Palvelukeskeisen arkkitehtuurin mallit: neljän mallin tarkastelu

Palvelukeskeinen arkkitehtuuri eli SOA (service-oriented architecture) on arkkitehtuurityyli, joka on vaikuttanut merkittävänä suuntauksena viimeisen vuosikymmenen aikana. Palvelukeskeinen ajattelutapa voidaan omaksua yrityksessä sekä liiketoiminnan että IT:n alueella, ja sillä on potentiaalisesti huomattava vaikutus yritykseen ja tämän toimintaan. SOAn ymmärtämisen ja toteuttamisen tukemiseksi on esitetty useita SOAa kuvaavia malleja. SOAn aihealueen laajuuden vuoksi yksittäisen mallin avulla voidaan kuitenkin mallintaa SOAa vain osittaisesti. Mallit poikkeavat usein näkökulmiltaan ja kuvausalueeltaan huomattavasti toisistaan, minkä lisäksi useat SOAa kuvaavat mallit ovat monimutkaisia ja abstrakteja. Tällaiset seikat vaikeuttavat mallien ymmärtämistä ja vertailua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan neljää standardointijärjestön esittämää SOA-mallia: OASISin referenssimallia ja referenssiarkkitehtuuria sekä The Open Groupin ontologiaa ja referenssiarkkitehtuuria. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia nämä mallit ovat ja millainen suhde niillä on todellisiin tuotteisiin perustuvaan SOA-ympäristöön. Tähän vertailuun käytetään Oraclen SOA-tuotevalikoimaa. Malleja tutkitaan aluksi yksittäin tarkastelemalla niiden yleisiä ominaisuuksia, sisältöä ja soveltamista. Tämän jälkeen malleja vertaillaan keskenään neljän merkittävän näkökulman avulla. Lopuksi malleja verrataan Oraclen tuotteisiin perustuvaan SOAympäristöön. Tutkimuksen tuloksina esitetään useita havaintoja tutkittavista malleista. Malleissa havaittiin huomattavia eroavaisuuksia erityisesti niiden kuvausalueeseen ja yleiseen näkökulmaan nähden. Malleista tunnistettiin kaksi keskeistä yleistä näkökulmaa: rakennekeskeinen näkökulma ja käsitteellinen, selittävä näkökulma. Mallien vertailun perusteella esitetään viisi osa-aluetta, joiden avulla mallien yhdessä kuvaamaa aihealuetta voidaan kuvata ja jäsentää karkeasti. Vertailun perusteella tunnistettiin myös kolme merkittävintä tapaa, joilla mallit tukevat SOAn ymmärtämistä ja toteuttamista. Mallien ja Oraclen SOA-ympäristön vertailun perusteella havaittiin, että mallien käyttömahdollisuudet Oraclen SOA-ympäristön ymmärtämisen ja toteuttamisen tukemisessa ovat melko vähäiset. Tutkielman tulosten ensisijainen merkitys on tarkasteltujen SOA-mallien ominaisuuksien ja merkityksen ymmärtämisen tukeminen.

Optimization of hydrogen plant efficiency

The purpose of this master’s thesis was to study ways to increase the operating cost-efficiency of the hydrogen production process by optimizing the process parameters while, at the same time, maintaining plant reliability and safety. The literature part reviewed other hydrogen production and purification processes as well as raw material alternatives for hydrogen production. The experimental part of the master’s thesis was conducted at Solvay Chemicals Finland Oy’s hydrogen plant in spring 2012. It was performed by changing the process parameters, first, one by one, aiming for a more efficient process with clean product gas and lower natural gas consumption. The values of the process parameters were tested based on the information from the literature, process simulation and experiences of previous similar processes. The studied parameters were reformer outlet temperature, shift converter inlet temperature and steam/carbon ratio. The results show that the optimal process conditions are a lower steam/carbon ratio and reformer outlet temperature than the current values of 3.0 and 798 °C. An increase/decrease in the shift conversion inlet temperature does not affect natural gas consumption, but it has an effect on minimizing the process steam overload.

