiivisia digitaalisia globaaleita palveluja vaan muodostaa liik-kuvuusesteitä. Kuluttajakäyttäytyminen muovaa markkinoita ja edistää teknologista kehitystä. Ala on ollut hyvin teknologiavetoinen, mutta vuosikertomusten perusteella olisi pääteltävissä, että asiakasnäkökulma on tutkimusvuosien aikana vahvistunut. Asiakaskäyttäytyminen ja siihen liittyvät tiedot tuovat tulevaisuudessa kilpailuetua.
Resumo:
Tavoitteena on ollut selvittää Helsingin seudun pääväylien kapasiteetin riittävyys nykytilanteessa ja tulevaisuudessa, miten liikenteen ja kysynnän hallinnan keinoilla voidaan vaikuttaa kapasiteetin riittävyyteen ja mitkä ovat potentiaalisimmat keinot, missä lisäkaistojen tarve näyttää ilmeiseltä näistä keinoista ja joukkoliikenteen kehittämisestä huolimatta ja mitkä ajoneuvotyypit on tarkoituksenmukaista oikeuttaa lisäkaistojen käyttöön. Selvityksen tuloksena ehdotetaan lisäkaistojen rakentamista neljälle säteittäiselle pääväyläjaksolle vuoteen 2020 mennessä. Jaksot ovat kiireellisyysjärjestyksessä kt 51 (Länsiväylä) Piispansilta-Suomenoja (lännen suuntaan), vt 1 (Turunväylä) Tuomarila-Kehä II (molemmat suunnat), vt 3 (Hämeenlinnanväylä) Kaivoksela-Kannelmäki (molemmat suunnat) ja vt 4 (Lahdenväylä) Porvoonväylä- Kehä I (molemmat suunnat) + Porvoonväylän (vt 7) liittymäramppi Helsingin suuntaan. Lisäkaistojen yhteispituus on 12 km ja ne esitetään varattavaksi linja-autojen, kuorma-autojen ja pakettiautojen käyttöön ympärivuorokautisesti. Muilla, vuoteen 2035 ylikuormittuvaksi ennustetuilla pääväyläjaksoilla kapasiteetin riittävyys ehdotetaan varmistettavaksi ensisijaisesti liikenteen ja kysynnän hallinnan keinoin. Näitä ylikuormittuvaksi ennustettuja väyläjaksoja on yhteensä noin 70 ajoratakilometrin verran. Pääväylien liikenteen kasvua hillitään kehittämällä raideliikennettä ja liityntäpysäköintiä sekä liityntäpysäköinnin opastus- ja informaatiojärjestelmien avulla. Merkittävillä uusilla maankäytön kasvualueilla tieliikenteen kasvua hillitään kytkemällä maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen toisiinsa ja pyrkimällä liikennekysyntää vähentävään toiminnalliseen yhdyskuntarakenteeseen. Seudun pääväylille ehdotetaan vaihtuvia nopeusrajoituksia. Ruuhkatilanteissa nopeusrajoituksia lasketaan erityisesti liikenneturvallisuuden parantamiseksi, mutta rajoitusten alentaminen myös lieventää liikennevirran shokkiaaltoja ja parantaa siten kriittisesti kuormittuneen väylän välityskykyä. Ruuhkaliikenteen nopeuden alentuminen leikkaa myös tieliikennemelun huippuja. Ensimmäisiksi vaihtuvien nopeusrajoitusten toteutuskohteiksi esitetään Turunväylän (vt 1) ja Lahdenväylän (vt 4) ehdotettuja lisäkaistajaksoja. Vaihtuvaan nopeusrajoitusjärjestelmään ja liityntäpysäköinnin opastus- ja informaatiojärjestelmään ehdotetaan liitettäväksi myös ajoradan yläpuolisten varoitusmerkkien ja tekstiopasteiden yhdistelmiä, joiden avulla voidaan tiedottaa mm. liikenteen häiriöistä.
