Yritysten välisen testaus- ja laboratoriotoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeessä

Yritykset tekevät nykyään yhä enemmän yhteistyötä keskenään eli verkostoituvat. Verkostoitumisella haetaan kykyä vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Tässä diplomityössä tutkitaan testaus- ja laboratoriopalveluiden saatavuuden kehittämistä verkostoitumisen keinoin.Alueellisia testaus- ja laboratoriopalveluiden saatavuutta parannetaan valjastamalla käyttöön yritysten yksityisessä käytössä olevat tuotekehityslaboratoriot ja niiden vapaa kapasiteetti. Verkoston ytimen muodostaa teknologiapalvelu, joka hallitsee tietoa yritysten resursseista ja jakaa tätä tietoa. Työssä kartoitettiin alueella olevista yrityksistä heidän tarpeitaan tuotekehityksen aikaiselle testaukselle, tähän sopivia olemassa olevia laitteita ja tiloja ja yritysten mielipiteitä toiminnan organisoimisesta. Lisäksi tutkittiin tuotekehityksen aikana tarvittavaa direktiivitietouden tarvetta yrityksissä. Yritykset suhtautuivat erittäin myönteisesti yhteistyön tekemiseen testaus- ja laboratoriotoiminnassa. Yrityksistä löytyi erilaisia testauslaitteita ja –tiloja, ja näitä on muidenkin yritysten mahdollista käyttää tietyin ehdoin, kunhan se ei häiritse yrityksen omaa tuotekehitystyötä ja vapaata kapasiteettia löytyy.

Suomalaisten jäte- ja jätevesialan yritysten yhteistyömahdollisuudet sekä uudet tuotekonseptit koti- ja ulkomaisen liiketoiminnan kehittämisessä

