Sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristön kehittyminen

Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus järjestää kolme kertaa vuodessa kansainvälisen sotilasasiantuntijakurssin. Kurssilla koulutetaan Yhdistyneiden Kansakuntien sotilastarkkailijoita, sotilasneuvonantajia ja yhteysupseereja YK-operaatioiden tarpeeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristön osa-aluetta tulisi ensisijaisesti kehittää, jotta oppimisympäristö tukisi entistä paremmin oppimista. Tut-kimuksen tavoitteena on opettaja- ja oppilaskyselyn avulla tunnistaa keskeisimmät kehittämistä vaativat oppimisympäristön osa-alueet opetuksen laadun parantamiseksi. Tutkimuksessa käsitellään sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristöä sotilaspedagogiikassa tunnistetun tietoteorian pohjalta, jota on vertailtu Kaisa Nuikkisen oppimisympäristömalliin. Lukija johdatetaan tutkimustyön aiheeseen käsittelemällä lyhyesti Puolustusvoimien ihmiskäsitystä, konstruktivismin periaatteita, oppimista ja kouluttajan roolia. Tietoteoriaa lähestytään oppimisympäristön näkökulmasta. Oppimisympäristö jaetaan sotilaspedagogiikassa neljään osa-alueeseen: fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja henkiseen. Nämä ovat tunnistettavissa eri oppimisympäristöissä. Oppimisympäristö luo pohjan annettavalle koulutukselle ja oikein valittu oppimisympäristö parantaa oppimistuloksia. Sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristö on moniulotteinen kokonaisuus, jota ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimusaiheena kurssin oppimisympäristö on mielenkiintoinen kokonaisuus lähestyä tietoteorian pohjalta, koska kurssin oppimisympäristön puitteet ovat rakentuneet vuosikymmenten kuluessa. Tutkimuksen pääkysymys on: Mitä vahvuuksia ja heikkouksia sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristössä on oppilaiden ja opettajien näkökulmasta? Pääongelman ratkaisemisen tueksi on muotoiltu lisäksi neljä alakysymystä. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin internet-pohjaisella kyselyllä ja yhdellä haastattelulla. Otantana olivat kurssin suomalaiset opettajat ja oppilaat. Opettajien osalta vastausprosentti oli 80 % ja oppilaiden osalta 54 %. Tutkimuksessa selvisi, että sotilasasiantuntijakurssin oppimisympäristö on laadukas. Oppiminen koostuu pienistä osatekijöistä, jotka integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi kurssin aikana. Myös oppimisympäristöjen osat limittyvät opetuksessa päällekkäin, eikä niitä voida täysin tarkastella itsenäisesti. Tutkimuksen perusteella suurin vahvuus on sosiaalinen oppimisympäristö (verkostoituminen, ryhmähenki, kouluttajat mentoreina) ja eniten kehittävää on fyysisessä oppimisympäristössä (PvMoodle, ajoneuvokaluston huono kunto). Kokonaisuutena merkittäviä puutteita ei havaittu.

Lyhyesti

Tiedekasvatuksen kärkimaaksi ; Sähköinen ylioppilastutkinto ; Teknologiabarometri ; Geotieteiden tutkimuslaboratorio ; Julkaisukanavien uudelleenarviointi ; Uusia portaaleja ; Jakautuuko Suomi? ; Kaupunkiakatemia ; Kirjoja kesäksi ; Tieteen päivät 2015.

Electrical status epilepticus during sleep. Continuous spikes and waves during sleep