Resumo:
Maatalouden lietelannasta saatavien ravinteiden talteenotto ja kierrätys ovat viime aikoina nousseet yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi. Ravinteiden tehokas kierrätystapa saadaan ai-kaiseksi käsittelemällä lietelantaa. Lannan käsittelyketjuja on monenlaisia; tässä työssä naudan lannan käsittelyketju muodostuu separoinnista ja mädätyksestä. Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää naudan lannan mekaanisen separoinnin ja logistiikan kannattavuus märkämädätys- ja kuivamädätyskäsittelyketjussa. Käsittelyketju-jen kannattavuus tai kannattamattomuus on esitetty eri skenaarioissa muodostettujen kus-tannuslaskentojen perusteella. Skenaarioiden kustannuslaskelmat ovat toisiinsa verratta-vissa, jolloin ne voidaan asettaa niin ikään paremmuusjärjestykseen. Viides skenaario ei ole suoraan verrattavissa muihin skenaarioihin, koska siinä lannankäsittelyketjua on tar-kasteltu eri näkökulmasta, keskittämällä suurimmalle maatilalle. Mekaanisista separaattoreista tarkasteltiin työssä ruuvipuristinta, dekantterilinkoa ja ul-koistettua separointipalvelua. Lannan logistiikkakustannuksissa huomioitiin lannan kulje-tusta traktori- ja säiliöautolla tai traktorilla. Separoinnin kustannus liitettiin osaksi logis-tiikkakustannusta. Työn tuloksien perusteella voidaan todeta dekantterilingon separointi-kustannuksen olevan taloudellisesti kannattamattomin johtuen pienestä lantakapasiteetista ja separaattorin korkeasta investointihinnasta. Ravinteiden osalta linko osoittautui tehok-kaimmaksi menetelmäksi erottamaan ravinteet eri jakeisiin. Lannan käsittely separointipalvelulla oli edullisin skenaario, jonka vuosittaiseksi kustan-nukseksi saatiin säiliö- ja kuorma-autolla lantaa kuljetettaessa 58 700 € ja traktorilla kul-jetettaessa 60 400 €. Kallein lannan käsittely oli dekantterilingolla, jonka vuosittaiseksi kustannukseksi saatiin lantaa säiliö- ja kuorma-autolla kuljetettaessa 121 000 € ja trakto-rilla kuljetettaessa 123 300 €. Lannan separointi maatilalla osoittautui kannattavammaksi kuin käsittelemättömän lietteen kuljetus biokaasulaitokselle.
Resumo:
Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen NH90-kuljetushelikoptereiden sekä niihin hankitun asejärjestelmän suorituskykyä vertailemalla, millainen on niiden taso osana nykyaikaista länsimaista helikopteritekniikkaa. Lisäksi tutkimuksessa suoritetaan pohdintaa, onko NH90:n asejärjestelmää tietyiltä osin mahdollista kehittää tutkimuksen tuottamien havaintojen perusteella. Vertailukohteina tutkimuksessa toimivat UH-60 Black Hawk- ja AH-64 Apache -helikopterit asejärjestelmineen. Tutkielman pääkysymys on: ”Millainen on Suomen NH90-helikoptereiden nykyinen aseistus ja millaiset ovat asejärjestelmien kehitysmahdollisuudet tulevaisuudessa?” Tutkimuksen alakysymyksinä toimivat: ”Millainen on NH90:n tekninen suorituskyky ja millainen aseistus helikoptereissa on nykyään käytössä Suomessa?”, ”Millaiset ovat UH-60 Black Hawk- sekä AH-64 Apache -helikoptereiden suorituskyvyt, ja millaiset asejärjestelmät helikoptereihin on saatavilla?” sekä ”Kuinka NH90:n sekä sen asejärjestelmän suorituskyvyt sijoittuvat vertailussa Black Hawk- ja Apache -helikoptereiden rinnalla?” Tutkimustulokset saadaan helikoptereiden sekä niiden asejärjestelmien teknisten suoritusarvojen vertailun kautta. Tutkimusmenetelmä on kirjalähteisiin perustuva kvalitatiivinen tutkimus. Lähdeaineisto koostuu pääasiassa helikoptereita käsittelevästä kirjallisuudesta, Helikopteripataljoonan lentoteknisistä materiaaleista sekä laitevalmistajien verkkosivuista. Lähdeaineistoa on täydennetty Maanpuolustuskorkeakoulun opinnäytetöillä sekä Helikopteripataljoonan henkilöstön haastatteluilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että NH90:n tekninen suorituskyky vastaa hyvin nykyaikaisen kuljetushelikopterin vaatimuksia. Myös Suomen helikoptereiden asejärjestelmänä toimiva M134D-H-ovikonekivääri vakuuttaa suoritusarvoillaan ja tulinopeudellaan. NH90:n asejärjestelmänä on maailmalla olemassa jo tiettyjä konekiväärimalleja eri tehtävätyyppeihin soveltuen. Helikopteriin on kehitetty myös ensimmäinen ulkoinen ripustin, jossa voidaan kuljettaa ulkoisena kuormana muun muassa lisäpolttoainesäiliöitä. Monimutkaisten ja kehittyneiden asejärjestelmien operointikyvyn suhteen NH90-helikopterin kehitys on kuitenkin vasta alussa.