Distribution development in global business environment

The purpose of this master’s thesis was to analyze a case company’s distribution and its elements. With different distribution structure options a customer can be served with different ways. However, cost elements and service elements create different trade-offs. In this work the case company’s distribution’s present state was analyzed and conclusions were made. Based on these conclusions different alternatives for distribution were created. These different alternatives were analyzed through simulations and with more traditional calculations to compose the total operative costs of each alternative. Also other aspects were considered, such as required organizational changes and the possible better customer service. With the suggested 3-stock distribution structure shorter delivery times and possibly more punctual deliveries for products kept in stock could be achieved with the same operative costs as in current direct delivery model. Also, similar benefits could be achieved with other products with the 3-stock model.

Internet pankkipalveluiden markkinointi ja laatuarviointi pk-yritysten näkökulmasta - Case: Handelsbanken

Internet pankkipalveluiden laatuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Pankkipalveluiden siirtyessä Internetiin pankit pitävät Internet pankkipalveluiden laatua yhä tärkeämpänä kilpailuelementtinä. Vuosittain tehtävät tutkimukset ja niiden tutkimustulokset Internet pankkipalveluiden laadusta kuvaavat palveluiden kehitystä ja tämänhetkistä tilannetta. Pk-yritysten saaman palvelun laadun arviointi onkin erittäin tärkeää tuottoisan asiakassegmenttinsä ansiosta. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää Handelsbankenin Internet pankkipalveluiden laatu ja sen ulottuvuudet pk-yrityksille, palvelun markkinoinnin viitekehyksessä. Tutkielman teoreettinen osa perustuu Internet pankkipalveluiden laatua ja toimivuutta käsittelevään tieteelliseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Empiirisessä osassa tutkitaan sitä, mistä ulottuvuuksista palvelun laatu markkinoinnin kontekstissa muodostuu ja mikä on laadun ulottuvuuksien suhde asiakastyytyväisyyteen ja kehitysmahdollisuuksiin. Empiiriseen tutkimukseen kuuluu kaksi eri osa-aluetta, haastattelututkimus sekä elektronisella kyselylomakkeella toteutettu kyselytutkimus, jossa muun muassa selvitettiin pk-yritysten käsityksiä eri laadun ulottuvuuksista sekä heidän kokemuksiaan palvelun laadusta. Tutkimusote on kvantitatiivinen ja osin myös kvalitatiivinen. Perinteisten pankkipalveluiden laadun ulottuvuuksien lisäksi tutkimuksen tuloksista havaittiin, että Internet pankkipalveluiden laadun uusia ulottuvuuksia ovat palvelualttius, yksilöllinen ja kehittyvä palvelu, palvelun luotettavuus, käytettävyys, saavutettavuus, ”rahoille vastinetta” ja turvallisuus. Tutkimustulokset osoittavat, että Internet pankkipalveluiden laadulla ja etenkin havaituilla uusilla ulottuvuuksilla on yhteys pk-yritysten asiakastyytyväisyyteen.

Julkisen sektorin tietointensiivisen palvelutoiminnan make, buy or partner -työkalu

Tämän pro gradu tutkielman tarkoitus on rakentaa Make, buy or partner työkalu julkisen sektorin tietointensiivisten palveluiden ulkoistuksiin liittyviin päätöksentekotilanteisiin. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostetaan transaktiokustannusteoriasta johdetusta Make, buy or partner analyysista, jota täydennetään palvelutuotannon kontekstiin sopivaksi palvelun ja tiedon erityisluonteilla. Näin ollen saadaan kokonaisvaltaisempi näkemys työkalun pohjaksi. Tutkielman empiirinen osuus suoritetaan kvalitatiivisena tapaustutkimuksena julkisen sektorin organisaatiossa. Teorian ja empirian valossa muodostetaan kohdeorganisaatiolle työkalu ulkoistamisen päätöksenteon tueksi. Työkalun ansiosta kohdeorganisaatio pystyy tekemään laadukkaampia ja pitkäjänteisempiä päätöksiä.

Ensihoito: ambulanssien kiinteiden sijoituspaikkojen optimointitehtävän mallinnus

Kun ihminen joutuu onnettomuuteen tai sairastuu vakavasti, toivoo hän saavansa luotettavan hoidon riittävän nopeasti. Ensihoito pyrkii tarjoamaan tämän palvelun. Työssä aloitetaan tutkimusta ensihoidon mallinnuksesta ja autetaan vastauksen saamisessa kysymykseen, kuinka monta prosenttia sairaanhoitopiirin kullakin alueella asuvista ihmisistä tavoitetaan määräajassa. Pohjustusta tämän määrittämiseen on tässä pro gradu -työssä tehty laatimalla optimointimalli ensihoidon ambulanssien kiinteille sijoituspaikoille. Mallin avulla kyetään arvioimaan ambulanssien saavutettavuudeltaan ja kustannuksiltaan optimaalisia kiinteitä sijoituspaikkoja. Tuloksena saadaan tietyllä tavoittamisviiveellä Pareto-tehokas ratkaisu palvelutason ja kustannusten suhteen. Tässä työssä selvitetään mallinnuksen matemaattista pohjaa eivätkä reaaliset parametrit ole vielä olennaisen tärkeässä osassa. Esimerkiksi tieverkosto ei ole mukana ja keliominaisuudet on mallinnettu yksinkertaisella kertoimella. Prototyyppimallia voidaan jatkossa muunnella muihin vastaavanlaisiin ongelmiin sekä tarkentaa ottamalla mukaan reaalisia karttapohjia ja keli- ym. olosuhteita. Valtakunnallisesti ollaan ehdottamassa siirtymistä pienemmistä ensihoidon sopimusalueista pinta-alaltaan ja väestömäärältään laajemman asiakaskannan kattaviin, esimerkiksi sairaanhoitopiirikohtaisiin, palvelualueisiin. Tämä uudistus tarjoaa mahdollisuuden suunnitella ambulanssien määrät ja sijoituspaikat uudelleen, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä tasapaino sekä kustannusten että palvelun peiton osalta. Työssä kehitetty ensihoidon optimointiin käytettävä matemaattinen malli toimii lähtökohtana reaaliselle optimaalisen kustannusten ja palvelun peiton tuottavalle ambulanssien sijoituspaikkojen ratkaisulle. Tässä Pareto-optimaalisessa tilanteessa kumpaakaan parametreista – kustannusta tai palveluprosenttia - ei voida parantaa huonontamatta toista.

Tuotannon- ja varastonohjausmallien kehittäminen sekä ylläpito kokoonpanotuotannossa

Asiakkaiden vaatimusten täyttäminen käytössä olevilla resursseilla edellyttää yrityksiltä usein varastojen pitämistä. Varastot aiheuttavat kuluja ja niihin sitoutuu pääomaa, joten niiden hallinta on yritysten mielenkiinnon kohde. Diplomityön tavoitteena on tutkia Peikko Finland Oy:n Teräsosatehtaan varastonohjausmallin toimivuutta sekä luoda ylläpitokelpoinen tapa tuotannonohjausmuodon ja varastoparametrien päivittämiseen. Yritysten käytössä olevien resurssien ollessa rajallisia tulee tärkeiden tuotteiden hallintaan keskittyä. Vähäpätöisempiä nimikkeitäkin on ohjattava, mutta yksinkertaisempien mallien avulla kuin tärkeitä tuotteita. Tuotannon- ja varastonohjauksen tavoitteena on löytää tasapaino pääoman sitoutumisen, asiakkaiden palvelun sekä kapasiteetin käytön väliltä. Niihin vaikuttavat tekijät tulee huomioida mahdollisimman kattavasti tuotannonohjausta ja varastonhallintaa suunniteltaessa, jolloin päästään koko yritystä hyödyttävään lopputulokseen. Yrityksen toimintaympäristö kehittyy jatkuvasti, joten kerran määritetyt tekijä eivät ole relevantteja loputtomiin vaan jatkuvan kehittämisen ja tietojen päivittämisen tulee olla osa yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Työssä kehitettiin helposti päivitettävä malli, jonka avulla kohdeyritys pystyy päivittämään nimikkeiden tuotannonohjausmuodot ja varastonohjauksen parametrit.

Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin (MiFID) vaikutukset sijoituspalvelun tarjoajan velvollisuuksiin ja sijoittajansuojaan

Tutkielmassa selvitetään rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin vaikutuksia sijoituspalvelun tarjoajan velvollisuuksiin ja sijoittajansuojaan oikeusdogmaattisen metodin avulla. Tutkielmassa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Millainen merkitys MIFID-direktiivillä on Euroopan unionin rahoitusmarkkinoiden integraatiolle? 2) Mitä velvollisuuksia sijoituspalvelun tarjoajalla on MiFID-direktiivin implementoinnin jälkeen? 3) Millainen sijoittajansuoja on MiFID-direktiivin seurauksena? 4) Mitä mahdollisia puutteita sijoittajansuojassa on, ja miten säädäntöä tulisi kehittää? MiFID-direktiivi edistää merkittävästi EU:n rahoitusmarkkinoiden integrointia. MiFID helpottaa pääomien ja sijoituspalvelujen liikkuvuutta jäsenvaltioiden rajojen yli. Sijoituspalvelun tarjoajan menettelytapavelvollisuudet ovat lisääntyneet, minkä johdosta sijoittajansuoja on parantunut. Etenkin direktiivin selonotto- ja tiedonantovelvollisuus aiheuttavat transaktiokustannuksia, mutta vähentävät toisaalta palvelun tarjoajan ja asiakkaan välistä neoklassista oikeustaloustieteellistä informaation epäsymmetriaa. Selonottovelvollisuuden sääntelyä EU:ssa kehitettäessä tulee kansallisia menettelytapoja yhdenmukaistaa. Kun palvelun tarjoajat täyttävät tiedonantovelvollisuuttaan, ei-ammattimaiset asiakkaat saattavat joutua informaatiotulvaan, josta jotkut eivät kykene erottamaan merkityksellisiä tietoja. Menettelytapojen nykyinen paras toteutus -velvollisuus on tulkinnanvarainen. Sijoitusneuvontaa koskee päämies–agentti-teorian mukainen valvontaongelma, minkä takia palvelun tarjoajan ja sijoittajan intressit tulisi säädännön avulla saada nykyistä yhteneväisemmiksi. MiFIDin säädökset eivät välttämättä johda ei-ammattimaisten asiakkaiden saaman informaation optimaaliseen allokointiin eivätkä informaatiokustannusten tehokkaaseen kohdistumiseen. Monimutkaisten rahoitusinstrumenttien käsitettä tulisi tarkentaa ja kyseisiä tuotteita tarjota ainoastaan ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille. Sijoittajansuojaa lisäisi heterogeenisen ei-ammattimaisten asiakkaiden ryhmän jako informaatiotarpeeseen perustuviin alaryhmiin, jotta eri asiakasryhmille voitaisiin tarjota heidän tarvitsemansa palvelu nykyistäkin kohdentuvammin. Tulisi selvittää, pitäisikö varoitus pääoman menettämisestä merkitä niihin sijoitustuotteisiin, joita riski koskee. Yhteinen eurooppalainen valvontaorganisaatio ilmeisesti voimistaisi rahoitusmarkkinoiden transparenssia, toimivuutta ja sijoittajansuojaa.

Palveluprosessin suorituskyvyn mittaaminen

Uudelle toimialalle siirtyminen tuo mukanaan yrityksille monenlaisia haasteita. Tämän työn tavoitteena on rakentaa SOL Palvelut Oy:n uusien turvatarkastuspalveluiden johdolle helppokäyttöinen suorituskykymittaristo nykytilanteen kartoittamiseen sekä päätöksenteon tukemiseen. Mittariston rakentamiseen käytetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämää Excel-pohjaista Sake-ohjelmistoa. Lisäksi työn tarkoituksena on tarjota mittaustulosten, teorioiden sekä oman kokemuksen pohjalta muutamia kehitysehdotuksia palvelun tuottamisen parantamiseksi. Oma kokemuspohja syntyy turvatarkastajan peruskurssin suorittamisen sekä itse turvatarkastajan työn tekemisen kautta. Teoriaosuudet käsittelevät palveluiden laatujohtamista, viestintää, motivointia sekä suorituskyvyn mittaamista. Aihealueet ovat määräytyneet mittariston rakentamisen tarpeen, mittaustulosten sekä havaittujen kehityskohteiden kautta. Teorioiden lisäksi työssä tutkitaan turvatarkastuspalveluiden tuottamisen taustalla vaikuttavia tekijöitä kuten lainsäädäntöä, ilmailumääräyksiä sekä kilpailua. Työn empiriaosuus koostuu puolestaan mittariston rakentamisen vaiheista sekä varsinaisten mittaustulosten käsittelemisestä ja hyödyntämisestä. Työlle asetetut tavoitteet täyttyivät hyvin ja yrityksen johdolle kyettiin rakentamaan hyvällä pohjalla oleva suorituskyvyn mittausjärjestelmä. Nykyarvojen perusteella pystyttiin kartoittamaan yrityksen nykytilaa ja sitä kautta voitiin luoda kehitysehdotuksia toimintojen tehostamiseksi. Erityisiksi kehityskohteiksi nousivat talous, koulutus sekä henkilöstö. Näiden tulosten sekä oman työkokemuksen pohjalta työssä on käsitelty kehitysehdotuksia, jotka koskevat mm. viestintää, palkitsemista, palveluohjaajia, koulutuksen kannattavuutta sekä työvuoroja.