ABSTRACT Maria Peltola Electrical status epilepticus during sleep – Continuous spikes and waves during sleep Department of Clinical Neurophysiology, University of Turku Department of Clinical Neurophysiology and Department of Pediatric Neurology, Children’s Hospital, Helsinki University Central Hospital Annales Universitatis Turkuensis, Medica-Odontologica, Turku, Finland, 2014 Background: Electrical status epilepticus during sleep (ESES) is an EEG phenomenon of frequent spikes and waves occurring in slow sleep. ESES relates to cognitive deterioration in heterogeneous childhood epilepsies. Validated methods to quantitate ESES are missing. The clinical syndrome, called epileptic encephalopathy with continuous spikes and waves during sleep (CSWS) is pharmacoresistant in half of the patients. Limited data exists on surgical treatment of CSWS. Aims and methods: The effects of surgical treatment were studied by investigating electroclinical outcomes in 13 operated patients (nine callosotomies, four resections) with pharmacoresistant CSWS and cognitive decline. Secondly, an objective paradigm was searched for assessing ESES by the semiautomatic quantification of spike index (SI) and measuring spike strength from EEG. Results: Postoperatively, cognitive deterioration was stopped in 12 (92%) patients. Three out of four patients became seizure-free after resective surgery. Callosotomy resulted in greater than 90% reduction of atypical absences in six out of eight patients. The preoperative propagation of ESES from one hemisphere to the other was associated with a good response. Semiautomatic quantification of SI was a robust method when the maximal interspike interval of three seconds was used to determine the “continuous” discharge in ten EEGs. SI of the first hour of sleep appeared representative of the whole night SI. Furthermore, the spikes’ root mean square was found to be a stable measure of spike strength when spatially integrated over multiple electrodes during steady NREM sleep. Conclusions: Patients with pharmacoresistant CSWS, based on structural etiology, may benefit from resective surgery or corpus callosotomy regarding both seizure outcome and cognitive prognosis. The semiautomated SI quantification, with proper userdefined settings and the new spatially integrated measure of spike strength, are robust and promising tools for quantifying ESES. Keywords: Electrical status epilepticus during sleep, ESES, continuous spikes and waves during sleep, CSWS, epilepsy surgery, spike index, spike strength, RMS TIIVISTELMÄ Maria Peltola Unenaikainen sähköinen status epilepticus Kliininen neurofysiologia, Turun yliopisto Kliininen neurofysiologia ja lastenneurologia, Lasten ja nuorten sairaala, Helsingin yliopistollinen keskussairaala Annales Universitatis Turkuensis, Medica-Odontologica, Turku, Suomi, 2014 Tausta: Sähköinen status epilepticus unessa (ESES) on aivosähkökäyrä (EEG)-ilmiö, jossa hidasaaltounen aikana esiintyy tiheä piikkihidasaaltopurkaus. ESES:n kvantifioimiseen ei ole olemassa validoituja menetelmiä. ESES on liitetty kognitiivisen tason laskuun ja tällöin puhutaan CSWS (continuous spikes and waves during sleep) - oireyhtymästä. CSWS ei vastaa lääkehoitoon puolella potilaista ja sen epilepsiakirurgisesta hoidosta on olemassa vain vähän tietoa. Tavoitteet ja menetelmät: Selvitimme retrospektiivisesti epilepsiakirurgian vaikusta elektrokliinisiin löydöksiin 13:lla lääkeresistenttiä CSWS-oireyhtymää sairastavalla lapsella, joilla oli rakenteellinen aivojen poikkeavuus. Toinen tavoite oli löytää objektiivinen puoliautomaattinen tapa mitata purkauksen määrää ja piikkien voimakkuutta EEG:stä. Tulokset: Kognitiivisen tason jatkuva heikentyminen loppui 12 (92 %) potilaalla leikkauksen jälkeen. Kolme neljästä resektiopotilaasta tuli kohtauksettomaksi. Kallosotomian jälkeen kuudella kahdeksasta potilaasta päivittäiset kohtaukset vähenivät yli 90 %:lla. Purkauksen leviäminen leikkausta edeltävästi vain yhdestä hemisfääristä toiseen liittyi hyvään leikkaushoitovasteeseen. Piikki-indeksi, jossa käytetään jatkuvan purkauksen määritelmänä maksimissaan kolmea sekuntia piikkien välillä, osoittautui luotettavaksi menetelmäksi ESES:n kvantifioimiseen. Useammasta elektrodista integroitu piikkien neliöllinen keskiarvo oli piikin voimakkuuden vakaa mitta häiriintymättömässä NREM-unessa. Päätelmät: Lääkehoidolle vastaamatonta CSWS:ää sairastavat potilaat, joilla on rakenteellinen aivopoikkeavuus ja yhdensuuntainen purkauksen leviämismalli, näyttävät kohtausten vähenemisen lisäksi hyötyvän epilepsiakirurgiasta kognitiivisesti. Puoliautomaattinen piikki-indeksin kvantifiointi sopivilla käyttäjäasetuksilla ja uusi spatiaalisesti integroitu piikin voimakkuuden mittari ovat stabiileja ja lupaavia ESES:n kvantitatiivisia mittareita. Avainsanat: Unenaikainen sähköinen status epilepticus, ESES, CSWS, epilepsiakirurgia, piikki-indeksi, piikin voimakkuus, neliöllinen keskiarvo