Diplomityö on tehty osana InnoEnvi-hanketta, joka on Etelä-Suomen ympäristöalan verkostoitumiseen ja tietoyhteiskunnan kehittymiseen tähtäävä toimintakokonaisuus. InnoEnvi on osa Etelä-Suomen maakuntien valmistelemaa InnoElli-ohjelmaa. InnoEnvi-hankkeen päätavoitteena on kehittyvän ympäristöklusterin luominen Etelä-Suomeen. Monet suomalaiset ympäristöalalle erikoistuneet yritykset ovat vielä tänä päivänä pieniä, nuoria ja pirstaleisia, minkä vuoksi ne tarvitsevat tukea ja yhteistyötä varsinkin vientimarkkinoille pyrkiessään. Tämän työn oleellisimpana tavoitteena oli kartoittaa Etelä-Suomen jäte- ja jätehuoltoalan yritysten yhteistyön mahdollisuuksia ja etuja, sekä yhteistyön tuomaa vaikutusta koti- ja ulkomaiseen liiketoimintaan. Tutkimusongelmaa lähestyttiin kartoittamalla Suomen tämänhetkistä jäte- ja jätevesihuollon tilaa ja käytössä olevaa teknologiaa sekä ympäristöliiketoimintaan vaikuttavia ohjauskeinoja. Ympäristöalan liiketoimintakenttään syvennyttiin tutkimalla alan verkostoitumista ja uusia verkostoitumisen mahdollisuuksia. Verkostoituneita yrityksiä ja yhteistyön lisätarvetta selvitettiin InnoEnvissä tehtyjen aiempien tutkimustulosten sekä tässä tutkimuksessa tehtyjen yrityshaastattelujen avulla. Uudet EU-maat panostavat tiukentuvien ympäristösäädösten takia ympäristönsuojeluun, mikä tekee niistä houkuttelevan ympäristöteknologian vientikohteen. Tässä työssä valittiin tutkimuksen kohteiksi Latvia ja Puola, joiden ympäristöteknologian tasoa ja kehitystarpeita selvitettiin vientipotentiaalin hahmottamiseksi. Molempien maiden jätevesi- ja varsinkin jätehuollossa on paljon kehitettävää, ja maissa panostetaankin kehitystoimiin monin erilaisin valtiollisin ohjelmin. Kotimaisen ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi työssä käsiteltiin neljää tuote- ja palvelukonseptia, jotka valittiin InnoEnvi-hankkeessa tehdystä ajankohtaisesta ympäristöalan investointihankekartoituksesta. Valitut konseptit ovat: REF-valmistuslaitos, jätevesilietteen käsittelylaitteisto, pilaantuneiden maiden käsittelytoimet sekä kaatopaikan lopettaminen. Tuotekonseptit jaettiin osatuotteisiin ja –palveluihin, joita verkostoituneet yritykset voisivat yhdessä tuottaa. Työkaluiksi yritysten kontakteihin nähtiin InnoEnvi-hankkeessa muodostetut miniklusterit ja niiden sisällä kehittyvä toiminta sekä hankkeessa rakennettu www-pohjainen Matching-palvelu. Tutkimuksessa löydettiin uusia mahdollisuuksia yhteistyötoiminnalle. Verkostoitumisessa nähdään haastattelujen mukaan monia etuja: tiedonsaanti, taloudelliset edut, toiminnan luotettavuus sekä uudet virikkeet markkinointiin ja tuotekehitykseen. Lisäyhteistyökumppaneille on haastattelujen mukaan tarvetta. Verkostoituminen tuo vientitoimintaa aloitteleville pk-sektorin yrityksille mahdollisuuden saavuttaa kansainvälistymiseen tarvittavia resursseja. Niin koti- kuin ulkomaisessakin liiketoiminnassa verkoston tärkeimmäksi tekijäksi osoittautui veturiyritys, joka voi vastata verkostossa muun muassa markkinoinnista ja tuotekehityksestä Vientitoiminnassa kohdemaan lainsäädännön ja yleisien toimintatapojen tunteminen on tärkeää. Paikalliset kohdemaan suunnittelu- ja urakointiyritykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita vientihankkeessa. Latviassa jätehuoltoteknologian kehittämisen tarve on niin yhdyskunta-, ongelma- kuin teollisuusjätteidenkin osalta merkittävä. Puolassa jätesektorin ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa kaatopaikkojen vähentäminen ja pakkausjätteen käsittely. Molempien esimerkkimaiden kohdalla jätevesihuollossa tullaan keskittymään lietteiden käsittelyn vaatimiin teknologian tarpeisiin. Vientiosiossa tehtiin vientiyhteistyöesimerkki, jossa tutkittiin kuvitteellista rakennusjätteen käsittelylaitoksen toimittamisprojektia Puolaan. Esimerkkiin saatiin tietoja InnoEnvissä tehdystä Puolan markkinatutkimuksesta. Tulokseksi saatiin viitteitä mahdollisista suomalaisista laitetoimittajista, viisi potentiaalista puolalaista suunnitteluyritystä sekä viisi puolalaista urakoitsijaa. On tärkeää, että kotimaisella yritysryppäällä on kokemusta sujuvasta yhteistyöstä ennen vientiprojektin toteuttamista. Tuotekonseptiesimerkkeihin kartoitettiin pääosa eteläsuomalaisista tuotteiden ja palvelujen tarjoajista. Tarkasteluun otettiin mukaan myös yrityksiä, joiden tuotteet tai palvelut olivat lähellä käsiteltyä konseptia. Tehtyjen yrityslistojen avulla on tarkoitus antaa virikkeitä uusien yritysryppäiden muodostamisesta sekä uusista tuote- ja palveluideoista, joille on nähtävissä markkinapotentiaalia. InnoEnvi-hankkeessa valmisteltujen työkalujen avulla eteläsuomalaiset yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat luoda kontakteja ja kokoontua miettimään tulevien investointihankkeiden toteuttamista kotimaassa ja myöhemmin jopa ulkomailla. Työn tuloksia esitellään InnoEnvi-hankkeen toimijoiden kautta jäteminiklusterissa toimiville eteläsuomalaisille yrityksille.

