Achieving competitive e-commerce in Finnish B2C retail business

E-commerce is one of the most fast growing business areas today and an extremely important channel in retail. In order for companies to succeed in this business environment, it is highly important to understand consumers and how they perceive and select webstores. The objective of the study is to investigate how to achieve competitive e-commerce by investigating consumers and the factors based on which they select a webstore. In addition, the study also seeks to explore whether sex or consumers’ buying experience have an effect on consumer’s webstore selection. Managerial implications are viewed from case company’s perspective. In order to answer the research questions a quantitative marketing survey was conducted. The data was collected by online questionnaire using the case company’s customers as respondents. A total of 1613 responses were obtained from Finnish consumers. Responses were analyzed using ANOVA, factor analysis and t-test. The results show that the most important factors in consumer’s webstore selection are usability, reliability and vendor related information. The biggest difference between heavy and light shoppers is trust formation. Light shoppers value physical stores and familiar vendors, whereas heavy shoppers judge vendor based on the information and usability. Women perceive higher risk than men. The winning strategy requires a hybrid of cost leadership and differentiation.

Miten suomalaiset päivittäiskosmetiikka-alan verkkokaupat toimivat sosiaalisessa mediassa ja voivat hyödyntää Facebookin tarjoamia mainostusmahdollisuuksia?

Kartoitus siitä, miten suomalaiset kosmetiikka-alan verkkokaupat hyödyntävät sosiaalista mediaa ja minkälaisia mainostusmahdollisuuksia Facebook tarjoaa.

Verkkokaupan tarpeen kartoitus puualan konserniin

Tutkimusongelmana oli case-yrityksen tiedontarve verkkokaupan vaikutuksista sen liiketoimintaan, joten työn tavoitteena oli kartoittaa verkkokaupan tarve puualan yritykselle. Tutkimusmenetelmänä oli haastattelututkimus, joka suoritettiin yrityksen tulosyksiköille sekä asiakkaille. Yksiköiden erilaisista luonteista, toimintatavoista ja myyntistrategioista johtuen verkkokaupan hyödyt ja haitat olivat erilaisia eri yksiköille. Tutkimusongelmaa selvitettiin tutkimuskysymyksillä, jotka liittyivät myyntistrategioihin, tuotteisiin, tietojärjestelmien integrointiin sekä verkkokaupan hyötyihin ja haittoihin. Työ voidaan jakaa teoreettiseen ja empiiriseen osioon. Teoreettinen osuus koostuu yleiskatsauksesta sähköiseen liiketoimintaan sekä ostoprosessien ja verkkokauppojen tarkastelusta. Empiirinen osio sisältää verkkokaupan tarpeen tutkimuksen, johon yksiköiden vastuuhenkilöt sekä asiakkaat antoivat haastattelun. Tuloksista voidaan havaita, että kaikki haastateltavat pitävät verkkokaupan käyttöä tulevaisuuden trendinä, mutta välitöntä tarvetta verkkokaupan hankinnalle ei ilmennyt. Tuloksista kuitenkin ilmeni välitön tarve liiketoimintaprosessien tehostamiselle sekä muulle tietojärjestelmäpalvelulle.

Adoption and Usability of Online Pharmacies for Purchasing Prescription Medicines

The study examines customers’ perceptions of purchasing prescription medicine from online pharmacies. The main purpose is to find determinants affecting the adoption of online pharmacies, and to consider the role of usability in the adoption process. The theoretical part of the paper provides the overlook on adoption constructs and their relations. In addition, usability factors used in prior studies are presented, as well as how they have been connected to IS adoption research. The specialties of Finnish pharmacy business and the requirements set to online pharmacies are also discussed. The empirical part of the study is conducted with the qualitative approach. Four respondents were interviewed and observed while they tried online pharmacies. The data gathered indicates respondents’ initial beliefs toward the service, perceptions of the usability, and the changes in the perceptions and beliefs after using online pharmacies. The results indicate that usability factors and adoption determinants are interrelated. Usability influences perceived ease of use, which affects both perceived usefulness and behavioral intention. Regulations restrict the design of online pharmacies, which has affect on the both the perceived ease of use and perceived usefulness, and thus the whole adoption process.