Itsemarkkinointi - tapaustutkimus muotoilijoista

Kilpailu tämän päivän työmaailmassa on erittäin kovaa. Elämme globaalissa toimintaympäristössä, jossa kamppailemme työmahdollisuuksista lukemattomien kilpasiskojemme ja -veljiemme kanssa. Toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, kukaan ei voi tänä päivänä tuudittautua loppuiäkseen varmaan työpaikkaan, sillä työntekoon liittyvä vaihtuvuus ja epävarmuus luonnehtivat tämän päivän hektistä maailmaa. Työelämään liittyvä uudenlainen toimintaympäristö onkin tuonut mukanaan myös tarpeen uudenlaiselle ajatusmallille. Työntekijöiden on ammattialasta riippumatta kyettävä jatkuvasti tuomaan omaa osaamistaan esille mahdollisimman positiivisessa valossa. Ammattilaisten on toisin sanoen kyettävä markkinoimaan itseään. Tämä tutkielma käsittelee itsen ja oman osaamisen markkinointia - eli itsemarkkinointia - suomalaisten muotoilijoiden näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan itsemarkkinointia siihen liittyvän kokonaisprosessin näkökulmasta tutkimalla miten muotoilijat markkinoivat itseään. Tutkielmassa esiteltävä tutkimusprosessi oli laadullinen, muotoilijoiden itsemarkkinointia ymmärtämään pyrkinyt tapaustutkimus, joka koostui kolmivaiheisesta empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimuksen ensimmäisenä vaiheena toteutettiin kaksi teemahaastattelua (n=2), jonka jälkeen tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritettiin informoitu kyselytutkimus (n=10). Tutkimuksen viimeisenä ja merkittävimpänä vaiheena toteutettiin sähköinen kyselytutkimus (n=33). Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin urallaan menestyneiden muotoilijoiden näkemyksiä itsemarkkinointiin sekä heidän omiin markkinointitoimiinsa liittyen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritetulla informoidulla kyselytutkimuksella haettiin täydennystä itsemarkkinointiteorian itsepromootio-osaan, sekä tutkittiin erilaisiin itsepromootiotoimenpiteisiin sopivia promootiokanavia ja tukivälineitä muotoilun kontekstissa. Kyselytutkimuksen tuloksia hyödynnettiin tutkimuksen viimeisen vaiheen toteutuksessa. Työn kolmannessa vaiheessa tutkittiin missä määrin muotoilijat suorittavat tai käyttävät itsemarkkinointiteorian ehdottamia asioita käytännössä ja omissa markkinointitoimissaan. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen osuus osoitti, ettei itsemarkkinoinnin suunnitteluun ole panostettu kovin paljon muotoilijoiden keskuudessa, mutta suunnittelua on kuitenkin jossain määrin tehty itsemarkkinointiteorian esille nostamiin seikkoihin peilaten. Itsemarkkinoinnin toteutusta koskenut osa kertoi, etteivät muotoilijat käytä itsemarkkinointiinsa kovin aktiivisesti monenlaisia itsepromootiokanavia tai -välineitä. Tiivistetyn tutkimustuloksen perusteella muotoilijat käyttävät itsemarkkinointikanavanaan pääasiallisesti sähköpostia, Facebookia ja suhteitaan. Itsemarkkinoinnin tukivälineenä käytetään etenkin kuvia. Tutkimustuloksista nousi esille myös verkostoitumisen ja henkilösuhteiden tärkeä merkitys muotoilijan työssä. Tutkimusprosessin myötä ilmeni, että itsemarkkinointiin liittyy paljon potentiaalisia jatkotutkimusaiheita, sillä aihealueesta ei ole olemassa kovinkaan paljon akateemista tutkimustietoa. Toisaalta myös muotoilijoiden itsemarkkinoinnissa ilmeni kokonaisuutena tarvetta kehittämiselle.

