Laatu- ja strategiatyö Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa

Virtuaaliammattikorkeakoulu, VirtuaaliAMK

Avointen ammattikorkeakoulujen sähköinen asiointijärjestelmä opetusministeriön tietohallintostrategian näkökulmasta

Virtuaaliammattikorkeakoulu, VirtuaaliAMK

Käytännön käsite avaimena Foucault'n ajatteluun

Kirjallisuusarvostelu

Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen. Ennakointikertomus kirjallisuudenopetuksen ja monikulttuurisuuskasvatuksen välineenä

From the world of fiction literature into multi-cultural Finland. Anticipatory story as an educational tool in teaching of literature and multiculturalism The research clarifies the relationship between reading fiction literature and multicultural value education in basic education. The research focuses on the subject didactics of mother tongue and literature and on the literature teaching in particular. The objective is to develop a method that is easily transferable into a teaching context so as to intensify the educational discussion based on fiction literature. In essence, understanding fiction literature and the ethical and moral thinking resemble one another, because both of them aim at empathizing with the thinking of a person or with a situation foreign to oneself. For this reason fiction literature is ideally suited for the discussion on ethical and moral values within a subject entity in the basic education. The empirical unit of the research consists of two parts. The first part explains how youth novels published in the years 1993 – 2007 describe multiculturalism in Finnish society. Books on multiculturalism are still few in number within youth literature, and people with a foreign background are mainly minor or background characters in such literary works. Nevertheless, youth novels serve well as a starting point for an educational discussion about multicultural issues. More often than not characters in youth novels are stereotypes and even opposite to each other. The juxtaposing makes a young reader question the stereotypes associated with immigrants. Besides the stereotype, reference to a prototype or a model is possible. The second part tests the usefulness of an anticipatory story based on a fictive text for an educational discussion about multicultural issues. The empirical material was collected from the eighth-grade teaching groups in basic education as follows: one teaching group was an immigrant group, the second one a group of Finns with experience of immigrants while the third group of students had hardly any experience of immigrants. The anticipatory stories were written on the basis of extracts from youth novels with multicultural themes. The material collected for a total of 120 anticipatory stories was analysed by using meaning cue analysis. Using the meaning cue analysis, the anticipatory stories were divided into three groups: stories with predominantly positive meaning cues of interculturalism, ambivalent stories with both positive and negative meaning cues of interculturalism and the stories with predominantly negative meaning cues of interculturalism. The meaning cues produced by girls and boys differ from one another, in particular, by the negative meaning cues of interculturalism. For girls, the predominant meaning cue is fear whereas for boys, it is that of violence. It would also seem that the students, in particular, boys with little experience of immigrants produce more negative meaning cues of interculturalism than do immigrants or Finnish students with experience of immigrants. Further still, it seems that active reading of fiction literature affects the meaning cues of interculturalism in an ambivalent direction. In the way of youth novels this is understandable, because youth novels in general are made up of opposite characters and meaning cues. The less the student takes an interest in reading, the more he used meaning cues from outside the parent text for his anticipatory story. No doubt it would be possible to use fiction literature in the literature education to a much higher extent than it is being used today whereby the literature could be used in basic education for reviewing subject entities or study contents of other study subjects. By way of an anticipatory story and the meaning cue analysis, it is possible to intensify the educational discussions based on fiction literature. However, using fiction literature in the literature education requires consideration of the specific genre of fiction literature.

Teknisen auringonsuojauksen tukikonseptin liiketoimintalähtöinen arviointi

Työssä tutkitaan erään tekniseen auringonsuojaukseen keskittyneen yrityksen päätöstä tuottaa aloittelevia yrityksiä palveleva tukikonsepti. Konsepti sisältää mitoitusohjelmia, kokoonpano-ohjeita sekä markkinointimateriaalia. Oleellista on selvittää kannattaako yrityksen keskittyä kyseisiin asiakkaisiin, sekä onko konsepti oikea ratkaisu tälle segmentille. Tätä varten työssä tutustuttiin toimiala-analyysiin, strategiaan, segmentointiin sekä differointiin. Työssä selvitettiin, että Porterin viiden voiman malli on yhä toimiva aloitus toimiala-analyysin laatimiseen. Strategiaan liittyviä koulukuntia löytyy kirjallisuudesta useita erilaisia, oleellista on löytää oikea lähestymistapa kuhunkin tilanteeseen. Segmentointi on tärkeä vaihe, koska sen avulla selvitetään yrityksen eri asiakasryhmiä. Differointi on usein suositeltu keino kilpailuedun tavoittelemiseen. Työtä varten laadittiin yritykselle toimiala-analyysi. Lisäksi yritykselle etsittiin segmenttejä sekä pohdittiin sen mahdollisuuksia differointiin. Segmenttejä löydettiin kolme erilaista. Samalla todettiin, että paras tapa differoida yrityksen tuotteita on keskittyä tuotteiden aineettomiin ominaisuuksiin. Toimiala-analyysin, segmenttien sekä differointimahdollisuuksien perusteella päädyttiin siihen, että yrityksen päätös keskittyä enemmän uusiin ja aloitteleviin asiakkaisiin vaikuttaa järkevältä. Konseptin ominaisuuksien perusteella myös konsepti vaikuttaa hyvältä tavalta palvella kyseistä asiakassegmenttiä.

Kohti uutta uljasta ihmistä – näkemyksiä kansallissosialistisesta kasvatusideologiasta

Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut ensinnäkin tarkastella kansallissosialistisen kasvatusideologian kehittymistä saksalaisen aatehistorian ja poliittisen historian kontekstissa. Toiseksi tavoitteenani on ollut nostaa esille kansallissosialistisen kasvatusideologian kannalta keskeisiä aihekokonaisuuksia. Kolmanneksi tutkielman pyrkimyksenä on analysoida kansallissosialistisen kasvatusideologian keskeistä sisältöä. Tutkielmani neljäs tutkimuskysymys on ollut, voidaanko kansallissosialistisesta kasvatuksesta ylipäätään käyttää nimitystä pedagogiikka vai olisiko sen yhteydessä perustellumpaa olla puhumatta pedagogiikasta ollenkaan? Käyttämäni lähdeaineisto on muodostunut asiakirjajulkaisuista ja aikalaiskirjallisuudesta, joita on leimannut pyrkimys vaikuttaa kasvatustodellisuuteen. Tutkimuskirjallisuus käsittää vuoden 1945 jälkeen tehdyt aihealueeseen liittyvät niin kasvatushistorialliset kuin sitä tukevat tutkimukset. Muu käytetty kirjallisuus on ollut muistelmakirjallisuutta. Suomalaista aihealueen kasvatuksen tutkimusta on vähän. Kansallissosialistisen kasvatusajattelun ideologiset juuret voi jäljittää 1700-luvun lopun ja 1900-luvun alun ajatusmaailmaan. Sen ideologisina esikuvina toimivat tuon ajan romantiikan, spekulatiivisen ja irrationaalisen filosofian edustajat. Kansallissosialistinen pedagogiikan voi sanoa olleen valistuksen ja modernin antiteesi. Sen pedagogiikan keskeisiä ainesosia olivat demokratianvastaisuus, anti-individualismi ja antisemitismi. Vaikka Adolf Hitleriä voi kasvatuskysymyksissä pitää suunnannäyttäjänä, niin systemaattista kasvatusteoriaa hän ei luonut. Kansallissosialistinen pedagoginen ajattelu ei perustunut yhteen ainoaan pedagogiikan teoriaan, vaan monenlaisiin kasvatuksellisiin näkemyksiin. Myös opettajien ja pedagogien merkitys kansallissosialistisen kasvatusjärjestelmän luomisessa voi sanoa olleen merkittävä. Kansallissosialistisen pedagogiikan tavoitteena oli luoda uusi kansallissosialistisen mielenlaadun omaava sankarillinen ihminen. Sen pedagogiikka perustui näkemykseen rotujen ja ihmisten erilaisuudesta, voimakkaamman oikeudesta heikompaan nähden, yksilön toissijaisuudesta kansanyhteisöön nähden sekä tunteen ja tahdon ensisijaisuudesta ajatteluun ja järkeen nähden. Kansallissosialistisen pedagogiikan ei voi sanoa olleen pedagogiikkaa lainkaan, vaan se oli pedagogiikan pseudokaapuun puettua, yhden puolueen poliittista indoktrinaatiota, joka ei tähdännyt kasvavan omakohtaiseen henkiseen jalostumiseen, hänen tietojensa, taitojensa ja tunteidensa laaja-alaiseen kehittymiseen. Sen tavoitteena ei ollut sivistynyt ihminen, vaan kova, rasismin ja antisemitismin sisäistänyt, sotilaallista taistelua ihannoiva ”herrakansan” valioyksilö, joka oli valmis uhrautumaan johtajansa aggressiivisen politiikan puolesta niin kotirintamalla kuin miehitetyillä alueilla.

