Keskeiset suorituskyvyn mittarit asiantuntijaorganisaation strategialähtöisessä tulosyksikköohjauksessa

The subject of the study is a performance measurement system design of a profit center guided expert organization. Successful performance measurement system allows management to focus on the most important issues and guide the opera-tion of activities towards the objectives. The aim of this study is to examine the profit center organization´s performance measurement, what are the challenges associated with the scorecard, which issues the planning process should take into account, in the case of an expert organization. The study was conducted as a qualitative case study, for a one case study organ-ization. The study was made by interviewing personnel from top management to experts in the case organization. Balanced Scorecard as well as ready-made in-strument implementation models, that are presented in the theoretical part of the study, are being used as the design of the indicators. The target company's performance has been measured so far mainly on financial measures and there have also occasionally been measured employee satisfaction and customer satisfaction. The design of the indicators focused on non-economic, and mainly in the organization´s internal performance measurement. Learning and growth, client and processes were elected as the specific perspectives. The or-ganization's vision and strategy were the basis of the perspectives and the suc-cess factors. The thesis ends on selected indicator proposals derived from the success factors and on proposal for further actions for the case organization. Goal-setting, communication and staff commitment rose as matters should be taken into account in the design process. The results of the empirical study are consistent with the theory.

Nursing students and older people nursing. Towards a future career

The purpose of this two-phased study is to examine the interest of nursing students in choosing a career in older people nursing. First, the scoping phase explores the different premises for choosing older people nursing as a career. Second, the evaluation phase investigates the outcomes of the developed educational intervention involving older people as promoters of choosing a career in older people nursing, factors related to these outcomes, and experiences with educational intervention. The ultimate goal is to encourage more nursing students to choose older people nursing as their career. The scoping phase applies an exploratory design and centres around a descriptive, cross-sectional survey, documentary research and a scoping literature review. The information sources for this phase include 183 nursing students, 101 newspaper articles and 66 research articles. The evaluation phase applies a quasi-experimental design and a pre-post-test design with a non-equivalent comparison group and a post-intervention survey. The information sources for this phase include 87 nursing students and 43 older people. In both phases, statistical and narrative methods are applied in the data analysis. Nursing students neutrally regarded the idea of a career in older people nursing. The most consistent factors related to the nursing students’ career plans in older people nursing were found to be nursing work experience and various educational preparations in the field. Nursing students in the intervention group (n=40) were more interested in older people nursing and had more positive attitudes towards older people than did students in the comparison group (n=36). However, in both groups, the interest that students had at the baseline was associated with the interest at the one-month follow-up. There were no significant differences between the groups in terms of the students’ knowledge levels about ageing. The nursing students and older people alike highly appreciated participating in the educational intervention. It seems possible to positively impact nursing students and their choices to pursue careers in older people nursing, at least in the short-term. The involvement of older people as promoters of this career choice provides one encouraging alternative for impacting students’ career choices, but additional research is needed.