Rajavartiolaitoksen metsästyksen valvonta

Metsästyksellä on Suomessa pitkät perinteet. Metsästyksen harrastajia on tälläkin hetkellä maassamme yli 300 000. Metsästystä valvovat useat eri viranomaiset, mutta tässä tutkielmassa keskitytään Rajavartiolaitoksen suorittamaan metsästyksen valvontaan. Aihe on mielenkiintoinen, koska sitä on tutkittu vähän. Mielenkiintoa lisää yhteiskunnallinen keskustelu susien salametsästyksestä. Metsästyksen valvonta elää tällä hetkellä murrosvaihetta, koska Rajavartiolaitoksen sopeuttamisohjelman takia metsästyksen valvonnan resurssit tulevat vähenemään. Tutkimuksen tarkoitus on osoittaa, että Rajavartiolaitoksen suorittamalla metsästyksen valvonnalla on tarvetta tulevaisuudessa. Metsästyksen valvonnan yläkäsite on erävalvonta. Aihe liittyy metsästykseen ja rikosten valvontaan. Tutkimuksen päätutkimusongelma on mitä Rajavartiolaitoksen metsästyksen valvonta on. Osaongelmat ovat, miten Rajavartiolaitos suorittaa metsästyksen valvontaa ja miten Rajavartiolaitoksen metsästyksen valvonta painottuu. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä on sähköinen lomakekysely, joka lähetettiin vastaajien sähköpostiin. Lomakekysely lähetettiin 12 Lapin ja Kainuun rajavartiolaitoksen virkamiehelle, joista 10, eli 83,3 prosenttia vastasi kyselyyn. aineisto analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin. Rajavartiolaitoksen metsästyksen valvonta voidaan jakaa rikostiedusteluun, suunnitteluun, partiointiin ja esitutkintaan. Metsästyksen valvonta painottuu rajojen valvonnan yhteydessä suoritettuun partiointiin, rajan läheisille alueille, syksyyn ja virkamiesten virka-aikaan. Tulevaisuudessa rajavartiolaitoksen metsästyksen valvonnan resurssit vähenevät.

Kolmen hyvinvointiaseman toimintakustannusten määritys Etelä-Karjalassa

Työn tavoitteena oli tutkia, millä tavalla perusterveydenhuollon perinteisestä terveysasemamallista hyvinvointiasemamalliin siirtyminen vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnan kustannuksiin, mikäli vaikutus on havaittavissa. Toisaalta tavoitteena oli kartoittaa, millä keinoilla hyvinvointiasemien kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa tulevaisuudessa ja mitä kustannushyötyjä tiiviimmällä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa. Tutkimuksessa käsiteltiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen roolin merkitystä perusterveydenhuollossa, sähköistä asiointipalveluja ja terveydenhuollon ammattiryhmien välistä työnjakoa sekä edelleen, miten näillä voidaan vaikuttaa tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Havaittiin, että sähköisellä asioinnilla ja työnjaolla on selkeä yhteys kustannuksiin. Työn empiirisessä osassa tarkasteltiin kolmea hyvinvointiasemamallin pilottihankkeessa mukana olevaa asemaa Lauritsalassa, Lemillä ja Ruokolahdella. Kustannusten tarkastelu keskittyi henkilöstö- ja tilakustannuksiin. Tutkittiin myös, miten sähköinen asiointi ja Eksoten alueen puhelinpalvelujen keskittäminen vaikuttaa edellä mainittuihin kustannuseriin. Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että hyvinvointiasemamallin pilotointi ei ole tutkittavilla asemilla merkittävästi vaikuttanut kustannuksiin henkilöstön osalta; tilakustannukset olivat pienentyneet Lemillä ja Ruokolahdella. Laskelmien perusteella muodostettujen tavoitteiden mukaisesti on hyvinvointiasemilla kuitenkin pyrittävä vähintään noin 14 % tai enintään 32 % säästöön henkilöstö- ja tilakustannuksissa pilottivaiheen kustannuksiin verrattuna. Tulevaisuudessa olennaiseksi kustannusten hallinnan edellytykseksi havaittiin työnjaon muuttaminen hoitajavetoisemmaksi ja sähköisten asiointipalvelujen lisääntyvä tarjonta. Sähköisten asioinnin lisääntyvällä käytöllä on mahdollista vähentää hoitohenkilöstön tarvetta kokonaisuudessaan. Sekä sähköisen asioinnin käytön lisäämisellä että puhelinpalvelujen keskittämisellä tulevaisuudessa havaittiin olevan huomattava vaikutus henkilöstöresurssien käyttöön ja edelleen kustannustehokkuuteen.

