Ei ole kaikki muumit laaksossa. Tutkimus suomen kielen idiomikonstruktion produktiivisuudesta

Tutkin työssäni suomen kielen produktiivista idiomikonstruktiota ei ole kaikki x:t y:ssä. Kyseisen konstruktion mallin mukaan on luotu lukuisia tyhmyyttä kuvaavia idiomeja, kuten ei ole kaikki muumit laaksossa tai ei ole kaikki inkkarit kanootissa. Idiomit ovat luonteeltaan vertauskuvallisia ilmauksia, joita esiintyy runsaasti etenkin puhekielessä. Internetissä kirjoitettua puhekieltä käytetään tyypillisesti ainakin blogikirjoituksissa, keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Tutkimusaineistoni on poimittu pääosin neljästä eri internetlähteestä, joille on kerätty tyhmyyttä kuvaavia vertauskuvallisia ilmauksia. Lisäksi olen poiminut tutkimusaineiston idiomikonstruktion mukaisia idiomeja tosielämän kielenkäyttötilanteista. Tutkimuksen pääasiallinen hypoteesina on, että idiomikonstruktio ei ole kaikki x:t y:ssä kantaa itsessään ilmauksen merkityksen, jolloin konstruktion vapaat yksiköt voivat vaihdella rajoituksetta ilmauksen ymmärrettävyyden kärsimättä. Tärkeimpänä tutkimustehtävänä oli selvittää, kuinka jähmeä konstruktio on eli missä määrin konstruktion mukaiset idiomit ovat muunneltavissa ilman että idiomin kokonaismerkitys muuttuu. Tutkimuksesta selviää, että idiomikonstruktio on rakenteeltaan melko jähmeä, mutta se sallii kuitenkin joitain morfosyntaktisia muunnoksia, kuten monikon partitiivin käyttämisen monikon nominatiivin sijaan (ei ole kaikkia inkkareita kanootissa). Konstruktion rakenteen erittelyssä käytin tutkimuksen tukena pääasiassa Ison suomen kieliopin normeja. Konstruktion sisältämien nominilausekkeiden lekseemit x ja y osoittautuivat kielenkäyttäjälle melko vapaasti valittaviksi, mikä vahvisti konstruktiokieliopin ajatusta siitä, että idiomikonstruktiolla on itsessään konstituenttisanoista riippumaton merkitys. Teoriapohjana konstruktion ominaisuuksien tutkimuksessa onkin käytetty etenkin konstruktiokielioppia ja kognitiivisen kielentutkimuksen teorioita. Havaitsin myös, että vaikka konstruktiossa onkin periaatteessa mahdollista käyttää mitä tahansa sanoja, idiomille kielenkäyttötilanteen kannalta olennainen hauskuuttamisen ja viihdyttämisen funktio ei täyty, jos vastaanottaja ei ymmärrä idiomin sisältämää sanoilla leikittelyä. Tutkimuksen myötä vahvistui oletus siitä, että ei ole kaikki x:t y:ssä -idiomikonstruktion taustalla on vanha idiomi ei ole kaikki kotona. Internetlähteiden avulla sain selville, että konstruktion mukaisten idiomien luomisen alkukohta sijoittuu vuosien 2005 ja 2007 välille. Kyseessä on siis suhteellisen uusi kielenilmiö, eikä kovin laajoja päätelmiä ole siten vielä mahdollista tehdä. Tutkimuskohteen ja tutkimusaineiston suppeudesta johtuen tutkimuksen pohjalta ei voi myöskään tehdä kaikkia idiomikonstruktioita kattavia yleistyksiä, mutta tehtyä tutkimusta voi kuitenkin jatkossa käyttää apuna mahdollisten jatkotutkimusten tutkimusmetodien valitsemiseen ja tutkimustulosten vertailemiseen.