Suorituskyvyn analysointijärjestelmä teknologiateollisuuden pk-yritykselle

Monesti yritysjohtajan on vaikea hahmottaa, mitä kaikkia ulottuvuuksia ja menetelmiä suorituskyvyn analysointiin liittyy. Pelkkään talouteen keskittyvä johtaminen edustaa hyvin kapeaa näkökulmaa yrityksen toiminnasta ja voi lopulta johtaa yrityksen vääriin valintoihin ja hyvin kohtalokkaisiin virhearviointeihin. Suorituskyvyn mittaamisella ja analysoimisella saadaan kokonaisvaltainen näkemys yrityksen toiminnasta ja sen tilasta. Yrityksen suorituskykyä pystytään tarkastelemaan hyvin monella tavalla ja erilaisista näkökulmista. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää millainen suorituskyvyn analysointijärjestelmä soveltuu teknologiateollisuuden pk-yritykselle. Alatavoitteena on tutkia millaiset mittaus- ja johtamistarpeet ovat toimialalle tyypillisiä (1) sekä miten toiminnanohjausjärjestelmä ja suori-tuskyvyn mittaristo voidaan integroida toisiinsa (2). Case-yritykselle rakennetaan suorituskyvyn mittaristo ja verrataan sitä toiminnanohjausjärjestelmään sekä selvitetään mittariston tarpeellisuutta Case-yritykselle. Teknologiateollisuuden pk-yrityksille ei voida suoraan määrittää sopivaa suorituskyvyn ana-lysointijärjestelmää. BSC osoittautui kuitenkin parhaimmaksi valinnaksi. BSC pakottaa pk-yrityksiä huomioimaan useampi suorituskyvyn osa-alue. BSC ei myöskään tarvitse montaa mittaria kuvaamaan suorituskyvyn osa-alueita. Tutkimuksessa selvisi hyvin paljon suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä. Projektiluonteisuuden vuoksi case-yrityksen projektiseurantaa kehitettiin ja rakennettiin BSC-pohjainen suorituskyvyn analysointijärjestelmä.

Jätteiden kemiallisten ominaisuuksien spektrometriset online-mittausmenetelmät

Tässä diplomityössä käsiteltiin spektrometrisia online-mittausmenetelmiä jätteiden kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien määrittämiseksi. Tavoitteena oli selvittää, mitä ominaisuuksia menetelmillä voidaan mitata ja kuinka luotettavia tuloksia mittauksilla saadaan. Diplomityössä suoritettiin kirjallisuuskatsaus, jossa käsiteltiin kolmen spektrometrisen menetelmän soveltuvuutta reaaliaikaisiin jätemittauksiin. Työn empiirisessä osassa FPXRFanalysaattorilla mitattiin neljän eri jätenäytteen alkuainepitoisuuksia. Mittauksen tarkoituksena oli selvittää, mitä alkuaineita menetelmällä voidaan mitata. FPXRF-analysaattorilla saatuja tuloksia verrattiin ICP-MS-menetelmällä saatuihin tuloksiin regressioanalyysin avulla. Työssä todettiin, että FPXRF-analysaattori sopii parhaiten kaliumin, kalsiumin, ja raudan pitoisuuksien määrittämiseen. Lisäksi lyijyn, sinkin, kromin, kloorin, kuparin, kadmiumin, arseenin, fosforin, molybdeenin ja vanadiinin määrittäminen on mahdollista, mutta tarkan pitoisuuden saamiseksi laboratoriomenetelmien käyttö voi olla tarpeen. Tutkituista jätenäytteistä menetelmä soveltui parhaiten tuhkalle ja kompostille niiden fyysisten ominaisuuksien, kuten homogeenisuuden ja kosteuspitoisuuden takia. Biojätteelle menetelmä soveltui huonosti. FPXRF-analysaattorin luotettavuuteen vaikuttaa näytteen kosteuspitoisuus, homogeenisuus, partikkelikoko, mittaustapa ja laitteen kalibrointi. Työssä tarkastelluilla menetelmillä ei voida tällä hetkellä täysin korvata laboratorioanalyyseja. FPXRF-analysaattoria voidaan kuitenkin käyttää kvalitatiiviseen tai semikvantitatiiviseen haitta-aineiden analysointiin, millä voidaan vähentää kalliiden laboratorioanalyysien tarvetta.

Real-time adaptive control of ultra-fast laser scribing process with spectrometer online monitoring

There exist several researches and applications about laser welding monitoring and parameter control but not a single one have been created for controlling of laser scribing processes. Laser scribing is considered to be very fast and accurate process and thus it would be necessary to develop accurate turning and monitoring system for such a process. This research focuses on finding out whether it would be possible to develop real-time adaptive control for ultra-fast laser scribing processes utilizing spectrometer online monitoring. The thesis accurately presents how control code for laser parameter tuning is developed using National Instrument's LabVIEW and how spectrometer is being utilized in online monitoring. Results are based on behavior of the control code and accuracy of the spectrometer monitoring when scribing different steel materials. Finally control code success is being evaluated and possible development ideas for future are presented.