Hankintojen suorituskyvyn analyysi- ja kehittämismalli

Työn tavoitteena oli luoda analyysimalli, jonka avulla voidaan helposti ja silti kattavasti tarkastella yrityksen hankintojen nykytilaa sekä tunnistaa tärkeimmät kehittämiskohteet. Malli on suunnattu teollisuusyrityksissä korkeintaan kerran vuodessa tehtäviin analyyseihin. Hankintojen analyysimalli rakennettiin hyödyntäen kirjallisuudessa esille tulleita hankintojen mittareita ja mittaamisen periaatteita sekä konstruktiivista tutkimus-otetta. Malli rakentuu yhdeksästä osasta: Yrityksen taustatiedot, Hankinta-analyysin lähtökohta, Strategia-analyysi, Ostoanalyysi, Toimittaja-analyysi, Organisaatioanalyysi, Toimintamalli-analyysi, Yhteenveto ja Toimenpide-suositukset. Malli sisältää sekä määrällisiä että laadullisia mittareita. Mallia testattiin kahdessa case-yrityksessä. Kummassakin yrityksessä oli käytössä monia, muttei ei kaikkia, mallin mittareita. Case-haastatteluiden pohjalta malliin lisättiin joitakin mittareita. Merkittävää karsintaa mallissa ei kuitenkaan tehty, koska laajasta mittarivalikoimasta on helppo räätälöidä yrityskohtainen malli.

Yritystoiminnan kehittäminen organisaationäkökulmien avulla

Markkinatalouden heikentyminen ja kilpailijoiden merkitys tekevät nykyaikaisesta yritystoiminnasta haastavaa. Menestyäkseen yritysten täytyy jatkuvasti kehittää toimintaansa monin eri keinoin. Yksi pitkän tähtäimen kehitystyökalu on organisaatiomuutos. Työn tavoitteena selvitetään, mitä organisaatio tarkoittaa käsitteenä ja mitä kaikkea sen ympärille liittyy. Tutkimuksen kautta selvitetään erilaiset vaiheet organisaatiomuutoksessa, mikä helpottaa työskentelyä tulevaisuuden organisaatiomuutosprosesseissa. Organisaatiokäsitettä tutkitaan teoriassa monissa tieteenaloissa, mikä tekee siitä sen parissa työskentelevälle monialaisen ja laajan työkentän. Organisaatioita on tutkittu tarkemmin viimeiset sata vuotta ja siihen on vaikuttanut eri vuosikymmenten ajattelumallit. Organisaatiotyöskentelyssä tarvitaan monialaista ymmärrystä, jossa tärkeiksi ominaisuuksiksi muodostuvat oman liiketoiminnan tuntemisen lisäksi psykologian ja kulttuurin huomioiminen. Työssä tuodaan esille näkö-kulmia organisaatiokehitystyöhön sekä kuvataan organisaatiorakenteita ja siihen kuuluvia eri vaiheita teorioista. Tutkimuksen kautta selvitetään soveltuva mallinnus organisaatiomuutokseen tutkimuksen kohteena olevalle yritykselle. Yrityksen lähtökohdat organisaatiomuutokselle selvennetään ja etsitään epäkohdat, joita halutaan muutoksella parantaa. Työn tutkimuksessa saadaan yritykselle käsitys siitä, mitä organisaatiomuutos käsittää, mitä siinä täytyy huomioida, ketä kaikkia se koskee ja miten muutos otetaan käyttöön sekä mitä tulee muutoksen jälkeen tehdä. Tuloksena esitetään uusi tiiviimpi ja yhteistyökykyisempi organisaatiomalli ja sen tuomat etuudet yrityksen toiminnalle. Tutkimustyö mahdollistaa ja herättää ajatuksia parempaan organisaatiotyöskentelyyn eri mallinnusten avulla.