HW2-lentokoulutusohjelman tarkastelu taistelutaktisesta näkökulmasta

Tutkimus lähti olettamuksesta, että nykyisen HW2-lentokoulutusohjelman tavoitemäärittely on laadittu liian yleiselle tasolle. Ohjelman rakenne taistelutaktiikan ja taistelutekniikan osalta on epäselvä. Tästä lähtökohdasta tutkimukselle rakennettiin johtoajatus jonka perusteella johdettiin tutkimuksen pääkysymys. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli selvittää kuinka paljon taktisen tason koulutusta uusin HW2-lentokoulutusohjelma käsittelee. Tutkimuksen alakysymyksinä oli selvittää voidaanko HW2-lentokoulutusohjelmaa kutsua taktiseksi lentokoulutusohjelmaksi sekä mikä on taistelutaktiikan ja taistelutekniikan suhde. Tutkimusaineisto ohjasi valitsemaan (yksi lähde) hermeneuttisen metodin. Tutkimuksen aihealueeseen tutustumiseen, tutkimuksen perusteiden määrittelemiseen ja tutkimuksen teoriapohjan rakentamiseen sopi parhaiten tämä lähestymistapa. Metodi mahdollisti tutkijan oman ammattitaidon ja asiantuntemuksen käytön. Tutkimus osoitti todeksi lähtökohtana olevan olettamuksen, että HW2-lentokoulutusohjelmassa määritellyt tavoitteet eivät pääosin luonteeltaan olleet taktisia. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina tuotettiin vastauksia miten paljon HW2-lentokoulutusohjelma sisältää taktisen tasan lentoja. Lisäksi selvitettiin kuinka taistelutaktiset tavoitteet ovat jakautuneet HW2-lentokoulutusohjelman sisällä. Näiden havaintojen pohjalta voitiin määrittää voidaanko ohjelmaa kutsua taktiseksi lentokoulutusohjelmaksi. Näiden havaintojen pohjalta on mahdollista tulevaisuudessa kehittää lentokoulutusohjelmaa vastaamaan entistä paremmin Ilmavoimallisia taktisia koulutustavoitteita. Keskeisimmät kehittämisehdotukset koskivat siis HW2-lentokoulutusohjelman tavoitteiden selkeämpää auki kirjoittamista, taktisten määritteiden mukaan ottamista ohjelmien suunnitteluun, rakenteellisia muutoksia ja taktisen koulutuksen jakautumisvaihtoehtoja ohjelman sisällä. Lisäksi pohdittiin lentokoulutuksen painopisteen muutoksia tulevaisuudessa.

Unien tutkimuksen varjoissa. Unien sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus unien tutkimuksessa 1900-2000-luvuilla

