Maahanmuuttajaoppilaan osallisuus koulukiusaamisessa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä Suomen peruskouluissa on lisääntynyt voimistuen 1990-luvulta lähtien, ja tämä kehitys on jatkunut näihin päiviin saakka. Väestöennusteissa ennakoidaan yleisesti maahanmuuton kehittyvän lähivuosikymmeninä maastamuuttoa voimakkaammin. Valtakunnantason tavoitteena on, että maahanmuuttajat täyttävät sen työvoimavajeen, joka syntyy ikääntyvän suomalaisväestön siirtymisestä eläkkeelle. Tähän astiselle muutolle on ollut ominaista, että se tapahtuu perheittäin. Tästä johtuen perheiden kouluikäiset lapset aloittavat koulunkäyntinsä tai jatkavat koulunkäyntiään täällä. Samalla he saavat ensikosketuksensa suomalaisissa kouluissa tapahtuvaan koulukiusaamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajaoppilaan osallisuutta koulukiusaamisessa. Teoriaosuudessa tarkasteltavana on toisaalta maahanmuuttajaoppilas ja toisaalta koulukiusaamisilmiö. Empiriaosuus pyrkii selvittämään, minkälaisia yhteyksiä näillä kahdella asialla on keskenään. Tutkimukseen osallistui kuuden turkulaisen alakoulun kaikki kolmas ja viidesluokkalaiset oppilaat (N=633) yhteensä 26 koululuokasta. Otos muodostui 526 suomalaisesta ja 107 maahanmuuttajataustaisesta oppilaasta. Aineisto kerättiin survey-tutkimukselle tyypilliseen tapaan kyselylomaketta käyttäen. Koulukiusaaminen on oppilaiden käsityksistä muodostettujen tulosten perusteella monikulttuurisissa kouluissa varsin yleinen ilmiö. Noin joka neljäs kaikista tutkimukseen osallistuneista oppilaista kiusasi muita oppilaita usein. Uhriksi itsensä kokevien määrä oli tätäkin suurempi. Kiusaajana tai uhrina oli useammin maahanmuuttaja kuin suomalainen oppilas. Monikulttuurisissa kouluissa koulukiusaamista ei tapahtunut vain valtaenemmistöön tai etniseen vähemmistöön kuuluvien välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen tai saman vähemmistön sisällä. Kolmasosa maahanmuuttajista uskoi itsekin maahanmuuttajan kiusaavan pikemmin toista maahanmuuttajaa kuin suomalaista oppilasta. Kiusaamisilmiö liittyy erityisesti maahanmuuttajapoikiin. Heistä puolet ilmoitettiin nimeltä kiusaajiksi tai kiusaamisen uhreik-si. Suomalaisista pojista kolmasosa nimettiin kiusaajaksi tai uhriksi. Maahanmuuttajatytöistä joka viides kiusasi ja joka kolmatta kiusattiin. Suomalaisista tytöistä joka kymmenes oli kiusaaja ja joka viides oli kiusaamisen uhrin asemassa. Vaikka koulukiusaamista tapahtuu, siitä vaietaan sekä kotona että koulussa. Aikuisille kiusaamisesta ei haluta kertoa. Maahanmuuttajaoppilas kertoo itseensä kohdistuneesta kiusaamisesta suomalaista useammin opettajalleen kuin vanhemmilleen. Suomalainen oppilas luottaa vanhempiinsa opettajaa enemmän. Tulosten perusteella näyttää kiusaamista tapahtuvan erityisen paljon välituntien aikana. Suomalaiset ja maahanmuuttajaoppilaat olivat yksimielisiä välituntiin liittyvästä uhkatekijöistä ja siitä, että samat kiusaajat toistuvasti suorittavat ryhmänä väkivaltaisia tekojaan. Joka neljäs maahanmuuttajaoppilas ja joka seitsemäs suomalainen pelkää joutuvansa kiusatuksi välitunnilla.

