Yrityssaneeraukseen liittyvän erityistarkastuksen funktio ja sisältö

Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä yrityssaneerauksen organisaatio koostuu pääosin kohdeyrityksestä, selvittäjästä ja velkojista. Selvittäjällä on lain mukaan mahdollisuus teettää tilintarkastajalla kohdeyrityksen toimintaan ja hallintoon liittyvä erityistarkastus saneerausmenettelyä edeltävältä ajalta. Saneeraukseen liittyvää erityistarkastusta kutsutaan myös nimellä saneeraustarkastus. Tutkielma käsittelee yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä tehtävän saneeraustarkastuksen funktiota ja tarkastuksen lopputuloksena syntyvän tarkastuskertomuksen sisältöä. Tutkielman tarkoitus on selvittää mitä tehtävää saneeraustarkastus palvelee, mitä lisäarvoa saneeraustarkastus tuottaa selvittäjälle ja velkojille, sekä minkälainen tulisi olla tarkastuskertomuksen sisältö. Tutkielma pohjautuu kvalitatiiviseen kyselytutkimukseen, jossa vastaajina ovat toimineet 21 selvittäjää ja 28 velkojaa. Tutkimuksen perusteella velkojilla ja selvittäjillä on pitkälti samanlainen näkemys yrityssaneeraukseen liittyvän erityistarkastuksen funktiosta ja sisällöstä. Molemmat intressiryhmät katsoivat, että kohdeyhtiön vastuuhenkilöiden toimien selvittäminen, etenkin jos kohdeyhtiö ei nauti intressitahojen täyttä luottamusta, tuottaa paljon lisäarvoa. Luottamus kohdeyhtiöön on ratkaisevassa asemassa myös saneeraustarkastuksen tarvetta harkittaessa. Selkeimmäksi eroksi selvittäjien ja velkojien vastausten välil-lä muodostui ainoastaan syy jättää saneeraustarkastus teettämättä. Selvittäjien mielestä todennäköisin syy jättää saneeraustarkastus teettämättä on velallisen varojen puute, kun taas velkojien mielestä todennäköisin syy jättää saneeraustarkastus teettämättä on luottamus velalliseen. Tutkimuksen mukaan saneeraustarkastuskertomukset ovat sisältönsä puolesta korkealaatuisia. Kertomuksia tulisi kuitenkin kehittää tiiviimpään muotoon ilman kattavaa raporttiosuutta, sekä vain merkittäväksi arvioidut havainnot tulisi dokumentoida liiteaineistoon. Vastanneiden mielestä kolme tärkeintä saneeraustarkastuksen laadun mittaria ovat tärkeysjärjestyksessä hinta-laatu-suhde, laadukas raportointi ja nopea toimitusvarmuus. Kaksi tärkeintä laadun kriteeriä vaikuttavat myös eniten saneeraustarkastuksen tekijän valintaan.

In the Finnish justice system the reorganization party includes usually the target company, the liquidator and the creditor. According to the law it's possible for liquidator to acquire special audit for the period prior to reor-ganization. This study concentrates on the function and the content of the special audit report linked to the reorganization. The aim of the study is to clarify the purpose of the special audit report, to specify the additional value to the liquidator and creditors and to map what the content of the report should be. The study is based on qualitative research, where the answering parties were 21 liquidators and 28 creditors. Based on this qualitative research it can be noted that liquidators and creditors view on the function and content of special audit report is very much alike. Both groups, liquidators and creditors, concluded that investigating the activities executed by the target company management was creating high added value especially if the target company was not fully trusted by the creditors or liquidators. It was seen that the trust towards the target company was in key position when deciding the need for special audit. The only differing opinion between the liquidators and creditors was in the reasoning on when not to request the special audit report. In liquidators point of view the special audit report was not needed if the company financials were in too poor state whereas for creditors the main reason to not to request the special audit report was when they already had solid trust to the target company. According to the research the special audit reports are made with high quality. However they should be developed towards more summarized form without too many attachments. Only the most valuable observations should be included in the report. The three most important factors for the special audit were the cost effectiveness, quality of the report and fast delivery times. Cost effectiveness and quality were also the main drivers for choosing the audit executioner.