IT-palveluiden ulkoistaminen -transaktiokustannusteoreettinen tapaustutkimus

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä IT-palveluita ja miten yrityksen kannattaa ulkoistaa sekä arvioida ulkoistamiseen liittyviä välillisiä kustannuksia. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat transaktiokustannusteoria ja Simonsin päätöksentekomallista johdettu IT-palveluiden ulkoistamisprosessia kuvaava malli. Empiirisessä osassa käytetään esimerkkinä yritystä, joka on valikoivasti ulkoistanut IT-palveluitaan. Ulkoistamistapauksista kerättiin tietoja teemahaastatteluin. Tutkielman tulosten mukaan onnistuneen IT-palvelun ulkoistamisen tekijöitä ovat pohjatyön tekeminen ja vertailupohjan rakentaminen, sopimuksen tarkkuus, toimittajan toiminnan mittaaminen sekä IT-osaston välittävän roolin huomioiminen sopimuksen jälkeisessä toiminnassa.

ICT-palveluiden siirtohinnoittelu konserniyrityksessä talouden ohjauksen näkökulmasta

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää siirtohinnoittelumenetelmä, joka voi toimia osana talouden ohjausjärjestelmää ja optimoida parhaiten koko konsernin tavoitteet. Tavoitteena on kartoittaa Suomessa sijaitsevan tytäryhtiön näkökulmasta sitä, miten konsernin kannattaa määritellä siirtohinnat konserniyhtiöiden välillä ja miten tämä parhaiten optimoi koko konsernin etua. Tutkimus on empiirinen tutkimus, jossa selvitetään Suomessa toimivan yhtiön siirtohinnoittelumenetelmiä ja siirtohinnoittelun dokumentaatiota. Empiiristä osaa käsitellään osittain soveltavan eli konstruktiivisen tutkimuksen tavoin, sillä kohdeyritykselle kehitetään oma malli, jota kohdeyritys voi käyttää siirtohinnoittelumenetelmänä. Siirtohinnoittelumenetelmän tulee olla markkinaehtoinen, mutta usein konsernin sisäisille palveluille ei ole olemassa markkinahintaa. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että konsernin sisäisille palveluille käytetään usein kustannusvoittolisämenetelmää, jossa toteutuneisiin kustannuksiin lisätään voittolisä.

Tietoteknisten palveluiden tuottaminen strategisena kumppanuutena - case Rajavartiolaitos

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää laajennettujen transaktiokustannustarkastelun avulla tietoteknisten palveluiden hankintaa strategisena kumppanuutena. Tutkimus kuvaa empiirisen esimerkkitapauksen kautta ulkoistuksen kokonaisvaikuttavuutta eli kumppanuuden hyötyjä ja haittoja asiakkaan kannalta tilanteessa, jossa julkisen sektorin tehtävien uudelleenorganisoinnissa ei ole käytettävissä tehokkaita markkinoita. Kumppanuuden kokonaisvaikuttavuuden elementtien merkitys asiakkaalle on asiakkaan ja palveluntuottajan näkökulmista erilaisia. Asiakas pitää transaktiokustannuksia ja byrokratiahyötyjä tärkeinä. Toimittaja taas koros-taa transaktiohyötyjä ja byrokratiakustannuksia.

Teollisten palveluiden tarjoajien ja asiakkaan välisen yhteistyösuhteen kehittäminen