Listattujen sijoitusyhtiöiden rahoitusinstrumenttien ja sijoituskiinteistöjen läpinäkyvyys

Tutkielman ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää esittävätkö listatut suomalaiset sijoitusyhtiöt tilinpäätöksissään rahoitusinstrumenteista ja sijoi-tuskiinteistöistä IFRS-standardien mukaiset riittävät tiedot. Lisäksi selvitettiin näiden tietojen esittämistapaa. Toisena tavoitteena oli selvittää käyvän arvon määrittämisessä käytetyt menetelmät ja niiden sopivuus kyseisille tase-erille. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena ja tutkimusaineistona käytettiin yhtiöiden julkisia tilinpäätöksiä vuosilta 2005–2007. Tutkimustulosten mukaan yhtiöiden tilinpäätöksissä oli puutteita rahoitusinstrumenteista ja sijoituskiinteistöistä esitetyissä tiedoissa. Vain kolme yhtiötä oli esittänyt kaikki IFRS-standardien mukaiset riittävät tiedot näistä tase-eristä. Tiedon esittämistapaa läpinäkyvyyden lisäämiseksi tulisi myös parantaa, koska monessa kohdin tiedon esittäminen oli vain yleisellä tasolla olevaa kerrontaa. Erityisesti käyvän arvon määrittäminen tulisi esittää entistä avoimemmin, koska kaikissa tapauksissa ei voida olla varmoja edes käytetyistä arvonmääritysmenetelmistä.

Managing Customer Retention in Health and Fitness Club Industry

The objective of this study is to resolve how customer retention is managed in Finnish health and fitness clubs, and how is this comparable with the theoretical aspects of customer retention. It is also discussed how the process leading to customer retention is handled, and what the essential elements of customer retention and loyalty are specifically in the health and fitness club industry. In addition, it is discussed to what extent do health and fitness club companies implement the elements of customer retention in their businesses. Finally, there is discussion about the relationship and priority between the behavioral and attitudinal methods of creating retention in the companies. The data was collected by interviewing the management of six health and fitness clubs from different geographical regions in Finland. Results indicated that the most important constructs concerning customer retention were switching barriers, pricing strategy, competitive aspect, corporate image, service quality, employee retention, and customer satisfaction. In addition, the implementation of customer retention was found to vary between different sized companies and companies from different geographical locations. Moreover, it was discovered that the companies put more effort in constructs that are considered to create customer loyalty instead of retention.

Globaalin finanssikriisin eskaloituminen: kriisin syyt, seuraukset ja vaikutukset suomalaisiin vientiyrityksiin

Työ käsittelee vuonna 2007 puhjenneen finanssikriisin syitä, seurauksia ja ratkaisumalleja sekä vaikutuksia suomalaisiin vientiyrityksiin. Kriisin syynä ei voida yksistään pitää yhdysvaltalaisten pankkien antamia subprime-lainoja, vaan todellisuudessa kriisi syntyi useiden tapahtumien summana. Muita syitä ovat esimerkiksi valvonnan puutteellisuus, rahoitusmarkkinoiden muuttuminen globaaleiksi ja Yhdysvaltain keskuspankin harjoittama matalan koron politiikka. Finanssikriisin suoria vaikutuksia olivat rahoituksen saamisen vaikeutuminen ja luottamuksen katoaminen finanssimarkkinoilta. Epäsuoria vaikutuksia finanssikriisistä aiheutuu reaalitalouden ongelmien kautta. Näitä ovat esimerkiksi yritysten kysynnän ja tulosten heikkeneminen sekä lisääntyneet luottotappiot. Yksityishenkilöille seuraukset näkyvät irtisanomisten ja lomautusten kautta. Suomen vienti laskee jo pelkästään kysynnän heikkenemisen seurauksena, mutta lisäksi vaarana on protektionististen toimien vähentävän ulkomaankauppaa. Kriisin seurauksena voi myös aiheutua vaara, että yritysten omistus siirtyy ulkomaisille sijoittajille. Finanssikriisin ratkaisemiseksi tärkeät toimet ovat maailmanlaajuisen valvontajärjestelmän luominen ja sellaiset elvytystoimet, joilla saadaan kysyntä palaamaan kasvuun. Kaikkein tärkeintä on saada palautettua luottamus finanssimarkkinoille. Valtioiden tulee olla erittäin tarkkana, etteivät elvytystoimet vaaranna vapaata kilpailua ja näin ollen maailman vapaakauppaa.