Käsittelen kulttuuriperinnön tutkimuksen pro gradu- tutkielmassani unien sosiaalista ulottuvuutta. Ihmiset näkevät ja jakavat unia keskenään erilaisissa kulttuurisissa viitekehyksissä, samalla yhteistä sosiaalista todellisuutta jakaen ja edelleen rakentaen. Laadullinen, kirjallisuuteen perustuva, ymmärtävä ja kartoittava pro gradu -tutkielmani käsittelee sitä, miten unien sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus on näkynyt länsimaisessa unien tutkimuksessa 1900-2000 -luvuilla. Tutkielmani aineistona on tieteelliseksi tarkoitettu kotimainen sekä kansainvälinen kirjallisuus ja artikkelit. Tutkimuskohteeni suhde kulttuuriperinnön tutkimukseen on kaksitahoinen: toisaalta tarkastelen tieteellistä toimintaa kulttuuriperintönä ja toisaalta unia perinteenä tuotteen ja prosessin näkökulmasta. Keskeiseksi tutkielmassani nousee myös tutkijan rooli tutkimusprosessissa ja avaan tarkemmin omia lähtökohtiani unien tutkimuksen kentällä. Unien tutkimuksessa on elänyt kaksi perinnettä: unen sisällön tulkintaan keskittyvä perinne ja fysiologinen, unen muotoon keskittyvä perinne. Unen sosiaalinen ulottuvuus sen sijaan on jäänyt tutkimuskohteena varjoon ja sitä on osaltaan lähestynyt antropologinen ja folkloristinen unien tutkimus. Esittelen unien tutkimuksen perinteitä lähtien varhaisista kulttuureista, jolloin unet nähtiin pääsääntöisesti ihmisen ulkopuolisen voiman aiheuttamina. Tällä hetkellä unia tutkitaan ilmiönä monen eri tieteenalan suunnalta. Moniulotteisuuden lisäksi unien tieteellistä tutkimusta haastavat unien subjektiivisuus, kehollisuus ja kokemuksellisuus. Unet houkuttelevat meitä lähestymään niitä myös kokien ja siksi unien tutkimuksen kentällä voidaan havaita sekä teoreettista että menetelmällistä lähestymistapaa. Esittelen muun muassa Ullmanilaisen uniryhmämenetelmän sekä Social Dreaming- menetelmän. Suomalainen unien tutkimuksen perinne liittyy vahvasti folkloristiikkaan, jossa huomion kohteeksi nousevat unien kerronta ja tulkinta. Myös unien kokemista ja jakamista voidaan tarkastella tästä näkökulmasta. Muistitietotutkimuksen yhteydessä unia voidaan luonnehtia eräänlaisena muistitiedon ulottuvuutena, joka tavoitetaan tunteiden välittämänä. Unien tutkimus on täynnä viitteitä kokemuksiin ja ilmiöihin, joita tiede ei toistaiseksi ole kyennyt selittämään, tai on viitannut niiden uskomus- ja elämysluonteeseen. Folkloristisessa tutkimuksessa käytetään näistä ”yliluonnollisista” ilmiöistä nimitystä supranormaali. Unien yhteiskunnallista ulottuvuutta avaan unien sosiologian käsitteellä jonka mukaan unet heijastavat yksilön, kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteiden vuoropuhelua. Tarkastelen sitä, miten unien yhteiskunnalliseksi tulkittua sisältöä on tutkittu muun muassa poikkeuksellisten olosuhteiden kuten sotien ja ympäristökatastrofien yhteydessä. Esittelen myös mahdollisuuksia hyödyntää unia yhteiskunnassamme.

Projektiliiketoimintaverkon rakenteellinen ja toiminnallinen ulottuvuus talonrakennustoimialalla

Yritykset saavuttavat erilaisia etuja toimiessaan osana liiketoimintaverkostoja. Toinen keskeinen eri toimijoita, resursseja ja toimintoja yhdistävä liiketoimintamuoto on projektiliiketoiminta. Tämä tutkielma yhdistää liiketoimintaverkkoajattelun ja projektiliiketoimintanäkökulman. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia projektiliiketoimintaverkon rakenteellista ja toiminnallista ulottuvuutta talonrakennustoimialalla. Tutkimuksen tarkoitus pyritään saavuttamaan kolmen osatavoitteen avulla. Ensimmäisenä tavoitteena on tarkastella projektiliiketoimintaverkon rakenteellista ulottuvuutta. Toisena tavoitteena on tarkastella projektiliiketoimintaverkon toiminnallista ulottuvuutta. Kolmantena tavoitteena on tarkastella, miten projektia voidaan johtaa eli millainen on verkon rakenteen ja toiminnan yhteensopivuus. Kolmannen tavoitteen kautta on tarkoitus löytää menestystekijöitä ja ongelmia, joita projektiarvoverkosta voi löytyä. Teoreettinen viitekehys yhdistää kaksi näkökulmaa: liiketoimintaverkot ja projektiliiketoiminnan. Viitekehyksen keskiössä toimii ARA-malli, jonka avulla tarkastellaan verkon toimijoita, resursseja ja toimintoja. Projektinäkökulmaa tarkastellaan projektin eri toteuttamisvaiheiden kautta. Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu Tampereen asuntomessualueelle valmistuneen talonrakennusprojektin keskeisten toimijoiden haastatteluista, jotka toteutettiin teemahaastattelun avulla Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että tutkimuksen kohteena olleen projektiliiketoimintaverkon rakenne oli melko vaikea hahmottaa ja toimijoiden välinen suhde oli melko etäinen. Toimijoiden välinen kommunikaation puute, tietämys toisista osapuolista, aikataulutus ja projektijohtaminen ilmenivät verkon toimintaa haittaavina tekijöinä. Verkon ja projektin toiminnan ymmärtämisen kannalta olisi järkevämpää tutkia projektiliiketoimintaverkkoa, jossa toimijoiden määrä olisi suurempi, aikajänne pitempi ja keskiössä toimisi yksi vahva johtoyritys.