Kiraalisten binaftaleenijohdannais-polymeerikalvojen sähkökemiallinen ja optinen tutkimus

Tutkielma käsittelee 2’2’-dimetoksi-1’1’-binaftaleenin eri enantiomeereistä valmistettujen polymeerikalvojen tutkimusta. Tarkoituksena on selvittää näiden kalvojen sähkökemiallisia ja optisia ominaisuuksia. Sähkökemiallisia ominaisuuksia tutkittiin syklisen voltammetrian avulla eri elektrolyyttiliuoksissa. Erityistapauksena tutkittiin kalvojen enantiomeerispesifisyyttä kiraalisen kamforisulfonihapon avulla. Varaustenkuljettajien syntyä kalvoissa tutkittiin lisäksi myös in situ UV- Vis -spektroskopian avulla. Tutkimusten perusteella todettiin, että kalvo on sähköaktiivinen alueella 0–2 V vs. Ag/AgCl. Syklisestä voltammogrammista havaitaan kaksi reversiibeliä hapetus/pelkistys virtahuippua. UV-Vis -spektrien avulla nämä huiput voidaan melkoisella varmuudella päätellä johtuvan ns. polaroni ja bipolaronitilojen syntymiselle polymeerissä. Kalvot eivät ole merkittävästi enantiospesifisiä. Kuitenkin kamforisulfonihappo, rakenneisomeeristään riippumatta, stabiloi S–monomeeristä valmistettua kalvoa erityisen hyvin ylihapettumista vastaan. Näin ei tapahdu millään muulla kokeillulla kalvo – vastaioni kombinaatiolla. Polymeerikalvon rakennetta tutkittiin FTIR –spektroskopian avulla. Tulokset olivat yhteneviä aikaisemman tutkimuksen kanssa [31]. Monomeeri polymerisoituu naftaleenirenkaiden 4-asemista. Kirjallisuusosassa tarkastellaan johdepolymeerien johtavuuskykyä ja niissä esiintyviä varauksenkuljettajia. Tarkoituksena on esitellä tarkemmin kirjallisuusviitteiden valossa, mistä johdepolymeerien johtavuuskyky aiheutuu ja miten ympäristötekijät ja polymeerin rakenne vaikuttavat tähän. Lisäksi sivutaan johdepolymeerien mielenkiintoisina nähtyjä sovelluskohteita, kuten aurinkokennoja ja erilaisia sensoreita. Tämän lisäksi tarkastellaan menetelmiä, joilla voidaan saada aikaan kiraalinen johdepolymeeri.

Oppimista tukeva koulutustason arviointi : fenomenografinen tutkimus joukkotuotannon parissa työskentelevien sotilaiden käsityksistä koulutustason arvioinnin kehittämiseksi

Maavoimien perustamisen myötä joukkotuotantoon liittyvä joukkojen koulutustason arviointi on tällä hetkellä kehitteillä. Sen on tarkoitus yhdenmukaistaa joukkojen koulutustason arviointiin liittyvät käytännöt sekä samalla tukea nousujohteisesti annettavaa koulutusta. Nousujohteinen koulutus perustuu kolmeen peräkkäiseen eri koulutussisältöihin keskittyvään koulutuskauteen sekä tätä järjestelmää tukevaan vakioituun harjoitusjärjestelmään. Sen puitteissa on tarkoitus toteuttaa myös joukkojen koulutustason arviointi operatiivisen käyttäjän sekä koulutuksesta vastaavien organisaatioiden toteuttamana. Vakioitu harjoitusjärjestelmä tarjoaa hyvät mahdollisuudet tukea joukkojen koulutustason arvioinnin avulla nousujohteista koulutusta. Oppimisen näkökulmasta katsottuna arviointiin liittyviä käytäntöjä tulisi kuitenkin kehittää siten, että arviointi olisi kiinteämpi osa jokapäiväistä koulutusta. Nykyisin arviointia kyllä toteutetaan koko palvelusajan mittaisena, mutta se keskittyy liikaa palvelusajan lopulle, jolloin sitä ei voi kutsua kiinteäksi osaksi jokapäiväistä koulutusta. Lisäksi arviointi korostaa edelleen liikaa ”ylemmän johtoportaan kontrollia”. Tällöin se ei aidosti kehitä joukkojen itseohjautuvuutta sekä samalla tue entistä syvällisempää oppimista. Konstruktiivinen oppimisnäkemys näkee oppijan aktiivisena toimijana oppimisprosessissa. Koulumaailmassa se on johtanut siihen, että perinteisten koulukokeiden rinnalle on kehitetty uudentyyppisiä arviointimenetelmiä. Niiden yhtenä tavoitteena on ollut parantaa yksilöiden itseohjautuvuutta ja oppimisen mielekkyyttä.

Sotilaan eettinen toimintakyky ja päätöksenteko : teoreettinen mallinnus ja empiirinen tutkimus kriisinhallintaympäristössä

Tutkimus perustuu sotilaan toimintakykymalliin ja sen mukaiseen käsitykseen soti-laan eettisestä toimintakyvystä. Tutkimuksen tarkoituksena on rikastaa eettisen toimintakyvyn käsitettä ja osallistua sen kehittämiseen. Tutkimus on luonteeltaan hermeneuttis-fenomenologinen muodostuen teoreettisesta ja empiirisestä osuudesta. Tutkimuksen teoriaosuus on kirjallisiin lähteisiin perustuva ja siinä pyritään ymmärrykseen hermeneuttisen tulkinnan kautta. Empiirisessä osassa päätutkimusmetodina käytetään delfoi-kyselyä. Kyselyn vastaajat ovat puolustusvoimien palkattua sotilashenkilöstöä: upseereita ja opistoupseereita. Kaikilla vastaajilla on kokemusta vähintään yhdestä kriisinhallintatehtävästä, moni on osallistunut useampaan kriisinhallintaoperaatioon. Ensimmäisen kierroksen kyselyssä vastaajia oli 18, toisen kierroksen kyselyssä 14. Tutkimusongelma muodostui kahdesta päätutkimuskysymyksestä, jotka ovat: 1. ”Mitä sotilaan eettinen toimintakyky on?” 2. ”Miten yksilön eettistä toimintakykyä voidaan tukea?” Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sotilaan eettinen toimintakyky koetaan saumattomasti toimintaan ja päätöksentekoon liittyvänä tekijänä. Eettiset kysymyk-set nousevat harvoin pääosaan päätöksiä tehtäessä. Päätökset tehdään useimmiten hyvin käytännöllisten seikkojen perusteella, eettiset valinnat ja arvot vaikuttavat taus-talla jopa tiedostamatta. Eettistä toimintakykyä pidetään ammattitaitoon olennaisesti liittyvänä tekijänä. Ammattisotilaan, varsinkin sotilasjohtajan, rooli eettisten ongelmien ratkaisijana nähdään aktiivisena, autonomisena ja vastuullisena. Johtamistoiminta on koulutuksen ohella tärkein tekijä, jolla voidaan tukea yksilön eettistä toimintakykyä. Tehtävätaktiikan käyttäminen johtamisessa sopii sotilaan eettisen toimintakyvyn kannalta lähtökohdaksi yksilön autonomiaan, vastuuseen ja vapauteen liittyvien kysymyksien ratkaisemisessa. Eettisen toimintakyvyn koulutus nähdään parhaaksi integroida muuhun sotilaskoulutukseen. Ollakseen tehokasta eettisen toimintakyvyn kehittämisen pitää perustua yksilön omaan haluun ja pyrkimykseen. Yhtenä tutkimuksen päätuloksena on sotilaan eettisen toimintakyvyn mallintaminen prosessiksi, joka muodostuu havaitsemisesta, tilanteenarviosta, päätöksenteosta, toimeenpanosta ja vastuun kantamisesta. Päätöksentekoprosessiin vaikuttavat tärkeimmät kokonaisuudet ovat tehtävä ja olosuhteet; oma toimintakyky ja osaaminen; ohjaavat normit ja arvot. Tutkimuksessa päädytään siihen, että Suomen puolustusvoimien viralliset arvot ja eettiset toimintaohjeet tulisi määrittää ja julkaista. Niiden tulisi olla osa puolustusvoimien eettistä ohjelmaa, joka sisältäisi myös henkilöstön eettisen toimintakyvyn koulutuksen ja yksilön eettisen kehittymisen tukemisen. Sotilaan toimintakykyyn kuuluva eettinen toimintakyky liitetään tutkimuksessa puo-lustusvoimien pääprosesseihin. Toimintakyky yhdessä sotilaan ammattitaidon kans-sa muodostaa suorituskyvyn inhimillisen osatekijän.

