Ympäristöinvestoinnit sellu- ja paperiteollisuudessa – empiirinen tarkastelu

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla ja analysoida sellu- ja paperiteollisuudessa tehtyjä ympäristöinvestointeja. Aineisto rajattiin koskemaan vuosia 2002–2010 ja maantieteellisesti tarkastelun kohteena oli koko maailma. Tutkimuksen teoria muodostui ympäristöä ja liiketoimintaa yhdistelevästä kirjallisuudesta sekä aiemmista tutkimuksista, joista merkittävimmäksi nousi Porterin hypoteesi hyvän ympäristöasioiden hoidon positiivisista vaikutuksista yrityksen kilpailukykyyn. Empiirinen aineisto koottiin RISI – tietokannasta ja sitä kuvattiin kuvioiden ja taulukoiden avulla aineiston sisältöä eritellen. Tutkimuksessa selvisi, että maantieteellisesti Eurooppa hallitsee sellu- ja paperiteollisuuden ympäristöinvestointeja. Myös Aasian merkitys on näkyvä. Ajallisen tarkastelun osalta vuosi 2008 nousi esiin ympäristöinvestointien huippuvuotena, kun taas vuonna 2009 ympäristöhankkeiden määrä supistui huomattavasti edellisvuoteen nähden. Lähes puolet tutkimuksen kohteena olevista investoinneista kohdistui jätevesien käsittelyyn. Myös energian käyttöön liittyvien investointien merkitys on voimistunut.

Yrittäjätoiminnan mahdollisuudet puunhankinnassa

Tutkimuksen tarkoitus on tutkia pienyritysten, erityisesti puunkorjuuyritysten, mahdollisuuksia tuottaa entistä monipuolisempia palveluja puunhankintakentässä. Puunkorjuuyritysten lisäksi keskeisessä roolissa tutkimuksessa ovat puunhankintaorganisaatiot ja metsänomistajat (puunmyyjät), jotka joko suoraan tai välillisesti ovat puunkorjuuyritysten asiakkaita. Tutkimuksessa pohditaan puumarkkinakenttää sekä vaihtoehtoisia ja uusia toimintamalleja siten, että niistä olisi kaikille osapuolille hyötyä. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään puumarkkinoiden toimintaa, esitellään nykyiset puukauppatavat, käytössä olevat puunhankinnan toimintamallit, arvoketjuajattelu sekä Porterin viiden kilpailuvoiman malli. Tutkimuksen empiriaosa koostuu haastattelutuloksista sekä niiden analysoinnista. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa puunhankintaorganisaation edustajaa. Metsänomistajia edustaa alueellinen metsänomistajajärjestön edustaja. Haastatteluihin valittiin vain Kaakkois-Suomen alueella toimivia organisaatioita. Puunhankintaorganisaatioiden viitoittamien mahdollisuuksien mukaan muodostettiin puunkorjuuyrityksen kannalta mahdollisia toimintavisioita, joista on esitetty myös suuntaa antavia laskelmia. Toimintavisioita on pohdittu myös Porterin viiden kilpailuvoiman avulla.

Ikäjohtaminen ja alaistaidot – askel kohti parempaa työmotivaatiota: case: Rauman kaupungin vanhuspalvelut

