Ruokalista 1897-05-16 - Menu

[S.l.] 1897

Ruokalista 1890-06-26 - Menu

[S.l.] 1890

Sytosentrifugivalmisteiden Papanicolaou-värjäyksen optimointi

Papanicolaou-värjäys on hematoksyliini-eosiinivärjäyksen pohjalta kehitetty erikoisvärjäys sytologisille näytteille. Värjäyksestä on olemassa monia erilaisia variaatioita. Jokainen laboratorio joutuu kehittämään oman värjäysohjeensa, koska värjäystulokseen vaikuttavat monet eri tekijät kuten vesijohtoveden pH. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää optimaalisen värjäystuloksen antava Papanicolaou-värjäysohjelma sytosentrifugivalmisteille HUSLABin Jorvin sairaalan patologian laboratorioon ilman ammoniakkialkoholi-sinistysliuosta. Aikaisempien kokeilujen perusteella sen oli todettu aiheuttavan muihin koneen liuoksiin haitallisesti vaikuttavia höyryjä. Näytemateriaaleiksi valitsimme virtsa-, pleuraneste-, bronkus-, ja ohutneulabiopsianäytteitä, joista teimme sytosentrifugivalmisteita. Työn lähtökohtana oli värjäysohjelma, jolla sytosentrifugivalmisteita oli aiemmin yritetty värjätä. Kehitimme ohjelmaa muuttamalla yhtä muuttujaa kerrallaan eli muutimme väri- ja alkoholiliuosaikoja sekä kokeilimme differentaation ja sinistyksen vaikutusta. Jokaisen ohjelman jälkeen preparaatit mikroskopoitiin, jotta seuraavaa ohjelmaa osattiin kehittää oikeaan suuntaan. Ohjelmia kehitettiin yhteensä 15 ja ne aakkostettiin kirjaimilla A-O. Työtämme ohjanneet esitarkastaja ja patologi arvioivat arviointikaavakkeen avulla yhdeksän viimeistä värjäystä. He valitsivat niiden värjäysten joukosta kolme värjäystä, jotka annettiin kahdelle muulle esitarkastajalle ja kahdelle patologille arvioitavaksi. Syötimme tulokset SPSS-tilasto-ohjelmaan ja laskimme värjäyksien saamille pisteille keskiarvot. Suurimman pistekeskiarvon sai O-ohjelma, jonka valitsimme sen perusteella parhaaksi eli optimaalisen värjäystuloksen antavaksi ohjelmaksi. Suosittelemme O-ohjelmaa käyttöönotettavaksi Jorvin sairaalan patologian laboratorioon. Laboratoriosta löytyvät kaikki muut tarvittavat reagenssit ja välineet, paitsi Scott's Tap Water-sinistysliuoksessa tarvittava natriumbikarbonaatti. Muuten ohjelma on täysin käyttövalmis.

Äidinkielisen ja vieraskielisen opetuksen vertailua äidinkielen hallinnan ja kognitiivisten prosessien toiminnan kautta

Pro gradu –tutkielmani tarkoituksena oli tarkastella eri puolilla maailmaa tehtyjen koulutuskokeilujen tuloksia suhteessa siihen, käyttävätkö ne opetuskielenä oppilaiden äidinkieltä vai oppilaille vierasta kieltä sekä pohtia syitä eri opetusohjelmien tuottamien tulosten eroille. Mahdollisena selityksenä eroille tarkastelin äidinkielellä ja vieraalla kielellä tapahtuvan prosessoinnin eroja. Tätä toimintaa tarkastelin kognitiivisen prosessoinnin eri osa-alueitten kautta. Tutkielmani on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu sekä kielitieteen että psykologian materiaalien tarkasteluun. Tärkeimpiä lähdeteoksia ovat olleet Baker: Foundations of bilingual education and bilingualism (1993); Bialystok: Bilingualism in development. Language, literacy and cognition (2001); Dutcher ja Tucker: The use of first and second languages in education. A review of international experience (1994); sekä Eysenck ja Keane: Cognitive psychology: a student’s handbook (2000). Opetusohjelmien tarkastelu osoitti, että vain sellainen ohjelma, joka ottaa huomioon ja kehittää oppilaan äidinkieltä voi toimia parhaalla tavalla. Opetus voi tällöin olla myös ainakin osittain vieraskielistä. Äidinkielen taidot näkyvät kaikkien oppimistulosten pohjalla. Käsittelemieni tutkimusten perusteella kognitiivisen prosessoinnin osa-alueet, kuten muisti ja automaattiset prosessit, toimivat äidinkielellä tehokkaammin kuin vieraalla kielellä. Äidinkielellä opitut taidot ovat myös siirrettävissä muille kielille, joten tämä selittäisi äidinkielisen opetuksen etuja.