Alkoholin verkkokauppamarkkinat Suomessa

Opinnäytetyö alkoholin verkkokauppamarkkinoista Suomessa on katsaus markkinoihin, jotka ovat olleet esillä mediassa viime aikoina hyvinkin paljon. Opinnäytetyössä analysoidaan Michael Porterin viiden kilpailuvoiman mallin avulla toimialaa. Porterin viisi kilpailuvoimaa ovat toimialan nykyinen kilpailu, tavarantoimittajien neuvotteluvoima, kuluttajien neuvotteluvoima, uusien kilpailijoiden uhka sekä korvaavien tuotteiden tai palveuluiden uhka. Tämän lisäksi työssä tarkastellaan lainsäädäntöä kuudentena kilpailuvoimana, sillä se asettaa merkittävät kilpailulliset reunaehdot. Toimiala-analyysin jälkeen siirrytään varsinaiseen tutkimusongelmaan, jossa pohditaan, kannattaako Alkon perustaa verkkokauppa? Tähän liittyen apututkimuskysymyksissä pohditaan mitä lisäarvoa alkoholin verkkokauppa luo ylipäätään kuluttajille sekä tavarantoimittajille/maahantuojille. Opinnäytetyöhön on liitetty ajatuksia, joita on kerätty haastattelemalla kolmea eri henkilöä, joilta löytyy merkittävästi tietoa alkoholimarkkinoista. Alko Oy ei ole osallisena, vaan opinnäytetyö on kirjoitettu täysin objektiivisesti, vaikka siinä onkin paljon kirjoittan omaa empiriaa. Haastattelut ovat tarkoituksella jätetty keskustelunomaisiksi, ja ovat siten melko subjektiivisia näkemyksiä eri ihmisten silmin. Monopolit herättävät keskustelua ja Alkon asema yhteiskunnallisena monopolina onkin asetettu kriittiseen tarkasteluun tutkimuksessa. Teoriassa käsiteltiin myös Alkon palvelualttiutta 4C –mallin avulla sekä Alkoa yrityksenä analysoitiin SWOT –analyysilla. Näiden teorioiden, toimiala-analyysin, haastatteluiden, kirjoittajan oman näkemyksen sekä eri lähteistä löydetyn informaation myötä voidaan todeta, että Alkon verkkokaupalle on tarve, joka on ollut olemassa jo pitkään. Monopoliaseman oletetaan olleen syy tälle hitaalle kehitykselle. Kuluttajien lisäarvoa olisi ehdottomasti kotiinkuljetus, mutta sitä Alko ei tarjoa. Toisaalta verkkokaupan myötä laajeneva tuotevalikoima on selkeä lisäarvo. Tavarantoimittajien/maahantuojien lisäarvoa ei vielä pystytty selvittämään, koska siihen suhtauduttiin ristiriitaisesti.

Elintarvikeverkkokaupan haasteet ja mahdollisuudet Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa elintarvikeverkkokaupan kohtaamat haasteet Suomessa ja sitä kautta selvittää miksi elintarvikeverkkokaupat eivät ole saavuttaneet jalansijaa muiden verkkokauppojen tavoin. Tavoitteena on lisäksi selvittää, mitkä ovat elintarvikeverkkokaupan tärkeimmät kehityskohteet sekä haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa. Ruokakaupat hallitsevat maailman suurimpien yritysten listaa, mutta niiden verkkokauppatoiminta on vielä hyvin pienimuotoista. Erityisesti Suomessa elintarvikeverkkokauppa on hyvin rajoittunutta ja kilpailu olematonta verrattuna esimerkiksi elektroniikan tai kirjojen verkkokauppaan. Vuodesta 2010 vuoteen 2014 mennessä elintarvikkeiden ostaminen verkosta onkin kasvanut yli 500 prosenttia. Suuresta kasvusta huolimatta verkkokaupasta ostetun ruoan osuus Suomen koko päivittäistavarakaupasta on tällä hetkellä alle puoli prosenttia, joka vastaa yhden pienen lähikaupan vuosimyyntiä. Elintarvikeverkkokaupan laajentumisen esteenä on useita haasteita, jotka ovat tiivstetty tutkimuksen lopussa. Lähes koko elintarvikeverkkokaupan kokonaisprosessi vaatii kehitystä, jotta läpäisykykyä saadaan tehostettua. Prosessin sisäisesti suurimmaksi kehityskohteeksi osoittautuu keräilyteknologian kehitys. Se tulee olemaan toiminto, joka onnistuessaan vauhdittaa alan kasvua tai epäonnistuessaan hidastaa alan kehitystä. Tutkimuksen perusteella elintarvikeverkkokaupan tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta.

Asiakassuhteiden sähköisen hallinnan kehittäminen pk-yrityksissä

Tutkimuksessa tarkastellaan pk-yritysten asiakassuhteiden hallintaa. Pk-yritykset ovat yhä enenevissä määrin kiinnostuneita sähköisestä liiketoiminnasta. Asiakkaiden sitouttaminen kuuluu keskeisimpiin sähköisen liiketoiminnan arvonluonnin ajureihin. Informaatioteknologian tehokas hyödyntäminen auttaa pk-yrityksiä säilyttämään asiakassuhteitaan sähköisillä markkinoilla. Teoreettinen viitekehys muodostuu suhdemarkkinoinnin, innovaatioiden ja asiakkuudenhallinta-järjestelmän tutkimusten yhdistelmästä. Yrityksen ja asiakkaan yhteistä arvonluontia korostetaan asiakassuhteissa, kun taas niiden hallinnan painotetaan verkkosivuja, sähköpostia, tietokantoja ja sosiaalista mediaa. Palveluinnovaatiot luovat perustan asiakassuhteiden hallinnan uusien kehittämistapojen tunnistamiselle. Tutkimuskysymyksenä esitetään, miten asiakassuhteiden hallintaa kehitetään sähköisesti pk-yritysten näkökulmasta. Tutkimusstrategiana käytetään laadullista tapaustutkimusta. Tämä mahdollistaa usean pk-yrityksen syvällisen tarkastelun nykyhetkellä ja tulevaisuudessa. Tapaukset koostuvat neljästä satakuntalaisesta sisustusalan pk-yrityksestä. Empiirinen tutkimus koostuu teemahaastatteluista, fyysisten artefaktien visuaalisesta tarkastelusta sekä aineistojen yrityskohtaisesta yhdistämisestä. Aineiston luokittelussa käytetään laadullista ja määrällistä menetelmää. Tulokset osoittivat, että pk-yritysten kehitysideat koostuisivat kuudesta teknologista. Tulevaisuudessa verkkokauppa, sosiaalinen media ja verkkosivut olisivat tärkeitä. Erilaisten asiakastietojen yhdistäminen mahdollistaisi pk-yrityksille asiakkaiden yksilöllisen tiedottamisen ja palvelun. Sosiaalinen media olisi kehitettävissä uusin työkaluin, kun taas sähköiset palvelut mahdollistaisivat verkkosivujen ja -kaupan parantamisen. Pk-yritykset tuottaisivat yksilöllistä sisältöä sisustustyylin, kestävän kehityksen, henkilöstön omien kokemusten sekä helposti lähestyttävyyden avulla. Asiakkaat osallistuvat kokemusten tuottamiseen. Johtopäätösten mukaan palveluinnovaatiot mahdollistavat tulevaisuudessa pk-yrityksille teknologioiden paremman hyödyntämisen, uusien sähköisten palvelujen luomisen ja sosiaalisen median työkalujen käyttöönoton lisäämisen. Pk-yritykset voivat kehittää palveluinnovaatioilla asiakaskokemuksia ja vuorovaikutusta sekä luoda kilpailuetua. Asiakkailla on mahdollisuus tuottaa kokemuksia sekä antaa palautetta aktiivisesti. Palveluinnovaatiot voivat auttaa pk-yrityksiä myös luomaan arvon yhdessä asiakkaiden kanssa.