Sähköisen taloushallinnon kehityksen vaikutukset tilintarkastukseen ammattilehtikirjoittelussa vuosina 2003-2013

Tutkielman tavoitteena on tutkia, miten sähköisen taloushallinnon kehitys on vaikuttanut tilintarkastukseen ja miten se näkyy ammattilehtien kirjoittelussa vuosina 2003-2013. Alatavoitteina tutkitaan, mitä sähköisen taloushallinnon kehityksen tuomia hyötyjä ja haasteita on havaittu tarkastellussa suomalaisessa sekä kansainvälisessä ammattilehtikirjoittelussa tilintarkastuksen näkökulmasta. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja tutkimusmetodologiana käytetään sisällönanalyysia. Tietokoneavusteisten tilintarkastuksen tekniikoiden kehityksen seurauksena tekniikoita voidaan kehittää kohti jatkuvaa tilintarkastusta. Kannettavien tietokoneiden ja pilvipalveluiden seurauksena tilintarkastuksesta on tullut enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta. XBRL:n avulla tietojen vertailtavuus, luotettavuus ja tarkkuus ovat parantuneet. Haasteina voidaan nähdä tilintarkastajien IT-taitojen kehittämisen tarve sekä asiakkaan ja tilintarkastusyhteisön tietojärjestelmien yhteensopivuus. Hyvätkin ohjelmistot voivat altistaa väärinkäytöksille, jolloin tarvitaan uusia innovatiivisia tekniikoita väärinkäytösten havaitsemiseen. Tutkielman empiirisen osion luotettavuus perustuu ammattilehtien artikkeleiden kirjoittajien näkökulmiin. Tilintarkastusalan kehittyminen tulevaisuudessa on kiinni kehittyvän tekniikan lisäksi asenteista.

Sähköisen rekrytoinnin hyödyt kuntaorganisaatioissa

Rekrytoinnin tavoitteena on täyttää avoin tehtävä kustannustehokkaasti mahdollisimman pätevällä ja organisaatioon sopivalla henkilöllä. Ovathan henkilövoimavarat yksi yrityksen tärkeimmistä resursseista. Viimeisten vuosikymmenien aikana tapa, jolla rekrytoimme ihmisiä, on muuttunut voimakkaasti. Nykypäivänä harva yritys julkaisee työpaikkailmoituksia sanomalehdissä ja vastaanottaa työhakemuksia sähköpostitse tai kirjeitse. Rekrytointi on siirtynyt internettiin. Puhutaan sähköisestä rekrytoinnista. Tässä tutkimuksessa käsitellään sähköisen rekrytointijärjestelmän hyötyjä kuntaorganisaatioissa. Tarkastelun kohteena on KL-Kuntarekry osakeyhtiön hallinnoima sähköinen rekrytointijärjestelmä, Kuntarekry.fi -palvelu. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden muodossa. Kuntarekryn yli 200 käyttäjäorganisaatiosta tutkimukseen osallistui 6 kunta-alan organisaatiota. Työn tulokset mukailivat hyvin aikaisempien tutkimusten kanssa. Kuntarekryn avulla saavutetut hyödyt organisaatioissa olivat kustannussäästöt, rekrytoinnin nopeutuminen ja tehostuminen, pääsy laajemmille työnhakijamarkkinoille sekä hakemusten määrän kasvaminen. Lisäksi työssä havaittiin, että rekrytoinnin tehokkuuden mittaamisessa on kehitettävää.