Suorituskyvyn mittaaminen valmistavan yrityksen logistiikkatoiminnoissa

Yrityksen hakiessa kasvua vientimarkkinoilta sen logistiikka nousee entistä tärkeämpään rooliin. Jotta tuotteet ovat kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla, tulee tuotteen hinta – laatu – suhde olla kohdallaan, jolloin logistiikan kustannusten pienentäminen ja laadukas toimitusketju ovat varsin keskeisiä tavoitteita. Toimitusketjun eri vaiheiden laatu korostuu, kun kyseessä on räätälöity tuote, jota ei voida korvata varastossa olevalla tuotteella. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää logistiikkaprosessien suorituskyvyn mittaamista ja kehittämistä. Suorituskyvyn mittaamisen avulla voidaan viestiä logistiikalle asetetut tavoitteet ja seurata tavoitteiden toteutumista Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten suorituskykyä voidaan mitata valmistavan yrityksen logistiikkatoiminnoissa. Tarkasteltavana olivat logistiikan prosessit tilauksen vahvistamisesta valmiin tuotteen toimittamiseen asiakkaalle. Työn alussa käytiin läpi suorituskyvyn mittaamista yleisellä tasolla sekä logistiikan mittaamista ja mittareita. Tämän jälkeen aloitettiin mittausjärjestelmän suunnittelu kohdeyrityksen logistiikkaosastolle, sen vision ja strategian pohjalta. Työn tuloksena kohdeyrityksen logistiikkaosastolle kehitettiin suorituskykymittaristo mittareineen. Mittareita eri logistiikkatoimintojen mittaamiseen on varsin runsaasti, ja kaikkia niitä ei ole järkevä liittää osaksi mittaristoa, mutta tilanteiden muuttuessa niitä voidaan vaihtaa tai lisätä tarpeen mukaan.

Reaaliaikaisista hakualgoritmeista: RTA*, LRTA* ja TBA*

Useilla tekoälyn sovellusaloilla pitää ratkaista hakuongelmia, joissa etsitään graafin solmujen muodostamaa jonoa, joka johtaa ratkaisuun. Graafin solmut voivat vastata esimerkiksi kaupunkeja tieverkossa tai lautapelin eri tiloja, kun pelin siirrot ovat graafin kaaria. Koska useiden sovelluksien kuten pelien karttojen koko kasvaa jatkuvasti, tulee hakualgoritmien ratkaista yhä suurempia ongelmia. Kuitenkin monissa sovelluksissa halutaan vakioajassa osaratkaisuja, joita seuraamalla hakuagentti voi siirtyä reaaliaikaisesti kohti maalitilaa. Reaaliaikaiset hakualgoritmit hakevat reittiä maalitilaan askel kerrallaan ja palauttavat vakioajassa jonkin solmun, johon siirrytään. Tästä syystä ne skaalautuvat luontevasti suurille ongelmille, koska niiden suoritusaika askelta kohti ei riipu tehtävän koosta. Usein reaaliaikaisuus voidaan saavuttaa luopumalla ratkaisun optimaalisuudesta ja joskus algoritmin täydellisyydestä. Tässä tutkielmassa tutkitaan kolmea reaaliaikaista hakualgoritmia: RTA*, LRTA* ja TBA*. Käsitellyt algoritmit ovat heuristisia, eli ne tietävät hakuympäristöstä jotain, millä ratkaisun etäisyyttä voidaan arvioida. Lisäksi esitellään ei-reaaliaikainen hakualgoritmi A*, jota pidetään edellä mainittujen hakualgoritmien perustana. Esitellyissä algoritmeissa havaittiin eroja niiden oppimisessa, laajennusten lukumäärässä, hakuagentin käyttäytymisessä sekä vaatimuksissa hakuympäristöltä.