Kunnossapitoyrityksen kokonaispalvelukonseptin markkinointimalli

Työn tavoitteena oli luoda sähkö- ja automaatiokunnossapidon markkinoinnin yhteistyö- ja toimintamalli sekä arvioida sähkö- ja automaatiokunnossapidon markkinoita rajatulla alueella. Kohdeyrityksenä työssä oli ABB Oy, Service. Ensin selvitettiin markkinoinnin nykytila kohdeyrityksessä sähkö- ja automaatiokunnossapidon osalta sisäisiä haastatteluja hyväksi käyttäen. Tämän jälkeen tutkittiin markkinoita ja soveltuvaa toimintatapaa sisäisten myyntilastojen ja asiakastietokantojen, sisäisten haastattelujen ja alueellisen vertailun avulla. Diplomityössä tutustuttiin haastattelujen ja seminaarien avulla myös alueen myyntikonsepteihin ja yhdistettiin olemassa olevista konsepteista myyntikonsepti, joka tukee sähkö- ja automaatiokunnossapidon markkinoinnin yhteistyötä. Työssä luotiin malli ABB Oy, Servicen Etelä-Suomen alueen sähkö- ja automaatiokunnossapidon markkinointiin. Mallissa käsiteltiin neljää osa-aluetta: toimintaa yhdistävää palvelukonseptia, organisaatiota ja organisaation muutosta, konsepteille soveltuvia asiakkaita ja markkinointitoimenpiteitä. Diplomityössä todettiin, että mallin käyttöönotto vaatii muutosjohtamista yrityksen sisällä ja mallissa ehdotettiinkin sisäisen markkinoinnin ja muutosjohtamisen keinoja mallin käyttöönottamiseksi. Toimenpide-ehdotuksena esitetään mallin pilotointia valituille asiakkaille. Lisätutkimusta tarvitaan muutamilta diplomityössä sivutuilta osa-alueilta. Näihin kuuluvat esimerkiksi tarkan asiakaskohtaisen kunnossapidon tarpeen määrittäminen eri asiakasyrityksissä sekä yhteistyökuvion määrittäminen niiden konseptiin liittyvien ABB:n sisäisten tahojen kanssa, joiden osuutta ei tässä työssä käsitelty.

Kunnossapidon tuotteistus Stora Enson Kymenlaakson tehtailla ja sen vaikutukset kunnossapidon johtamiseen

Kansainvälinen kilpailu pakottaa metsäteollisuusyritykset jatkuvasti etsimään keinoja, joilla pystytään parantamaan tuotantolaitosten kannattavuutta ja kilpailukykyä. Kannattavalle ja kilpailukykyiselle toiminnalle eräs tärkeimmistä tekijöistä on osaava, tehokas ja suunnitelmallinen kunnossapito. Tämän diplomityön kirjallisuusosassa tavoitteena oli tarkastella kemiallisen metsäteollisuuden kunnossapitoa, sen tehokkuutta ja erityisesti sen erilaisia toimintamalleja. Kirjallisuusosuudessa on käsitelty kunnossapidon palvelutuotteistamista ja sen vaikutuksia kunnossapidon johtamiseen. Tämän työn käytännön osiossa on vertailtu Stora Enson Suomen tehtaiden, ja erityisesti Kymenlaaksossa Kymenson toimipisteiden eroja kunnossapitoresurssien käytössä kunnossapidon palvelutuotteisiin. Johtopäätöksissä on annettu suosituksia kunnossapidon palvelutuotteistuksen jatkokehittämiseen.

