Molekyylibiologisten menetelmien kehittäminen ihmisen suoliston sulfaattia pelkistävien bakteerien määrittämiseksi

Ihmisen ruuansulatuskanavan bakteeriston kehitys alkaa syntymästä, jolloin ensimmäiset bakteerit kansoittavat steriilin ruuansulatuskanavan. Bakteeristo kehittyy perimän, ympäristön ja varhaisen ruokavalion vaikutuksesta kohti monimuotoisempaa bakteeripopulaatiota. Aikuisen ruuansulatuskanavan normaalibakteeristo on varsin muuttumaton, mutta siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, terveydentila, ruokavalio ja antibioottien käyttö. Bakteeriston koostumus vaihtelee ruuansulatuskanavan eri osissa ja bakteerimäärä kasvaa kohti paksusuolta, ollen paksusuolessa ja ulosteessa peräti 1010-1012 pmy/ml. Suurin osa ruuansulatuskanavan bakteereista on anaerobeja. Ruuansulatuskanavan bakteeristo vaikuttaa muun muassa suoliston kehittymiseen ja hiilihydraattien ja proteiinien hajotukseen sekä toimii osana immuunipuolustusta. Sulfaattia pelkistävät bakteerit (SRB) ovat monimuotoinen ryhmä pääosin anaerobisia bakteereita, jotka käyttävät aineenvaihdunnassaan elektronin vastaanottajana sulfaattia muuttaen sen lopulta sulfidiksi. SRB:t ovat sopeutuneet useisiin erilaisiin ympäristöihin. Niitä tavataan mm. vesistöjen sedimenteissä sekä ihmisen ruuansulatuskanavassa. Ihmisen ruuansulatuskanavassa on SRB:ta n. 105-108 pmy/g, ja niitä on löydetty erityisesti anaerobisista osista kuten suun ientaskuista ja paksusuolesta. SRB:t voivat olla haitaksi ruuansulatuskanavalle tuottamansa sulfidin vuoksi, joka esiintyy vesiliuoksessa vetysulfidina. Tämän on havaittu olevan toksista suoliston epiteelisoluille. Viimeaikoina on kiinnostuttu sulfaatinpelkistäjien yhteydestä suoliston sairaustiloihin, kuten tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD). Pro gradu -tutkimukseni tavoitteena oli kehittää PCR-DGGE- ja qPCR-menetelmät ulosteen sulfaattia pelkistävien bakteerien määritykseen. Kohdegeeninä menetelmänkehityksessä käytettiin dsrAB-geeniä, joka koodaa dissimilatorista sulfiitinpelkistysentsyymiä. dsrAB-geeni on sulfaatinpelkistäjille ominainen konservoitunut geenialue, johon perustuvia tutkimuksia ei vielä ole paljon ihmispuolelta. qPCR-menetelmä saatiin optimoitua herkäksi ja spesifiseksi käyttäen dsrA-geenispesifisiä alukkeita, mutta PCR-DGGE-menetelmää ei saatu optimoitua käytössä olleilla alukkeilla, jotka monistivat PCR-DGGE:ssa myös negatiivikontrollikantoja. Tutkittaessa qPCR:lla IBD:tä (Crohn ja ulseratiivinen koliitti) sairastavien lasten ja terveiden kontrollihenkilöiden ulostenäytteistä eristettyä DNA:ta, merkittävää eroa SRB-määrissä ei havaittu eri ryhmien välillä. Crohnin tautia sairastavien aktiivisen vaiheen ja oireettoman vaiheen näytteiden välillä oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä ero (SRB-määrät; oireeton vaihe>oireellinen vaihe) (P <0,05).

"Kokonainen elämä on ihmisen pyhin oikeus" : Rolf Lagerborgin seksuaaliradikalismi ja ylempien yhteiskuntaryhmien keskinäiset esiaviolliset suhteet 1900-luvun alun Suomessa.

Tutkielman aiheena on Rolf Lagerborgin seksuaaliradikalismi ja ylempien yhteiskuntaryhmien keskinäiset esiaviolliset suhteet 1900-luvun alun Suomessa. Filosofian tohtori, sittemmin professori Rolf Lagerborg (1874-1959) oli aikakauden näkyvin seksuaaliradikaalien aatteiden yläluokkainen kannattaja. Hänen 'vapaata rakkautta' ja naisen vapautta puolustaneista kirjoituksistaan sekä tuomioistuinavioliitostaan sukeutui kiivassanainen väittely, joka laajuudessaan oli Suomessa ennennäkemätön. Keskustelu levisi kaikkiin sivistyneistön tärkeimpiin äänitorviin ja siihen osallistui suuri joukko aikansa huomattavimpia mielipidevaikuttajia. Tutkielmassa selvitetään, mitä Rolf Lagerborg vuosisadan alussa esitti sukupuolikysymyksestä, mihin muihin toimiin hän sanaradikalismin lisäksi ryhtyi sekä miksi hän tämän kaiken teki. