Lectio praecursoria : Tiedon jakaminen tiimityössä

VTT Minna Janhosen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Tiedon jakaminen tiimityössä tarkastettiin 19.11.2010 Helsingin yliopistossa.

Joukkorahoituksen hyödyntäminen suomalaisen tuotteen markkinoille saattamisessa

Tutkielma tarkastelee joukkorahoitusta ilmiönä ja sen hyödyntämisessä huomioon otettavia seikkoja kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelujen avulla.

Simuloinnin hyödyntäminen kotihoidon kehittämisessä

Ikääntyvien ihmisten kasvava määrä tulevina vuosikymmeninä kuormittaa kaupunkien kotihoitoa enenemässä määrin. Kaupunkien rajalliset resurssit ovat jo nyt koetuksella, eikä nykyiseen tilanteeseen ole nähtävissä huomattavaa parannusta tulevina vuosina. Kotihoidon henkilöstön määrää ei pystytä kasvattamaan riittävästi suhteessa kasvavien asiakasvirtojen kanssa, jotta korkea palvelun laatu voitaisiin taata myös tulevaisuudessa. Lahden kaupungin kotihoito pyrkii etsimään teknisiä ratkaisuja kotihoidon haasteisiin muun muassa kotihoidon töiden jakamiseen kehitetyllä optimointialgoritmilla sekä simuloinnilla. Tämä diplomityö käsittelee toimintatutkimuksen avulla simuloinnin tuomia hyötyjä sekä rajoitteita Lahden kotihoidon näkökulmasta. Launeen alueen kotihoidon haasteita käydään läpi neljässä eri työpajassa. Työssä esitetään Quest-simulointiohjelmiston ominaisuuksia, sekä Launeen alueen simulointimallin luomista aina suunnittelusta verifiointiin. Työn tuottama lisäarvo kotihoidon kehittämisessä tulee ilmi neljässä eri vaihtoehtoajossa kotihoitajien asiakkaalta toiselle kulkemien matkojen ja matkoihin käytettyjen aikojen mittaamisessa.

Kokemusperäisen tiedon jakaminen työkierrossa

Kokemusperäinen tieto on käytäntöihin sitoutunutta ja siirtyy pitkälti vuorovaikutuksen kautta. Organisaation toiminnalle keskeisenä osatekijänä sen jakamisen tulee olla suunnitelmallista. Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan kokemusperäisen tiedon jakamista työkierron avulla. Työkierto osaamisen kehittämisen menetelmänä on laajalti organisaatioiden käyttämä, mutta sen tutkiminen kokemusperäisen tiedon osalta on ollut vähäistä. Tutkimuksen teoriaosuus tarkastelee tiedon jakamista ja omaksumista yksilön ja organisaation tasoilla hyödyntäen tietoperustaisen näkemyksen ja organisaation oppimisen teorioita, joiden kautta tutkimuksen viitekehys muotoutui. Tutkimuksen empiriaosuus toteutettiin kvalitatiivisina teemahaastatteluina, joissa haastateltiin kuutta työkierron mentori-oppija –paria. Tutkimuksen tulokset osoittivat työkierron olevan toimiva keino siirtää kokemusperäistä tietoa, johon merkittävimpinä keinoina vaikuttivat vuorovaikutuksellinen yhdessä työskenteleminen, sekä toiminnan organisoinnin suunnitelmallisuus. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitettiin yhdenmukaisen työkierron suunnitelman rakentamista, sekä työkierron toteutumisen sitouttamista osaksi työn arviointia.

Sijoittajasuhdetoiminnan hyödyntäminen yrityksen rahoituksessa : tutkimuskohteena ohjelmistoalan pk-yritykset