Palveluyrityksen brändin vaikutus ostopäätökseen b2b-markkinoilla

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata brändin olemusta ja menestystekijöitä ja ymmärtää palveluyrityksen brändin vaikutus ostotilanteessa b2b-markkinoilla. Tutkittavaa ongelmaa lähestytään teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen kautta. Empiirisen näkökulman tutkimukseen tuo case-yritys, monipalveluyhtiö Barona, jonka brändin merkitystä ostotilanteessa b2b-markkinoilla tutkimuksessa arvioidaan. Tutkimuksen pääongelma on seuraava: Miten palveluyrityksen brändi vaikuttaa ostopäätökseen b2b-markkinoilla? Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusstrategia on case- eli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Brändikokemuksen syntymistä ja sen vaikutusta ostopäätökseen tarkastellaan empiriaosiossa asiakkaan ja brändin hallinnoijan, eli Baronan, näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset tukevat sitä olettamusta, että palveluyrityksen brändillä on vaikutusta ostopäätöksessä myös b2b-markkinoilla. Brändit b2b-markkinoilla ovat saaneet kuluttajamarkkinoita vähemmän huomiota, sillä brändien vaikutus ostopäätöksessä koetaan irrationaaliseksi tekijäksi, ja yritysmarkkinoilla ostajien on ajateltu tekevän päätökset täysin rationaalisin perustein. Myös b2b-markkinoilla on päätöksentekijänä kuitenkin yksilö, ei organisaatio. Palvelua ostaessaan ostaja perustelee valintansa järkisyillä, kuten laadulla. Todelliset syyt hankintaan voivat kuitenkin olla hyvin toisenlaiset, kuten brändin status, menestys tai arvostus. Brändi on merkittävässä asemassa myös b2b-asiakkaan ostopäätösprosessissa, varsinkin silloin, kun erottautuminen on vaikeaa. Siinä missä palvelu itsessään lunastaa lupaustaan käyttäjälle, brändi tuottaa lisäarvoa yli palvelun toiminnallisen tarkoituksen. Brändi saa palvelun vaikuttamaan paremmalta. Tietynmerkkisen palvelun nähdessään asiakas odottaa sen tarjoavan tietyt asiat. Asiakas haluaa luottaa siihen, että laatu pysyy samana, eikä palvelua tarvitse joka kerta arvioida erikseen. Asiakas ostaa brändiin sisältyviä laatulupauksia omien tarpeidensa täyttämiseksi tehden valintansa sen perusteella, mitä hyötyä ja arvoa hän odottaa saavansa rahojensa vastineeksi.

Förverkligande av språkliga rättigheter i Finland. En studie av svenskans ställning i polisens verksamhet i det tvåspråkiga Vanda