Kokonaisvaltainen suorituskyvyn mittaaminen kunnossapitoyrityksessä

Työn tavoitteena oli kehittää kunnossapitoyritykselle koko toiminnan kattava suorituskyvyn mittausjärjestelmä. Mittaamisen tarkoituksena oli tiivistää eri tietojärjestelmistä saatava informaatio ja tarjota tietoa omistajille yrityksen kokonaissuorituskyvyn kehittymisestä päätöksenteon pohjaksi sekä tyydyttää suurimman asiakkaan tiedontarve tehtaan kunnossapitotoimintojen kehittymisestä. Ensin tutustuttiin suorituskyvyn, sen mittaamisen sekä suorituskykymittariston kehit-tämisen ja käyttöönoton teoriaan. Tämän teorian pohjalta rakennettiin Etelä-Savon Kunnossapito Oy:lle kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo. Projektin aluksi määriteltiin ESK Oy:n toiminnan perusasioita ja analysoitiin yrityksen nykytilaa. Tämän perusteella valittiin seurattavat suorituskyvyn osa-alueet ja mittarit. Osa-alueiksi valittiin kunnossapito, projekti- ja tuotantotoiminta, asiakastyytyväisyys, henkilöstö ja talous. Näistä jokaiselle määriteltiin kahdesta viiteen mittaria. Käytännön mittaamiseen hankittiin suorituskykymatriisiin perustuva ohjelmasovellus. Mittaamisen avuksi yksittäisille mittareille luotiin ohjeet käytännön mittaamisen järjestelyistä. Mittariston hyödyt tulevat esille vasta kun mittaustuloksia on kertynyt järjestelmään pidemmältä ajanjaksolta. Näiden säännöllinen analysointi on olennaista, jotta mittariston avulla voidaan seurata kuinka kaukana ollaan asetetuista tavoitteista ja voidaan kohdistaa kehitystoimet alueille, joissa niitä eniten tarvitaan.

Alkuaineanalysaattorin keskusyksikön suunnittelu ja toteutus

Tässä diplomityössä esitellään jatkuvatoimisen alkuaineanalysaattorin kehitykseen liittyvän projektin alkuosa. Tässä osuudessa on tarkoituksena löytää analysaattorin vanhalle keskusyksikölle uusi korvaava kaupallinen prosessorikortti sekä suunnitella ja toteuttaa uudelle keskusyksikölle analysaattorin toiminnan vaatima ohjelma. Hihna-analysaattori on sulautettu reaaliaikajärjestelmä. Työssä esitellään sulautetun järjestelmän suunnittelun ja toteutuksen yleisiä toimintatapoja ja ratkaisuja. Erilaisista toteutusvaihtoehdoista esitellään niiden etuja ja haittoja. Työn toteutuksessa käytetään PC/104-standardin mukaisia valmiita kaupallisia yksiköitä. Tämä ISA-standardin laajennus soveltuu hyvin käytettäväksi sulautetussa järjestelmissä. Uudella keskusyksiköllä on mahdollista liittyä analysaattorin jäljelle jääviin yksiköihin erillisen sovitinkortin välityksellä. Työn lopputuloksena valittu toteutusratkaisu mahdollistaa analysaattorijärjestelmän vapaan jatkokehityksen, mikä ei ollut mahdollista vanhalla toteutuksella. Analysaattoriin on nyt mahdollista kehittää uusia ominaisuuksia, ja lisäksi sen nykyinen toiminta on hallitaan paremmin.

