Perfect Parents: Portrayals of Parenthood in Advertising

Mainonnalla ei myydä kuluttajille ainoastaan tuotteita ja palveluita vaan myös kuvaa täydellisestä elämästä. Lapsen saaminen on suuri muutos elämässä ja tällaisessa muutosvaiheessa ihminen voi olla altis sille, kuinka vanhemmuus esitetään mainoksissa. Mainonta rakentaa osaltaan versiota todellisuudesta uusille vanhemmille. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka vanhemmuutta kuvataan mainonnassa. Mainokset 24:stä kahden eri pienten lasten vanhemmille suunnatun aikakauslehden numerosta tutkittiin. Näistä 71 mainoksen lopullista otantaa tarkasteltiin tarkemmin. Vanhemmuuden kuvaa tutkittiin sisältöanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Mainonnan elementtejä ja sukupuolien esittämisen eroja tarkasteltiin. Tutkimuksen vahvistamiseksi seitsemää mainonnan kohderyhmään kuuluvaa pienten lasten vanhempaa haastateltiin ja haastateltavien mielikuvaa vanhemmuuden esittämisestä verrattiin mainontaan. Mainoksista löydettiin kuusi eri vanhemmuuden diskurssia. Täydellisen vanhemman kuva rakentui melko kapeaksi, sillä suurin osa vanhemmista mainoksissa kuului samaan ikäluokkaan, oli ulkonäöltään samankaltaisia ja teki samoja asioita. Äidit dominoivat mainontaa selvästi ja sukupuoliroolien erot olivat selviä. Vanhemmille suunnattu mainonta luottaa vahvasti kuviin lapsista ja vaarana onkin, ettei mainonta erotu journalistisesta sisällöstä vanhemmuutta käsittelevissä aikakauslehdissä.

Pragmatic competence of Finnish learners of English: Meaning in interaction in secondary and upper secondary schools

Tutkin pro gradu -tutkielmassani englannin kielen oppijoiden pragmaattista kompetenssia. Tarkoitukseni oli selvittää, miten suomalaiset yläkoululaiset ja lukiolaiset osaavat käyttää englannin kieltä erilaisissa kommunikaatiotilanteissa. Tutkielmani voidaan sijoittaa välikielen pragmatiikan tutkimukseen. Halusin selvittää, millä tasolla suomalaisten oppijoiden pragmaattinen kompetenssi on ja kehittyykö se yläkoulun ja lukion välillä. Lisäksi tutkin, vaikuttavatko oppimisympäristö ja oppimismahdollisuudet oppijoiden kykyyn käyttää englannin kieltä. Toisin sanoen vertasin englantipainotteisilla luokilla olevia oppilaita formaalin opetuksen oppijoihin sekä tutkin, vaikuttavatko englanninkieliset vapaa-ajan aktiviteetit ja oppijoiden mahdolliset oleskelut englanninkielisissä maissa heidän pragmaattiseen kompetenssiinsa. Tutkimukseni kohderyhmä koostui yläkoulun kahdeksasluokkalaisista ja lukion toisen vuosikurssin opiskelijoista. Testasin neljä eri ryhmää, joissa oli sekä formaalissa opetuksessa olevia oppijoita (yksi ryhmä kahdeksasluokkalaisia ja yksi ryhmä toisen vuosikurssin opiskelijoita) että kielipainotteisten luokkien oppijoita (yksi ryhmä kahdeksasluokkalaisia ja yksi ryhmä toisen vuosikurssin opiskelijoita). Arvioin kohderyhmäni pragmaattista kompetenssia monivalintatestillä, jossa testattiin oppijoiden kykyä käyttää ja ymmärtää implikaatioita, tilannekohtaisia rutiineja sekä puheakteja. Taustakysymysten avulla selvitin, kuinka usein oppijat käyttivät englantia vapaa-aikanaan ja olivatko he vierailleet englanninkielisissä maissa. Tutkimustulokseni osoittavat, että suomalaisten yläkoululaisten ja lukiolaisten pragmaattinen kompetenssi oli korkea. Pragmaattinen kompetenssi kehittyi kahdeksasluokkalaisten ja lukion toisen vuosikurssin välillä. Kehitys oli suurempaa formaalissa opetuksessa kuin kielipainotteisilla luokilla. Englantipainotteisilla luokilla olevat oppilaat suoriutuivat testistä paremmin kuin formaalin opetuksen oppilaat. Tosin erot olivat tilastollisesti merkitseviä vain yläkoulussa. Tutkimuksessani siis päättelin, että vieraskielinen opetus vaikutti enemmän nuorempiin oppijoihin. Eri oppimismahdollisuudet osoittautuivat haastaviksi analysoida. Tulokset osoittivat, että vain englanninkielisessä maassa oleskelulla oli vaikutusta oppijoiden pragmaattiseen kompetenssiin. Kysyttäessä vapaa-ajan aktiviteettien merkitystä oppijat kuitenkin kertoivat, että ne auttoivat heitä testiin vastaamisessa enemmän kuin englanninopetuksessa käydyt asiat. Kouluissa tulisikin jatkossa painottaa yhä enemmän vuorovaikutteista kieltenopetusta.