Tämän tutkielman aiheena on suomenruotsalaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen poliisin toiminnassa. Tutkimuksen lähtökohtana on v. 2004 uudistunut kielilaki, jossa säädetään yhtäläisestä oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia Suomen viranomaisissa. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ruotsinkielisten palvelujen nykytilannetta kaksikielisessä Vantaan poliisissa. Tutkimukseen osallistui 27 Vantaan poliisiasemalla työskentelevää poliisia. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista teemahaastattelua sekä laajemmalle joukolle suunnattua kyselylomaketta. Kyselylomakkeen avulla kartoitetaan, kuinka usein ja millaisissa tilanteissa poliisit käyttävät ruotsia työssään, ja kuinka he menettelevät asioidessaan ruotsinkielisten kanssa. Lisäksi selvitetään poliisien kielitaidon tasoa ja mahdollisuuksia ruotsin taitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tarkoituksena on myös selvittää, missä määrin poliisit kokevat arvioidun kielitaitonsa vastaavan työelämässä selviytymisen haasteita, sekä heidän näkemyksiään kielellisistä oikeuksista ja virkamiehille asetetuista kielitaitovaatimuksista. Haastattelujen tavoitteena on saavuttaa syväluotaavaa ja kokemuksellista tietoa ruotsin merkityksestä poliisiorganisaatiossa ja poliisin arjessa. Tutkimustulokset osoittavat, että useimmat tutkimukseen osallistuneet poliisit pitävät tärkeänä ruotsinkielisten oikeutta saada palvelua omalla äidinkielellään. Niin poliisijohdon kuin poliisien näkökulmasta keskeistä palvelun järjestämisessä on, ettei asiakkaan oikeusturva kärsi. Poliisit eivät kuitenkaan tavallisesti käytä ruotsia työssään, sillä he arvioivat kohtaavansa ruotsinkielisiä asiakkaita harvoin ja painottavat poliisin ja ruotsinkielisen asiakkaan välisen kanssakäymisen tapahtuvan usein suomeksi. Poliisit arvioivat ruotsin kielen taitonsa yleisesti melko puutteellisiksi ja riittämättömiksi kyetäkseen tarjoamaan hyvätasoista palvelua ruotsiksi. Erityisesti puhuminen ruotsiksi tuottaa monelle vaikeuksia. Tulosten perusteella ehdotamme, että poliisien todelliset ruotsin taidot selvitettäisiin työhönottohaastattelussa. Lisäksi olisi tärkeää, että poliisien kielitaidon tasoa pyrittäisiin tarvittaessa nostamaan poliisitoimen sisäisen jatkokoulutuksen avulla. Mielestämme poliisien kenttätehtävissä tulisi myös sijoittaa vähintään yksi ruotsinkielinen/-kielentaitoinen poliisi joka partioon. Poliisit voisivat myös hyödyntää mahdollisuutta antaa ruotsinkielisen asiakkaan puhua ruotsia ja itse puhua suomea, mikäli tilanne sen käytännössä sallii, ja yhteisymmärrys voidaan näin saavuttaa.

Energia ja omistajuus

Tutkimusprojektissa on tarkasteltu omistajuuden vaikutusta energialiiketoiminnassa. Työn tilaajana toimi Sähköenergialiitto ry Sener. Tutkimuksessa on tarkasteltu sähkön tuotannon, myynnin ja jakelun liiketoimintoja sekä kaukolämpöliiketoiminta. Omistajuuden vaikutusta on tarkasteltu pääasiassa yhtiöiden teknisiä ja taloudellisia tilastotietoja vertailemalla. Analyysia varten yhtiöt on jaoteltu a) liikelaitoksiin, b) osuuskuntiin, c) toimialueen kunnan tai kaupungin omistamiin osakeyhtiöihin, d) osakeyhtiöihin, joiden omistuksesta yli puolet on toimialueella; omistajina kunnat, kaupungit, asiakkaat, yhteisöt ja/tai yritykset sekä e) osakeyhtiöihin, joiden omistus on toimialueen ulkopuolella. Jaolla on pyritty tuomaan esiin omistajuuden vaikutusta asiakkaan näkökulmasta. Suuri osa energialiiketoiminnasta Suomessa on jollain muotoa julkisessa omistuksessa. Viranomaisvalvonta sääntelee sähkönjakeluyhtiöiden hinnoittelua ja laatua. Sähköverkkoyhtiöt ovat keränneet verkkopalveluiden hinnoittelulla pääosin alle viranomaisen määrittämän kohtuullisen tuottotason. Hinnoittelussa on silti eroja eri omistajaryhmien välillä. Esimerkiksi yhtiöt, joiden omistus on toimialueen eri toimijoiden hallussa, ovat hinnoitelleet verkkopalvelunsa reilusti alle sallitun. Asiakkaiden kokemaan palvelun laatuun vaikuttaa ensisijaisesti verkkoyhtiön toimintoympäristö. Sähkön myynnissä toimialueen omistajuudella voi yksittäisissä tapauksissa olla vaikutusta asiakkaan sopimushintaan. Esimerkiksi jotkut yhden kunnan/kaupungin omistamista ja toimialueen toimijoiden omistuksessa olevista yhtiöistä tarjoavat oman toimialueensa asiakkaille sähköä markkinoiden yleistä hintatasoa edullisemmin. Toimialueen omistuksesta riippumatta, asiakkaalla on pääsääntöisesti mahdollisuus saada edullisempaa sähköä kilpailuttamalla sopimus. Kaukolämmön hintoihin ja laatuun ei kohdistu muodollista viranomaisvalvontaa, eikä toimintaa ole määritelty luonnolliseksi monopoliksi vastaavalla tavalla kuin sähköverkkoliiketoimintaa. Kaukolämpötoiminta kilpailee muiden lämmitysmuotojen kanssa. Hinnat määräytyvät asiakastiheyden ja polttoaineiden hintojen perusteella. Liikelaitokset ja kuntien/kaupunkien omistuksessa olevat kaukolämpöyhtiöt ovat tarkasteluajanjaksolla olleet hinnoiltaan edullisimpia, mutta erot eri omistusmuotojen välillä ovat vähäisiä.