Sydämen eteisvärinän tunnistaminen matkapuhelimen kiihtyvyysanturilla

Yli 140 miljoonaa ihmistä kärsii kroonisesta eteisvärinästä. Monilla ihmisillä on eteisvärinää, vaikkeivat siitä itse tiedä. Hoito on yksinkertainen, mutta hoidon piiriin eivät päädy kaikki yksinkertaisten seulontamenettelyjen tuloksena. Elektrokardiogrammi (EKG) sydämen toimintojen tunnistusmenetelmänä on tällä hetkellä yleisin vaihtoehto eteisvärinän seulontaan. EKG-laitteet ovat arvokkaita ja haasteellisia yksittäisen käyttäjän arkielämän kannalta. Vaihtoehtoinen sydämen monitorointimenetelmä on ballistokardiografinen (BKG) mittaus. EKG:n ja BKG:n ominaisia piirteitä käydään lävitse ja vertaillaan vahvuuksia sekä heikkouksia näiden kahden mittausmenetelmän välillä. BKG:ta on tutkittu jo pitkään, mutta mittaukseen soveltuvia tähän käyttökohteeseen varsinaisesti suunniteltuja laitteita ei ole paljoakaan tuotteistettu markkinoille asti. Työssä tutkitaan matkapuhelimen kiihtyvyysanturin soveltuvuutta BKG-mittauksen suorittamiseen. Tällä menetelmällä on mahdollista tuoda helposti sydänmonitori lähelle ihmisiä ja jokainen voi omalla matkapuhelimellaan tarkkailla sydämensä toimintaa. Diplomityössä selvitetään erilaisten markkinoilla olevien mobiililaitteiden soveltuvuutta kiihtyvyysanturitutkimukseen. Useampaa mallia koskevan selvitystyön tuloksena valitaan parhaiten toimiva vaihtoehto, jolla jatketaan tutkimusta suunnittelemalla mittausprosessi. Ensimmäisen vaiheen mittauksissa valitaan 20 perustervettä koehenkilöä tutkimukseen. Tutkimuksen tuloksena saadaan tutkimushypoteesin mukainen tulos ja sydämen lyönnit saadaan tunnistettua kaikilla koehenkilöillä. Ensimmäisen vaiheen aikana suoritetaan myös liikehäiriötutkimusta. Tässä suoritetaan yksinkertaiset käden, jalan ja pään liikkeiden vaikutuksen arvioinnit kiihtyvyysanturisignaaliin. Lisäksi selvitetään, miten puhuminen mittauksen aikana välittyy tutkimuslaitteeseen ja suoritetaan arvio siitä, miten tämä voidaan ottaa huomioon. Ensimmäisen vaiheen havaintojen perusteella jatkokehitetään mittausprosessia ja pyritään optimoimaan tätä, jotta laajempi otosjoukko on mahdollista saavuttaa mahdollisimman vähän aikaresursseja kuluttaen. Työssä valmistellaan laajemman, 1000 koehenkilöä sisältävän, toisen tutkimusvaiheen suoritusta. Diplomityön osana valmistellaan Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin eettiselle toimikunnalle lausuntohakemus tutkimukselle. Hakemuksessa käsitellään laajasti tutkimuksen suorittamista eri osa-alueilla. Toisen vaiheen tuloksen noudattaessa tutkimushypoteesia, voidaan todeta matkapuhelimen kiihtyvyysanturin olevan soveluva menetelmä sydämen toiminnan tutkimiseen.