Turvallisuusosaamisen kouluttaminen : vertaileva tutkimus Laurean ja Maanpuolustuskorkeakoulun pedagogisista malleista

Pääesikunta tulee ohjeistamaan pedagogisia käsikirjoituksia jotka tullaan jatkossa laatimaan kaikesta palkatun henkilökunnan koulutuksesta. Pedagogisissa käsikirjoituksissa kuvataan koulutusta ja opetusta koskevat ratkaisut ja pedagogiset periaatteet. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön osaamisen kehittämisen strategian, mukaan henkilöstön osaamista tulee syventää ja laajentaa, missä oppiminen perustuu itseohjautuvuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää miten kahdessa eri oppilaitoksessa koulutetaan osaamista.

Tuoretuotteiden hävikin hallinta päivittäistavarakaupassa – case-tutkimus

Tämän tutkielman tarkoituksena on löytää toimivia ratkaisuja päivittäista-varakaupan hävikin hallitsemiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Kohdeyrityksenä on myymälä, joka etsii keinoja toimintansa tehostami-seen nimenomaan päiväyshävikkiä silmällä pitäen. Päiväyshävikin synty-minen on ongelmallisinta erityisesti tuoretuotteiden osastoilla, joille asettuu paineita asiakkaiden vaatiman tuoreuden ja valikoiman laajuuden kautta. Hävikkiä ei voida ratkaista vähentämällä tilausmääriä, sillä tässä tapauk-sessa hyllyt ovat usein tyhjiä ja kohdataan toinen päivittäistavarakaupalle vaarallinen ongelma. Kannattavan toiminnan avaimina ovat siis tasapai-noilu hävikin aiheuttamien kustannusten ja menetetyn myynnin välillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hävikin hallinta on monien tekijöiden summa ja että kannattavuuden parantamiseksi on omaa toimintaa tarkas-teltava kokonaisuutena. Toiminnan kannattavuuden taustalla on aina asiakkaiden tyytyväisyys ja sen edistämiseksi on syytä tehdä töitä.