Perustutkimus palveluinnovaatioprosessissa rahoitusalalla

Palveluinnovaatioprosessi voidaan jakaa 5 eri vaiheeseen: strategiasidonnaisuus, perustutkimus, suorituskyvyn analysointi, systeemimuutokset sekä kaupallistaminen. Tästä palveluinnovaatioprosessista voidaan johtaa perustutkimusprosessi rahoitusalalle: strategiasidonnaisuus, ideoiden luonti ja karsinta, suorituskyvyn analysointi, differointimahdollisuuksien kartoittaminen ja palveluinnovaation myynti yritysjohdolle sekä osakkaille. Strategiasidonnaisuudella varmistetaan, että yritys pysyy omalla osaamisalueellansa hyödyntämällä omia ydinkompetenssejaan. Perustutkimus osana palveluinnovaatioprosessia selvittää oleellisimmat tiedot markkinatilanteesta sekä toimii ohjaavana että karsivana tekijänä uuden tuotteen jatkotoimenpiteille. Yrityksen kyvykkyyksien mittaaminen perustutkimusta varten on oleellinen vaihe uuden palvelun vaatimien liiketoiminnallisten muutosten määrittämiseksi. Tuotedifferoinnilla voidaan luoda kilpailullista etua tuotteiden puolesta homogeenisilla markkinoilla, joissa kilpailu tapahtuu pääosin hinnoittelussa. Rahoitusalalla tuotedifferointi voi muodostua haastavaksi kuluttajien suhtautuessa konservatiivisesti uusiin tuotteisiin. Makroekonomisten tekijöiden perusteella voidaan päätellä, että suomalaiset kuluttajat ottavat lainaa tulevaisuudessakin. Asuntolaina on ollut lainamarkkinoilla luottokannan kasvun veturina ja tästä syystä uudet asuntolainan kaltaiset tuotteet voisivat olla menestyksekkäitä. Kilpailu asuntolainamarkkinoilla kulminoituu kolmen hallitsevan kilpailijan ympärille: Osuuspankki, Sampo Pankki ja Nordea. Asuntolainan kaltainen käänteinen asuntolaina voisi olla menestys markkinoilla, jos sitä pystyttäisiin differoimaan kylliksi. Markkinapotentiaali pelkälle käänteiselle asuntolainalle on tällä hetkellä liian alhainen. GE Money Finland ei myöskään pysty tarjoamaan tuotetta yhtä kilpailulliseen hintaan kuin kilpailijansa. GE Money Finlandin tulisi edellä mainituista syistä johtuen pyrkiä differoimaan käänteisen asuntolainan kaltaista tuotettaan Heloc, jotta se menestyisi markkinoilla.

Aineettoman pääoman johtamisjärjestelmä ja raportointi teollisuusyrityksessä

Aineellisen pääoman johtamiseen perustuvasta taloudesta on länsimaissa siirrytty talouteen, jossa kehitystä ja kasvua saavat aikaan aineettomat voimavarat ja toiminnot, kuten innovointikyky ja osaaminen. Yritysjohto kokee kuitenkin vaikeaksi sovittaa yhteen aineettomien menestystekijöiden liiketaloudellisen tärkeyden ja niiden systemaattisen johtamisen. Tutkimusongelma käsittelee niitä kysymyksiä, joita aineettoman pääoman johtamisjärjestelmän kehittämiseen yleisesti liittyy. Case-tapauksena esitettiin aineettoman pääoman johtamisjärjestelmän laatiminen kohdeyritykseen, jossa käytettiin viitekehyksenä Tanskan mallina tunnettua aineettoman pääoman johtamis- ja raportointimallia. Tutkimusotteena käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia siitä, että suomalaiset johtajat kokevat aineettoman pääoman johtamisen tärkeäksi ja tarvitsevat siihen avukseen työkaluja. Lisäksi tämä tutkimus antaa tukea sille olettamukselle, että Tanskan malli soveltuu hyvin käytettäväksi aineettoman pääoman johtamisen välineenä. Myös Tanskan mallin käytännön soveltamista koskeva ohjeistus ja prosessimalli todettiin riittäviksi aineettoman pääoman johtamis- ja raportointijärjestelmän kehittämiseksi.