Tablet-käyttöliittymäsovellus sähköisen asioinnin palvelulle

Tässä diplomityössä oli tavoitteena tutkia käytettävyyttä ja käyttöliittymiä tablet-laitteiden näkökulmasta. Työssä tutkittiin sitä, mikä tekee hyvän tablet-käyttöliittymän ja mitä asioita sen suunnittelussa tulisi huomioida. Lisäksi tehtävänä oli selvittää, miten työn toimeksian-tajan käytössä olevat tekniikat soveltuvat käytettäviksi tablet-laitteiden kanssa. Työn poh-jalta havaittiin, että tablet-käyttöliittymien suunnittelussa tulisi noudattaa vakiintuneita käyttöliittymäsuunnittelun periaatteita, joista tärkeimmät ovat yksinkertaisuus, yhtenäisyys, virheiden ehkäisy ja käyttäjätuki. Hyvän käytettävyyden takaamiseksi suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida tablet-laitteiden erikoispiirteet ja rajoitukset. Tutkimustyön lisäksi diplomityössä toteutettiin yksinkertainen tablet-laitteille suunniteltu käyttöliittymä Vaadin TouchKit -käyttöliittymäkehystä käyttäen.

[Kirjallisuutta]

Kirjallisuusarvostelu

Developing purchase invoice processing through workflow automation

The aim of this master’s thesis is to research and analyze how purchase invoice processing can be automated and streamlined in a system renewal project. The impacts of workflow automation on invoice handling are studied by means of time, cost and quality aspects. Purchase invoice processing has a lot of potential for automation because of its labor-intensive and repetitive nature. As a case study combining both qualitative and quantitative methods, the topic is approached from a business process management point of view. The current process was first explored through interviews and workshop meetings to create a holistic understanding of the process at hand. Requirements for process streamlining were then researched focusing on specified vendors and their purchase invoices, which helped to identify the critical factors for successful invoice automation. To optimize the flow from invoice receipt to approval for payment, the invoice receiving process was outsourced and the automation functionalities of the new system utilized in invoice handling. The quality of invoice data and the need of simple structured purchase order (PO) invoices were emphasized in the system testing phase. Hence, consolidated invoices containing references to multiple PO or blanket release numbers should be simplified in order to use automated PO matching. With non-PO invoices, it is important to receive the buyer reference details in an applicable invoice data field so that automation rules could be created to route invoices to a review and approval flow. In the beginning of the project, invoice processing was seen ineffective both time- and cost-wise, and it required a lot of manual labor to carry out all tasks. In accordance with testing results, it was estimated that over half of the invoices could be automated within a year after system implementation. Processing times could be reduced remarkably, which would then result savings up to 40 % in annual processing costs. Due to several advancements in the purchase invoice process, business process quality could also be perceived as improved.