Konfiguraationhallinta IT-palvelutoimittajan liiketoiminnassa

Tutkimuksessa selvitetään millainen tietotekniikan liiketoiminta-alalla toimivan palvelutoimittajan konfiguraationhallinnan järjestelmän tulisi olla, ja mitä erilaisia tekijöitä sen suunnittelussa, käyttöönotossa ja hallinnassa pitää ottaa huomioon. Case-tutkimuksessa kartoitetaan vastaavia tekijöitä sovellushallintapalveluja toimittavan yksikön näkökulmasta. Yritysten toiminta perustuu nykyisin ITIL-ohjeistukseen, joka määrittelee yhdeksi ydintoiminnokseen konfiguraationhallinnan prosessin. Tämän prosessin perustana toimii erityinen CMDB-tietokanta. Tutkimuksessa tarkastellaan aluksi CMDB:n suunnitteluvaiheessa huomioon otettavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan käytön mukanaan tuomia hyötyjä yritykselle ja myös haasteita, joihin käyttöönottoprojektin on pystyttävä vastaamaan. Tarkka tavoitteiden asettaminen, johdon ja henkilöstön sitoutuminen sekä vaiheittainen osa kerrallaan tapahtuva käyttöönotto ovat ne tekijät, joilla haasteisiin voidaan vastata. Hyvällä muutoshallinnalla voidaan varmistaa jatkuvan palvelun vaiheessa se, että järjestelmän tiedot pysyvät ajan tasalla ja oikeina.

Suorite- ja tuntiperusteisen hinnoittelun vertailu teollisuuden palveluhankinnoissa

Perinteisesti suuri osa yritysten hankkimista palveluista on laskutettu kuluneiden työtuntien mukaan tuntiperusteina laskutuksena. Yleistymässä on myös palveluiden tarjonta suoritteina, joilla on etukäteen määritelty sisältö ja hinta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää näiden hinnoittelumallien välisiä eroja kokonaiskustannusten näkökulmasta. Tutkimukseen kerättiin tietoja kohdeyrityksen palveluhankinnoista; prosessiputkistojen korjaus- ja muutostyöt sekä sähkömoottorien huollot. Laskutietojen lisäksi yksittäisistä töistä saatiin käyttöön myös mm. työtuntimäärät. Palvelutoimittajien hinnastoja hyödyntäen luotiin laskennallinen vertailuhinta-aineisto vaihtoehtoisella hinnoittelumallilla. Muut kokonaiskustannuksiin vaikuttavat elementit arvioitiin kokemukseen perustuen. Tutkimuksen mukaan suoritepohjainen hinnoittelu näyttää sopivan samankaltaisina toistuviin hankintoihin kuten sähkömoottorihuoltoihin. Putkistotöiden hankinnassa sen sijaan vaativan työn sisällön etukäteen määrittelyn ja lisätöiden takia tuntiperusteinen hinnoittelu arvioitiin kokonaiskustannusiltaan edullisemmaksi. Hinnoittelumallien välinen paremmuus siis riippuu hankittavan palvelun sisällöstä.