Saab J35 Draken -hävittäjän vaikutus Suomen ilmapuolustuskykyyn 1970-luvulla

Kylmän sodan aikana Suomen ilmapuolustus kyseenalaistettiin muiden valtioiden toimesta. Kehittyvän aseteknologian aikana Suomen ilmavoimien hävittäjäkalusto oli jäänyt jälkeen sen ajan sotakalustosta. Tutkattomat hävittäjät kykenivät toteuttamaan ilmavoimille asetettuja tehtäviä vain hyvällä säällä, näkölento-olosuhteissa. Koko valtakunnan ilmapuolustusjärjestelmä koki suuren muutoksen 1970-luvulla, jonka merkittävänä tekijänä oli ruotsalaisen Saab J35 Draken -hävittäjän hankinta ilmavoimien torjuntahävittäjäksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uuden torjuntahävittäjän vaikutusta hävittäjätorjunnan toteutukseen ja ilmapuolustuskyvyn ylläpitoon. Tutkimusmenetelmä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, jolloin tutkimuksen aineisto koostuu valtaosin julkaistuista kirjallisuuslähteistä ja haastattelusta. Kaikki suoranaisesti hävittäjätorjuntaa käsittelevät lähteet ovat Draken-aikakaudella ilmavoimissa palvelleiden henkilöiden kirjoittamia. Kirjallisuuslähteiden tueksi haastateltavana henkilönä on käytetty entistä ilmavoimien komentajaa, kenraaliluutnantti Heikki Nikusta. Hankintaprosessin poliittinen valmistelu kesti useita vuosia ja hankintaa jouduttiin lykkäämään eri syistä. Viimein keväällä, vuonna 1970 vahvistettiin kahdentoista Draken-hävittäjän hankinta. Koneet toimitettiin osina Suomeen Valmetin tehtaille koottavaksi. Koneiden oston yhteydessä kauppaan kuului myös koulutuspaketti, jonka avulla tyyppi- ja ilmataistelukoulutus kyettiin aloittamaan Suomessa nopeasti kuuden Ruotsista vuokratun koneen kanssa. Koulutuspaketti edesauttoi Drakenin nopeaa täysimittaista operatiiviseen käyttöön ottoa ja nopeaa ilmataistelukoulutuksen aloitusta Suomessa. Vaikka uusi torjuntahävittäjä oli massiivinen ja hieman kankeaksi kuvailtu sotakone, palautti se hävittäjätorjuntaan sotien jälkeen koulutuksesta kadonneen klassisen ilmataistelun eli kaartotaistelun. Draken oli ensimmäinen hävittäjä Suomen ilmavoimilla, jossa oli tutka ja tutkaohjukset. Oman tutkan käyttöön perustuva ohjushyökkäys paransi hävittäjätorjunnan toteutusta ja samalla se oli täysin uusi koulutettava asia hävittäjäohjaajille. Suuret hävittäjähankinnan kaltaiset sota-asehankinnat ovat merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä. Kylmän sodan aikana Suomen tavoitteena oli edistää puolueetonta ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Nootti-kriisi ja läheinen suhde Neuvostoliittoon ei vakuuttanut länsivaltioita Suomen puolueettomuudesta, joten ruotsalaisvalmisteisen torjuntahävittäjän hankinta oli tarkasti harkittu evaluointiprosessissa mukana olleista hävittäjistä. Puolueettomuusimagon lisäksi Draken-hankinta toi mukanaan uusia elementtejä ilmataisteluun. Tutkan ja kaartotaistelun lisäksi uutena mainittavana asiana oli hävittäjäparin käyttö torjuvana yksikkönä. Koneiden pie3 nestä määrästä johtuen Drakenin aikakaudella otettiin käyttöön myös hajautustaktiikka. Koneet sijoitettiin pienempiin osastoihin valtakunnan alueelle, jolloin saatiin kattava tunnistus- ja torjuntakyky ympäri valtakuntaa. Drakenin myötä Suomelle tuli ensimmäistä kertaa historiansa aikana ympärivuorokautinen kyky valvoa ja turvata valtakunnan ilmatilaa sääolosuhteista riippumatta.