Hazard Risk Management in Large Nordic Companies' Operations in Russia

The objective of this research was to describe how Nordic companies manage hazard risks in their operations in Russia and how the local business environment is considered to affect the hazard risks. Research methods used in this research were literature review and expert interviews. Twelve Nordic industrial companies operating in different fields of industry were interviewed. Large Nordic companies typically guide risk management centralized from the parent company on behalf of the whole company group and the risk management standards and policies are integrated in all subsidiaries. Parent companies typically control hazard risk management in Russia by regular risk management reporting, auditing the Russian sites and by training local managers and employees to risk management work. Many companies have experienced several losses in the first years of operating in Russia before the risk management policies have been implemented in Russian subsidiaries. The companies have learned to take local characteristics better into account by experience and most companies are quite satisfied with their current risk management standards in Russia. The interviews indicate that companies experience especially the poor quality of infrastructure, some features in Russian organizational culture and high level of criminality to increase hazard risks in Russia. However, understanding these features and risks in the business environment makes the management of these risks possible. Risks related to infrastructure can be managed in advance by decreasing dependencies of infrastructure and considering the infrastructure quality already when planning the business operations. Also good local network is often considered critical in order to overcome the complications related to infrastructure. Russian personnel has typically different attitude towards risk management than Nordic personnel and neglecting safety and maintenance and concealing losses is more typical in Russia. By training and guiding the local personnel risk management and safety work and desired ways of actions these risks can be decreased. Criminality risks are often managed to certain extent by investing in security, increasing supervising and paying attention to reliability of the employees and other interest groups of the company.

Henkilöstökonsulttien kokemuksia vastuusta – Narratiivinen tutkimus konsulttien kokemasta vastuusta työssään henkilöstöpalveluyrityksessä

Tässä tutkimuksessa yhdistyy kaksi ajankohtaista tutkimuskohdetta: henkilöstöpalveluala sekä vastuullisuus. Tutkimuksen näkökulma on yksilölähtöinen, sillä organisaation toiminnan kannalta jokaisen yksilön työskentelyllä on merkitystä. Myös yksilöllisyys ja ainutkertaisuus on tärkeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja tuottaa syvällisempää tietoa siitä, miten henkilöstökonsultit kokevat vastuun ja vastuullisuuden työssään henkilöstöpalvelualalla, mitä vastuu heille merkitsee ja millaisia tuntemuksia se heissä herättää. Henkilöstöpalveluala on ajankohtainen, sillä alan yritykset ovat kohonneet Suomessa merkittäviksi työllistäjiksi ja palveluntarjoajiksi viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Yleisimmät henkilöstöpalvelualan palvelut ovat henkilöstövuokraus ja työvoiman rekrytointi, joihin tässäkin tutkimuksessa keskitytään. Vastuullisuuskeskustelu puolestaan on jatkunut liiketaloustieteissä vilkkaana jo 1980-luvulta lähtien. Tutkimuksen lähtökohtana on narratiivinen tutkimustapa, joka soveltuu hyvin kokemustutkimukseen. Narratiivista tutkimustapaa voidaan tutkijasta riippuen soveltaa eri tavoin. Tässä tutkimuksessa narratiivisuudella eli tarinallisuudella on monta eri roolia. Se nähdään sekä tapana jäsentää tietoa ja kokemuksia mielissämme että tapana tuoda kokemukset sosiaalisesti ymmärrettäviksi. Sen lisäksi 12 haastattelun tutkimusaineisto nähdään narratiivisesti, ja analyysivaiheessa aineistosta muokataan narratiivisen tyypittelyn avulla neljä henkilöstökonsulttityyppiä: Tyypillinen Tyyne, Tunteilematon Tuomas, Ihmisläheinen Ismo ja Sooloileva Sofia. Näitä henkilöstökonsulttityyppejä tulkitaan aineistolähtöisesti, jotta olisi mahdollista tavoittaa haastateltavien kokemukset pakottamatta niitä mihinkään ennalta määriteltyyn teoreettiseen viitekehykseen. Tulkinnan apuvälineinä käytetään Kohlbergin moraalisen kehityksen teoriaa sekä Harrén moraalijärjestystä. Vastuukokemuksista nostetaan esiin ne merkitykset, jotka henkilöstökonsultit vastuuseen liittävät. Sen lisäksi vastuukokemuksia tuodaan esiin konkreettisia työtilanteita kuvaavien esimerkkien avulla. Kaikki neljä henkilöstökonsulttityyppiä pitivät omaa työskentelyään vastuullisena. Heidän käsityksensä vastuullisesta työskentelystä henkilöstöpalvelualalla kuitenkin erosivat toisistaan merkittävästi ja olivat jopa ristiriidassa keskenään. Jokaiselle yhteisiä vastuuseen liitettyjä merkityksiä olivat lainsäädännön noudattaminen, avoimuus ja rehellisyys. Sen sijaan erot henkilöstökonsulttien kokemuksissa syntyivät siitä, pitäisikö lainsäädäntöä ja henkilöstöpalvelualan normeja noudattaa orjallisesti vai ei, miten yritysasiakkaisiin ja työntekijäasiakkaisiin tulisi suhtautua, ja saako työasioihin vaikuttaa tunteet ja arvomaailma vai ainoastaan järki ja faktat. Henkilöstökonsulttityypit näkivät vastuun pääasiassa positiivisena, motivaatiota ja hehkua työhön lisäävänä. Joskus vastuu voi olla myös raskas. Vastuu jakautui henkilöstökonsulttien kokemuksissa muun muassa työroolista kumpuaviin käytännön vastuisiin sekä identiteetistä kumpuavaan moraaliseen vastuuseen.