Projeto de macrodrenagem da Bacia do Una e índice de qualidade de vida de seus moradores

Este trabalho se propõe investigar as condições de qualidade de vida da população residente na região afetada pelo Projeto de Macrodrenagem da Bacia do Una (PMU). Este projeto compreende nove bairros de Belém-PA. Foi desenvolvido para sanear e recuperar as áreas alagadas ou alagáveis da cidade, gerando melhores condições de vida para seus moradores. A pesquisa tem a intenção de avaliar os efeitos deste projeto sobre as condições de vida da população moradora do local. A metodologia adotada incorpora a visão da população sobre a intervenção e, também, promove uma análise comparativa entre as diversas áreas atingidas pelo projeto. A pesquisa identifica aspectos da vida desses moradores referentes às condições de habitação, infra-estrutura, serviços públicos e acessibilidade. O projeto ainda não está totalmente consolidado, porém, já se vislumbra pontos positivos e negativos da intervenção. O PMU não conseguiu, ao longo de sua execução, satisfazer as expectativas da população envolvida, apesar da abundância de recursos financeiros, suporte de profissionais, gerenciamento e planejamento por órgãos de diversas esferas de governo, além do apoio das entidades envolvidas. Diversas razões comprometeram, sobremaneira, seu objetivo, que ser ia a melhoria da qualidade de vida urbana de 60% da população de Belém. Adotou-se a abordagem de avaliação da qualidade de vida, através da construção de um índice capaz de identificar e mensurar os níveis de carência ou de satisfação das necessidades sociais da região, questionando-se quanto ao atendimento das expectativas da população. Este índice foi obtido por indicadores coletados através de entrevistas domiciliares semi-estruturadas em três subáreas do projeto que apresentavam assentamentos informais e no Paraíso dos Pássaros, área construída para abrigar os habitantes remanejados pelo projeto de macrodrenagem, contendo cerca de 2000 famílias. Esta investigação é importante para que se conheçam os reais efeitos das ações e intervenções públicas, como é o caso do PMU, sobre os moradores das áreas atingidas. Espera-se que o índice proposto subsidie decisões técnicas e políticas em matéria de planejamento e gestão urbana para a área de estudo e à definição de prioridades espaciais e setoriais para a intervenção urbana, possibilitando uma distribuição mais eficiente e justa dos recursos públicos, e favorecendo a melhoria sustentada da qualidade de vida urbana. Este trabalho procura contribuir para o estabelecimento de critérios para a tomada de decisão, definição de prioridades de ações e investimentos urbanos e, em especial, à formulação de políticas públicas de combate à exclusão social.

SMARTDIAB: a communication and information technology approach for the intelligent monitoring, management and follow-up of type 1 diabetes patients

SMARTDIAB is a platform designed to support the monitoring, management, and treatment of patients with type 1 diabetes mellitus (T1DM), by combining state-of-the-art approaches in the fields of database (DB) technologies, communications, simulation algorithms, and data mining. SMARTDIAB consists mainly of two units: 1) the patient unit (PU); and 2) the patient management unit (PMU), which communicate with each other for data exchange. The PMU can be accessed by the PU through the internet using devices, such as PCs/laptops with direct internet access or mobile phones via a Wi-Fi/General Packet Radio Service access network. The PU consists of an insulin pump for subcutaneous insulin infusion to the patient and a continuous glucose measurement system. The aforementioned devices running a user-friendly application gather patient's related information and transmit it to the PMU. The PMU consists of a diabetes data management system (DDMS), a decision support system (DSS) that provides risk assessment for long-term diabetes complications, and an insulin infusion advisory system (IIAS), which reside on a Web server. The DDMS can be accessed from both medical personnel and patients, with appropriate security access rights and front-end interfaces. The DDMS, apart from being used for data storage/retrieval, provides also advanced tools for the intelligent processing of the patient's data, supporting the physician in decision making, regarding the patient's treatment. The IIAS is used to close the loop between the insulin pump and the continuous glucose monitoring system, by providing the pump with the appropriate insulin infusion rate in order to keep the patient's glucose levels within predefined limits. The pilot version of the SMARTDIAB has already been implemented, while the platform's evaluation in clinical environment is being in progress.