Interaction with industrial customers from a project selling company's perspective

This thesis studied the issue of interaction in industrial buyer-seller relationships. The aim of the thesis was to study the interaction from the seller’s perspective, especially from a project selling company’s perspective. The purpose of the thesis was to offer suggestions for the case company on how to improve interaction. The theoretical part of the study introduced the interaction framework of buyer-seller interaction, and the concept of interaction mechanisms. The focus was on studying the seller’s ways and means to utilize the interaction mechanisms. A case study research was conducted in the empirical part of the study, in which interaction in the case company was observed at a general level and through three different projects. The case company of the study was a project selling company. The case study data was gathered through individual interviews. Content Analysis was used as a research method for analyzing the case study data. Based on the case study findings, the results were drawn. The results indicated what should be done, in order to develop interaction in the case company. Finally, suggestions were provided for the case company on how to improve interaction, and a suggested interaction model was established for the case company. Although the thesis studied the topic from the viewpoint of only one specific company, it also offers outlook for other seller companies to improve their interaction.

Ulkomaalaisen yrityksen verkostosuhteet Venäjällä

Tutkimuksen tavoitteena on konkreettisen yritysverkoston avulla selvittää, minkälaisia ovat ulkomaalaisen yrityksen potentiaaliset kumppanit ja yritysten väliset suhteet Venäjällä. Toisena tavoitteena on kuvata käytännön työelämään sopivalla menetelmällä riittävän kokonaisvaltaisesti yritysverkoston kumppanit sekä kumppaneiden ja kärkiyrityksen väliset suhteet. Samalla tarkastellaan yritysten välisten suhteiden riskejä. Selvitysmenetelmällä pyritään nopeuteen ja ketteryyteen ja sen tavoitteena on lisätä ulkomaisen johdon käsitystä yritysverkostosta johdon päätöksentekoa varten. Tutkimus jakaantuu teoria tarkasteluun ja yhden Venäjällä toimivan ulkomaisen yrityksen osto-osaston verkostoa selvittävään empiiriseen osaan. Teoriatarkastelussa selvitetään erilaisia lähestymistapoja ja laajempia viitekehyksiä yritysverkostojen tutkimukseen. Teoriatarkastelun perusteella valittiin viitekehykset yrityskumppaneiden ja yritysten välisen suhteen sekä riskien arviointiin. Empiirisen osan tutkimus toteutettiin haastattelukyselytutkimuksena perustuen näihin viitekehyksiin. Yrityskumppaneita ja yritysten välisiä suhteita tarkastellaan tilastollisin menetelmin ja riskejä arvioidaan laadullisella tutkimusotteella. Tutkimustulokset vastaavat monelta osin liiketoimintakulttuurista ja –ympäristöstä saatua kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvaa käsitystä. Verkostoitumisen kulmakivet ovat hyvin toimivat ja määritellyt vaihdannan liiketoiminta- ja tukiprosessit, hyvin tunnetut kumppanit ja tälle perustalle rakennetut sosiaaliset suhteet sekä liiketoimintaympäristöön ja –kulttuuriin soveltuvat yhteistyökompetenssit. Tutkitun yritysverkoston yhteistyösuhteet voidaan jakaa hierarkkiseen organisaatiokumppanuuteen, toimittajakumppanuuteen, luottamukseen perustuvaan markkinaehtoiseen suhteeseen ja opportunistiseen markkinasuhteeseen. Hyviä yhteistyökumppaneita ja –suhteita löytyy taustaltaan erilaisista toimittajista. Tutkimuksessa käytetyt viitekehykset toimivat hyvin erityisesti yrityskumppanin arvioinnissa. Yritysten välisen suhteen arviointiin käytetyn viitekehyksen ongelmat liittyivät lähinnä erilaiseen liiketoimintakulttuuriin ja käsitykseen yritysten välisestä strategisesta suhteesta. Riskit liittyivät toimitussuhteeseen useammin kuin omaan organisaatioon tai toimittajaan.