Tuotantolaitteiden kvalifiointi ja prosessin validointi GMP-tuotantoa varten

GMP-säädösten mukaan aktiivisten lääkeaineiden, kriittisten lääkeaineintermediaattien ja lääkeapuaineiden valmistusprosessit pitää validoida. Validointityöhön kuuluu oleellisesti tuotantolaitteiden kvalifiointi ja prosessin validointi. Käytännössä tuotantolaitteiden kvalifiointi toteutetaan tekemällä laitteille suunnitelmien tarkastus (DQ), asennus- ja käyttöönottotarkastus (IQ), toiminnan testaus (OQ) sekä suorituskykytestit (PQ). Tuotantolaitteiden kvalifiointiin kuuluu myös laitteiden asianmukaisten kalibrointi-, kunnossapito- ja puhdistusohjeiden sekä työ- ja toimintaohjeiden (SOP:ien) laatiminen. Prosessin validoinnissa laaditaan dokumentoidut todisteet siitä, että prosessi toimii vakaasti ja tuotteelle asetetut vaatimukset täyttyvät johdonmukaisesti. GMP-tuotantolaitteiden kvalifiointiin ja lääkevalmistusprosessin validointiin on laadittu erilaisia GMP-säädöksiä noudattavia yleisiä validointiohjeita, kuten PIC/S:n ja FDA:n ohjeet kvalifioinnista ja validoinnista. IVT/SC on laatinut yksiselitteiset validointistandardit validointityön selventämiseksi. Validoinnin tilastolliseen tarkasteluun on käytettävissä GHTF:n laatimat tilastolliset validointimenetelmät. Yleensä tuotantolaitteiden kvalifiointi ja prosessin validointi tehdään ennen lääkevalmisteen kaupallisen tuotannon aloittamista. Kvalifiointi- ja validointityö voidaan tehdä kuitenkin myös tuotannon yhteydessä (konkurrentisti) tai retrospektiivisesti käyttäen hyväksi valmistettujen tuotantoerien prosessitietoja. Tässä työssä laadittiin Kemira Fine Chemicals Oy:n Kokkolan GMP-tuotantolinjan lääkeaineintermediaattiprosessin validoinnin yleissuunnitelma (VMP), joka sisältää sekä tuotantolaitteiden kvalifiointisuunnitelman että prosessin validointisuunnitelman. Suunnitelmissa huomioitiin tuotantolaitteiden aikaisempi käyttö muuhun hienokemikaalituotantoon ja tuotantolinjan muuttaminen GMP-vaatimusten mukaiseksi. Työhön kuului myös tuotantolaitteiden kvalifiointityön tekeminen laaditun suunnitelman mukaisesti.

Betonielementtitehtaan tuottavuuden parantaminen kunnossapidon keinoin

Työn teoriaosassa käsitellään suorituskyvyn osa-alueita, suorituskyvyn mittaamista ja kunnossapitoa. Suorituskyvyn osa-alueiden avulla pyritään osoittamaan, että kunnossapidon kehittäminen kannattaa tuottavuuden kasvamisen ja kannattavuuden paranemisen johdosta. Suorituskyvyn mittaamisella ja sen lähtökohdilla luodaan mittarit, joilla pystytään havaitsemaan muutokset näissä osa-alueissa. Kunnossapidolla haetaan keinot, joilla suorituskyvyn osa-alueet kehittyvät. Käytännön osiossa kuvataan kohdeyrityksessä havaittuja tapahtumia kunnossapidon kehittämisessä ja mittariston käyttöönotossa. Tämän lisäksi tämä empiirinen osa kertoo tehdyistä toimenpiteistä tehtaalla. Empiirisen osion päättää jatkoehdotuslista projektin jatkamisesta tämän tutkimuksen jälkeen.