Nollapersoonalause suomessa ja virossa. Tutkimus kirjoitetun kielen aineistosta

The present study focuses on the zero person constructions both in Finnish and Estonian. In the zero person construction, there is no overt subject and the verb is in the 3rd person singular form: Fin. Tammikuussa voi hiihtää Etelä-Suomessakin. Est. Jaanuaris saab suusatada ka Lõuna-Soomes ‘In January one can ski even in South-Finland’. The meaning of the zero construction is usually considered generic and open. However, the zero may be interpreted as indexically open so that the reference can be construed from the context. This study demonstrates how the zero may be interpreted as referring to the speaker, the addressee, or anybody. The zero person construction in Finnish has been contrasted to the generic pronoun constructions in Indo-European languages. For example, the zero person is translated in English as you or one; in Swedish and German as man. The grammar and semantics of the Finnish zero person construction have been studied earlier to some extent. However, the differences and similarities between Finnish and Estonian, two closely related languages, have not been thoroughly studied before. The present doctoral thesis sheds light on the zero person construction, its use, functions, and interpretation both in Finnish and Estonian. The approach taken is contrastive. The data comes from magazine articles published in Finnish and translated into Estonian. The data consists of Finnish sentences with the zero person and their Estonian translations. In addition, the data includes literary fiction, and non-translated Estonian corpora texts as well. Estonian and Finnish are closely related and in principle the personal system of the two languages is almost identical, nevertheless, there are interesting differences. The present study shows that the zero person construction is not as common in Estonian as it is in Finnish. In my data, a typical sentence with the zero person in both languages is a generic statement which tells us what can or cannot be done. When making generic statements the two languages are relatively similar, especially when the zero person is used together with a modal verb. The modal verbs (eg. Fin. voida ‘can’, saada ‘may’, täytyä ‘must’; Est. võima ‘may’, saama ‘can’, tulema ’must’) are the most common verbs in both Finnish and Estonian zero person constructions. Significant differences appear when a non-modal verb is used. Overall, non-modal verbs are used less frequently in both languages. Verbs with relatively low agentivity or intentionality, such as perception verb nähdä in Finnish and nägema in Estonian, are used in the zero person clauses in both languages to certain extent. Verbs with more agentive and intentional properties are not used in the Estonian zero person clauses; in Finnish their use is restricted to specific context. The if–then-frame provides a suitable context for the zero person in Finnish, and the Finnish zero person may occur together with any kind of verb in conditional if-clause. Estonian if-clauses are not suitable contexts for zero person. There is usually a da-infinitive, a generic 2nd person singular or a passive form instead of the zero person in Estonian counterparts for Finnish if-clauses with zero person. The aim of this study was to analyze motivations for choosing the zero person in certain contexts. In Estonian, the use of the zero person constructions is more limited than in Finnish, and some of the constraints are grammatical. On the other hand, some of the constraints are motivated by the differences in actual language use. Contrasting the two languages reveals interesting differences and similarities between these two languages and shows how these languages may use similar means differently.

Liiketoiminnan kehittäminen verkostoitumalla, tutkimus sähkö- ja teleasennustoimialalta

Tällä tutkimuksella annetaan työkaluja pienille mikrotason asennusyrityksille heidän tiellään tuottavampaan ja tehokkaampaan yritystoimintaan. Kehitysmenetelmäksi on valittu verkostoituminen, joka tapahtuu alueellisten toimijoiden kesken ja on lähinnä horisontaalista. Tutkimuksen kohderyhmänä on sähkö-, tele- ja antenniasennusyrittäjät tai alalle aikovat uudet yrittäjät. Luotu malli on sovelias lähes kaikille kiinteistöjen teknisen kunnossapidon alalla toimiville mikroyrityksille. Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsitellään verkostoyrittäjyyden perusteita ja syventävästi esitetyn case-mallin mukaista verkostotoiminnan erityispiirteitä. Empiirinen osa koostuu sähköisesti toteutetusta internetpohjaisesta kysely- tutkimuksesta, jonka kohteena on pienet sähkö-, tele- ja antenniasennusyritykset. Kyselytutkimus on toteutettu yhteistyössä alan urakointiliittojen (STUL ry ja SANT ry) kanssa. Kysely noudattaa samoja aihealueita kuin professori Asko Miettisen sähköurakointialalle 1988 toteuttaman raportin SÄHKÖURAKOINTI 2000 kyselylomake pidemmän tarkastelujänteen saamiseksi. Kysely selvittää yritysten nykytilaa ja näkemyksiä alan lähitulevaisuudesta. Empiiristä osaa tuetaan voimakkaasti case- esityksin, jotka pohjautuvat kirjoittajan 40 vuoden yrittäjäkokemukseen tällä alalla, joka on ollut voimakkaastikin lähinnä vertikaalisesti verkottunut. Tutkimus osoittaa, että alan taloudellinen ja toiminnallinenkin kehitys on polkenut paikallaan viimeiset vuosikymmenet, vaikka alan teknologiakehitys on ollut tarkasteluajanjaksona varsin merkittävää. Alan yritysten heikohkojen resurssien vuoks entistä voimakkaampi alueellinen yhteistyö verkostoitumalla on mahdollisuus tuottavampaan yritystoimintaan ja arvontuottoon yritykselle sekä luo mahdollisuuden myös suuntautumisen uusille kehittyneimmille teknologian alueille.

Kontekstuaalinen tutkimus lasten sananlaskukompetenssista

Kirjallisuusarvostelu