Työssä tutkitaan asennetun laitekannan kunnossapitopalveluun perustuvan yritysten välisen yhteistyösuhteen kehittämisen edellytyksiä. Tutkimus pohjautuu teollisten palveluiden, yritysten välisten yhteistyösuhteiden ja palveluiden kehittämisen osatekijöiden ja menestystekijöiden teoreettiseen tarkasteluun, sekä kohdeyrityksille suoritetun kvalitatiivisen haastattelututkimuksen tulosten analysointiin teoreettisen viitekehyksen valossa. Tavoitteena on muodostaa ehjä ja hallittava kokonaisuus monialaisen ongelmakentän kriittisistä osatekijöistä, sekä niiden keskinäisistä kausaliteeteista. Yritysten välisen yhteistyön lähtökohtana on, että kaikki yhteistyön osapuolet saavuttavat toiminnalla hyötyjä omasta näkökulmastaan tarkasteltuna. Yhteistyösuhteen kehittäminen ja yhteisen arvon toteutuminen edellyttää näin ollen, että tarjottavan palvelukokonaisuuden sisältämät potentiaaliset hyödyt ja toisaalta myös niitä vastaavat riskit ymmärretään sekä palveluntarjoajan että asiakkaan organisaatiossa. Yhteistyösuhteen kehittäminen edellyttää edelleen myös, että suhteen kehittymistä ja saavutettavia hyötyjä pystytään mittaamaan relevanttien mittareiden avulla. Tutkimuksessa keskitytään hyötypotentiaalin selvittämisen edellytyksiin, sekä hyötyjen viestimisen haasteisiin molempia osapuolia palvelevasta objektiivisesta näkökulmasta. Haastattelututkimuksessa havaittujen ongelmakohtien pohjalta eritellään kehityskohteita ja ratkaisuehdotuksia päätöksenteon tueksi sekä laajojen palvelukokonaisuuksien ja niihin liittyvän ongelmakentän hahmottamisen ja hallinnan helpottamiseksi.

Palveluiden hankintaprosessin tehostaminen

Tämän pro gradu- tutkielman tavoitteena on löytää keinoja Yleisradio Oy:n palveluiden hankintaprosessiin tehostamiseen. Tarkastelussa huomioitiin hankintojen nykytila ja sen sisältämät ongelmat. Isona osana analysointia oli julkisten hankintojen sääntöjen ja säännösten peilaaminen hankintaprosessiin. Tutkimuksessa hyödynnetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää sekä case – tutkimusta. Tutkielman teoriaosa luo pohjan empiirisen osan analysoinnille, jossa nostetaan esiin julkisen hankinnan sääntöjen noudattamisen haasteet hankintaprosessissa. Tutkimuksessa ilmeni, että palveluiden hankinnan tehostaminen vaatii kaikilta sidosryhmiltä panostusta jokaiseen prosessin vaiheeseen. Tulevaisuudessa menestyksekkääseen palveluiden hankintaan tarvitaan selkeät pelisäännöt, joiden toteutumisessa jokaisella on vastuu

Palvelun mallinnus apuna ikääntyneiden palveluiden hankinnassa

Palvelun mallinnus on kehitetty uusien ja jo olemassa olevien palveluiden innovointiin ja kehittämiseen. Sen tarkoituksena on luoda palvelusta visuaalinen kuvaus, eli palvelukartta. Tutkielman tavoitteena on tutkia palvelun mallinnusta apuna ikääntyneiden palveluiden hankinnassa ja päätutkimuskysymyksenä on, miten ikääntyneiden palveluasumista voidaan mallintaa ja voidaanko mallinnuksen avulla verrata palvelua tarjouspyynnössä vaadittuun. Ikääntyneiden palveluista tutkittavaksi on valittu tehostettu palveluasuminen. Tutkimuskohteena on Espoon kaupunki ja sen tehostettua palveluasumista tarjoava palveluntuottaja, hoivakoti Villa Lauriina. Palveluntuottajan toiminnasta luodaan tutkielmassa palvelukartat, joita verrataan Espoon kaupungin palvelukonseptiin. Aineisto tutkielmaan on kerätty haastatteluilla sekä kyselytutkimuksella. Analysoinnin perusteella palvelun mallinnusta ei voi suoraan käyttää apuvälineenä palvelun vertaamisessa tarjouspyyntöön, tosin tuloksia ei voi yleistää, sillä kyselytutkimusta ei toteutettu tarpeeksi laajasti. Palvelun mallinnus on kuitenkin hyvä apuväline asiakas-lähtöisyyden korostamisessa palveluiden kehittämisessä ja hankinnassa.

Julkishallinnon sähköisten palveluiden arkkitehtuurit

Sähköinen asiointi on yleistynyt viime vuosien aikana nopeasti. Toimivia julkishallinnon sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti yhä uusiin tarkoituksiin. Tällä hetkellä sähköisten palveluiden tarjontaa leimaa hajanaisuus. Jokainen palveluita tarjoava organisaatio kehittää palveluita itsenäisesti, omalla tavallaan. Palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti edellyttää palvelukokonaisuuksien suunnittelua arkkitehtuuritasolla. Yksittäisten sovellusten kehittämisen lisäksi on huomioitava näiden sovellusten toimivuus yhteen, osana suurempaa kokonaisuutta. Palvelukeskeisessä arkkitehtuurisuunnittelussa lähtökohta on se, että jokainen yksittäinen sovellus on itsessään palvelu, joka tuottaa määritelmänsä mukaisen tulosteen sellaisessa muodossa, jota muut sovellukset kykenevät ymmärtämään. Työn tuloksena havaittiin, että vaikka sähköiselle hallinnolle on kehitetty useita viitearkkitehtuureja, on käytännön työ palveluiden integroimiseksi vielä kesken. Yksittäisten palveluiden liittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi vaatii määrätietoista arkkitehtuurisuunnittelua sekä kansallista suunnittelun koordinointia. Tiedon jakaminen organisaatiorajojen yli muodostaa joukon kysymyksiä, joihin ei ole vielä vastausta. Tietosuojaa ja yksityisyyttä ei voida uhrata sähköistä hallintoa suunniteltaessa.

Palveluiden kysynnän ennustaminen

Työssä käsitellään kysynnän ennustamismenetelmiä sekä palveluiden erityispiirteiden vaikutusta kysynnän ennustamiseen.

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön sähköisten palveluiden käytettävyyden ja vaikuttavuuden kehittäminen

Sähköiset palvelut ovat tulleet keskeiseksi osaksi Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Tiedon nopea saatavuus ja yksinkertainen käytettävyys ovat avainasemassa kehitettäessä uusia järjestelmiä. Uuden sukupolven käyttäjät ovat tottuneet tiedon saatavuuden helppouteen, joten tiedon tulee olla selkeästi esillä ja siihen on päästävä käsiksi nopeasti. Diplomityön tavoitteena oli tutkia ja kehittää LOAS:n sisäisiä ja ulospäin asiakkaille tarjottavia sähköisiä palveluita. Kehitettävät palvelut olivat intranet, Internet-sivut ja Maestro Opas-asiakashallinta. LOAS:n palvelut on hajautettu usean eri ohjelman välille, joten se aiheuttaa ongelmia informaation siirrossa järjestelmien välillä. Työssä sähköisten palveluiden käytettävyyttä parannettiin lyhentämällä polkuja ja koostamalla palveluita kokonaisuuksiksi. Työn lopputuloksena LOAS:llä on käytössään yksinkertaisemmat Internet-sivut ja selkeämpi intranet-näkymä. Palveluiden käytettävyyden ja vaikuttavuuden arviointi suoritettiin itsenäisenä perehtymisenä ongelmakohtiin ja henkilöhaastatteluina. Haastatteluilla kartoitettiin käyttäjien palvelun tarpeita, jonka avulla kehitettävät kohteet pystyttiin määrittelemään. Palveluiden käytettävyyttä parantamalla asukkaita pyritään ohjaamaan tarjottavien palveluiden piiriin. Tällöin asukkaille tarjottavien palveluiden laatua pystytään parantamaan. LOAS:n tulisi kuitenkin tarkastella erilaisia ratkaisuja toimintojen yhdistämiseen. Tämän avulla asukkaiden kaikki liikkuminen pystyttäisiin käsittelemään yhden ohjelman avulla.

Liikkuvien palveluiden rooli osana hyvinvointipalvelujen tuottamista

Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää edellytyksiä ja ominaispiirteitä tulevaisuuden liikkuvien palveluiden kehittämiseen, mikä tulisi olemaan niiden rooli hyvinvointipalveluiden tuot¬tamisessa. Tässä työssä on keskitytty hyvinvointipalveluihin, mutta liikkuviin palveluihin on mahdollista yhdistää myös muita palveluita. Työn teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin palveluita ja palvelurakennetta yleisesti sekä erityisesti hyvinvointipalveluiden näkökulmasta. Empiirinen osuus keskittyi Etelä Karjalan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) henkilöstön haastatteluihin. Haastatteluilla kartoitettiin liikkuvien palveluiden tulevaisuuden roolia sekä tieto ja viestintäteknologian roolia liikkuvien palveluiden kehittämisessä. Liikkuvien palveluiden kehittämisessä nähdään potentiaalia. Tulevaisuuden roolina nähdään täysin uudet innovatiiviset palvelut tai nykyisten palveluiden täydentä-minen. Tieto- ja viestintäteknologian roo¬li on olennainen ja julkisen sektorin lisäksi yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilla on mahdollista täydentää liikkuvien palveluiden palveluvalikkoa.