The Role of Network Competence in Internationalization of SMEs

Network competence is the ability of firms to manage their network of business relationships and to deal effectively with interactions in these relationships. The relationship between level of business relationship abilities of firms and their internationalization has been researched before, and found to be positive. However, what network competence specifically offers is an established scale with which to perform this examination quantitatively. This master’s thesis examined the role which this network competence plays in the internationalization of firms, more specifically in Finnish small and medium sized enterprises (SMEs). The theoretical part of the thesis consisted of examination into the nature of internationalization of SMEs, their business relationships, network competence and related concepts. The empirical part was conducted statistically with quantitative methods on data gathered from Finnish SMEs through a web-survey during 2008. Network competence was found to result in better internationalization among the examined Finnish SMEs with both subjective and objective performance measures, and firms with higher levels of network competence were found to be more likely to become international. On the other hand, speed of internationalization could not be linked to better network competence, and no clear industry-specific differences were found. The results show that by developing their network competence, Finnish SMEs can increase their chances of success and performance in their internationalization process

Safety Culture and Maritime Personnel’s Safety Attitudes: Interview Report

”METKU –projektissa” (Merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittäminen) tutkitaan kansainvälisen turvallisuusjohtamiskoodin (ISM-koodin) vaikutuksia merenkulun turvallisuuteen ja etsitään kehittämiskohteita merenkulun turvallisuusjohtamisen parantamiseksi. Tämä haastatteluraportti on laadittu METKU –projektin yhteistyössä työpakettien 1 ja 2 kesken. Tähän raporttiin haastateltiin yhteensä 94 merenkulun ammattilaista. Suurimman osan haastateltavista muodostivat aktiiviset merenkulkijat: miehistön jäsenet, päällystö ja alusten päälliköt. Haastattelukohteena oli seitsemän suomalaista varustamoa. Haastatteluissa kerättiin merenkulkijoiden kokemuksia ja mielipiteitä ISM-koodin vaikutuksesta heidän käytännön työhönsä. Suomalaiset merenkulkijat uskovat, että tänä päivänä varustamoiden johtajat ovat hyvin sitoutuneita turvallisuuteen. Myös miehistön asenteet turvallisuuteen ovat ISM-koodin käytön myötä parantuneet. Haasteltavien yhteinen huoli kohdistui jatkuvan parantamisen toimivuuteen. Kaikki haastatellut ryhmät olivat samaa mieltä siitä, että poikkeamien raportointi ei ISMkoodin vaatimuksesta huolimatta toimi kunnolla. ISM-koodin käyttöön otosta on ollut merenkululle selkeää hyötyä. Haastateltavat esittivät hyötyinä parantuneen yhteistyön ja tiedonkulun alusten ja varustamon välillä sekä sen, että merenkulun toiminnan laatu on parantunut. Monet haastateltavat korostivat, että ISM-koodin selkeät turvallisuusvastuut yhtiölle on ollut merkittävä hyöty. Itse ISM-koodiin merenkulkijoilla ei ollut juurikaan huomauttamista. Sen sijaan turvallisuusjohtamisen käytännön toteutuksessa nähtiin parantamisen varaa. ISMkoodin aiheuttamina ongelmina mainittiin mm. lisääntynyt byrokratia ja liian monimutkaiset ja yksityiskohtaiset turvallisuuskäsikirjat. Monet haastateltavat toivovat, että ISM-koodin käytännön soveltamiseen laadittaisiin ohjeita.

Suomalaisena suuressa idässä

Kirjallisuusarvostelu

Vallankumouksen opit

Kirjallisuusarvostelu

Kun raja railona aukeni

Kirjallisuusarvostelu

Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen. Ennakointikertomus kirjallisuudenopetuksen ja monikulttuurisuuskasvatuksen välineenä

From the world of fiction literature into multi-cultural Finland. Anticipatory story as an educational tool in teaching of literature and multiculturalism The research clarifies the relationship between reading fiction literature and multicultural value education in basic education. The research focuses on the subject didactics of mother tongue and literature and on the literature teaching in particular. The objective is to develop a method that is easily transferable into a teaching context so as to intensify the educational discussion based on fiction literature. In essence, understanding fiction literature and the ethical and moral thinking resemble one another, because both of them aim at empathizing with the thinking of a person or with a situation foreign to oneself. For this reason fiction literature is ideally suited for the discussion on ethical and moral values within a subject entity in the basic education. The empirical unit of the research consists of two parts. The first part explains how youth novels published in the years 1993 – 2007 describe multiculturalism in Finnish society. Books on multiculturalism are still few in number within youth literature, and people with a foreign background are mainly minor or background characters in such literary works. Nevertheless, youth novels serve well as a starting point for an educational discussion about multicultural issues. More often than not characters in youth novels are stereotypes and even opposite to each other. The juxtaposing makes a young reader question the stereotypes associated with immigrants. Besides the stereotype, reference to a prototype or a model is possible. The second part tests the usefulness of an anticipatory story based on a fictive text for an educational discussion about multicultural issues. The empirical material was collected from the eighth-grade teaching groups in basic education as follows: one teaching group was an immigrant group, the second one a group of Finns with experience of immigrants while the third group of students had hardly any experience of immigrants. The anticipatory stories were written on the basis of extracts from youth novels with multicultural themes. The material collected for a total of 120 anticipatory stories was analysed by using meaning cue analysis. Using the meaning cue analysis, the anticipatory stories were divided into three groups: stories with predominantly positive meaning cues of interculturalism, ambivalent stories with both positive and negative meaning cues of interculturalism and the stories with predominantly negative meaning cues of interculturalism. The meaning cues produced by girls and boys differ from one another, in particular, by the negative meaning cues of interculturalism. For girls, the predominant meaning cue is fear whereas for boys, it is that of violence. It would also seem that the students, in particular, boys with little experience of immigrants produce more negative meaning cues of interculturalism than do immigrants or Finnish students with experience of immigrants. Further still, it seems that active reading of fiction literature affects the meaning cues of interculturalism in an ambivalent direction. In the way of youth novels this is understandable, because youth novels in general are made up of opposite characters and meaning cues. The less the student takes an interest in reading, the more he used meaning cues from outside the parent text for his anticipatory story. No doubt it would be possible to use fiction literature in the literature education to a much higher extent than it is being used today whereby the literature could be used in basic education for reviewing subject entities or study contents of other study subjects. By way of an anticipatory story and the meaning cue analysis, it is possible to intensify the educational discussions based on fiction literature. However, using fiction literature in the literature education requires consideration of the specific genre of fiction literature.