Kunnossapidosta aiheutuvien epäsuorien kustannusten, laatuvaikutusten ja tuotannon toteutumattomien tuottojen liiketaloudellinen vaikutus

Työn tavoitteena on selvittää välillisten kunnossapitokustannusten rakennetta, selkeyttää kunnossapitokonseptin myyntiä ja luoda benchmarking- työkalu kunnossapitoliiketoiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Kunnossapidon palvelukonseptin tarjoamiseen liittyen tutkimuksessa kartoitetaan kunnossapidon asiakkaan näkemyksiä kunnossapidon vaikutuksista asiakkaan edustamassa organisaatiossa, jolloin voidaan saada työkaluja kunnossapitotuotteiden ja kunnossapitokonseptien edelleen kehittämiseksi paremmin asiakkaan tarpeita tyydyttävään suuntaan ja näin nostaa asiakkaan ostaman palvelun laatua ja saada tuotetuksi lisäarvoa asiakkaalle. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta kunnossapidon vaikutuksen yrityksen talouteen ja menestykseen olevan huomattava. Kun tarkastellaan kunnossapitoa vain välittömien kustannusten osalta, ei yrityksen toimintoja voida optimoida tehokkaimman mahdollisen toiminnan mahdollistavalla tavalla. Kunnossapito voidaan siis kehittää aidosti lisäarvoa tuottavaksi palveluksi, kun saadaan epäsuoria kustannuksia asteittain vähennetyksi.

Matkapuhelinverkon MAP-protokollatoteutus älyverkkopalveluiden ohjauspisteeseen

Työssä esitellään yleiseurooppalaisen GSM-matkapuhelinjärjestelmän verkkoelementtejä ja perehdytään niiden väliseen standardoituun merkinantoprotokollaan. Lisäksi tarkastellaan protokollan lyhytsanomien välitykseen liittyviä operaatioita ja niissä tapahtunutta kehitystä standardoinnin eri vaiheissa. Tavoitteena oli toteuttaa GSM-matkapuhelinverkon merkinantoprotokollaan perustuva ohjelma, jonka tehtävänä on välittää lyhytsanomia matkapuhelin- ja lyhytsanomakeskuksen välillä. Matkapuhelimeen päättyvän lyhytsanoman välitykseen liittyy lisäksi reititystiedon hakeminen vastaanottajan kotirekisteristä. Toteutuksessa on ohjelmointirajapinta, joka helpottaa matkapuhelinverkon uusien palvelusovellusten kehittämistä. Toteutus testattiin standardoituja testitapauksia soveltaen. Yhdenmukaisuustestauksessa käytettiin apuna merkinantoanalysaattoria. Testauksessa tarkastettiin, että protokolla toimii loogisesti oikein. Suorituskykyä ei ole voitu testata todellisessa testiympäristössä, mutta ohjelmallisesti toteutettujen simulaattoreiden avulla on saatu hyviä tuloksia.

Venttiilien kunnossapidon optimointi

Tässä työssä tarkastellaan venttiilien kunnossapitoa ja erityisesti niiden kunnonvalvontaa. Työssä on kerrottu perusteita venttiileiden kunnonvalvonnan suorittamiseksi, venttiili- ja toimilaitevikojen perussyistä ja niiden havaitsemisesta. Työn pääpaino on kuitenkin kunnonvalvontamenetelmissä ja niiden käytössä. Mittauksia venttiilivuodon havaitsemiseksi suoritettiin akustisen emission, ultraäänen ja lämpötilan pistemittauksen avulla. Venttiilien yleistä kuntoa määritettiin värähtelyn, venymäliuskojen ja laitoksella jo toimivan moottoritoimilaitteen virtamittauksen avulla. Työssä on annettu suuntaviivat tulosten tulkitsemiselle, mutta yksityiskohtainen ja tarkempi tulosten tulkinnan määrittäminen jätetään laitoksen henkilökunnasta sille henkilölle joka mittauksia tulee tekemään tai jonka työnkuvaan muuten kuuluu kyseisten tulosten tulkitseminen.