Toimitusvalvonnan toteuttaminen ja kehittäminen osana hankintatoimea

Tämä kandidaatintyö on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tavoitteena on määritellä kuinka toimitusvalvontaa voidaan toteuttaa ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Työssä tutkitaan case-yrityksen toimitusvalvonnan toteuttamista ja kehittämistä. Teoriaosuudessa määritellään mitä on toimitusvalvonta, sen sisältö ja milloin se on tarpeellista. Työn teoriaosuudessa selvitetään olemassa olevia toimitusvalvonnan valvontamenetelmiä, työkaluja ja tekniikoita sekä määritellään toimitusvalvojan rooli. Työssä tarkastellaan toimitusvalvonnan kehittämistä kehitysmenetelmämallin näkökulmasta ja keskitytään toimitusvalvonnan nykytilan määrittämiseen analysoimalla toimitusvalvonnan kehitystarpeita ja -ehdotuksia. Työn lopputuloksena voidaan todeta toimitusvalvonnan toteuttamisen ja kehittämisen olevan hyvin tapauskohtaista. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa yritys, valvottava tuote sekä toimittaja. Case-yrityksessä käytettävät valvontamenetelmät sekä työkalut ja tekniikat ovat tunnistettavissa teoriaosuudesta. Yhteneväisyyksiä teoriaosuuden ja case-yrityksen yrityksen kehitystarpeissa ja -ehdotuksissa ei juuri ilmene.

Yrityssaneeraukseen liittyvän erityistarkastuksen funktio ja sisältö

Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä yrityssaneerauksen organisaatio koostuu pääosin kohdeyrityksestä, selvittäjästä ja velkojista. Selvittäjällä on lain mukaan mahdollisuus teettää tilintarkastajalla kohdeyrityksen toimintaan ja hallintoon liittyvä erityistarkastus saneerausmenettelyä edeltävältä ajalta. Saneeraukseen liittyvää erityistarkastusta kutsutaan myös nimellä saneeraustarkastus. Tutkielma käsittelee yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä tehtävän saneeraustarkastuksen funktiota ja tarkastuksen lopputuloksena syntyvän tarkastuskertomuksen sisältöä. Tutkielman tarkoitus on selvittää mitä tehtävää saneeraustarkastus palvelee, mitä lisäarvoa saneeraustarkastus tuottaa selvittäjälle ja velkojille, sekä minkälainen tulisi olla tarkastuskertomuksen sisältö. Tutkielma pohjautuu kvalitatiiviseen kyselytutkimukseen, jossa vastaajina ovat toimineet 21 selvittäjää ja 28 velkojaa. Tutkimuksen perusteella velkojilla ja selvittäjillä on pitkälti samanlainen näkemys yrityssaneeraukseen liittyvän erityistarkastuksen funktiosta ja sisällöstä. Molemmat intressiryhmät katsoivat, että kohdeyhtiön vastuuhenkilöiden toimien selvittäminen, etenkin jos kohdeyhtiö ei nauti intressitahojen täyttä luottamusta, tuottaa paljon lisäarvoa. Luottamus kohdeyhtiöön on ratkaisevassa asemassa myös saneeraustarkastuksen tarvetta harkittaessa. Selkeimmäksi eroksi selvittäjien ja velkojien vastausten välil-lä muodostui ainoastaan syy jättää saneeraustarkastus teettämättä. Selvittäjien mielestä todennäköisin syy jättää saneeraustarkastus teettämättä on velallisen varojen puute, kun taas velkojien mielestä todennäköisin syy jättää saneeraustarkastus teettämättä on luottamus velalliseen. Tutkimuksen mukaan saneeraustarkastuskertomukset ovat sisältönsä puolesta korkealaatuisia. Kertomuksia tulisi kuitenkin kehittää tiiviimpään muotoon ilman kattavaa raporttiosuutta, sekä vain merkittäväksi arvioidut havainnot tulisi dokumentoida liiteaineistoon. Vastanneiden mielestä kolme tärkeintä saneeraustarkastuksen laadun mittaria ovat tärkeysjärjestyksessä hinta-laatu-suhde, laadukas raportointi ja nopea toimitusvarmuus. Kaksi tärkeintä laadun kriteeriä vaikuttavat myös eniten saneeraustarkastuksen tekijän valintaan.