Tämän päivän työelämä on hektistä ja muutoksia tapahtuu koko ajan. Työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia kykyjä ja valmiuksia jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Pystyäkseen vastaamaan vaatimuksiin ja innostuakseen työstään työntekijä tarvitsee hyvän työmotivaation. Tämän tutkimuksen pääongelma on ”Mistä työntekijöiden työmotivaatio koostuu ja miten sitä voidaan edistää ikäjohtamisen ja alaistaitojen avulla case-organisaatiossa?” Ongelmaan pyritään löytämään vastaus selvittämällä mitä ikäjohtaminen on, miten se esiintyy kohdeorganisaatiossa ja miten alaistaitoja käyttämällä voidaan vaikuttaa esimies-alaissuhteeseen ja sen myötä ikäjohtamiseen. Lisäksi työssä esitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden päätökseen siirtyä eläkkeelle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Porterin & Milesin työmotivaatioteoriaan pohjautuvaa teemahaastattelua. Teoria auttaa hahmottamaan työmotivaatioon liittyviä tekijöitä ja ymmärtämään niiden vaikutuksia kokonaisuuteen. Erillisenä aihealueena motivaatioteorian ulkopuolelta käsiteltiin haastateltavien eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Haastatteluja tehtiin kymmenen, viisi vanhainkodin ja viisi kotihoidon työntekijöille. Haastattelujen mukaan ikääntyneiden vanhuspalvelutyöntekijöiden työmotivaatio oli hyvällä tasolla. He olivat hyvin sitoutuneita työhönsä ja työ oli heille tärkeä elämänsisältö. Eniten työntekijöitä motivoi asiakkaat ja heiltä saatu palaute, työpaikan ilmapiiri sekä työn vaihtelevuus. Näistä asiakkaiden kanssa työskentely mainittiin tärkeimpänä tekijänä, jonka takia haastateltavat jaksoivat työtä tehdä. Parannettavaa löydettiin esimiehen ja alaisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä tiedonkulusta. Organisaatiossa käytettiin joitakin ikäjohtamisen työkaluja, kuten ikäohjelmaa, mutta haastateltavien mielestä ikätietoisuutta voisi hyödyntää vielä paremmin esimerkiksi työntekijöiden kouluttamisessa. Alaistaitojen käyttö oli ikääntyneillä työntekijöillä monipuolista, mutta esimies-alaissuhteen kehittämiseen ja vuorovaikutukseen toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota. Työntekijät olivat kuitenkin kokonaisuudessaan tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä työhönsä, vaikka toimintakyvyn säilyminen huolestutti lähes kaikkia työntekijöitä. Toimintakyky olikin tärkein eläkepäätökseen vaikuttava tekijä vapaa-ajan aktiviteettien lisäksi. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että on tärkeää pyrkiä tukemaan henkilöstön työmotivaatiota vahvistamalla siihen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ja vähentämällä kielteisesti vaikuttavia tekijöitä. Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että työmotivaatioon positiivisesti vaikuttamalla voidaan mahdollistaa työntekijöiden tuloksellinen toiminta ja mielenkiinnon säilyminen työtä kohtaan. Näillä tekijöillä puolestaan näyttäisi olevan positiivinen vaikutus työntekijän päätökseen jatkaa työssään normaalia eläkeikää pidempään.

Syntyykö Suomeen puulaaksoja - Suomen puutuoteteollisuuden pk-yritysten tila ja tulevaisuus