Luotolla vai ilman? Kulutusluoton vaikutus kulutusasenteisiin

Nyky-yhteiskuntaa voidaan kuvata kulutusyhteiskunnaksi, jossa luotto on yksi kulutuksen rahoitusmuoto muiden joukossa. Luotosta on tullut yleinen ja tavanomainen maksuväline rahoittaa hankintoja. Sillä voidaan tyydyttää hetkittäisiä kulutustarpeita tai lisätä henkilökohtaista elintasoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko kulutusluotolla vaikutusta kulutusasenteisiin. Tutkimuskohteena ovat kulutusluottoa käyttävät henkilöt, joiden kulutusasenteita verrataan kulutusluottoa käyttämättömiin henkilöihin. Kulutusluotollisilla henkilöillä oletetaan olevan erilaiset kulutusasenteet muihin henkilöihin nähden. Teoreettinen viitekehys taustoittaa suomalaisen luottomarkkinoiden syntyä, kotitalouksien velkaantuneisuutta ja kulutusluottoja. Lisäksi syvennytään sosiologien näkemyksiin luotosta, tutkijoiden tulkintoihin kulutusilmapiiristä ja kuluttajien asenneympäristöstä. Tutkimusaineistona käytetään vuosina 1999, 2004 ja 2009 kerättyä postikyselyaineistoa, jossa tutkitaan suomalaista elämäntapaa ja kulutusta. Kyseessä on kolmelle poikkileikkausaineistolle perustuva kvantitatiivinen vertailututkimus. Tässä tutkimuksessa kahden ryhmän kulutusasenteiden vertailuun käytetään varianssianalyysia ja keskiarvovertailua. Tuloksista käy ilmi, että kulutusluottoa käyttävillä henkilöillä on erilainen suhtautuminen kuluttamiseen kuin muilla vastaajilla. Kulutusluottoa käyttävillä oli kuluttamisesta ja heräteostoksista myönteisempi kuva kuin muilla henkilöillä. Lisäksi kulutusluottoa käyttävät väittivät säästävän muita vastaajia vähemmän, mutta halusivat kuitenkin välttää velkaa enemmän kuin muut vastaajat. Taustamuuttujista erityisesti iällä ja sukupuolella oli merkitystä suhtautumisessa kuluttamiseen. Nuoremmilla vastaajilla ja naisilla oli hieman myönteisempi asenne kuluttamiseen kuin muilla. Voidaan pohtia, johtuuko kulutusluottoa käyttävien ja käyttämättömien vastaajien väliset erot asenteissa nimenomaan kulutusluotosta vai jostain aikaisemmasta kokemuksesta tai opitusta tekijästä, joka myöhemmin ohjaa kulutusluoton käyttöön. Nykyisin puhutaan muun muassa taloudellisen kasvatuksen merkityksestä.

Erilaisuuden johtaminen suomalaisessa johtamiskulttuurissa: johtohenkilöiden näkemyksiä erilaisuudesta ja monikulttuurisuudesta Suomessa