Venäjän tehtaan toimintamallin kehittäminen puusepänteollisuuden yrityksessä

Rakennusteollisuus on ollut kasvava teollisuudenala Venäjällä, joka on kasvattanut kysyntää myös ikkunateollisuudessa. Vuoden 2008 syksyllä alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti merkittävästi myös Venäjän talouteen, jonka seurauksena rakennusala oli Venäjällä vaikeuksissa. Asuntojen kysyntä Venäjällä on kuitenkin lähtenyt kasvuun uudelleen vuoden 2009 loppupuolella ja markkinatilanne on paranemaan päin. Suomalaiset rakennusalan yritykset toimivat pääasiassa Pietarin ja Moskovan alueella, jonka vuoksi Fenestra Oy on suunnitellut ikkunatehtaan perustamista Pietarin lähistölle. Työssä esitellään Venäjän ikkunamarkkinat sekä Fenestra Oy:n lähtökohdat ja suunnitelmat kokoonpanotehtaan perustamiseksi. Ikkunoiden puiset komponentit on tarkoitus valmistaa Suomessa, josta ne kuljetetaan kasattaviksi Venäjällä sijaitsevaan kokoonpanotehtaaseen. Työn tarkoituksena on kuvata Venäjän tehtaan toimintamalli prosessikuvauksien avulla, selvittää tullauskäytäntö Venäjälle vietäessä sekä määrittää toimintamalliin sisältyvät riskit. Teolliseen toimintaan ja varsinkin Venäjälle suuntautuvaan toimintaan liittyy riskejä, joiden toteutumiseen on mahdollista varautua riskienhallinnan avulla. Riskien tunnistamiseksi on käytetty vaarojentunnistusmenetelmää, HAZOP –poikkeamatarkastelumenetelmää. Menetelmässä nimettiin mahdolliset poikkeamat, niiden syyt ja seuraukset. Poikkeamat luokiteltiin eri luokkiin niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Lisäksi tarkastelussa annettiin ehdotuksia varautumiseen ja toimenpiteiksi poikkeaman estämiseksi tai riskien pienentämiseksi.

Suurten suomalaisten teollisuusyritysten strategioiden muutokset 1980-2009

Suomalaisten teollisuusyritysten toimintaympäristö on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana muuttunut merkittävästi. Globalisaatio ja sen mukanaan tuomat muut toimintaympäristön muutokset ovat muuttaneet suurten teollisuusyritysten kilpailuympäristöä ja strategioita. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata suurten suomalaisten teollisuusyritysten strategioiden muutosta vuosina 1980–2009. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus ja sen lähteet koostuvat akateemisista artikkeleista, strategiakirjallisuudesta sekä suomalaisen elinkeinoelämän teettämästä tutkimuksesta. Tutkielma kolme pääosiota ovat katsaus strategiakirjallisuuteen, kuvaus suomalaisten teollisuusyrityksen toimintaympäristön ja johtamisen muutoksista sekä kuvaus suomalaisten suurten teollisuusyritysten strategioiden muutoksesta. Tutkielman lopputuloksena voidaan todeta, että suomalaisten suurten teollisuusyritysten strategiat ovat kansainvälistyneet ja fokusoituneet merkittävästi tarkastelujaksolla. Lisäksi yritysten strateginen ajattelu ja strateginen johtaminen ovat globaalien liiketoimintayritysten mukaista.

Country Risk and Market Reactions to Earnings Announcements: Evidence from Finnish Stock Markets

The objective of this thesis is to examine the market reaction around earnings announcements in Finnish stock markets. The aim is to find out whether the extreme market conditions during the financial crisis are reflected in stock prices as a stronger reaction. In addition to this, the purpose is to investigate how extensively Finnish listed companies report the country segmentation of revenues in their interim reports and whether the country risk is having a significant impact on perceived market reaction. The sample covers all companies listed in Helsinki stock exchange at 1.1.2010 and these companies’ interim reports from the first quarter of 2008 to last quarter of 2009. Final sample consists of 81 companies and 630 firm-quarter observations. The data sample has been divided in two parts, of which country risk sample contains 17 companies and 127 observations and comparison sample covers 66 companies and 503 observations. Research methodologies applied in this thesis are event study and cross-sectional regression analysis. Empirical results indicate that the market reaction occurs mainly during the announcement day and is slightly stronger in case of positive earnings surprises than the reactions observed in previous studies. In case of negative earnings surprises no significant differences can be observed. In case of country risk sample and negative earnings surprise market reaction is negative already in advance of the disclosure contrary to comparison sample. In case of positive surprise no differences can be observed. Country risk variable developed during this study seems to explain only minor part of the market reaction.