Sijoittajasuhdetoiminta on yksi suhdetoiminnan muodoista, jolla yritys viestii sidosryhmilleen omasta liiketoiminnasta, yrityksen arvoista, tavoitteista ja tulevaisuuden näkymistä. Sijoittajasuhdetoiminnan päätarkoituksena on pyrkiä luomaan ja ylläpitämään positiivista yrityskuvaa sekä markkinoimaan yritystä kannattavana sijoituskohteena. Sijoittajasuhdetoiminnalla pyritään lähestymään monia eri yrityksen sidosryhmiä, mutta tärkeimpiä yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta ovat rahoittajat sekä uudet, potentiaaliset sijoittajat. Sijoittajasuhdetoiminta mielletään kuitenkin usein vain pörssiyhtiöiden tarvitsemaksi toiminnoksi, eikä siksi pk-yrityksissä sijoittajasuhdetoimintaa juurikaan hyödynnetä. Pk-yrityksillä on kuitenkin lukuisia ongelmia rahoituksen hankinnassa, joita sijoittajasuhdetoiminnalla voitaisiin osittain ratkaista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla, miten ohjelmistoalan pk-yrityksien rahoituksen hankintaa voitaisiin kehittää sijoittajasuhdetoimintaa tehostamalla? Tutkimus vastaa seuraaviin osaongelmiin: 1. Millaista sijoittajasuhdetoimintaa on ohjelmistoalan pk-yrityksissä? 2. Millaisia rahoitusmahdollisuuksia on ohjelmistoalan pk-yrityksissä? 3. Miten sijoittajasuhdetoiminnalla voidaan vaikuttaa yrityksen rahoitukseen? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin tutkimalla sijoittajasuhdetoiminnan eri tehtäviä, tavoitteita ja vaikutusmahdollisuuksia sekä pk-yritysten eri rahoitusvaihtoehtoja. Lisäksi tarkasteltiin yrityksen kasvutapoja ja niihin vaikuttavia taustatekijöitä, koska aikaisemman tutkimuksen perusteella niiden rooli rahoitusvaihtoehtoja valittaessa on merkittävä. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi valittiin Internet-kysely, joka otantamenetelmän avulla lähetettiin 168:lle ohjelmistoalan pk-yritysten toimitusjohtajalle. Vastauksia tutkimukseen saatiin yhteensä 36. Tutkimustulosten perusteella sijoittajasuhdetoiminta on erittäin vähäistä ohjelmistoalan pk-yritysten keskuudessa, mutta kuitenkin sen kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Suurimmiksi ongelmiksi sijoittajasuhdetoiminnan kehittämisessä nousivat yritysten ajalliset resurssit, uskallus lähestyä sijoittajia sekä yrityksestä tuotettavan informaation määrä ja laatu. Rahoituksessa myös kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen koettiin ongelmaksi, sillä mahdollisille sijoittajille ja kasvuhakuisille yrityksille ei ole yhteistä foorumia. Tavoitettavuus on heikko, jos yrittäjällä itsellään ei ole valmiita verkostoja tai kontakteja. Rahoituksen kehittäminen ja erityisesti vaihtoehtojen laajentaminen on sijoittajasuhdetoimintaa tehostamalla mahdollista, jos pk-yritykset ottavat mallia alalla toimivilta sijoittajasuhdetoimintaa hyödyntäviltä yrityksiltä. Ensisijaisen tärkeää on luoda yrityksestä houkutteleva sijoituskohde ja tuottaa laadukasta informaatiota yrityksen jokaiselle sidosryhmälle. Toimitusjohtajan ja / tai ylimmän johdon sitoutuneisuus sekä yrityksen viestinnänkulttuurin kehittäminen ovat ratkaisevassa asemassa sijoittajasuhdetoiminnan hyödyntämisessä yrityksen rahoituksessa. Asiasanat

Matalalämpötilaisen hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa

Työ käsittelee tekniikoita, joilla voidaan hyödyntää matalalämpötilaisia hukkalämpöjä kaukolämmöntuotannossa. Työ esittelee lämpöpumpputekniikkaa, jolla hukkalämmön lähteestä tulevaa lämpöä voidaan lämpötilaltaan nostaa kaukolämpöverkon tarpeita vastaavaksi. Työssä käsitellään lämpöpumppujen kylmäaineita ja niiden soveltuvuutta eri lämpötila-alueisiin. Lisäksi käsitellään hyödyntämisen taloudellisuutta ja ympäristövaikutuksia. Taloudellisuudessa käsitellään investointi- ja käyttökustannukset ja pohditaan niiden pohjalta tuotteiden kaukolämpö- ja kaukokylmähinnoittelua asiakkaille. Työ myös tarkastelee hankkeen kokonaiskannattavuutta Mäntsälän Sähkölle. Kannattavuuslaskelmissa toteutetaan herkkyystarkastelu suurimpien muuttujien osalta. Työ tarkastelee yhdistetyn kylmän- ja lämmöntuotannon soveltuvuutta Mäntsälän keskustan kaukolämpöverkon ja Kapulin kaukolämpöverkon alueelle. Soveltuvuutta tarkastellaan Suomessa ja maailmalla toteutettujen referenssien pohjalta.