Tässä tutkimuksessa käsitellään erilaisuutta ja erilaisuuden johtamista Suomen organisaatioympäristössä, ja sen tarkoituksena on valaista suomalaisten johtohenkilöiden näkemyksiä erilaisuuteen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan niitä muutoksia ja reaktioita, joita viimeaikaiset muutokset väestörakenteessa ovat aiheuttaneet organisaatioiden toiminnassa ja niiden henkilöstöratkai-suissa. Tutkimuksen aihe on tutkimuksen syntyhetkellä ajankohtainen ja kytkeytyy lukuisiin kansainvälisesti merkittäviin muutoksiin, jotka ovat seuranneet globalisaatiosta ja markkinoiden avaamisesta kilpailulle. Itse erilaisuuden johtaminen juontaa juurensa lainsäädännöstä ja erityisesti amerikkalaisista, britannialaisista ja australialaisista syrjinnän kieltävistä laeista. Suomessa sen historia on ollut samankaltainen, mutta kehitys on ollut jonkin verran hitaampaa. Tutkittava ilmiö, erilaisuus, on luonteeltaan relativistinen ja kytkeytyy vahvasti siihen ympäristöön, jossa sitä tutkitaan. Tästä syystä tähän tutkimukseen valittiin laadullinen tutkimusote, joka mahdollistaa tutkittavan ilmiön lähestymisen haastateltavien henkilöiden näkökulmasta. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta henkilöä, joista viisi toimi yrityssektorilla ja yksi julkishallinnon puolella. Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaastatteluina ja saatu aineisto teemoiteltiin ja sitä käsiteltiin induktiivisesti ja teorialähtöisesti. Käytetty analyysimenetelmä oli siis induktiivinen teema-analyysi, jonka avulla arvioitiin eri haastatteluiden yhtäläisyyksiä teemoittain sekä syntyneen teemoitellun kokonaisaineiston yhteyttä erilaisuuden johtamisen teoriaan. Suomessa erilaisuus nähdään organisaatioiden tasolla laajemmin kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja molemmissa on vallalla vahva liiketoimintalähtöisyys. Julkisessa keskustelussa esiin nousevat tavallisesti näkyvimmät erot, kun taas organisaatioissa paneudutaan tekijöihin, jotka vaativat huomiota arjen johtamistyössä. Erilaisuuteen ei organisaatioissa suhtauduta järin järjestelmällisesti tai strategisesti, vaan niiden voidaan katsoa vasta heränneen erilaisuuden johtamisen tarpeellisuuteen. Pidemmällekin jalostuneita organisaatioita on ja ne löytyvät pääasiassa aloilta, joilla ulkomaalaisen työvoiman tarve on keskimääräistä suurempaa. Tämäkin osoittaa liiketalousnäkökulman merkityksen ja tukee aikaisempien tutkijoiden vastaavanlaisia havaintoja. Suomessa on meneillään muutos erilaisuuden käsittelyssä. Rekrytointi- ja lakiasioita painottavasta suhtautumisesta ollaan siirtymässä kohti strategisempaa, henkilöstön erityispiirteet huomioivaa lähestymistapaa. Tasa-arvokysymyksiin keskittyvä näkemys hallitsee edelleen käytäntöjen puolella, mutta yksilölliset näkökulmat huomioiva ja organisatoriseen oppimiseen pyrkivä lähestymistapa on nousemassa esiin.

Vinka-simulaattorin käyttö osana alkeislentokoulutusta

Simulaattoreita käytetään erilaisten asioiden harjoitteluun useilla aloilla, joissa varsinaisen laitteen käyttäminen on kallista tai sisältää riskitekijöitä. Simulaation hyödyntäminen harjoittelun tukena on yleistä etenkin lentokoulutuksessa. Ilmavoimissa simulaattoreita hyödynnetään koulutuksen tukena lähes jokaisen konetyypin yhteydessä. Alkeiskoulukone Vinkan simulaattorit uudistettiin vuonna 2009 vastaamaan Ilmavoimien vaatimuksia alkeislentokoulutuksen osalta. Alkeislentosimulaattorin tulee mahdollistaa laaja-alainen perussekä mittarilentämisen harjoittelu. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten uusi simulaattori ja sen ympärille luotu lentokoulutusohjelma toimivat käytännössä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu alkeislentokoulutuksessa käytettävän Vinkasimulaattorin ympärille. Simulaattoria tarkastellaan Ilmavoimien vaatimusten, Vinkasimulaattoria käyttävien lennonopettajien käyttäjäkokemusten sekä simulaattorikoulutusta käsittelevien teoriapohjaisten mallien valossa. Ilmavoimien vaatimukset alkeislentosimulaattorin osalta koostettiin lentokoulutusohjelmista, aiemmista tutkimuksista sekä koulutusta suunnittelevilta lennonopettajilta. Käyttäjäkokemukset kerättiin haastattelemalla neljää alkeislentokoulutuksen parissa työskentelevää lennonopettajaa. Teoriapohjaiset mallit muodostettiin simulaattorikoulutusta käsittelevistä tutkimuksista sekä kirjallisuudesta aineistopohjaisen sisällönanalyysin avulla. Tutkielma noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita, koska ne soveltuvat hyvin kokonaisvaltaisen kuvan luomiseen tutkittavasta ilmiöstä. Haastattelujen perusteella lennonopettajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä simulaattoriin ja sen katsotaan soveltuvan alkeislentokoulutuksen tarpeisiin. Suurimmat erot simulaattorin ja oikean koneen välille syntyvät simulaattorin avonaisesta ohjaamoratkaisusta, visuaalijärjestelmästä sekä ohjaintunnosta. Simulaattorikoulutus on suunniteltu tiiviiksi kokonaisuudeksi muun lentokoulutuksen yhteyteen ja simulaattoriharjoitukset vastaavat sisällöiltään pitkälti varsinaisia lentoja. Tutkimustulosten perusteella alkeislentokou lutuksen osana käytettävä simulaattorikoulutus vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Simulaattori on rakenteelliselta toteutukseltaan low cost - mallin mukainen ja mahdollistaa laaja-alaisen perus- sekä mittarilentämisen harjoittelun. Simulaattorin käyttö on suunniteltu tiiviiksi osaksi alkeislentokoulutusta. Simulaattorilennot on kuvattu lentokoulutusohjelmiin tarkasti, mutta sisällön päivitystahti voisi olla nykyistä nopeampi. Simulaattorilentojen määrää voisi lisätä kuitenkaan karsimatta oikealla koneella lennettäviä lentoja. Nykyiset simulaattoreille varatut tilat soveltuvat käyttöön melko hyvin, vaikka ne ovat osoittautuneet hieman ahtaiksi. Ohjaussauvan keinotunto ei vastaa oikeaa konetta. Se soveltuu kuitenkin nykytilassaankin lentokoulutusohjelmissa kuvattujen asioiden harjoitteluun.