Metsäteollisuus on tullut Suomeen ulkomaisen pääoman ja tietotaidon avulla vajaat kaksisataa vuotta sitten. Se on toiminut melkein koko jatkosodan jälkeisen ajan suojatussa ympäristössä ja ulkomaisesta kilpailusta riippumattomassa toimintaympäristössä. Kuten Porter ja muut ovat todistaneet, tällainen toimintaympäristö ei kehitä kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuutta globaaleilla markkinoilla. Liittyminen Euroopan unioniin ja sittemmin Euroopan rahaliittoon saattoi puunjalostusteollisuuden täysin uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Sama tapahtui myös alan pk-yrityksille, jotka olivat joutuneet toimimaan heikosti kilpailluilla raaka-ainemarkkinoilla. Tutkimus on tulevaisuudentutkimus, jossa tutkimusongelmia lähestytään kolmen teorian avulla. Porterin klusteriteoria tarjoaa mahdollisuuden arvioida metsäteollisuutta sekä kokonaisuutena että toimivana monimuotoisena organisaationa, jossa kustannukset ja hinta muodostuvat arvoketjun toimijoiden osakustannuksista. Bionomiateoria eli darvinistinen talousteoria testaa suomalaisen puunjalostusteollisuuden pk-yritysten kilpailukykyä ja paineita hakeutua edullisemmille toiminta- alueille. Evoluutioteoria tarkastelee sukupolvenvaihdoksen problematiikkaa. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen muodostuu puutoimialan elämän ja kuoleman kysymykseksi. Tämä on etenkin pk-yrityksiä kohtaava ongelma. Asiaa selvitettiin Mauno Rintalan suorittamalla kyselytutkimuksella Puuteollisuusyrittäjien jäsenistön keskuudessa. Ongelma johtuu suurista sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista. Nämä vuosina 1945– 50 syntyneet ovat siirtymässä eläkkeelle vuosien 2005 ja 2015 välillä. Kyseisissä ikäluokissa yritystiheys on noin kaksi kertaa suurempi kuin sen jälkeisissä ikäluokissa. Suoritetun kyselyn sekä muiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että eläkkeelle siirryttäessä vain noin 30 %:lla yrityksistä on jatkaja tiedossa suvusta tai lähipiiristä. Tämä merkitsee sitä, että 70 % eläköityvän ikäluokan omistamista yrityksistä poistuu pysyvästi markkinoilta. Suomessa poistuma merkitsee noin 40 % koko yritysvarannosta eli noin 80 000 yritystä. Tilastot toimivien yritysten määrästä ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia, joten todellista määrää on mahdoton arvioida. Noin suuren määrän poistuminen markkinoilta uhkaa jo hyvinvointivaltion perusrakenteita. Tutkimustulos edellyttää nopeita toimenpiteitä teollisten pkyritysten pelastamiseksi ja säilyttämiseksi Suomessa. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen on tässä prosessissa ensiarvoisessa asemassa. Kaikkien edellä mainittujen yritysten poistuminen markkinoilta edellyttäisi noin 400 000 uuden yrityksen perustamista, koska ainoastaan noin 20 % yrityksistä selviää ensimmäiset kolme vuotta. Tutkimukseen perustuen esitetään prosessimalli sukupolvenvaihdoksen suorittamiseksi. Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa valtioiden metsäomistus on määräävässä asemassa. Meillä metsät ovat yksityisessä omistuksessa ja vain pieni osa valtion omistuksessa. Puumarkkinat toimivat markkinatalouden ehdoilla ilman valtion ohjausta. Ongelmaksi on kehittymässä puun saanti. Metsänomistus on sukupolvien myötä hajaantunut hyvin pieniksi metsälöiksi. Nykyiset metsänomistajat asuvat kaupungeissa ja ovat pääosin palkkatyössä. He eivät ole samalla tavoin riippuvaisia puutuloista kuin heidän esi-isänsä. Metsäverotuksen uudistuminen lisää puun saannin epävarmuutta. Se on muuttumassa pinta-alaverotuksesta puun myynnin verotukseen. Puun myynti on vilkasta ennen järjestelmien vaihtumista ja vähäisempää sen jälkeen. Myös näitä ongelmia on pyritty ratkomaan uudenlaisen metsänomistusmallin avulla. Puuteollisuus on hyvin vanha teollisuudenala. Raaka-aine muodostaa määräävän osan kustannuksista. Muutokset ovat hitaita ja todelliset innovaatiot pitkäkestoisia. Uusia innovaatioita tapahtuu harvoin. Kannattavuutta parannetaan tuoteprosessien ja arvoketjujen kehittämisen kautta. Yhteiskunnan osuus alan kehittämisessä ja säilyttämisessä on ratkaiseva. Asioiden moninaisuus tekee tutkimuksen vaikeaksi, mutta sitäkin tärkeämmäksi kansantalouden kannalta. Tällaisissa suurissa murroksissa korostuu kaikkien päättävien tahojen henkinen valmius ja tahto tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan.

Suomen peliteollisuuden kasvu ja kansainvälistyminen

Suomen peliteollisuus on ollut erittäin puhuttu aihe mediassa viime vuosien ajan. Työmme pyrkii selvittämään Suomen peliteollisuuden kasvun ja kansainvälistymisprosessin taustalla olleita tekijöitä sekä niiden suhteita toisiinsa. Työssä keskitytään analysoimaan jo tapahtunutta kasvua ja kansainvälistymistä, joiden tarkastelussa käytetään hyväksi Porterin jalostamaa Klusteri -teoriaa sekä kasvuyritysten uutta kansainvälistymisilmiötä, Born Global -teoriaa. Suomen peliteollisuuden klusterista esitetään hahmotelma pelialan kattavan kokonaiskuvan rakentamiseksi. Lopuksi kootaan havaintoja ja johtopäätöksiä Suomen peliteollisuusalan kasvuprosessista eri aikakausilta sekä analysoidaan kansainvälistymisprosessin kulkua ja metodologiaa. Myös näkemyksiä Suomen peliteollisuuden tulevaisuudesta esitetään. Suomen peliteollisuuden kasvua arvioidessa voidaan havaita, että sen kasvunopeus on lisääntynyt huomattavasti viimeisen muutaman vuoden aikana. Alan yritysten kasvu painottuu erittäin vahvasti globaaleille markkinoille. Peliteollisuus on kuitenkin edelleen erittäin pieni teollisuudenala Suomessa. Tulevaisuudessa sen koko ja merkitys tulevat kasvamaan, ja varsinkin Suomen mobiilipeliteollisuuden tulevaisuus näyttää valoisalta.