Kunnossapidon materiaalilogistiikan merkitys ja organisoituminen kunnossapitoyhtiössä

Diplomityön tavoitteena on tutkia kunnossapitoyhtiöiden materiaalilogistiikan nykytilaa ja organisoitumista. Lisäksi työssä selvitetään materiaalilogistiikan merkittävimmät kehityskohteet ja ehdotetaan uutta organisoitumisratkaisua kunnossapitoyhtiön materiaalilogistiikkatoiminnoille. Työn teoriaosa käsittelee kunnossapidon ulkoistamista ja kunnossapidon materiaalilogistiikkaa. Soveltavassa osassa kuvataan materiaalilogistiikasta aiheutuvaa työkuormaa ja materiaalilogistiikan organisoitumista. Työssä käsitellään myös toimintatapoja ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä materiaalilogistiikkatoiminnoissa. Analysointi on toteutettu vierailemalla kunnossapitokohteissa ja mittaamalla materiaalilogistiikasta aiheutuvaa työkuormaa. Materiaalilogistiikka ei ole tehostunut, vaikka kunnossapitovastuu on siirtynyt kunnossapitoyhtiölle. Kunnossapitokohteiden materiaalilogistiikkatoiminnot perustuvat edelleen perinteisiin toimintatapoihin ja organisoitumiseen. Materiaalilogistiikkatoimintojen vastuita ei ole määritelty selkeästi. Materiaalilogistiikasta aiheutuva työkuorma on lähes 15 prosenttia kokonaistyöajasta kunnossapitokohteessa. Materiaalilogistiikkatoiminnoissa on tehtävä muutoksia lähitulevaisuudessa. Kunnossapitokohteissa on muutettava henkilöstön toimintatapoja ja materiaalilogistiikan organisoitumista.

Data collection and criticality analysis for cost effective maintenance during the life cycle of a flue gas line

Työn tarkoituksena oli kerätä käyttövarmuustietoa savukaasulinjasta kahdelta suomalaiselta sellutehtaalta niiden käyttöönotosta aina tähän päivään asti. Käyttövarmuustieto koostuu luotettavuustiedoista sekä kunnossapitotiedoista. Kerätyn tiedon avulla on mahdollista kuvata tarkasti laitoksen käyttövarmuutta seuraavilla tunnusluvuilla: suunnittelemattomien häiriöiden lukumäärä ja korjausajat, laitteiden seisokkiaika, vikojen todennäköisyys ja korjaavan kunnossapidon kustannukset suhteessa savukaasulinjan korjaavan kunnossapidon kokonaiskustannuksiin. Käyttövarmuustiedon keräysmetodi on esitelty. Savukaasulinjan kriittisten laitteiden määrittelyyn käytetty metodi on yhdistelmä kyselytutkimuksesta ja muunnellusta vian vaikutus- ja kriittisyysanalyysistä. Laitteiden valitsemiskriteerit lopulliseen kriittisyysanalyysiin päätettiin käyttövarmuustietojen sekä kyselytutkimuksen perusteella. Kriittisten laitteiden määrittämisen tarkoitus on löytää savukaasulinjasta ne laitteet, joiden odottamaton vikaantuminen aiheuttaa vakavimmat seuraukset savukaasulinjan luotettavuuteen, tuotantoon, turvallisuuteen, päästöihin ja kustannuksiin. Tiedon avulla rajoitetut kunnossapidon resurssit voidaan suunnata oikein. Kriittisten laitteiden määrittämisen tuloksena todetaan, että kolme kriittisintä laitetta savukaasulinjassa ovat molemmille sellutehtaille yhteisesti: savukaasupuhaltimet, laahakuljettimet sekä ketjukuljettimet. Käyttövarmuustieto osoittaa, että laitteiden luotettavuus on tehdaskohtaista, mutta periaatteessa samat päälinjat voidaan nähdä suunnittelemattomien vikojen todennäköisyyttä esittävissä kuvissa. Kustannukset, jotka esitetään laitteen suunnittelemattomien kunnossapitokustannusten suhteena savukaasulinjan kokonaiskustannuksiin, noudattelevat hyvin pitkälle luotettavuuskäyrää, joka on laskettu laitteen seisokkiajan suhteena käyttötunteihin. Käyttövarmuustiedon keräys yhdistettynä kriittisten laitteiden määrittämiseen mahdollistavat ennakoivan kunnossapidon oikean kohdistamisen ja ajoittamisen laitteiston elinaikana siten, että luotettavuus- ja kustannustehokkuusvaatimukset saavutetaan.