Maahanmuuttajiin suhtautuminen : johtajan vaikutusmahdollisuudet alaistensa asenteisiin

Tämän tutkielman tarkoituksena oli vastata asetettuun päätutkimusongelmaan sekä perehdyttää tutkielman tekijä aihepiiriin ja luoda riittävä kokonaiskuva tutkittavasta aihealueesta. Tutkielman tutkimusongelman ja tutkimuskysymysten asettelulla oli tarkoitus myös edesauttaa aihetta syventävän jatkotutkimuksen tekemistä myöhemmin. Tämän tutkielman päätutkimusongelma oli, miten kadetit suhtautuvat maahanmuuttajiin. Tutkielman alatutkimuskysymykset olivat: Mitä on rasismi ja syrjintä ilmiönä? sekä miten johtaja voi vaikuttaa alaistensa asenteisiin? Tutkielman aineistonkeruumetodina käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Löydettyä aineistoa ja materiaalia on analysoitu tukeutuen sisällönanalyysiin menetelmänä. Kadettien suhtautumisen tutkimisessa pääaineistona on käytetty vuonna 2006 ja 2007 kadeteille suoritettua kyselyä sekä muita asenne tutkimuksia. Syrjintään ja rasismiin perehdyttäessä käytettiin tutkimusaineistona maahanmuuttoa, maahanmuutto vastaisuutta, syrjintää ja rasismia käsitteleviä teoksia ja tutkimuksia. Teokset pyrittiin valitsemaan mahdollisimman kattavasti eri näkökulmia lähestyen. Asennetta ja asennemuutosta tutkittiin erilaisten sosiaalipsykologiaa, johtamista ja asennemuutosta käsittelevien teoreettisten teosten kautta. Kadetteja verrattaessa valtaväestöön on kadettien suhtaut uminen maahanmuuttajiin jonkin verran kielteisempää. Kadettien suhtautuminen asemoitui kielteisyydessään poliisien ja rajavartioiden kanssa samalle tasolle. Verrattaessa kadetteja muihin verrokkiryhmiin, kuten muiden alojen opiskelijoihin, olivat erot suhtautumisessa varsin suuria. Varsinaisia syitä kadettien negatiivisempaan suhtautumiseen ei pystytä osoittamaan. Poliisien ja rajavartijoiden kielteinen suhtautuminen johtui pääsääntöisesti negatiivisista kohtaamiskokemuksista maahanmuuttajan ollessa asiakkaana. Kadettien kohdalla kielteiset asiakaslähtöiset kohtaamiskokemukset eivät yksiselitteisesti selitä kielteisemmän suhtautumisen syytä. Merkillepantavinta oli kuitenkin se, että vajaa neljännes kadeteista uskoi varusmiehen maahanmuuttajataustan vaikuttavan esimerkiksi koulutusvalintoihin varusmiespalveluksen aikana. Syrjinnästä oli saatu myös viitteitä puolustusvoimien sosiaalikuraattoreille teetetyn kyselyn perusteella. Monimuotoisuuden lisääntyessä voi syntyä henkilöstön välille ristiriitoja, joihin johtajan on kyettävä puuttumaan. Arkipäivän esimiestoiminnassa kysymys on ennen kaikkea erilaisuuden hyväksymisestä. Kaikkiin ihmisiin suhtaudutaan oikeudenmukaisesti ja asiallisesti sotilasorganisaation asettamien rajojen puitteissa.

