Oppimista tukeva koulutustason arviointi : fenomenografinen tutkimus joukkotuotannon parissa työskentelevien sotilaiden käsityksistä koulutustason arvioinnin kehittämiseksi

Maavoimien perustamisen myötä joukkotuotantoon liittyvä joukkojen koulutustason arviointi on tällä hetkellä kehitteillä. Sen on tarkoitus yhdenmukaistaa joukkojen koulutustason arviointiin liittyvät käytännöt sekä samalla tukea nousujohteisesti annettavaa koulutusta. Nousujohteinen koulutus perustuu kolmeen peräkkäiseen eri koulutussisältöihin keskittyvään koulutuskauteen sekä tätä järjestelmää tukevaan vakioituun harjoitusjärjestelmään. Sen puitteissa on tarkoitus toteuttaa myös joukkojen koulutustason arviointi operatiivisen käyttäjän sekä koulutuksesta vastaavien organisaatioiden toteuttamana. Vakioitu harjoitusjärjestelmä tarjoaa hyvät mahdollisuudet tukea joukkojen koulutustason arvioinnin avulla nousujohteista koulutusta. Oppimisen näkökulmasta katsottuna arviointiin liittyviä käytäntöjä tulisi kuitenkin kehittää siten, että arviointi olisi kiinteämpi osa jokapäiväistä koulutusta. Nykyisin arviointia kyllä toteutetaan koko palvelusajan mittaisena, mutta se keskittyy liikaa palvelusajan lopulle, jolloin sitä ei voi kutsua kiinteäksi osaksi jokapäiväistä koulutusta. Lisäksi arviointi korostaa edelleen liikaa ”ylemmän johtoportaan kontrollia”. Tällöin se ei aidosti kehitä joukkojen itseohjautuvuutta sekä samalla tue entistä syvällisempää oppimista. Konstruktiivinen oppimisnäkemys näkee oppijan aktiivisena toimijana oppimisprosessissa. Koulumaailmassa se on johtanut siihen, että perinteisten koulukokeiden rinnalle on kehitetty uudentyyppisiä arviointimenetelmiä. Niiden yhtenä tavoitteena on ollut parantaa yksilöiden itseohjautuvuutta ja oppimisen mielekkyyttä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on esittää perusteltuja ajatuksia Maavoimien joukkojen koulutustason arvioinnin kehittämiseksi. Arviointi tulee nähdä osana jokapäiväistä koulutusta, joka samalla kehittää nousujohteisesti yksilöiden ja joukkojen oppimistavoitteiden mukaisia valmiuksia. Tutkimusongelmana on selvittää miten Maavoimien joukkojen koulutustason arviointia pitää kehittää, jotta se tukee paremmin oppimista. Lisäksi pyritään selvittämään miten koulutustason arvioinnin avulla kyetään tukemaan nousujohteista koulutusta ja minkälaiset arviointi-menetelmät parantavat joukkojen itseohjautuvuutta. Tutkimus koostuu empiirisestä kyselytutkimuksesta sekä sitä tukevasta teoreettisesta osasta. Kyselytutkimus on analysoitu fenomenografisella tutkimusotteella. Tutkimuksen taustaksi rakennettu teoreettinen osa on syntynyt aineistopohjaisen analyysin perusteella. Tutkimuksen lähdeaineistona on käytetty sekä kotimaisia että ulkomaisia aihepiiriin liittyviä tutkimuksia sekä kirjoituksia. Tuloksissa tutkimusprosessin aikana ilmeni, että Maavoimien joukkojen koulutustason arviointi pitää liittää nykyistä kiinteämmäksi osaksi nousujohteista ja jokapäiväistä koulutusta. Pitkällä aikavälillä toteutetun arvioinnin luotettavuus kasvaa ja sen avulla on mahdollista arvioida myös laaja-alaisempia oppimistuloksia, esimerkiksi koulutettavien ajattelussa tapahtuneita muutoksia. Joukkojen koulutustason arviointia voidaan tukea esimerkiksi oppimispäiväkirjoilla, joiden avulla kaikki oppimisprosessin toimijat sidotaan mukaan koulutustason arviointiin. Oppimispäiväkirjan avulla on myös mahdollista havainnoida koulutettavien ja kouluttajien ajattelussa tapahtuneita muutoksia. Tämäntyyppiset arviointimenetelmät voivat parhaimmillaan johtaa itseohjautuvuuden kehittymiseen ja ne tukevat osaltaan mielekkään oppimisympäristön syntymistä. Maavoimien vakioitu harjoitusjärjestelmä tarjoaa hyvän pohjan nousujohteiselle koulutukselle. Harjoitusjärjestelmän ”punaiseksi langaksi” tulee kuitenkin kehittää myös jokaista harjoitusta koskevat mitattavat oppimisteemat, jotka ovat linjassa opetussuunnitelmien kanssa. Näiden keskeisten oppimisteemojen mittaamisen avulla voidaan koulutusta tarvittaessa rytmittää koulutussuunnitelmasta poikkeavalla tavalla.