Yhteisöllinen viestintä markkinaorientaation näkökulmasta koulutusorganisaatiossa

Yhteisöllisen median tarjoamat välineet ovat lisääntyneet nopeasti yritysten ja organisaatioiden sisäisessä käytössä ja henkilöt voivat tehdä töitä monessa paikassa lähes samanaikaisesti paikasta ja ajasta riippumatta. Samalla tiedon ja materiaalien jakaminen on tullut paljon avoimemmaksi pitkälti näiden välineiden kautta. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa, miten koulutusorganisaatiossa hyödynnetään yhteisöllistä mediaa markkinaorientaation näkökulmasta. Tutkielman kohteena on toisen asteen ammatillinen koulutusorganisaatio Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Tarkoituksena on ryhmäkeskustelun ja koko organisaatiolle tehtävän kyselyn kautta saada laaja kuva siitä, miten organisaatiossa jaetaan tietoa ja miten siellä hyödynnetään yhteisöllistä mediaa sisäisessä viestinnässä. Tutkielma on toimintatutkimus ja siinä käytetään kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Tärkeimmiksi aineistonkeruumenetelmiksi valittiin ryhmäkeskustelu toiminnallisen tutkimuksen luonteesta johtuen ja sähköinen lomakekysely, koska tutkittavana kohteena oli suuri organisaatio. Ryhmäkeskustelussa haluttiin saada aikaan vapaata keskustelua aiheesta eri ryhmien osalta ennen varsinaisen kyselyn toteuttamista. Ryhmäkeskustelu ja kyselyn tulokset analysoitiin teoriaohjaavan analyysin kautta. Tutkimusaineiston perusteella tiedon jakaminen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen koulutusorganisaatiossa on hyvin riippuvaista vastaajan iästä, alasta ja ammatillisesta roolista. Tämä tutkimus ei anna vastausta siihen, kannattaako yhteisöllistä mediaa käyttää kyseisen organisaation sisäisessä viestinnässä. Se kuvaa kuitenkin hyvin, miten sitä hyödynnetään koulutusorganisaatiossa tällä hetkellä tiedon hankintaan, jakamiseen ja vuorovaikutukseen ja miten erilaiset ryhmittymät sitä käyttävät ja mitä tämän tutkimuksen tulosten perusteella tulisi huomioida, jos käyttöä lisättäisiin organisaation tasolla.

Ketterien menetelmien hyödyntäminen sulautettujen järjestelmien kehityksessä

Sulautettujen järjestelmien projekti voidaan toteuttaa monella tavalla. Projektiin liittyy aina ohjelmiston, sekä laitteiston kehittäminen. Ohjelmiston suunnittelulla on suuri painoarvo ja tämä näkyy erityisesti varsinkin kulutuselektroniikassa. Kannettavien laitteiden räjähdysmäisesti lisääntynyt myynti ja käyttö ovat tuoneet markkinoille lisää rahaa ja mielenkiintoa. Tästä johtuen markkinoille tulee joka vuosi entistä kehittyneempiä laitteita. Laitteiston kehittymisen sekä asiakkaiden vaatimusten lisääntyessä ohjelmistojen koko on kasvanut. Tämä on luonut tarpeen myös sulautettujen järjestelmien projekteille ottaa käyttöön jokin tietty metodi ohjelmistojen tuotannossa. Ongelmana on kuitenkin se, että sulautettujen järjestelmien projekteihin on sovellettu metodeita, joita ei ole alun perin suunniteltu laitteiston ja ohjelmiston yhteissuunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten voidaan valita oikea metodi sulautettujen järjestelmien projektiin? Tässä työssä esitellään perinteisiä ohjelmistotuotannon metodeita, sekä keskitytään eri ketterien metodien tutkimiseen. Tämä työ selvittää mikä vaikuttaa metodin valintaan sulautetun järjestelmän projektille. Tässä tutkimuksessa päädytään siihen johtopäätökseen, että sulautetuin järjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa ketterien menetelmien käyttö parantaa projektin mahdollisuutta onnistua täyttämään asiakkaan vaatimukset. Ketterien menetelmien käyttö ei poista tarvetta kehittää menetelmää, joka lähtökohtaisesti ottaa huomioon laitteiston ja ohjelmiston yhteissuunnittelun.