Oppimateriaalin tuottaminen pään ja kaulan alueen anatomian opetukseen

Sairauksien ymmärtämisen ja toimenpiteiden tekemisen perustana toimii usein anatomian tarkka tunteminen, joka yhdistyy kliiniseen osaamiseen. Hammaslääkärin työn kannalta erityisesti pään ja kaulan anatomian osaaminen on erityisen olennaista. Hammaslääketieteen opiskelijoiden pakollisiin opintoihin kuuluu pään ja kaulan alueen syventävä anatomia -kurssi. Tällä kurssilla opetetaan erityisesti hammaslääkäreille olennaista anatomiaa luentojen ja harjoitustöiden avulla, minkä lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus lukea kurssiin kuuluvaa englanninkielistä kirjallisuutta. Tässä opintoprojektissa tuotettiin lisäoppimateriaalia pään ja kaulan alueen syventävä anatomia -kurssille. Opetusmateriaali koostuu kahdesta osa-alueesta: kirjallisesta työvihkosta ja verkkomateriaalista. Tavoitteena oli tehostaa oppimista ja helpottaa opiskelijoita hahmottamaan kurssin kokonaiskuvaa. Lisäoppimateriaalin käyttäminen kurssin aikana on opiskelijoille täysin vapaaehtoista. Työvihko on kirjallinen suomenkielinen lisäoppimateriaali, joka sisältää kuvia, tehtäviä ja kertovaa tekstiä anatomiasta. Työvihkossa kurssin sisältö on jaettu seitsemään selkeään kappaleeseen, jotka sisältävät kurssin tärkeimmät aihealueet. Lisäksi työvihkossa kuvataan esimerkkejä kliinisistä tilanteista, jotta opiskelijat pystyvät yhdistämään oppimaansa käytäntöön. Verkkomateriaali tehtiin Moodle2 -verkkoalustalle, jonne luotiin omakurssialue. Oppimisympäristö sisältää omat osiot jokaiselle työvihkon kappaleelle, sekä erillisen avuksi opiskeluun -osion. Kappaleiden osiot sisältävät luomamme harjoitustentin, jonka lisäksi olemme keränneet hyödyllisiä verkkolinkkejä aiheiden yhteyteen. Avuksi opiskeluun -osio sisältää verkkolinkkejä esimerkiksi yliopiston tarjoamaan anatomian mallinnus -ohjelmaan. Lisäksi työvihkon vastaukset julkaistiin oppimisympäristössä. Vuoden 2014 palautteen perusteella lisäoppimateriaali täytti tehtävänsä hyvin. Opiskelijat kokivat hyötyneensä lisäoppimateriaaleistamme ja materiaaleja oli käytetty runsaasti. Erityisesti koko kurssille tulostettu kirjallinen työvihko oli ollut käytössä jokaisella kurssin opiskelijalla. Verkkomateriaalien käyttöaste jäi kuitenkin palautteen perusteella heikommaksi kuin työvihkon.

Johdon mittariston kehittäminen

Tämän diplomityön tarkoituksena on tarjota yritykselle ratkaisu talouden seu-rantaan reaaliaikaisesti. Nykyaikaisessa maailmassa yrityksen on kehitettävä toimintaansa jatkuvasti toimintaansa pysyäkseen kilpailussa mukana. Yrityksen toiminnan kehittämisen taustalla ovat myös muuttuneet omistussuhteet ja yri-tyksen uuden pääomistajan kiinnostus seurata taloutta reaaliaikaisemmin. Diplomityössä yritykselle tarjottavat ratkaisut tuotetaan teorian ja yritykseltä saadun tiedon yhdistämisellä. Teoriaosuudessa käydään erilaiset ratkaisumallit perusteluineen läpi. Empiirisessä osassa sovelletaan teoriaosa käytäntöön. Lop-putuloksena yrityksen johdolle tarjotaan valmiita työkaluja talouden seurantaan. Työn tulosten luotettavuus perustuu kirjoittajan laajaan yrityksen tuntemukseen, sekä avoimiin keskusteluihin yrityksen ylimmän johdon kanssa. Yritysjohto an-toi työssä käyttöön kaiken mahdollisen, hyvin salaisenkin materiaalin käyttöön, työn mahdollisimman hyvän lopputuloksen saamiseksi. Pääasiallisen lopputuloksena luotiin sähköinen tuntiseurantalomake, jota nimetyt henkilöt pystyvät seuraamaan reaaliaikaisesti internetin avulla. Yritykselle mää-ritettiin olennaisimmat taloudenmittarit, joita yrityksen tulee seurata ja päivittää määritellyin aikavälein, lisäksi määrättiin vastuu alueet, kenelle asioiden päivitys kuuluu. Lisäksi luotiin avainlukujen seurantatyökalupohja, jonne on kerätty kaikki yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät tiedot. Työkalut ovat valmiina käyttöönotettavaksi. Lopullinen luodun ohjelman hyödyntäminen ja käyttöönot-to tapahtuu myöhemmin.