Uuden teknologian kaupallistaminen - elektroniikan ja optiikan integrointi 2k-ruiskuvaluprosessissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää keinoja uudella teknologialla valmistettujen tuotteiden kaupallistamiseen. Uudella teknologialla tarkoitetaan elektroniikan ja optiikan integrointia 2k-ruiskuvaluprosessissa. Työn teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin elektroniikan ja optiikan integrointi 2-komponenttiruiskuvalumenetelmällä. Toisena tarkastelun kohteena oli uuden teknologian kaupallistaminen. Empiirisessä osuudessa keskityttiin tarkastelemaan elektroniikan ja optiikan komponentteja sisältävän muovituotteen kaupallistamismahdollisuuksia Realplast Oy:ssa. Tutkimuksessa selvisi, kuinka ruiskuvalumuotin rungon tuotteistaminen alentaa muotista aiheutuvien kuoletusten osuutta tuotteen hinnassa. EEMO-teknologian vahvuudet ovat: edullisemmat valmistuskustannukset, tuotteiden vesitiiveys ja iskunkestävyys. Vahvuuksia kannattaa hyödyntää teknologian kaupallistamisessa. EEMO-teknologian kaupallistaminen kannattaa jakaa kolmeen vaiheeseen, koemarkkinointiin protomallien avulla, myyntiin teollisuus- ja kuluttaja-asiakkaille. Strateginen kumppani auttaa kaupallistamisessa etenkin kuluttaja-asiakkaiden tavoittelussa.

Teollisuuden palvelujen brändääminen

Työn tavoitteena on, että työn luettuaan lukija pystyy ymmärtämään palvelu- ja yritysbrändin suhteen ja kuinka se ilmenee teollisuuden palvelujen brändäämisessä. Lukijalle pyritään myös selventämään teollisuuden palveluihin liittyvää jaottelua ja termistöä. Työ koostuu kolmesta pääosasta, joista ensimmäisessä lukija johdatellaan teollisuuden palveluihin. Sen jälkeen käsitellään yleisesti brändäämistä ja edetään vähitellen tarkastelemaan tarkemmin juuri teollisuuden palvelujen brändäämistä sekä sen erityispiirteitä. Lopuksi tarkastellaan eri brändiarkkitehtuurien käyttöä yritysesimerkein, joiden avulla pyritään selvittämään, miten kirjallisuudessa mainitut näkökannat ja suositukset vastaavat yritysmaailman käytäntöjä. Tuloksena saatiin nostettua esille seikkoja, jotka erilaistavat teollisen palvelun brändäämisen teollisten tuotteiden-, kuluttajahyödykkeiden- ja kuluttajille suunnattujen palvelujen brändäämisestä. Olemassa olevaa, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tarkastelemalla voi huomata, että yleisen käsityksen mukaisesti teollisuuden palvelut tulisi brändätä yritysbrändin alle. Työssä pyritään tuomaan esille myös toista näkökantaa asiaa koskien ja selvittämään, missä tilanteissa teollisuuden palvelut olisi mahdollista brändätä omina tuotebrändeinään.

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön sähköisten palveluiden käytettävyyden ja vaikuttavuuden kehittäminen

Sähköiset palvelut ovat tulleet keskeiseksi osaksi Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Tiedon nopea saatavuus ja yksinkertainen käytettävyys ovat avainasemassa kehitettäessä uusia järjestelmiä. Uuden sukupolven käyttäjät ovat tottuneet tiedon saatavuuden helppouteen, joten tiedon tulee olla selkeästi esillä ja siihen on päästävä käsiksi nopeasti. Diplomityön tavoitteena oli tutkia ja kehittää LOAS:n sisäisiä ja ulospäin asiakkaille tarjottavia sähköisiä palveluita. Kehitettävät palvelut olivat intranet, Internet-sivut ja Maestro Opas-asiakashallinta. LOAS:n palvelut on hajautettu usean eri ohjelman välille, joten se aiheuttaa ongelmia informaation siirrossa järjestelmien välillä. Työssä sähköisten palveluiden käytettävyyttä parannettiin lyhentämällä polkuja ja koostamalla palveluita kokonaisuuksiksi. Työn lopputuloksena LOAS:llä on käytössään yksinkertaisemmat Internet-sivut ja selkeämpi intranet-näkymä. Palveluiden käytettävyyden ja vaikuttavuuden arviointi suoritettiin itsenäisenä perehtymisenä ongelmakohtiin ja henkilöhaastatteluina. Haastatteluilla kartoitettiin käyttäjien palvelun tarpeita, jonka avulla kehitettävät kohteet pystyttiin määrittelemään. Palveluiden käytettävyyttä parantamalla asukkaita pyritään ohjaamaan tarjottavien palveluiden piiriin. Tällöin asukkaille tarjottavien palveluiden laatua pystytään parantamaan. LOAS:n tulisi kuitenkin tarkastella erilaisia ratkaisuja toimintojen yhdistämiseen. Tämän avulla asukkaiden kaikki liikkuminen pystyttäisiin käsittelemään yhden ohjelman avulla.