Verkkokaupan kansainvälistyminen ja lokalisointi

Ensimmäiset verkkokaupat perustettiin 1990-luvulla, mutta niiden valtakausi on alkanut vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Työmme pyrkii selvittämään, millaisen mahdollisuuden verkkokauppa antaa yrityksen kansainvälistymiselle sekä miten verkkokauppaa voidaan lokalisoida. Keskitymme työssä analysoimaan verkkokaupan kansainvälistymistä sekä lokalisointia tarkastelemalla tähän liittyviä teorioita sekä case -esimerkkiä. Case - esimerkissä tarkastelemme AliExpress -verkkokauppaa käyttäen hyväksi Porterin viiden kilpailuvoiman mallia sekä nopeasti kansainvälistyvien yritysten Born Global -teoriaa. Käsittelemme myös, miten yritys voi lokalisoida verkkokauppaansa. Työssä käsittelemme myös uhkia sekä haasteita, mitä verkkokauppaan liittyy verrattuna normaaliin vähittäiskauppaan. Työn lopussa kootaan johtopäätöksiä sekä havaintoja verkkokauppojen kansainvälistymisestä sekä analysoidaan verkkokauppaa yhtenä yrityksen kansainvälistymisväylänä. Verkkokauppojen kansainvälistymistä tarkastellessa voidaan havaita verkkokauppojen perustamisessa sekä niissä liikkuvassa liikevaihdossa suurta kasvua. Verkkokauppa antaa helpon ja nopean väylän yritykselle kansainvälistyä, minkä lisäksi markkinat verkossa ovat erittäin suuret. Tulevaisuudessa verkkokauppojen määrä tulee kasvamaan entisestään, mikä tulee olemaan suuri uhka vähittäiskaupoille.

Kilpailuetu kansainvälistyvässä monikanavaisessa DIY-kaupassa

Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää esimerkkiyrityksen kilpailuetu ympäristössä, jossa kilpailu kansainvälistyy ja monikanavaistuu. Tutkittava yritys on rautakauppa-alan johtava brändi Suomessa. Yritys on tutkimuksen tekemisen aikana ostettu osaksi toimialan Pohjoismaiden suurinta verkkokauppakonsernia. Kvalitatiivinen tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena, johon kuului osana kvantitatiivinen asiakaskysely. Tutkittavalla yrityksellä on verkkokaupan lisäksi kaksi showroom-tyyppistä myymälää, joten asiakaskysely suoritettiin kahdessa osassa erikseen myymälän ja verkkokaupan osalta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin tärkeimmät kilpailustrategian teoriat alkaen M.E.Porterin kilpailuetuteoriasta päätyen Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategiaan. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että yrityksellä ei ole selkeätä kilpailuetua. Uuden omistajan myötä on mahdollisuus rakentaa kestävä kilpailuetu. Tutkimustuloksena muodostui myös näkemys, miten yrityksen strategista suunnittelua pitäisi kehittää sekä muodostui ehdotus jatkotutkimukselle. Tutkimuksen pohjalta rakentui malli monikanavaisen DIY- kaupan arvoketjusta ja kehitysehdotus esimerkkiyrityksen arvoketjun kehittämisestä.

New ways to do business plans in multicultural organizations

Business plans are made when establishing new company or when organizations launch new product or services. In this Master Thesis was examined the elements are included in the business plan and emphasized. Business plan is a wide document and can also contain company specific information, the literature review was restricted into three areas which were investigated from the relating literature and articles. The selected areas were Market Segmentation and Targeting, Competitive Environment, and Market Positioning and Strategy. The different business plan models were investigated by interviewing companies who operates in a different industry sectors from each other’s. The models were compared to each other and to the findings from literature. Based on interview results and literature findings, the business plan for fibre based packaging. The created business plan contains three selected areas. It was found that the selected business plan elements can be found from the interviewed companies’ business plans. The market segmentation was done by comparing the market share to known total market size. When analyzing the competitive environment, there was no one selected model in use. The tools to evaluate competitive environment was selected parts from both SWOT analysis and Porter’s five forces model in applicable part. Based on interview results, it can be state that the company or organization should find and built its own model for business plans. In order to receive the benefits for future planning, the company should use the same model for long time.

Yhteisen arvon tuottaminen: Mallin soveltaminen käytännön liiketoiminnassa

Yhä useammassa yrityksessä yritysvastuuta toteutetaan osana liiketoimintaa ja se tähtää kilpailukyvyn parantamiseen. Tämä on johtanut uusien kestävän kehityksen liiketoimintamallien rakentumiseen. Michael Porterin ja Mark Kramerin kehittämä yhteisen arvon tuottaminen (creating shared value) tarkoittaa yrityksen kilpailukyvyn kasvattamista tavalla, joka edistää yhteiskunnallista hyvinvointia. Lähtökohtana ei ole pelkästään liiketoiminnan vaikutusten hallitseminen, vaan taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöongelmien ratkaiseminen tavalla, joka kasvattaa yrityksen taloudellista arvoa. Yhteisen arvon malli on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen ja mallin soveltaminen käytännön liiketoiminnassa on koettu hankalaksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus on teorian ja case-esimerkin avulla selkeyttää yhteisen arvon käsitettä sekä havainnollistaa mallin käyttöä käytännön liiketoiminnassa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä ongelmia mallin soveltamiseen liittyy ja miten yhteisen arvon tuottaminen eroaa yritysvastuusta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja toteutettu tapaustutkimuksena. Tapauksena toimii Stora Enson ja Kemiran yhteistyössä toteuttama vesihanke Kiinan Guangxinssa. Vesihanke on toteutettu yhteistyössä paikallisen hallituksen, väestön sekä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa ja sen tavoitteena on löytää uudenlaisia ratkaisuja vedenjakeluun ja jäteveden kierrätykseen Nahupon, Shengpingin ja Baimein kylissä. Empiirinen aineistona toimivat tapausorganisaatioissa toteutetut teemahaastattelut sekä muu kirjallinen materiaali, kuten yritysten yritysvastuuraportit ja lehdistötiedotteet. Kaiken kaikkiaan tutkimus vahvisti oletuksen siitä, ettei yhteisen arvon tuottamista voida käsitteellisellä tasolla pitää täysin yksiselitteisenä. Näkemyksissä siitä, mitä käsitteellä tarkoitetaan ja miten malli toimii käytännön liiketoiminnan yhteydessä, oli havaittavissa näkemyseroja yritysten välillä. Molemmat yhtiöt olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että malli soveltuu vedenhoitohankkeeseen hyvin. Vesihankkeen yhteydessä yhteisen arvon tuottamisen kuvattiin tarkoittavan Guangxin paikallisyhteisöjen sosiaalisten ja ympäristöhaasteiden ratkaisemista tavalla, joka edistää yhtiöiden liiketoiminnallisia tavoitteita. Hankkeen on tarkoitus luoda sekä taloudellista arvoa yrityksille, että edistää yhteiskunnallista hyvinvointia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteisen arvon mallia on mahdollista tulkita ja soveltaa eri yrityksissä useilla eri tavoilla. Yhteisen arvon tuottaminen toimii hyvänä tapana integroida toimintoja yhdeksi yhteiskunnalliseksi strategiaksi. Käsitteellisellä tasolla malli vaatii kuitenkin vielä tarkennusta, jotta sitä voitaisiin kutsua koko yhtiön toimintaa ohjaavaksi liiketoimintamalliksi.

Improving business processes in a globally dispersed make-to-order supply chain. Case study on outbound logistics in a Multinational Corporation

The purpose of this thesis is to find out how outbound logistics process can be improved by reducing unnecessary waste in a globally dispersed make-to-order (MTO) supply chain. The research problem was addressed by a multinational corporation that aims to find a solution for reducing unnecessary waste in their outbound logistics process. The focus is on customized products that are delivered via sea transportation. Theoretical framework for improving outbound logistics processes in globally dispersed MTO supply chain was created based on business process management, Porter’s value chain theory, value stream mapping and current reality tree. The empirical research was conducted by using constructive approach due to its ability to research a practical problem and to improve the existing practices. The data was collected from ten semi-structured interviews and three non-participant observations. By analysing the data and applying the theoretical framework, five types of waste were detected in the process that were seen to derive from six root causes. Practical solution was constructed to reduce the waste in the process by combining the existing literature with the ideas raising from empirical data. The results of this thesis suggest that a MNC with a globally dispersed MTO supply chain can improve its outbound logistics process by applying activities that enhance internal and external integration, collaboration and coordination, and increase predictability of the process. This research has practical relevance both for the case company as well as for other MNCs with globally dispersed MTO supply chains that aim to improve their outbound logistics processes. This research contributes to the BPM and CRA research by providing an evidence for their applicability in the new context.