Teollisten palveluiden kehittyminen kunnossapidon näkökulmasta

Kandidaatintyössä kartoitetaan, kuinka teolliset kunnossapitopalvelut ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Tavoitteena on selvittää, kuinka laitevalmistajan strateginen muutosprosessi palveluntarjoajaksi etenee ja mitä haasteita siitä seuraa. Lisäksi kartoitetaan kunnossapitopalveluiden tulevaisuudentekijät, palvelukeskeinen liiketoimintalogiikka, ja tarkastellaan palveluinnovaatioita ja -innovaatioprosessia. Työ koostuu neljästä pääosiosta. Ensimmäisessä osiossa käsitellään teoriaa teollisista palveluista ja kunnossapidon roolia teollisena palveluna. Kaksi seuraavaa osiota keskittyvät teoriaan laitevalmistajan strategisesta muutosprosessista palveluntarjoajaksi sekä teollisten kunnossapitopalveluiden tulevaisuudesta. Viimeisessä osiossa heijastetaan teorioiden soveltuvuus käytäntöön työhön valitun case-yrityksen avulla. Työn case-yrityksenä on ABB.

JYX yliopiston palveluiden keskiössä

Esitys Ajankohtaista julkaisuarkistoista -seminaarissa 14.6.2012

Rakenteinen palvelutuotemääritys palvelutarjoaman ja palveluiden elinkaaren aikaisen johtamisen tukena

Työssä on tutkittu palveluiden tuotemääritystä ja rakenteista johtamista teollisen palveluliiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen tukena. Työ perustuu laajaan palveluiden johtamisen, teollisen palveluliiketoiminnan sekä tuotekehityksen ja –johtamisen parissa tehtyyn kirjallisuustutkimukseen. Työn tavoitteena on tunnistaa menetelmiä (rakenteisen) palvelutuotemäärityksen tueksi, tutkia mitä palveluiden tuotemäärityksessä tulee huomioida, sekä verrata käytäntöjä laitteiden ja fyysisten tuotteiden kehittämisessä ja johtamisessa hyödynnettyihin rakenteisiin menetelmiin ja käytäntöihin. Työn tuloksena on valmistunut laaja kirjallisuusanalyysi sekä siihen perustuvat havainnot ja johtopäätökset. Kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan todeta, että palveluiden johtamisen tutkimus on kehittynyt käyttäytymistieteiden ja organisaation tutkimuksen näkökulmasta ja tutkimusparadigmojen mukaisesti. Palvelutuotemääritys on varsin vähän käsitelty aihe perinteisen palveluiden johtamisen tutkimuksen parissa. Palvelutuotemääritys ei muodosta keskeistä toiminnan kehittämistä ja johtamista ohjaavaa hallintarakennetta, vaan palveluita johdetaan käyttäytymistieteiden tutkimusparadigmojen mukaan. Palveluiden tuotemäärityksen merkitys korostuu osana liiketoiminnan muutosta ja laitevalmistajien kehittymistä laitteita ja palveluita tarjoavien kokonais- ja elinkaariratkaisutoimittajien rooliin. Palvelutuotemääritys on keskeinen toiminnan kehittämista ja johtamista tukeva rakenne, mutta sen merkitystä ja mahdollisuuksia ei täysin ymmärretä osana teollisen palveluliiketoiminnan kehittämistä ja johtamista. Tuotteiden kehittämiseen ja johtamiseen kehitetyt mallit ja menetelmät soveltuvat myös palvelutuotteiden kehittämisen ja johtamisen tueksi, mutta menetelmien hyödyntäminen edellyttää palvelutuotteen määritystä. Lisää tutkimusta kaivataan palveluiden tuotemäärityksen mahdollisuuksista ja siitä kuinka palvelutuote tulisi kuvata ja määrittää. Jatkossa korostuu palvelutuotemäärityksen lisäksi tuotteiden kehittäminen ja johtaminen yli yksittäisten palvelutuotteiden ja yli palvelutuotteiden elinkaaren vaiheiden.