Vähempiarvoisen kalan käsittelyketjut ja hiilijalanjälki

The condition of Baltic Sea has weakened considerably because of eutrophication which has caused massive increase of devalued fish. The condition of Baltic Sea can be helped by fishing these fish. This study handles three different ways to approach those fish utilizations and counts carbon footprint for those three chains. Environmental point of views are also examined. There are three different fish processing chains. Every processing chain begins with fishing the fish in Baltic Sea. After that the fishes are prepared by crushing and some formic acid is added to ensure preservation. In the first processing chain the fishes are processed as biodiesel. The waste from the biodiesel process is taken to the anaerobic digestion and the forming methane is used as energy. In the second chain the fishes are taken straight to the anaerobic digestion after preparing. In the third chain, the fish will be first prepared and then taken to fur farms as forage. The carbon footprint has been calculated for 1000 kg fish. The carbon footprint in the first chain is 164-178 kg CO2e, in the second chain 313 – 333 kg CO2e and in the third chain 363 kg CO2e. In the processing chains the bioenergy is produced from the biodiesel, anaerobic digestion and from the glycerol, which is by-product of the biodiesel. The energy produced from the biodiesel is so-called emission neutral, which is not taken into account when calculating emissions. The energy is used to compensate the emissions caused by fossil fuels. The PAS 2050 was used to calculate the carbon footprint. Only carbon dioxide and methane were used when calculating the carbon footprint.

Uudisrakennusalueen lämmitysratkaisujen valinta – tulevaisuuden haasteet ja niihin vastaaminen

Matalaenergiarakentaminen asettaa uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia lämpöenergian tuotannolle. Lämmitysjärjestelmien mitoitustehot eivät laske samassa suhteessa kuin lämmitysenergiankulutus, mikä suosii alhaisia investointeja muuttuvien kulujen kustannuksella. Työssä tutkittiin viittä vaihtoehtoista tapaa tuottaa kohdealueen rakennuskannan vuotuinen lämpöenergiantarve. Kohdealue koostui pääasiallisesti matalaenergiakerrostaloista. Neljä vaihtoehtoa perustui kaukolämpöön ja yksi matalaenergiaverkkoon varustettuna kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla. Lähialueen jätevedenpuhdistamolle sijoitettu keskitetty lämpöpumppuratkaisu muodostui kokonaiskustannuksiltaan edullisimmaksi vaihtoehdoksi tuottaa kohdealueen rakennuskannan lämpöenergiantarve. Haketta polttoaineenaan käyttävä pien-CHPlaitos omasi vastaavasti pienimmän hiilijalanjäljen, mutta oli kustannusrakenteeltaan epäedullinen. Kohdealue ja vaihtoehtoiset lämmitysjärjestelmät mallinnettiin GaBi 4.3 elinkaarimallinnusohjelmistolla vaihtoehtojen hiilijalanjälkien selvittämiseksi.

Hiilijalanjäljen laskeminen purku- ja korjausrakentamiskohteille

Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Enviroc Oy:n kanssa. Työn tarkoituksena on ollut kehittää suomalaisiin olosuhteisiin soveltuva laskentamalli purku- ja korjausrakentamiskohteiden hiilijalanjäljelle. Kehitettyä mallia voi käyttää yrityksessä lainsäädännön vaatimusten noudattamisen todentamiseen sekä purku- ja korjausrakentamiskohteiden toimintatapojen vertailuun. Työssä käsitellään purku- ja korjausrakentamiskohteiden hiilijalanjälkeen vaikuttavia asioita, joita ovat työmaan energiankulutus sekä syntyvien jätteiden lajittelu, kuljetukset, käsittely ja hyödyntäminen tai loppusijoitus. Laskentamalli on kehitetty laskemalla esimerkkikohteille hiilijalanjäljet elinkaarimallintamisen avulla. Työssä on tarkasteltu myös vaihtoehtoisia jäteskenaarioita sekä laskentamallin luotettavuutta. Työn lopputuloksena on saatu kolmen eri kokoluokan esimerkkikohteen hiilijalanjäljet ja laskentamallin periaatekaaviot. Jätteiden toimituspisteiden ja jätejakeiden kulkureittien vaihtelevuuden sekä eri kohteista muodostuvien erityyppisten jätejakeiden johdosta yhden kokonaisvaltaisen laskentamallin kehittäminen on haasteellista. Myös tietojen hankinta kohteista ja jatkokäsittelyistä ja etenkin primääritietojen saaminen on ongelmallista. Tämänhetkinen laskentamalli perustuu enimmäkseen sekundääritietoihin ja arvioihin, joten mallin luotettavuuden lisäämiseksi olisi panostettava primääritiedon määrän lisäämiseen. Laskennan perusteella jäteskenaariovaihtoehdoista lajitteleva toimintamalli osoittautui hiilijalanjäljen kannalta suotuisimmaksi pienemmissä kohteissa ja käsittelylaitospainotteinen malli suuressa kohteessa. Merkittäviä tekijöitä kohteiden hiilijalanjälkien muodostumiselle olivat metallien käsittely, jätteiden poltto sekä neitsytraaka-aineista valmistetun teräksen ja fossiilisten polttoaineiden vältetyt päästöt. Merkittävimmiksi kasvihuonekaasuiksi purku- ja korjausrakentamiskohteiden laskennassa osoittautuivat hiilidioksidin lisäksi halogenoidut hiilivedyt ja metaani.