OUT-OF-STEP DETECTION BASED ON ZUBOV’S APPROXIMATION BOUNDARY METHOD

Disturbances in power systems may lead to electromagnetic transient oscillations due to mismatch of mechanical input power and electrical output power. Out-of-step conditions in power system are common after the disturbances where the continuous oscillations do not damp out and the system becomes unstable. Existing out-of-step detection methods are system specific as extensive off-line studies are required for setting of relays. Most of the existing algorithms also require network reduction techniques to apply in multi-machine power systems. To overcome these issues, this research applies Phasor Measurement Unit (PMU) data and Zubov’s approximation stability boundary method, which is a modification of Lyapunov’s direct method, to develop a novel out-of-step detection algorithm. The proposed out-of-step detection algorithm is tested in a Single Machine Infinite Bus system, IEEE 3-machine 9-bus, and IEEE 10-machine 39-bus systems. Simulation results show that the proposed algorithm is capable of detecting out-of-step conditions in multi-machine power systems without using network reduction techniques and a comparative study with an existing blinder method demonstrate that the decision times are faster. The simulation case studies also demonstrate that the proposed algorithm does not depend on power system parameters, hence it avoids the need of extensive off-line system studies as needed in other algorithms.

As consequências da não elaboração do Plano de Mobilidade Urbana na vida de munícipes com deficiência

O Plano de Mobilidade Urbana (PMU) pretende melhorar as condições em que se realizam os deslocamentos nas cidades, observando a acessibilidade para pessoas com deficiência. O PMU representa um avanço rumo à inclusão e um salto na qualidade de vida dos 45,6 milhões de brasileiros que possuem deficiência, uma vez que torna mais fácil ou até mesmo possível a circulação no espaço urbano e consequentemente o acesso a todos os bens e serviços que este oferece. Esta pesquisa objetiva avaliar os impactos negativos que a não elaboração do PMU pode gerar na vida de citadinos com deficiência e o quanto estes impactos podem comprometer o desenvolvimento sustentável das Cidades. Apenas 30% dos municípios brasileiros elaboraram o PMU no prazo estabelecido (abril/2015). Quando pessoas com deficiência nascem e crescem em regiões que não primam por sua inclusão, elas terão suas oportunidades de crescimento pessoal e profissional, comprometidas devido a ausência de acessibilidade, ao baixo acesso à saúde, à educação, ao emprego, à cultura e ao lazer. Por não desfrutarem de serviços e oportunidades, os citadinos com deficiência são reduzidos ao isolamento e os Municípios deixam de aproveitar fatia do potencial humano que poderia contribuir para seu sustentável desenvolvimento.

Development of hardware in the loop real-time control techniques for hybrid power systems involving distributed demands and sustainable energy sources

The future power grid will effectively utilize renewable energy resources and distributed generation to respond to energy demand while incorporating information technology and communication infrastructure for their optimum operation. This dissertation contributes to the development of real-time techniques, for wide-area monitoring and secure real-time control and operation of hybrid power systems. ^ To handle the increased level of real-time data exchange, this dissertation develops a supervisory control and data acquisition (SCADA) system that is equipped with a state estimation scheme from the real-time data. This system is verified on a specially developed laboratory-based test bed facility, as a hardware and software platform, to emulate the actual scenarios of a real hybrid power system with the highest level of similarities and capabilities to practical utility systems. It includes phasor measurements at hundreds of measurement points on the system. These measurements were obtained from especially developed laboratory based Phasor Measurement Unit (PMU) that is utilized in addition to existing commercially based PMU’s. The developed PMU was used in conjunction with the interconnected system along with the commercial PMU’s. The tested studies included a new technique for detecting the partially islanded micro grids in addition to several real-time techniques for synchronization and parameter identifications of hybrid systems. ^ Moreover, due to numerous integration of renewable energy resources through DC microgrids, this dissertation performs several practical cases for improvement of interoperability of such systems. Moreover, increased number of small and dispersed generating stations and their need to connect fast and properly into the AC grids, urged this work to explore the challenges that arise in synchronization of generators to the grid and through introduction of a Dynamic Brake system to improve the process of connecting distributed generators to the power grid.^ Real time operation and control requires data communication security. A research effort in this dissertation was developed based on Trusted Sensing Base (TSB) process for data communication security. The innovative TSB approach improves the security aspect of the power grid as a cyber-physical system. It is based on available GPS synchronization technology and provides protection against confidentiality attacks in critical power system infrastructures. ^