Verkkokaupan vaikutus muodin sisäänostajien ostoprosessin eri vaiheisiin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka muodin sisäänostajien ostoprosessin eri vaiheet ovat muuttuneet verkkokaupan tultua yhdeksi yrityksen myyntikanavaksi. Muodin sisäänostaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä muodin vähittäismyynnissä – oikeat ostot ja oikea-aikaisuus takaavat yrityksen kannattavuuden ja liiketoiminnan jatkuvuuden. Verkkokaupat ovat yleistyneet ja nykypäivänä lähes jokainen muodin alalla toimiva yritys palvelee asiakkaita myös verkossa. Tutkimusta johdatti kaksi tutkimuskysymystä: 1) Kuinka verkkokauppojen tulo yhdeksi vähittäiskaupan myyntikanavaksi on vaikuttanut muodin sisäänostoprosessin eri vaiheisiin? 2) Mitkä ovat haasteet, joita muodin sisäänostajat kohtaavat verkkokaupan myötä ostoprosessin eri vaiheissa? Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää sisäänostajien perusostoprosessin eri vaiheita ja tarkastella, kuinka verkkokaupan tulo osaksi yritystä on näihin vaikuttanut. Teoreettinen viitekehys muodostui seitsemästä ostoprosessin vaiheesta: edellisen kauden myyntien tarkastelu sekä budjetin suunnittelu, ennustaminen ja asiakkaiden tarpeiden kartoittaminen, muodin sesongit, valikoiman suunnittelu, neuvottelut toimittajien kanssa ja myyntihintojen asettaminen, tilausten käsittely ja vahvistaminen sekä kilpailija-analyysien tekeminen. Tutkimuksessa keskityttiin sisäänostajien työhön, sivuttaen hieman ostoassistenttien päivittäistä työskentelyä. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta muodin sisäänostajaa, kolmea verkkokaupan asiantuntijaa, sekä yhtä muotikaupan johtohenkilöä. Tutkimuksen tulokset osoittivat verkkokauppojen tulon yhdeksi muodin vähittäiskauppojen myyntikanavaksi vaikuttaneet sisäänostajien työhön kuormittamalla perusostoprosessin eri vaiheita työmäärällisesti, sekä lisäämällä niihin eri komponentteja. Tämä oli nähtävissä jokaisessa tutkimukseen otetussa seitsemässä ostoprosessin vaiheessa. Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä verkkokauppa nähtiin yhtenä myyntikanavana, sisäänostajat ostivat tuotteita niin verkkokauppaan, kuin kivijalkakauppaan. Yleisesti on todettavissa, että kannattavuuden analysointi on sisäänostajien työssä yleistynyt, kuten kilpailijoiden ja hintatason tarkkaileminen. Toimittajien kanssa neuvotteluihin verkkokaupasta on tullut lisäpalikka. Haasteita verkkokappojen tulo osaksi yritystä on tuonut etenkin varastojen hallintaan, sillä palautusprosessi voi kestää jopa kolme kertaa pidempään verkkokauppojen tuotteilla kuin kivijalkakaupan

A Comparison of B2C E-Commerce in Finland, Germany and United Kingdom

E-Commerce is not a new phenomenon, but strictly speaking, it has breakthrough during the past 15 years. E-commerce is adopted differently across European countries, even though almost all of them are considered to be advanced industrialized nations. These notions are made at the same time as E-Commerce markets grow year by year. Countries seem to evolve at a different pace. At the same time, customers get more and more experienced with the Internet and perceive online marketplace more critically. Also, companies have their important role in the development of E-Commerce. E-Commerce research has been conducted on three levels of analysis: individual, company, and country. In this thesis, the primary focus is on the differences between B2C retail E-Commerce in Finland, Germany, and the United Kingdom. The research is conducted with an exploratory method by collecting data from secondary sources. The research suggests that there are no significant differences between delivery methods in Finland, Germany, and the United Kingdom. When it comes to payment methods, the results suggests that there is a statistically significant difference between Germany and United Kingdom.