Energia- ja ilmastotoimenpiteiden käynnistäminen pk-yrityksissä

Tämän diplomityön tarkoituksena oli kehittää toimintamalli pk-yritysten energia- ja ilmastotoimenpiteiden käynnistämiseksi HINKU-kunnissa. Esimerkkiyrityksenä työssä toimi Tehomet Oy:n Parikkalan tehdas. Työssä tutustuttiin ensimmäisenä erilaisiin jo olemassa oleviin toimintamalleihin, hiilijalanjäljen laskentastandardeihin sekä erilaisiin mahdollisuuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Lisäksi Tehomet Oy:n Parikkalan tehtaalta kerättiin tarvittavaa tietoa yrityksen ja tuotteen hiilijalanjälkien laskentaa varten. Kerätyn tiedon ja jo olemassa olevien standardien ja toimintamallien pohjalta kehitettiin toimintamalli, johon sisältyy laskentataulukko, jonka avulla yritykset voivat laskea hiilijalanjälkensä ja tunnistaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävyyden liiketoimintansa kehittämisen näkökulmasta. Tehomet Oy:n valmistaman puupylvään hiilijalanjälki pieneni merkittävästi, kun laskennassa huomioitiin hiilen sitoutuminen tuotteeseen sekä tuotteen käytöstä poisto. Parikkalan tehtaan tapauksessa suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen päästölähde on sähkönkulutus. Energiankulutuksen kannalta merkittävin säästökohde olisi mitä todennäköisimmin teholtaan liian suuresta kompressorista luopuminen. Kasvihuonekaasupäästöjen hiilineutraaliksi saattamiseksi mahdolliset toimenpiteet olisivat tässä tapauksessa hiilivapaan sähkön ostaminen tai päästöjen kompensoiminen ostamalla päästöoikeuksia. Toimintamallin todellinen toimivuus nähdään tulevaisuudessa, kun sitä päästään testaamaan laajemmalti eri aloilla toimiviin yrityksiin.

Hiilijalanjäljen laskenta ISO 14064-1 -standardin ja PAS 2050 -ohjeen mukaisesti. Case: Metsähallitus Laatumaa

Tämän kandidaatintyö on osa Laatumaan kestävän kehityksen periaatteiden määrittämisprojektia ja sen tarkoituksena on tuottaa tietoa toiminnan ilmastovaikutuksista, edesauttaa päästövähennys- ja kompensaatiotavoitteita sekä edistää ympäristötietoutta yrityksen sisällä. Työssä tarkastellaan SFS-ISO 14064-1 -standardin sekä PAS 2050 -ohjeistuksen asettamia hiilijalanjäljen laskennan laatuvaatimuksia sekä selvitetään Laatumaan toiminnan ilmastovaikutusta standardiin pohjautuvan kasvihuonekaasuinventaarion kautta.

Evaluation of cardiopulmonary parameters and recovery from anesthesia in cougars (Puma concolor) anesthetized with detomidine/ketamine and isoflurane or sevoflurane

Abstract: The aim of this study was to assess the cardiopulmonary effects, the onset time after the administration of a detomidine/ketamine combination, and the recovery from anesthesia of cougars (Puma concolor) anesthetized with detomidine/ketamine and isoflurane or sevoflurane for abdominal ultrasound imaging. Fourteen animals were randomly allocated into two experimental groups: GISO (n=7) and GSEVO (n=7). Chemical restraint was performed using 0.15mg/kg detomidine combined with 5mg/kg ketamine intramuscularly; anesthesia induction was achieved using 2mg/kg propofol intravenously and maintenance with isoflurane (GISO) or sevoflurane (GSEVO). The following parameters were assessed: heart rate, respiratory rate, systolic and diastolic arterial blood pressure, mean arterial blood pressure, oxyhemoglobin saturation, rectal temperature, central venous pressure, and end-tidal carbon dioxide. The time to sternal recumbency (TSR) and time to standing position (TSP) were also determined. There was not statistically significant difference for the cardiopulmonary variables or TSP whereas TSR was significantly shorter in GSEVO. The time to onset of anesthesia was 11.1±1.2 minutes and 11.3±1.8 minutes for GISO and GSEVO, respectively. The anesthesia of cougars with detomidine/ketamine and isoflurane or sevoflurane was conducted with safety, cardiopulmonary stability, and increased time to sternal recumbency in the GISO group.

Comparative lifecycle assessment on organic and conventional carrots – case: Carrots from South-Savo and imported carrots from Italy

Organic farming is perceived to be an environmental friendly method of food production, thus assumed to be an alternative means of minimizing food-based environmental footprints. However, lower yield and unproductive years in organic crop rotation raise questions of whether it is really an environmentally friendly farming practice. Thus, the aim of this thesis was to examine the carbon footprint and energy demands of organic carrots cultivated and sold in South-Savo, Finland and compare them with those of local and imported conventional carrots using lifecycle assessment (LCA) as a method. From the investigation, it was found that organic carrots produced in South-Savo have the lowest GHG emissions and energy demand. The GHG emissions of local organic, local conventional and imported conventional carrots were found to be 4g CO2 eq. kgcarrots-1, 142g CO2 eq. kgcarrots-1 and 280 g CO2 eq. kgcarrots-1, respectively. On the other hand, energy demand for those carrots was found to be 1,33 MJ, 1,88 MJ and 3,68 MJ kgcarrots-1. Furthermore, it was also found that local organic carrots would have approximately similar GHG emissions as conventional counterpart if soil carbon stock change was excluded from the study.

Hiilijalanjäljen pienentämismahdollisuuksien tunnistaminen mediatalossa

Tässä diplomityössä on tutkittu mediatalon hiilijalanjäljen pienentämismahdollisuuksia yhteistyössä Otava-konsernin kanssa. Työ on siis osa Otava-konsernin yritysvastuun kehittämistä. Yritysvastuuseen ja sen raportointiin on perehdytty myös yleisesti mediasektorin tasolla. Työssä perehdytään myös hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin sekä lasketaan Otavakonsernin hiilijalanjälki tietyin rajauksin. Yrityksen hiilijalanjäljen laskentaa voidaan toteuttaa esimerkiksi Greenhouse Gas Protokollan laskentaohjeiden mukaisesti. Yleisiä ohjeita kasvihuonekaasuinventaarin laskentaan antaa ISO 14064-1 standardi. Otava-konsernin laskenta on toteutettu ClimateCalc-laskuria soveltuvilta osin hyväksikäyttäen. Laskennan tulokset on esitetty konsernin yhtiöittäin vuoden 2013 tietojen pohjalta. Valittu laskuri toimi parhaiten kirjapainon käytössä. Muiden konsernin yhtiöiden osalta laskuria on jouduttu soveltamaan. Konsernin päästöistä myös merkittävä osa syntyi kirjapainossa, mikä osaltaan johtuu muita yhtiöitä laajemmasta laskennasta. Tulevaisuudessa laskentaa on hyvä laajentaa myös muiden yhtiöiden osalta, jolloin laskurin ominaisuuksia pystytään käyttämään laajemmin hyväksi.