Suoritusmittauksen toteuttaminen organisaation lattiatasolla – Case: Vähittäiskauppaketju Simo Oy

Suoritusmittaus on yleisesti käytetty johdon ohjauskeino, jonka avulla yrityksen strategian ja tärkeimpien tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Pelkkä toteutuneen tulostason seuranta ei kuitenkaan riitä kehittämään yrityksen liiketoimintaa, vaan suoritusmittauksen tulosten tulisi heijastua myös yrityksen päivittäiseen toimintaan. Monesti suoritusmittausinformaatio on vain yrityksen ylemmän johdon käytettävissä, vaikka aiemmassa tutkimuksessa suoritusmittauksen hyödyt on havaittu selkeimmin niissä organisaatioissa, jotka ovat jalkauttaneet suoritusmittauksensa organisaation lattiatasolle asti. Mikäli lattiatason työntekijät kokevat suoritusmittauksen mahdollistavan paremman suoritustason, auttaa se koko organisaation suoritustason kehittämisessä. Tietotekniikassa tapahtuneet kehitysaskeleet, kuten BI-järjestelmien kehittyminen, ovat mahdollistaneet myös suoritusmittausjärjestelmien kehittymisen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan BI-järjestelmän avulla toteutettua suoritusmittausta ja sen mahdollistavia vaikutuksia organisaation lattiatasolla. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja se toteutettiin toiminta-analyyttisena tapaustutkimuksena suomalaisessa vähittäiskauppaketjussa. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden ja täydellisesti osallistuvan havainnoinnin avulla. Case-yrityksen johto oli kehittänyt suoritusmittausjärjestelmän Qlikview BI-järjestelmän avulla ja jalkauttanut mittauksen organisaation alimmalle tasolle, eli yksittäisiin myymälöihin, päivittäisten suoritusmittausraporttien muodossa. Tutkimuksessa analysointiin aiemman kirjallisuuden pohjalta suoritusmittauksen suunnittelu-, kehitys- ja jalkautusprosessia sekä sitä, miten suoritusmittausta käytetään ja miten se koetaan yrityksen lattiatasolla. Tutkimuksessa havaittiin, että case-yrityksen tapauksessa suoritusmittaukseen käytettävän järjestelmän rooli oli suoritusmittauksen kehittämisvaiheessa tärkeämpi kuin aihealueen aiemmassa tutkimuksessa on esitetty. Suoritusmittauksen jalkauttamisvaiheessa BI-järjestelmän rooli oli kriittinen, sillä yhtä laajamittaisen suoritusmittauksen toteuttaminen ja raportoinnin automatisoiminen ei olisi ollut mahdollista ilman järjestelmän tukea. Aiemmin on esitetty, että lattiatason työntekijöiden tulisi osallistua suoritusmittareiden kehittämiseen, jotta niiden mahdollistavien ominaisuuksien esiintuominen helpottuisi, mutta case-yrityksessä suoritusmittaus koettiin pääosin mahdollistavaksi, vaikka mittaristo oli yrityksen johdon suunnittelema, ja käytetty järjestelmä diagnostinen. Mittaus koettiin mahdollistavana, sillä se oli helposti saatavilla ja työntekijät kokivat, että oma toiminta heijastuu suoraan suoritusmittareiden tuloksiin