Trust in inter-organisational dyadic relationships

Understanding the trust in organisations and the business relationships have been an emerging trend in past years. Researchers and executives and subject matter experts in companies have recognised the importance of managing the trust in inter-organisational relationships. Further, the interest both in academia and in business has raised an interest to under-stand dyadic relationships. The objective of this thesis was to examine trust in inter-organisational and inter-personal dyadic relationships. Trust and the dyadic relationships were analysed in information technolo-gy services and outsourcing industry. Dyads were established between the supplier company operating in the industry and its customers. The empiric part of the study was carried out by an email survey that was sent to 331 respondents resulting with effective response rate of 48.7 per cent. Statistical analyses were applied to analyse the data sample. In general, results indicated reputation, trustworthiness, capability and collaboration in dyadic trust relationships. Experience grown in duration of the relationship affected the trust positively. No drastic differences in trust were recognised when comparing supplier and customer responses.

Elämän ja kuoleman kuvat. Analyysi evankelis-luterilaisen uskonnon etiikan oppikirjojen abortin teeman kuvituksesta

Nykykulttuurille ominainen visuaalisuuden läpimurto heijastuu vahvasti kaikilla tavoilla meitä ympäröivään kulttuuriin. Tähän näkökulmaan liittyvä visuaalisen kulttuurin käsite voidaan liittää myös koulumaailmaan, sillä esimerkiksi oppikirjat ovat nykyään runsaasti kuvitettuja. Visuaalistuvan maailman myötä ihmisiltä edellytetään nykyään visuaalista lukutaitoa, jolla tässä tarkoitetaan visuaalisen kommunikaation edellyttämää kuva- ja medianlukutaitoa. Tämä tutkielma käsittelee yläkoulun ja lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjojen kuvitusta etiikan kokonaisuuksien ja erityisesti abortin teeman osalta sekä niiden yhteyttä paitsi visuaalisen lukutaidon vaatimukseen myös aborttia koskevaan arvokeskusteluun. Tutkielmassa käyttämäni aineisto koostuu kolmen Suomen suurimman kustantajan etiikan kursseille suunnittelemista oppikirjoista. Oppikirjoja aineistooni kuuluu yhteensä kuusi, ja näistä kirjoista kolme on tarkoitettu lukion etiikan kurssin opetukseen ja kolme puolestaan yläkoulun yhdeksännen vuosiluokan etiikan opetukseen. Tarkastelen näiden oppikirjojen visuaalista materiaalia sisällönanalyysin menetelmän avulla. Näin pyrin selvittämään, minkälaisia säännönmukaisuuksia abortin teeman kuvitukseen liittyy aineistooni kuuluvissa oppikirjoissa ja millä tapaa pyhittämisen logiikka ilmenee oppikirjojen kuvituksen kautta. Tutkielmassani tarkastelen ensinnäkin sitä, miten abortin teema on kuvitettu aineistooni kuuluvissa oppikirjoissa ja minkälainen kuva abortista rakentuu näiden oppikirjojen kautta. Toiseksi tutkielmani tehtävä on selvittää, millaisia maailmankuvan ja identiteetin rakentumisen aineksia oppikirjojen kuvituksen kautta nuorille välittyy. Tutkielmassani keskityn myös kuvaamaan sitä, millainen arvomaailma oppikirjoista heijastuu ja millainen suhde oppikirjoissa vallitsee niissä esitettyjen verbaalisten ja visuaalisten materiaalien välillä käyttäen hyväksi pyhyyttä ja visuaalista kulttuuria koskevaa aikaisempaa tutkimusta.