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa selvitetään ilmentävätkö varuskuntien kouluttajista kerrottavat kaskut ja legendat puolustusvoimien organisaatiokulttuuria ja yhteisökuvaa. Lisäksi vastataan seuraaviin alaongelmiin: Mitä organisaatiokulttuurilla ymmärretään? Mitä yhteisökuvalla ymmärretään? Miten sisäinen ja ulkoinen yhteisökuva eroavat toisistaan? Minkätyyppisiä tarinoita kouluttajista kerrotaan? Mitä myyttisiä piirteitä kouluttajista kerrottuihin tarinoihin liittyy? Tässä tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista (laadullista) tutkimusmenetelmää. Tutkija on tehnyt teoreettisen kirjallisuuskatsauksen, jossa hän on tutustunut aihetta käsittelevään aikaisempaan tutkimukseen ja etsinyt vastauksia tutkimusongelmiinsa. Tutkimuksessa on määritelty tutkimusongelmaa sivuavia käsitteitä. Käsiteanalyysilla avulla luodaan kokonaiskuva mm. käsitteistä organisaatiokulttuuri ja yhteisökuva. Kirjallisuudesta saatua tietoa on myös peilattu tutkijan aiheesta tekemiin omiin havaintoihin. Organisaatiokulttuuri on hierarkkinen järjestelmä, jonka tasoilla on keskenäinen vaikutussuhde. Kirjallisuusanalyysin perusteella voidaan todeta, että kouluttajista kerrotut tarinat lukeutuvat organisaatiokulttuurin artefakteihin joilla on vaikutusta organisaation jäsenten asenteisiin. Yhteisökuva muodostuu henkilön omien kokemusten ja hänelle kerrottujen epäsuorien kokemusten pohjalta. Yhteisökuva voidaan jakaa käsitteisiin sisäinen ja ulkoinen yhteisökuva. Varuskuntien kouluttajista kerrottavat tarinat kouluttajista ilmentävät organisaation yhteisökuvaa ja ovat olennainen osa sen muodostumisessa. Tarinoilla voi olla vaikutusta varusmiesten asenteisiin Puolustusvoimia ja sen kouluttajia kohtaan. Johtajuuteen liittyvien myyttien pohjalta tutkimuksessa on luotu myös karkea luokittelu kouluttajista kerrottavista tarinoista. Jaottelua on tarkoitus täsmentää mahdollisessa jatkotutkimuksessa.
Resumo:
Tulevaisuudessa raskaan 120 millimetrin kranaatinheittimen rooli pataljoonatason tulitukiaseena tulee säilymään. Tulevaisuuden taistelukentällä taisteluita käydään liikesodankäynnin periaatteita noudattaen, ja joukot ovat sijoittuneet hajautetusti sekä suojautuneet hyvin. Tämän vuoksi ampumatarvikkeilla on kyettävä vaikuttamaan tarkasti entistä kauemmaksi. Lisäksi asutuskeskustaistelut asettavat vaatimuksia ampumatarvikkeille ja niiden ominaisuuksille. Uusilla kranaatinheitinjärjestelmillä voidaan laajentaa kranaatinheittimien ampumatarvikkeiden käyttöä perinteisiin kranaatinheittimiin verrattuna. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia ovat heittimien ampumatarvikkeet tulevaisuuden taistelukentällä ja millaisia käyttökohteita niillä on tulevaisuudessa. Tutkimuksessa käsitellään perinteistä sirpalekranaattia sekä erikoisampumatarvikkeita. Erikoisampumatarvikkeiksi tässä tutkimuksessa luetaan kuorma-, savu- ja valoammukset. Ohjautuvat ammukset sekä suora-ammuntaan soveltuvat ammukset luetaan myös erikoisampumatarvikkeiksi. Tutkimuksessa käsitellään myös eri ampumatarvikkeisiin soveltuvia sytyttimiä. Tutkimuksessa on tarkasteltu ainoastaan raskaan eli 120 millimetrin kranaatinheittimen ampumatarvikkeita, koska niille löytyy eniten erilaisia ampumatarvikevaihtoehtoja. Tutkimusmenetelmänä on asiakirjatutkimus. Tutkimuksen tiedot on analysoitu ja johtopäätökset tehty teknisestä näkökulmasta. Kaikkia tutkimukseen käytettyjä lähteitä on pyritty vertaamaan vähintään yhteen muuhun lähteeseen, jotta tiedot olisivat mahdollisimman totuuden mukaisia. Sirpalekranaatti tulee säilyttämään asemansa myös tulevaisuudessa. Niiden tehoa voidaan lisätä uusilla sytyttimillä. Monitoimisytyttimillä, joita voidaan käyttää aika-, heräte- tai iskusytyttimenä, haluttu toiminto valitaan juuri ennen kranaatin ampumista. Tulevaisuuden taistelukentällä käytetään kuitenkin yhä enemmän erilaisia ohjautuvia ja ohjattavia ammuksia, joilla voidaan vaikuttaa paremmin pistemaaleihin ja panssaroituihin ajoneuvoihin. Rypäleaseet kieltävä Oslon sopimus vaikuttaa kuorma-ammuksien kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollisuutta panostaa siihen riittävästi ja se onkin hyvä aihe jatkotutkimukselle.