Innovaatiopotentiaali aloittavien yritysten menestystekijänä

Työn tavoitteena oli selvittää innovaatiopotentiaalin merkitys teknologiayritysten menestystekijänä. Työssä on valotettu innovaatiopotentiaalin ja menestymisen käsitteitä. Mittaamisen käsite on olennainen työn kannalta; miten mitata innovaatiopotentiaalia ja saada siitä luotettavaa tietoa. Tutkimuksessa on käytetty lähdeaineistona Tekniikka&Talous –lehdessä ilmestynyttä Tekno&Logia–mittaristoa sekä samalle yritysjoukolle suunnattua kyselyä.Teoriaosuus on rajattu pitkälti mukailemaan artikkelisarjan mittariston rakennetta. Kirjallisuudesta on haettu tietoa teknologioista, innovaatioista, T&K-kapasiteetista, verkostoitumisesta, tuotteista ja tuotannosta, johdon näkemyksellisyydestä sekä lisäksi markkinoinnista ja kansainvälistymisestä. Menestystekijöitä ja mittaamista on käsitelty suppeasti.Kyselyyn vastanneet yritykset olivat teknologiapainotteisia, kansainvälisiä, verkottuneita, aika pieniä sekä pääosin 80-luvun jälkeen perustettuja. Artikkelisarjan pisteytyksessä yritysjoukko menestyi keskinkertaisesti; parhaiten menestynyt yritys sai kokonaisuuttakin ajatellen todella hyvät pisteet, mutta muutoin vastaajajoukon pisteytys vastasi tavanomaista tasoa.

Osaamispääoman ja verkostoitumisen vaikutus yritysten taloudelliseen tulokseen

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia onko osaamispääomalla, inhimillisellä pääomalla ja verkostoitumisella vaikutusta liiketaloudelliseen tulokseen. Tutkielman empiirisessä osassa kuvataan case-yritysten toimintatapoja teorian antamiin viitekehyksiin. Tutkielman teoriaosassa esitetään osaamispääoma, inhimillisen pääoma ja verkostoituminen sekä osaamispääoman ja verkostoitumisen vaikutustulokseen. Tutkimuksessa käsitellään suorituskyvyn mittausta ja osaamisen ja koulutuksen vaikutuksen mittaamista. Tutkimuksessa noudatetaan kvalitatiivista ja kuvailevaa tutkimusotetta. Teoriaosuudessa käytetään käsiteanalyysia, jonka avulla tutkimuksen keskeiset käsitteet määritellään. Empiirisen osuuden tutkimustiedot on kerätty case-yritysten dokumenteista ja haastattelemalla yritysten johtoa. Osaamispääomalla, inhimillisellä pääomalla ja verkostoitumisella todettiin olevan vaikutusta taloudelliseen tulokseen. Osaamispääoman lisäämisellä on vaikutusta henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyteen ja sitä kautta taloudelliseen tulokseen.

PK-yritysten teknologiahankkeiden arvioiminen reaalioptioajattelun avulla

Tutkielman tavoitteena oli pyrkiä selvittämään kuinka hyvin reaalioptioajattelu soveltuu pienten ja keskisuurten yritysten teknologiahankkeiden arvioimiseen. Tutkimusvälineenä käytettiin reaalioptioajattelun mukaista Star-teknologian arviointilomaketta. Tutkimukseen saatiin mukaan 17 teknologiayrityksen vastaukset, joita sitten arvioitiin kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin menetelmin. Teknologiahankkeisiin sisältyy usein suurta teknologista epävarmuutta sekä markkinaepävarmuutta. Reaalioptioajattelu soveltuu erinomaisesti teknologiahankkeiden arvioimiseen, sillä siinä korostetaan joustavuutta ja sen avulla voidaan pyrkiä hallitsemaan epävarmuuksia. Tutkimuksessa esiteltävä Starã-prosessi voi oikein ja huolellisesti käytettynä antaa teknologiahankkeesta uutta ja monipuolista näkökulmaa ja helpottaa näin päätöksentekoa. Uuden informaation avulla hanketta voidaan arvioida ja ohjata tehokkaammin.