Esimiehen toiminnan vaikutus itsensä johtamiseen akateemisessa työyhteisössä

Viimeisten vuosikymmenien aikana johtamistutkimuksessa on noussut kiinnostuksen kohteeksi alaisten vaikutus johtamiseen sekä esimiehen ja alaisen välinen suhde. Johtamistutkimuksen piirissä 1980-luvulla kehitetyn itsensä johtamisen teorian mukaan työntekijän toimintaa ohjaavat ennen kaikkea henkilön sisäiset voimat ja vain toissijaisesti ulkoiset vaikuttimet, kuten esimies ja hänen toimintansa. Esimies voi kuitenkin omalla toiminnallaan kannustaa alaisiaan kehittämään omia itsensä johtamistaitojaan. Tätä kutsutaan superjohtajuudeksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat alaisten itsensä johtamistaitojen tasoon akateemisessa tutkijayhteisössä eli yliopistossa työskentelevän tutkimus- ja opetushenkilöstön keskuudessa. Erityisesti tarkastellaan, paranevatko alaisten itsensä johtamistaidot sen mukaan, mitä enemmän esimies toimii superjohtajuuden edellyttämällä tavalla, ja vaikuttavatko henkilökohtaiset taustatekijät, kuten ikä tai koulutusaste, itsensä johtamistaitojen tasoon. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä, joka lähetettiin Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä sekä yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnissa työskenteleville henkilöille. Kyselyssä kartoitettiin vastaajan taustatietojen lisäksi hänen itsensä johtamistaitojensa tasoa sekä esimiehen toimintaa. Itsensä johtamistaitojen tasoa ja esimiehen toimintaa kuvaavista muuttujista muodostettiin faktorianalyysin perusteella summamuuttujat, joiden yhteisvaihtelua tutkittiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkimustulosten perusteella itsensä johtamisen teorian olettamat yhteydet alaisten itsensä johtamistaitojen tason sekä superjohtajuuden välillä ovat havaittavissa akateemisessa työyhteisössä. Esimiehen toiminnalla on selvä vaikutus siihen, kuinka paljon alaiset hyödyntävät itsensä johtamisen strategioita. Tulosten perusteella esimiehet pystyvät myös akateemisissa työyhteisöissä toiminnallaan kannustamaan alaisiaan yhä tehokkaampaan toimintaan siitä huolimatta, että alaiset ovat omien alojensa asiantuntijoita ja työskentelevät itsenäisesti. Taustamuuttujien ja itsensä johtamistaitojen välillä havaittiin yhteyksiä, jotka saattavat olla tyypillisiä juuri akateemiselle työyhteisölle. Erityisesti sukupuolella oli selvä vaikutus itsensä johtamistaitojen tasoon. Naiset hallitsevat itsensä johtamisen strategioiden hyödyntämisen hieman miehiä paremmin tällaisessa työympäristössä. Taustamuuttujista myös ikä vaikutti itsensä johtamistaitojen tasoon. Tämä tulos tukee aiemmin esitettyjä tutkimustuloksia, joiden mukaan työntekijän vanhetessa itsensä johtamisen strategioita hyödynnetään vähemmän.

Soveltava etnomusikologia

Vieraileva toimittaja.

Outona omilla mailla

Vieraileva toimittaja.