Kunnan optimikoko Suomessa

Tämän diplomityön päätavoitteena on tutkia voidaanko kunnille löytää optimaalinen kokoluokka Suomessa. Työn muita tavoitteita on tutkia voidaanko vastaava optimikoko löytää myös kahdelle kunnan tehtävistä, joiksi tässä tutkimuksessa on valittu sosiaali- ja terveystoimi sekä perusopetus. Lisäksi työssä tutkitaan miten paljon maakuntien välillä on tehokkuuseroja. Tutkimusmenetelminä on käytetty laskelmia, case -analyysiä, tilinpäätösanalyysiä ja tilastollisia menetelmiä. Työssä tehokkuutta mitattiin neljällä osa-alueella, jotka olivat tehokkuus toimintakatteen suhteen, tehokkuus toimintakustannusten suhteen, sosiaali- ja terveystoimen tehokkuus sekä perusopetuksen tehokkuus. Optimikoon määrityksien yhteydessä saatuihin tehokkuuslukuihin yhdistettiin kuntakohtaiset toimintaympäristötekijät kuten työttömyys ja väestön ikäjakauma. Työn lopputulos oli, että kunnan optimikoko Suomessa olisi noin 35 tuhatta asukasta, mutta erot välillä 25-40 tuhatta asukasta olivat pienet. Kustannustietojen perusteella kaikkein tehottomin kuntakokoluokka oli alle 3 tuhannen asukkaan kuntakoko, mutta toimintaympäristötekijöiden huomioimisen jälkeen kaikkein tehottomimmaksi osoittautui suurimmat yli 120 tuhannen asukkaan kunnat.

Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 : Toimintatilastot

Julkaisu sisältää yleisten kirjastojen kuntakohtaisia tilastoja vuodelta 2009. Toimintaa kuvaavia tilastoja on esitetty myös maakunnittain, läänialuejaolla ja koko Suomen lukuina sekä verrattu tilannetta aikaisempiin vuosiin. Tilastoaineisto on vuodelta 2009, joka oli viimeinen Itä-Suomen lääninhallituksen toimintavuosi ja siksi tässä julkaisussa käytetään läänialuejaolla olevaa tarkastelua. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus perustettiin 1.1.2010 ja siellä hoidetaan laajennetulla toimialueella Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastotoimen valtion aluehallinto. Vuonna 2009 Itä-Suomen läänissä oli 54 kuntaa, joissa oli 106 kirjastoa ja 26 kirjastoautoa. Kirjastojen hallinnollisia muutoksia tai uusia seutukirjastojen perustamisia ei tapahtunut, mutta kolme kuntaa liittyi toiseen kuntaa ja kuntien määrä väheni kolmella. Itä-Suomen läänissä oli vuonna 2009 hallinnollisesti yhteisiä kirjastolaitoksia viisi kappaletta ja Mikkelin seudulla kuntien kahdenkeskisiä sopimuksia viidellä kunnalla, kaikkiin näihin kuului yhteensä 19 kunnankirjastoa. Kirjastojen lainaus ja kävijämäärät ovat olleet viime vuosina pienessä laskussa, mutta verkkokäyntien määrä on lisääntynyt paljon. Aukiolotuntien määrä ja kirjastoautopysäkkien määrä vähenivät. Kirjaston palkkaaman henkilöstön määrä väheni, samoin henkilöstömenot vähenivät. Tällä on ollut suora vaikutus kirjastojen aukiolotuntien vähenemiseen ja fyysisten käyntien vähenemiseen. Aineiston hankintamäärät kappaleina ja rahamääränä lisääntyivät. Vuosien 2008 ja 2009 välillä yleisten kirjastojen toimintaa kuvaavissa luvuissa ei tapahtunut suuria muutoksia lääni- ja maakuntatasolla. Kuntien väliset erot olivat kuitenkin melko suuret.

Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä 2010-2011

Tällä tutkimuksella haettiin tietoa tienkäyttäjien tyytyväisyydestä pohjoiseen tieverkostoon Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Norjan ja Luoteis-Venäjän alueilla. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin kymmenellä eri rajanylityspaikalla ja keruumenetelmänä käytettiin informoitua kyselyä, eli haastattelija jakoi kyselylomakkeen vastaajalle ja oli mukana opastamassa vastaajaa tarvittaessa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sekä ammattimaiset että yksityiset tienkäyttäjät, joista kesätutkimukseen vastasi 827 henkilöä ja talvitutkimukseen 862 henkilöä eli tutkimuksen kokonaisotos oli 1689 henkilöä. Kesäkunnossapidon kohdalla maakohtaiset erot olivat säilyneet selvinä ja osin jopa lisääntyneet entisestä. Suomen osalta asiakastyytyväisyyden taso on hienoisessa laskussa ja ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden aikana Suomi jäi keskiarvolla mitattuna hieman Ruotsia heikommaksi. Kriittisimpiä olivat suomalaiset ja ruotsalaiset tienkäyttäjät, jotka arvioivat kokonaisuutena Suomen pohjoisen tieverkon kesäkunnossapitoa arvosanalla 3,0. Positiivisimmin kesäkunnossapitoa arvioivat venäläiset, jotka antoivat kokonaisuudelle arvosanan 4,6. Norjalaiset arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon hyvälle tasolle (3,3). Ruotsin pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon tasoa koskevat arviot ovat jatkaneet positiivista kehitystä ja kokonaisuudessaan Ruotsin tieverkkoa koskevat arviot ohittivat nyt ensimmäistä kertaa Suomen vastaavat arviot. Ruotsin kunnossapitoa pidetään kohtalaisen hyvänä. Norjan pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon taso on kohtalainen ollen samalla tasolla kuin vuosien 2000 ja 2005 tutkimuksissa. Venäjän pohjoisen tieverkon kesäkunnossapito arvioitiin kokonaisuutena edelleen huonohkoksi. Talvikunnossapidon tasossa muutokset ovat kokonaisuutena varsin pieniä ja pitkälti samansuuntaisia kuin kesäkunnossapidon osalta. Käytännössä tyytyväisyys Suomen talvikunnossapitoon on heikentynyt eniten, mutta Suomi on pysynyt edelleen kärkisijalla. Suomen pohjoisen tieverkon talvikunnossapitoa koskeva kokonaisarvosana on pudonnut hieman vuosien 2001 ja 2005 tasoilta. Eniten ovat pudonneet ruotsalaisten ja norjalaisten antamat arviot, mutta talvikunnossapitoa pidetään edelleen hyvänä (3,4 ja 3,7). Venäläiset pitävät Suomen pohjoista tieverkkoa aikaisempien tutkimusvuosien tapaan erittäin hyvin hoidettuna (4,6). Heikoimmaksi tilanteen kokivat itse suomalaiset (2,9). Arvio Ruotsin pohjoisen tieverkon talvikunnossapidon tasosta on parantunut selvästi vuodesta 2001 ja erityisesti vuodesta 2005. Ruotsi onkin noussut talvihoidon tasossa Suomen rinnalle. Ruotsin kokonaisarvosana nousi tasaisesti kaikkien kansalaisuuksien mielestä. Norjassa ja Venäjällä tieverkon talvikunnossapitoa koskeva kokonaisarvosana on pysynyt suunnilleen vuosien 2001 ja 2005 tasolla. Norjan heikoimpina talvihoidon osa-alueina pidetään edelleen liukkaudentorjuntaa ja polanteen höyläämistä, joissa se saa selvästi huonommat arviot kuin Suomi ja Ruotsi. Venäjän talvihoidon taso on kokonaisuutena edelleen kohdemaiden huonoin, mutta pääteiden osalta ero on kaventunut selvästi. Venäjällä päätieverkon talvikunnossapito arvioitiin aikaisempia vuosia paremmin hoidetuksi ja sitä pidettiin jopa hieman parempana kuin Norjassa.

Väestön koulutusrakenne Kaakkois-Suomessa

Raportissa tarkastellaan väestön koulutusrakennetta monipuolisesti viimeisimpien saatavilla olevien tilastotietojen valossa. Tavoitteena on saada kokonaiskuva koulutusrakenteesta Kaakkois-Suomessa. Tilastoja tarkastellaan sekä maakunta- että seutukuntatasolla. Julkaisussa on myös esitetty ja analysoitu koulutusrakennetilastoja sekä ikäryhmittäin että koulutusasteen mukaan. Väestön koulutusrakenteet Kaakkois-Suomen eri alueilla poikkeavat paljon toisistaan. Koulutusrakennetta eri alueilla verrataan alueellisten erityispiirteiden löytämiseksi. Yleisenä vertailukohtana käytetään koko maan lukuja. Raportin alussa esitellään kaakkoissuomalaisten koulutusrakenteen kokonaiskehitystä. Tarkasteltavana ovat myös sukupuolten väliset koulutusrakenne-erot. Sen jälkeen siirrytään kuvaamaan koulutusrakennetta koulutusasteittain ja ikäryhmittäin. Ikäryhmittäisessä vertailussa tarkastellaan väestöä pääosin viisivuotisikäryhmittäin. Raportissa käsitellään myös eri koulutusasteen suorittaneiden koulutusalajakaumaa. Lisäksi tilannetta peilataan opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007–2012 tavoitteisiin.