Alkoholin verkkokauppamarkkinat Suomessa

Opinnäytetyö alkoholin verkkokauppamarkkinoista Suomessa on katsaus markkinoihin, jotka ovat olleet esillä mediassa viime aikoina hyvinkin paljon. Opinnäytetyössä analysoidaan Michael Porterin viiden kilpailuvoiman mallin avulla toimialaa. Porterin viisi kilpailuvoimaa ovat toimialan nykyinen kilpailu, tavarantoimittajien neuvotteluvoima, kuluttajien neuvotteluvoima, uusien kilpailijoiden uhka sekä korvaavien tuotteiden tai palveuluiden uhka. Tämän lisäksi työssä tarkastellaan lainsäädäntöä kuudentena kilpailuvoimana, sillä se asettaa merkittävät kilpailulliset reunaehdot. Toimiala-analyysin jälkeen siirrytään varsinaiseen tutkimusongelmaan, jossa pohditaan, kannattaako Alkon perustaa verkkokauppa? Tähän liittyen apututkimuskysymyksissä pohditaan mitä lisäarvoa alkoholin verkkokauppa luo ylipäätään kuluttajille sekä tavarantoimittajille/maahantuojille. Opinnäytetyöhön on liitetty ajatuksia, joita on kerätty haastattelemalla kolmea eri henkilöä, joilta löytyy merkittävästi tietoa alkoholimarkkinoista. Alko Oy ei ole osallisena, vaan opinnäytetyö on kirjoitettu täysin objektiivisesti, vaikka siinä onkin paljon kirjoittan omaa empiriaa. Haastattelut ovat tarkoituksella jätetty keskustelunomaisiksi, ja ovat siten melko subjektiivisia näkemyksiä eri ihmisten silmin. Monopolit herättävät keskustelua ja Alkon asema yhteiskunnallisena monopolina onkin asetettu kriittiseen tarkasteluun tutkimuksessa. Teoriassa käsiteltiin myös Alkon palvelualttiutta 4C –mallin avulla sekä Alkoa yrityksenä analysoitiin SWOT –analyysilla. Näiden teorioiden, toimiala-analyysin, haastatteluiden, kirjoittajan oman näkemyksen sekä eri lähteistä löydetyn informaation myötä voidaan todeta, että Alkon verkkokaupalle on tarve, joka on ollut olemassa jo pitkään. Monopoliaseman oletetaan olleen syy tälle hitaalle kehitykselle. Kuluttajien lisäarvoa olisi ehdottomasti kotiinkuljetus, mutta sitä Alko ei tarjoa. Toisaalta verkkokaupan myötä laajeneva tuotevalikoima on selkeä lisäarvo. Tavarantoimittajien/maahantuojien lisäarvoa ei vielä pystytty selvittämään, koska siihen suhtauduttiin ristiriitaisesti.

Saksan graniittimarkkinoiden analysointi: Case Ylamaa Group Oy

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on analysoida Saksan graniittimarkkinoiden houkuttelevuutta suomalaisen yrityksen näkökulmasta. Ylamaa Group Oy on rakennus-, ympäristö- ja sisustuskiveä tuottava yritys, joka on jo toimittanut Saksan alueelle tuotteitaan, mutta toiminta on ollut siellä vielä varsin vähäistä. Saksaa markkina-alueena analysoidaan PESTEn, sekä talouden ja maan raken-nusalan tulevaisuudennäkymien avulla, kilpailuasetelmaa puolestaan Porterin viidellä voimalla. Lisäksi tutkitaan asiakkaan kokemia arvoja graniitin tapauksessa ja etsitään yhteyksiä niiden, ja case-yrityksen ydinosaamisten välillä. Näin osoitetaan, miten yritys voi luoda itselleen kilpailuetua. Työn tuloksena käy ilmi, että Saksan markkinoille kannattaa laajentua. Kuitenkin kilpailu Saksassa on kovaa Euroopan yhtenäisen talousalueen vuoksi. Ylamaa Groupin tuleekin ottaa tuotannossaan ja markkinoinnissaan huomioon erinäisiä seikkoja Saksan markkinoilla pärjätäkseen, kuten hinta-laatusuhteen ja ympäris-töystävällisyyden korostamista.