Yritysten väliset verkostot tietojohtamisen näkökulmasta – Case Imatran Seudun Koivukeskus

Alueellinen yrityskeskittymä sisältää monenlaisia yhteistyöverkostoja siinä toimivien yritysten välillä. Olemassa olevien verkosto- ja tietojohtamisteorioiden pohjalta yhteistyöverkostot jaettiin niiden perustehtävän mukaan kolmeen eri päätyyppiin, jotka ovat tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkosto. Tutkimusongelmana oli määrittää, voidaanko verkostoja eritellä niiden perustehtävän mukaan ja näkyykö perustehtävän erilaisuus niiden organisoitumis- ja kommunikointitavassa. Tutkimuskohteena oli kasvava puualan keskittymä, Imatran Seudun Koivukeskus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Aineistoa käsiteltiin käyttämällä menetelmänä profilointia ja teemoittelua. Tutkimuksen perusteella voitiin alueelta erottaa selvästi kolme verkostojen päätyyppiä, jotka toimivat alueella tietoa luovana, välittävänä ja soveltavana tasona. Päätyyppien välillä havaittiin eroja, kun kriteereinä käytettiin verkostojen suhteita, osaamista, tiedonkulkua ja johtajuutta. Koivukeskukselle erityisen tärkeänä verkostotyyppinä pidettiin kehittäjäverkostoa, sillä se toimii alueen sosiaalisen pääoman kasvualustana ja täten auttaa muiden verkostotyyppien kehittymistä. Mikäli kaikki päätyypit saadaan toimi-maan tehokkaasti, alueen innovaatioverkostossa syntyvät uudet prosessi- ja tuoteinnovaatiot ovat välittömästi siirrettävissä tehostamaan tuotantoa. Alueellinen yrityskeskittymä sisältää kaikkia edellä mainittuja verkostotyyppejä, ja yksittäinen toimija voi kuulua samanaikaisesti kaikkiin verkostotyyppeihin. Johtopäätöksenä esitettiin, että alueellisen yrityskeskittymän kilpailuetu syntyy alueen sisälle muodostuvien tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston kautta. Alueellisen yrityskeskittymän verkostopohjaisen kehittämisen avuksi kehitettiin yksinkertainen työkalu.

Corporate governance keskustelun vaikutus yritysten hallintoon ja päätöksentekoon - Case Finnvera Oyj, omistajan antamien corporate governance suosistusten toteutuminen

Tutkielman tavoitteena oli antaa yleiskuva corporate governance -aiheen ympärillä käydystä kansallisesta ja kansainvälisestä keskustelusta ja siitä syntyneistä normistoista. Tavoitteena oli myös esimerkkiyrityksen kautta tarkastella suomalaisen keskustelun perusteella syntyneen normiston kolmea suositusta (liittyen hallintoneuvoston, hallituksen ja toimitusjohtajan päätöksenteolliseen asemaan). Mainittujen aihepiirien suosituksia on tutkimuksessa selvitetty laajemmin ja mukaan tarkasteluun on otettu kansallisella tasolla asioihin merkittävästi vaikuttava lainsäädäntö. Tutkimuksen case osuudessa tarkasteltiin valtio-omistajan antamia corporate governance suosituksia ja niiden toteutumista esimerkkiyrityksessä, Finnvera Oyj:ssa. Tutkielman yhteenvetona voidaan todeta, että kansainvälinen keskustelu eroaa aihepiireiltään jonkin verran suomalaisen keskustelun mielenkiinnon kohteista, joskin yhtymäkohtiakin on. Eroavaisuuteen vaikuttaa ainakin historialliset, kulttuurilliset ja institutionaaliset erot eri maiden kesken. Suomessa olemassa oleva yhtiölainsäädäntö on huomattavan kattava ja se osaltaan hoitaa sääntelyä ja siten poistaa tarvetta erillisille suosituksille ja pelisäännöille. Tutkimuksen case-yrityksessä Finnvera Oyj:ssa omistajan antamat toimenpidesuositukset corporate governance kysymysten käsittelystä on hoidettu asianmukaisesti, ja sillä tavoin kuin ne sovellettavuutensa perusteella on ollut tarkoituksenmukaista hoitaa.