Sinfoniaorkesterin hiilijalanjälki. Case: Sinfonia Lahti

Diplomityön tavoitteena on selvittää sinfoniaorkesterin toiminnan merkittävimmät kasvihuonekaasupäästölähteet sekä kuinka kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja/tai kompensoida niin, että voidaan saavuttaa hiilineutraalius. Tavoitteena on myös tutkia sinfoniaorkesterin vaikutusmahdollisuudet sen sidosryhmiin. Tuloksia tarkastellaan myös globaalissa mittakaavassa, jolloin nähdään millainen vaikutus sinfoniaorkestereiden hiilineutraaliudella olisi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Diplomityössä esitetään ensin hiilijalanjälkilaskentaa ja musiikkiteollisuutta yleisesti, jonka jälkeen selvitetään case-tutkimuksena Sinfonia Lahden hiilijalanjälki. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu Sinfonia Lahden antamiin tietoihin, minkä lisäksi hyödynnetään diplomityön yhteydessä tehtyjen kyselyjen tuloksia. Kyselyjen tarkoituksena on selvittää sekä Sinfonia Lahden henkilöstön että yleisön matkustustottumuksia. Sinfonia Lahden henkilöstölle järjestettiin myös workshop, jossa tutustuttiin tarkemmin ilmastonmuutokseen. Hiilineutraalius saavutetaan selvittämällä toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Tämän jälkeen toimintaa muutetaan vähäpäästöisemmäksi ja lopuksi jäljelle jäävät kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan. Vaikka Sinfonia Lahden merkittävimmät kasvihuonekaasupäästölähteet ovat liikenne sekä energiankulutus, päästövähennyksiä tulee tehdä pysyvästi kaikista mahdollisista toiminnoista. Erityisen tärkeää on saada sidosryhmät osallistumaan sinfoniaorkesterin asettamiin vähennystavoitteisiin. Kompensoinnilla on merkittävä rooli hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Tällä hetkellä maailman sinfoniaorkesterit eivät aktiivisesti pyri hiilineutraaliin toimintaan.

Emission characteristics and dynamics of C2 from laser produced graphite plasma

The emission features of laser ablated graphite plume generated in a helium ambient atmosphere have been investigated with time and space resolved plasma diagnostic technique. Time resolved optical emission spectroscopy is employed to reveal the velocity distribution of different species ejected during ablation. At lower values of laser fluences only a slowly propagating component of C2 is seen. At high fluences emission from C2 shows a twin peak distribution in time. The formation of an emission peak with diminished time delay giving an energetic peak at higher laser fluences is attributed to many body recombination. It is also observed that these double peaks get modified into triple peak time of flight distribution at distances greater than 16 mm from the target. The occurrence of multiple peaks in the C2 emission is mainly due to the delays caused from the different formation mechanism of C2 species. The velocity distribution of the faster peak exhibits an oscillating character with distance from the target surface.

Evaluación de la gestión de residuos derivados del proceso de impresión en Datapoint de Colombia S.A.S, y propuesta de mejora

Este trabajo se centra en el análisis de las actividades desarrolladas en torno a los servicios de procesos de impresión que ofrece la organización DATAPOINT de Colombia SAS para identificar los puntos críticos en la gestión de los residuos de impresión y las decisiones tomadas por parte de los involucrados durante todo el proceso (proveedores, clientes y la empresa), con el fin de revisar medidas y estrategias que permitan fortalecer la gestión integral de residuos de impresión a partir de una revisión y comparación de las mejores prácticas planteadas por los actores del sector. También se efectuaron recomendaciones con acciones de mejora que se podrían desarrollar con el fin de mitigar el impacto ambiental generado por estos residuos. Con la finalidad de cumplir con lo planteado se realizó inicialmente un estudio sobre la organización, sus clientes y proveedores para entender de manera integral la cadena de valor en torno a los tóner y su gestión inversa, (explicar) al igual que el entorno normativo tanto de manera nacional como internacional. Posteriormente, se identificaron los puntos de mejora comparando lo planteado por el proveedor versus lo ejecutado por los involucrados en el proceso, labor se realizó en campo con los clientes para entender la situación actual, sus necesidades y en que basan la toma de decisiones relacionada con el manejo de los residuos de impresión. Finalmente se listaran una serie de acciones de mejora y recomendaciones las cuales pueden ser incorporadas a los procesos críticos de DATAPOINT.

The challenge of the low-cost airlines

Outline • How Low cost airlines have changed the EU? • Maturity in Europe? • Market Substitution or generation? • Are LCCs culpable for increasing aviation's carbon footprint? • What makes a successful low cost airline? • LCCs and the long haul market

Sustainable refurbishment: quantifying the impact of façade changes in multi-storey, multi-occupancy buildings

Building refurbishment is key to reducing the carbon footprint and improving comfort in the built environment. However, quantifying the real benefit of a facade change, which can bring advantages to owners (value), occupants (comfort) and the society (sustainability), is not a simple task. At a building physics level, the changes in kWh per m2 of heating / cooling load can be readily quantified. However, there are many subtle layers of operation and mainte-nance below these headline figures which determine how sustainable a building is in reality, such as for example quality of life factors. This paper considers the range of approached taken by a fa/e refurbishment consortium to assess refurbishment solutions for multi-storey, multi-occupancy buildings and how to critically evaluate them. Each of the applued tools spans one or more of the three building parameters of people, product and process. 'De-cision making' analytical network process and parametric building analysis tools are described and their potential impact on the building refurbishment process evaluated.