Tiedon jakaminen asiakkaille tilaus-toimitusprosessista

Monessa yrityksessä on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota tiedon jakamiseen toimitusketjussa, koska sen on huomattu toimivan toimitusketjua yhtenäistävänä tekijänä. Tiedon jakaminen perinteisin keinoin ja välinein on usein paljon resursseja kuluttavaa, minkä vuoksi kiinnostusta tiedon jakamiseen ovat lisänneet myös koko ajan kehittyvät viestintävälineet ja -keinot, jotka ovat tehneet tiedon jakamisesta helpompaa ja nopeampaa. Monessa yrityksessä on alettu panostaa erityisesti tiedon jakamiseen asiakkaille, koska sen tehokkaalla hoitamisella voidaan saavuttaa kilpailuetua ja sen on huomattu toimivan myös asiakassuhteita parantavana tekijänä. Tutkimuksessa tarkasteltiin yrityksen tiedon jakamista asiakkaille keskittyen erityisesti tilaus-toimitusprosessista jaettavaan tietoon. Tutkimus tehtiin case-tutkimuksena suurelle suomalaiselle yritykselle, joka valmistaa korkean teknologian lääketieteellisiä laitteita sekä näissä käytettäviä ohjelmistoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tiedon jakamisen nykytilaa yrityksessä sekä muodostaa näiden pohjalta kehitysehdotuksia tilaus-toimitusketjusta tapahtuvalle tiedon jakamiselle. Erityistä painoarvoa annettiin jaettavan tiedon sisällön tutkimiselle sekä itsenäisen tiedon hakemisen mahdollistavan järjestelmän hyötyjen selvittämiselle. Tutkimuksen tärkeimpänä työkaluna käytettiin aiheesta kerätyn teorian pohjalta muodostettua jaottelua, jota hyödynnettiin sekä aineiston keräämisessä että sen analysoimisessa. Tutkimus tukee osaltaan monen tutkijan huomioita tiedon jakamisen tärkeydestä ja tehokkaan hoitamisen haasteellisuudesta yrityksille. Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että tiedon jakaminen on case-yrityksessä kokonaisuudessaan hyvin hoidettu, mutta myös ongelmakohtia ja kehittämistä vaativia asioita löytyy runsaasti. Parhaiten yrityksen tiedon jakamista asiakkaille voitaisiin kehittää toimivan ja helppokäyttöisen itsenäisen tiedon hakemisen mahdollistavan järjestelmän käytöllä, koska sen kautta asiakas pystyisi tekemään tilauksia ja hakemaan tarvitsemiaan tietoja itsenäisesti ilman suoraa kontaktia yrityksen vientihenkilöstöön. Myös viestien sisällön optimoimisella ja turhan tiedon jakamisen karsimisella saadaan tehostettua toimintaa, koska kaikki ylimääräinen viestintä kuluttaa turhaan molempien yritysten viestintähenkilöstöä. Muita selkeitä kehittämistä vaativia asioita yrityksen tiedon jakamisessa ovat jaettavan tiedon selkeys, viestien ja dokumenttien määrämuotoisuus sekä toimitusaikamuutoksista ilmoittamisen nopeus.

Tietämyksen hyödyntäminen vähittäiskaupan arvoketjun ohjauksessa

Tietämyksen hyödyntäminen parantaa yrityksen arvontuotannon lopputuloksia - myös vähittäiskaupassa. Vähittäiskaupoille erityisesti asiakastietämys on erityisen tärkeää. Asiakastietämyksen suhteen vähittäiskaupat ovat periaatteessa erinomaisessa asemassa, koska niiden henkilökunta tapaa asiakkaita päivittäin. Viimeisen 20 - 30 vuoden aikana vähittäiskauppa on kuitenkin siirtynyt ketjuliiketoimintamalliin, jossa toiminnan tehostamiseksi suurin osa päätöksenteosta on keskitetty ketjuyksikköön pois asiakasrajapinnasta. Päätöksenteon tueksi tuotetaan runsaasti määrällistä tietoa, mutta ensikäden syvällistä tietämystä asiakkaista päätöksenteossa ei pystytä hyödyntämään. Tämän työn tavoite on ollut kehittää nykyaikaisille vähittäiskaupoille soveltuva tapa saada keskitetyn päätöksenteon tueksi ensikäden asiakastietämystä. Työn metodologia nojaa suunnittelutieteeseen ja konstruktiiviseen tutkimusotteeseen, joissa molemmissa keskeisessä roolissa on konstruktio, jolla pyritään sekä ratkaisemaan käytännön ongelma että tuottamaan uutta teoreettista tietoa. Työn viitekehys muodostuu tietämystä käsittelevästä kirjallisuudesta. Konstruktion muodostamista varten työssä on tutustuttu vähittäiskaupasta löytyviin esimerkkeihin hyödyntää asiakastietämystä. Lisäksi työssä on systematisoitu tietämyksen luomiseen liittyvää käsitteistöä arvoketjunäkökulmasta. Pohjatyön jälkeen muodostettu konstruktio ratkaisee tutkimusongelman liittämällä ketjuyksikön ja asiakasrajapinnan samaan tietämyksen luomisen kehään. Konstruktiossa hyödynnetään arvoketjun ominaisuuksia, tietotekniikkaa sekä arvoketjuun muodostuvia käytänneyhteisöitä. Näin konstruktiossa on pystytty huomioimaan sekä vähittäiskaupan arvoketjun erityispiirteet että tietämyksen luomisen edellytykset.