Ammattikorkeakoulun imago pk-yritysten keskuudessa. Case: Lahden ammattikorkeakoulu

Tutkielman tavoitteena on selvittää ammattikorkeakoulun imagoa pk-yritysten keskuudessa. Työ on kaksiosainen. Tutkimuksen teoriaosassa keskitytään palvelujen laadun teorioihin ja siihen, miten laatu voi vaikuttaa ammattikorkeakoulun imagoon. Tutkimuksen empiirinen osuus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin noin 1500 päijäthämäläiselle pk-yritykselle. Tulosten analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa. Tutkimus osoitti, että Lahden ammattikorkeakoulun imago oli vielä selkiytymätön, mutta sen tärkeys alueelle oli kiistaton. Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmän ja päijäthämäläisten pk-yritysten käsitykset olivat samansuuntaisia. Palveluja pidettiin keskimäärin hyvinä ja konkreettista hyötyä antavina. Pk-yritykset toivoivat opiskelijoilta lisää käytännön osaamista ja työharjoittelua sekä ammattikorkeakoululta lisää yhteydenottoja. Internetiä ei juurikaan käytetty etsittäessä tietoja Lahden ammattikorkeakoulun kotisivuilta tai rekrytointi-palveluista. Pääasiallisin tieto löytyi lehdistä ja esitteistä. Kyselyyn vastanneet pk-yrittäjät olivat keskimäärin keski-ikäisiä ja suuriin ikäluokkiin kuuluvia pienyrittäjiä, joilla oli ollut teollisuusyritys yli kymmenen vuotta.

International Growth Strategies of Small and Medium-Sized Enterprises in Infocom Sector

Tutkimuksen päätavoite on selvitää infocom-toimialan pk-yritysten kansainväliset kasvustrategiat. Aluksi on tarkasteltu kasvua edesauttaneita ja hidastaneita tekijöitä, jotka muodostavat pohjan kansainvälisen kasvun suunnittelulle. Näiden pohjalta on aikaisemmin esitettyihin teoriamalleihin ja yritysten kansainvälistymisen asteeseen yhdistettynä määritelty infocom-toimialan pk-yrityksten kansainväliset kasvustrategiavaihtoehdot. Tutkimuksen tarkasteluun on vaikuttanut born global-ilmiö, jonka pääpiirre on nopea kansainvälistyminen yrityksen aikaisessa kehitysvaiheessa. Työn empiirisessä osassa on havainnollistettu teoriassa käsiteltyjä kansainväliseen kasvuun liittyviä tekijöitä. Empiirisessä osassa on käytetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivinen survey tutkimus on pohjautunut aineistoon, joka on kerätty vuosina 1999-2000 Telecom Business Research Centerissä Lappeenrannassa. Kvalitatiivisessa case-tutkimuksessa on haastateltu infocom-toimialan pk-yrityksiä. Nopeasti kehittyvän infocom-toimialan pk-yrityksille kansainvälistyminen on haaste ja tärkein menestyksen edellytys. Pk-yritysten kasvuresurssit ovat rajalliset, mutta lisääntyvän verkostoitumisen myötä on yritysten välisestä yhteistyöstä saavutettu etuja, jotka ovat mahdollistaneet kansainvälisen kasvun. Markkinoiden muutosnopeus on suuri ja siksi strategisen suunnittelun aikaväli lyhenee. Kansainvälisiä kasvustrategioita muodostettaessa yritykset joutuvat samanaikaisesti turvautumaan useampaan eri kasvustrategiaan, joiden yhdistelmänä yritysten merkittävimmäksi kasvustrategiaksi muodostuvat hybridit kasvustrategiat.

Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten etabloituminen Kiinan markkinoille

Tutkielman tavoitteena oli lähestyä Kiinan markkinoita suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritys) näkökulmasta. Tutkielman päätavoitteena oli käydä läpi niitä tekijöitä, joiden tiedostaminen auttaa suomalaisia pk-yrityksiä etabloitumaan Kiinan markkinoille. Tutkielman tarkoituksena oli myös tuottaa oleellista yleistietoa Kiinasta liiketoimintaympäristönä, minkä etsiminen on usein hyvin aikaakuluttavaa. Yleistiedon pohjalta pk-yritykset voivat punnita soveltuuko uusi ja houkutteleva markkina-alue niille. Tutkielma on luonteeltaan lähinnä kuvaileva markkinatutkimus, joka perustuu jo olemassa olevaan tietoon Kiinan markkinoista. Tutkielma toteutettiin ns. kirjoituspöytätutkimuksena ja suurin osa tiedosta on sekundaarista, yleistietoa liiketoimintaympäristöstä. Tutkielman lähdeaineistona käytettiin mahdollisimman uutta koti- ja ulkomaista kirjallisuutta, artikkeleita sekä seminaareissa esitettyjä tutkimuspapereita. Lähdeaineiston käsittely perustui aineistolähtöiseen analyysiin. Analyysin avulla pyrittiin tiivistämään aineisto ja kasvattamaan sen informaatioarvoa luomalla hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä, kadottamatta silti sen sisältämää informaatiota. Tässä tutkielmassa esiin tulleiden tekijöiden perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaisilla pk-yrityksillä on huomattavia kehitys- ja kasvumahdollisuuksia Kiinan markkinoilla. Parhaat mahdollisuudet menestyä Kiinan markkinoilla on niillä yrityksillä, jotka omaavat kansainvälistä kokemusta, ovat teknologiaorientoituneita ja pitkälle erikoistuneita omalla toimialallaan. Menestyminen edellyttää myös hyvää paikallista markkinatuntemusta, kykyä solmia hyviä kontakteja paikallisiin viranomaisiin ja markkinoilla toimijoihin sekä valmiutta sitoutua pitkällä aikajänteellä Kiinan markkinoille.

Suomalaisten yritysten johtamistyön kehittyminen viime vuosikymmeninä

Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää suomalaisten yritysten johtamistyön kehittymistä viime vuosikymmeninä. Työssä käsitellään johtamistyötä 1950-luvulta 2000-luvulle. Työssä on vertailtu myös suomalaista johtajuutta kansainvälisesti, ja pohditaan hieman mahdollisia tulevaisuuden johtamistrendejä. Tutkimuksessa havaittiin, että suomalainen johtamistyö on kokenut suuren murroksen viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomalaisyrityksissä hyödynnetyt johtamismallit ovat olleet vastaus toimintaympäristön muutokseen kullakin vuosikymmenellä. Suomalaisyrityksissä on sovellettu lukuisia eri johtamisteorioita, ja niiden soveltaminen on yleistynyt Suomessa tyypillisesti useita vuosia niiden syntymisen jälkeen. Myös suomalainen johtajuus on muuttunut merkittävästi vuosien mittaan.