Sähköisen taloushallinnon vaikutukset tilitoimiston työskentelytapoihin Case-yrityksessä

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä mahdollisuuksia ja haasteita sähköinen taloushallinto tuo tilitoimistoille ja miten ne vaikuttavat työskentelyyn. Vaikka sähköisiä taloushallinnon järjestelmiä on tutkittu paljon jo aiemmin, vielä ei kovin laajasti ole tarkasteltu sitä, miten ne käytännössä vaikuttavat tilitoimistoihin. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se on toteutettu case-tutkimuksena lappeenrantalaisesta tilitoimistosta. Tutkimuksen teoria rakentuu aihetta käsittelevän kirjallisuuden perusteella ja empiria on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluista saatuja tuloksia on verrattu kirjallisuudessa esitettyihin näkemyksiin sähköisen taloushallinnon mahdollisuuksista ja haasteista sekä sähköisen taloushallinnon vaikutuksista työskentelyyn. Tutkimuksessa selvisi, että kirjallisuudessa ja käytännössä sähköisen taloushallinnon tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet sekä niiden vaikutukset työskentelyyn eroavat toisistaan. Suurimpia mahdollisuuksia olivat työskentelyn parantunut tehokkuus, kustannussäästöt sekä saadun informaation parempi laatu. Teoriassa haasteiksi koettiin koulutuksen puute ja työntekijöiden sekä asiakkaiden muutosvastarinta. Käytännössä suurimman haasteen sähköisen taloushallinnon käytettävyydelle kuitenkin aiheuttavat ohjelmistot ja niiden mukanaan tuomat ongelmat. Sähköistymisen myötä kirjanpitäjistä tulee teoriassa enemmänkin konsultteja ja tilitoimistoissakin työskentelee erikseen esimerkiksi reskontranhoitajia. Tosiasiassa roolien muuttuminen ei kuitenkaan ole aivan itsestään selvää ja sähköisiin järjestelmiin siirtymisen odotetaan kestävän vielä kauan.

Tuotantoympäristön jatkuva parantaminen

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kohdeyritykseen toimintamalli, jonka avulla saadaan osallistettua työntekijät, tiiminvetäjät ja työnjohto tuotannon jatkuvaan parantamiseen sekä parannettua tuotannon takaisinkytkentää tiimitasolla. Tutkimus rajattiin pilottitiimiin sekä tiimissä olevien työpisteiden kautta reititettyihin tuotteisiin. Ennen tutkimuksen aloitusta yrityksellä oli jo olemassa sähköinen aloitejärjestelmä, mutta sen käyttö oli organisaation uudelleen järjestelyjen myötä vähentynyt. Tutkimuksen teoriaosassa tutustuttiin jatkuvan parantamisen kulttuuriin ja työkaluihin. Lisäksi tutustuttiin laadunhallinnan sisältöön, käsitteistöön ja laadunvalvontatyökaluihin sekä tuotannon mittareihin. Teorian pohjalta tutkimuksessa luotiin jatkuvan parantamisen toimintamalli, joka tunnistaa ja eliminoi prosessissa olevaa hukkaa osallistamalla pilottitiimin työntekijöitä hukkakorttien avulla. Lisäksi tutkimuksessa luotiin toimintamalli tuotannon kehitysideoiden raportointiin ja käsittelyyn. Tuotannon takaisinkytkentää kehitettiin luomalla pilottitiimiin tuloskortti sekä perustamalla yritykseen päiväkatsauskäytäntö. Tutkimuksessa suoritettiin myös toimihenkilötason kehitysprojekteja käyttäen apuna teoriassa esiteltyjä malleja ja työkaluja. Tuloksena saatiin toimintamalli, joka tuottaa työntekijämäärään suhteutettuna enemmän kehitysideoita sekä käsittelee ne tehokkaammin kuin sähköinen aloitejärjestelmä. Hukkakorteilla toteutetun hukan raportoinnin kautta tunnistettiin ja raportoitiin seitsemän viikon tarkasteluajanjakson aikana yhteensä 23,6 tuntia hukka-aikaa. Tiimin tuloskortin avulla tiimin työntekijät pystyivät viikkotasolla seuraamaan oman tiiminsä suorituskykyä tavoitearvoihin verrattuna. Tämä näkyi muun muassa tiimin suoritustason nousuna. Kehitysprojektien avulla saatiin parannettua pilottitiimin toiminnan ja tuotteiden laatua. Päiväkatsauskäytännön avulla saatiin osallistettua tiiminvetäjät ongelmaratkaisuun sekä tuotannon suorituskyvyn varmistamiseen.