Suurten suomalaisten teollisuusyritysten strategioiden muutokset 1980-2009

Suomalaisten teollisuusyritysten toimintaympäristö on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana muuttunut merkittävästi. Globalisaatio ja sen mukanaan tuomat muut toimintaympäristön muutokset ovat muuttaneet suurten teollisuusyritysten kilpailuympäristöä ja strategioita. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata suurten suomalaisten teollisuusyritysten strategioiden muutosta vuosina 1980–2009. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus ja sen lähteet koostuvat akateemisista artikkeleista, strategiakirjallisuudesta sekä suomalaisen elinkeinoelämän teettämästä tutkimuksesta. Tutkielma kolme pääosiota ovat katsaus strategiakirjallisuuteen, kuvaus suomalaisten teollisuusyrityksen toimintaympäristön ja johtamisen muutoksista sekä kuvaus suomalaisten suurten teollisuusyritysten strategioiden muutoksesta. Tutkielman lopputuloksena voidaan todeta, että suomalaisten suurten teollisuusyritysten strategiat ovat kansainvälistyneet ja fokusoituneet merkittävästi tarkastelujaksolla. Lisäksi yritysten strateginen ajattelu ja strateginen johtaminen ovat globaalien liiketoimintayritysten mukaista.

Nykyaikainen liiketoimintastrategia pienyrityksen kilpailukeinona

Diplomityön tavoitteena oli määritellä juuri perustetulle yritykselle liiketoimintastrategia, josta yritys saisi ylivertaista kilpailuetua toimialallaan. Perinteiset liiketoimintastrategiat perustuvat sodankäyntiin, ja niiden tarkoitus on määritellä keinot, joilla taistella toimialan muita yrityksiä vastaan. Perinteisesti toimialan koko on etukäteen määritelty, ja yritykset taistelevat osuudestaan tästä. Oletuksena on, että yhden yrityksen kasvattaessa osuuttaan, toinen/toiset menettävät sitä. Vaihtoehtoisella strategialla voidaan päästä tämän kilpailun ulkopuolelle. Tässä työssä on tarkasteltu tämän päivän liiketoiminta- ja markkinointistrategioita ja niiden kehityksen suuntia kilpailukyvyn säilyttämiseksi myös tulevaisuudessa. Tarkastelluista strategioista on rakennettu perustetulle yritykselle strategia, jolla uskotaan saavutettavan ylivertainen ja jäljittelemätön asema omalla toimialalla.

Idea- ja innovaatioporfolion hallinta

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan idea- ja innovaatioportfolion hallintaa, portfoliojohtamista sekä näihin soveltuvia erilaisia menetelmiä yrityksen näkökulmasta. Tavoitteena on luoda yleiskatsaus yleisimpiin käytettyihin menetelmiin ja viitekehyksiin. Lähteinä työssä on käytetty sähköisiä tietokantoja ja alan kirjallisuutta. Käytetyimmät portfolion hallintamenetelmät voidaan jakaa neljään ryhmään: taloudelliset ja rahamääräiset mittarit, liiketoimintastrategiat, portfoliokartat tai kupla-diagrammit, scorecard:it eli pisteytystaulukot sekä tarkistuslistat. Idea- ja innovaatioportfolion hallinnan tavoitteena on luoda yrityksen kannalta mahdollisimman tehokas ja tuottava portfolio, joka on kuitenkin linjassa yrityksen strategian kanssa. Portfolion projekteille jaettavissa olevat resurssit ovat niukat, joten resurssien jakoon ja tehokkaaseen hyödyntämiseen tulee kiinnittää huomiota. Portfolion tasapainottamiseksi on hyvä tarkastella kehitys- ja tutkimusprojektien määrää, kokoa ja riskiä. Teknologiatiekartta on yrityksen strateginen työkalu, jolla se voi suunnata toimintaansa kohti sen visiota. Teknologiatiekartta koostuu yrityksen valitsemista markkinoista, niille suunnatuista tuotteista tai palveluista, sekä näiden vaatimista tuotekehitysprojekteista ja teknologioista. Projektien etenemistä voidaan tarkastella stage-gate -mallin avulla. Stage-gate jakaa projektin porteilla eri vaiheisiin. Jokaisen portin läpäistäkseen projektin tulee täyttää sille asetetut vaatimukset. Menetelmät eivät takaa menestystä, vaan yrityksen on valittava itselleen sopivat menetelmät siten, että ne tukevat portfoliojohtamista ja sopivat yhteen yrityskulttuurin kanssa. Pelkkä mittareihin tuijottaminen ei riitä, vaan niiden taakse on myös osattava katsoa ja huomioida yrityksen strategia.