Yrityskaupat ja fuusiot yritysten kasvun keinona

Tämän työn tavoitteena on koota yhteen tietoa fuusioista ja yrityskaupoista, ja selvittää miten niiden avulla voidaan toteuttaa yrityksen kasvustrategiaa onnistuneesti. Aluksi työssä esitellään lyhyesti yrityksen strategian muodostamisessa tehtävää analyysia ja yrityksen strategian valintaa. Tämän jälkeen kerrotaan fuusioiden ja yrityskauppojen motiiveista, yrityskauppaprosessista ja epäonnistumisen syistä. Lopuksi esitellään fuusioiden johtamismalli, jonka avulla fuusioiden ja yrityskauppojen onnistumista voidaan parantaa. Tärkeimmät yrityskaupan onnistumiseen vaikuttavat tekijät ovat työn perusteella tarkka kohteen valinta, yrityksen oikean arvon määritys ja oikeanlaiset toimenpiteet yhdistymisvaiheessa.

Hyvinvointipalvelutuottajien uudet yhteistyön toimintamallit - Orimattilalaisten yritysten työhyvinvointipilotti

Tutkimuksessa selvitettiin pk-sektorilla toimivien yritysten tarpeita liittyen hyvinvointipalvelujen tarjontaan sekä palvelujen koettuun laatuun. Lisäksi selvitettiin millainen hyvinvointitoimijoiden joukko toimii pk-yritysten ympärillä ja millaiset ovat näiden toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuudet. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda malleja ja ideoita siihen, miten hajallaan oleva palvelutarjonta saataisiin paremmin kohtaamaan pk-yritysten moninaiset tarpeet. Tutkimuksessa haastateltiin 20 Orimattilalaista pk-yritystä teollisuuden sekä kaupan- ja palvelun alalta. Lisäksi kerättiin tietoa muiden toimijoiden kuten työterveyshuoltojen ja hyvinvointipalveluntuottajien tarjontatavoista. Tutkimuksen teoriaosuudessa tutkittiin hyvinvointipalvelutuottajien verkostoitumisen edellytyksiä arvoverkkojen, yritysten välisen yhteistyön mallien sekä liiketoiminnan uudelleen konseptoinnin kautta. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että yritysten, työterveyshuoltojen ja hyvinvointipalveluntuottajien yhteistyön lisäämisellä voidaan kehittää palveluntarjontatapoja paremmin kysyntää vastaavaksi. Erityisesti työterveyshuoltojen rooli yritysten työhyvinvointiprosesseissa korostui. Niiden mukanaolon koetaan parantavan palvelun laatua.

Yritysten sosiaalisen vastuun tarkastelua vuosina 2000 ja 2006/Corporate Social Responsibility year 2000 and 2006

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten yritysten ajattelutapa sosiaalisesta vastuusta on muuttunut vuodesta 2000 vuoteen 2006. Lisäksi vastataan kysymyksiin, mistä osa-alueista sosiaalinen vastuu muodostuu, miten kirjoittelu sosiaalisesta vastuusta on muuttunut määrällisesti ja sisällöllisesti. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu johtavien talousalan lehtien Talouselämä ja Kauppalehden artikkeleista vuosilta 2000 ja 2006. Artikkeleista saatua tietoa peilataan teoriatietoon ja näin pyritään hahmottamaan tutkimuksen tulokset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vuonna 2000 lehdet ovat kirjoittaneet jonkin verran enemmän sosiaalisesta vastuusta kuin vuonna 2006. Molempina vuosina sijoittavat arvostavat vastuullista toimintaa. Yrityksen arvot ovat usein määritelty ”ylhäältä-alas”. Työntekijöiden pahoinvointi on lisääntynyt entisestään vuodesta 2000 vuoteen 2006. Syynä tähän kirjoitusten mukaan ovat esimerkiksi huono johtaminen ja työtehtävien organisointi. Sosiaalisen vastuun mittaaminen on hankalaa ja ikääntyviä työntekijöitä yritetään pitää yrityksissä mahdollisimman pitkään. Tulospalkkausjärjestelmät ovat käytössä muutamassa yrityksessä. Työn, perheen ja vapaa-ajan sovittaminen yhteen on vuodesta 2000 muuttunut entistäkin tärkeämmäksi vuonna 2006. Lopputulos on, että sosiaalisen vastuun kanto on huonontunut vuodesta 2000 vuoteen 2006.