Laboratoriokäyttöön soveltuvan syklonin suunnittelu

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan laboratoriokäyttöön soveltuvan syklonin suunnittelussa huomioitavia asioita. Työn kokeellisessa osuudessa tarkastellaan aiemmin nesteen ja kiintoaineen erotukseen käytetyn hydrosyklonin soveltuvuutta kaasun ja kiintoaineen erotukseen. Syklonit ovat laajasti käytössä olevia kaasun ja kiintoaineen erotukseen suunniteltuja laitteita. Yksinkertainen, ilman liikkuvia osia toteutettu rakenne tekee sykloneista kustannuksiltaan alhaisen ja toimintavarman ratkaisun moniin teollisuuden ilmanpuhdistustarpeisiin. Yleinen käyttökohde on esimerkiksi poistoilman esipuhdistus ennen pienhiukkaskeräintä. Työn kirjallisuusosassa käydään läpi suureet, joiden avulla syklonien toimintaa voidaan arvioida ja vertailla. Lisäksi esitellään yleisimmät syklonin rakenneratkaisut sekä syklonin erot ja yhteneväisyydet muiden erotuslaitteistojen kanssa. Lopuksi käydään läpi, miten erilaiset käyttöolosuhteet tai syklonin ominaisuudet vaikuttavat syklonin toimintaan ja tehokkuuteen. Kokeellisessa osassa esitellään menetelmiä laboratoriokäyttöön soveltuvan syklonin mittasuhteiden määrittämiseksi perustuen laboratoriosyklonille asetettuihin vaatimuksiin ja ennalta määrättyyn halkaisijaan. Laskettuja arvoja vertaillaan mainittuun hydrosykloniin. Lisäksi analysoidaan hydrosyklonin tehokkuutta kaasun ja kiintoaineen erotuksessa sen käsittelemän kalkin partikkelikokojakaumien perusteella. Kokeellisen osan tuloksista havaitaan, että hydrosykloni ei ilman muutoksia suoraan sovellu kiintoaineen ja kaasun erotukseen. Suurimmaksi ongelmaksi tämän työn yhteydessä nousee kiintoaineen tarttuminen laitteiston sisään staattisen sähkön ja liian pienen virtausnopeuden vaikutuksesta. Virtausnopeutta sisääntuloputkessa voitaisiin kasvattaa sen halkaisijaa pienentämällä tai tilavuusvirtaa kasvattamalla. Syklonin muokkaaminen paremmin vastaamaan standardimittasuhteita parantaisi todennäköisesti virtausprofiileja laitteiston sisällä. Lisäksi rakennemateriaalin vaihtaminen metalliin olisi suositeltavaa staattisen sähkön eliminoimiseksi.

Effects of Socioeconomic Status and Sociodemographic Features on Cardiovascular Disease. Mortality and Morbidity in Finland

Despite declining trends in morbidity and mortality, cardiovascular diseases have a considerable impact on Finnish public health. A goal in Finnish health policy is to reduce inequalities in health and mortality among population groups. The aim of this study was to assess inequalities in cardiovascular diseases according to socioeconomic status (SES), language groups and other sociodemographic characteristics. The main data source was generated from events in 35-99 year-old men and women registered in the population-based FINMONICA and FINAMI myocardial infarction registers during the years ranging from 1988-2002. Information on population group characteristics was obtained from Statistics Finland. Additional data were derived from the FINMONICA and FINSTROKE stroke registers and the FINRISK Study. SES, measured by income level, was a major determinant of acute coronary syndrome (ACS) mortality. Among middle-aged men, the 28-day mortality rate of the lowest group of six income groups was 5.2 times and incidence 2.7 times as high when compared to the highest income group. Among women, the differences were even larger. Among the unmarried, the incidence of ACS was approximately 1.6 times as high and their prognosis was significantly worse than among married persons - both in men and women and independent of age. Higher age-standardized attack rates of ACS and stroke were found among Finnish-speaking compared to Swedish-speaking men in Turku and these differences could not be completely explained by SES. In these language groups, modest differences were found in traditional risk factor levels possibly explaining part of the found morbidity and mortality inequality. In conclusion, there are considerable differences in the morbidity and mortality of ACS and stroke between socioeconomic and sociodemographic groups, in Finland. Focusing measures to reduce the excess morbidity and mortality, in groups at high risk, could decrease the economic burden of cardiovascular diseases and thus be an important public health goal in Finland.

Arvostrategian ja kasvustrategian kansainvälinen vertailu

Tutkielmassa tarkastellaan kahta osakesijoittamisessa käytettävää sijoitusstrategiaa eli arvo- ja kasvustrategiaa. Tutkielmassa tehdään myös kansainvälinen vertailu edellä mainittujen strategioiden mukaisella sijoittamisella saavutettujen tuottojen ja riskien määristä. Kansainvälisessä vertailussa erityinen kiinnostuksen kohde on sijoitustuottojen ja -riskien erot kehittyneiden ja kehittyvien osakemaerkkinoiden välillä.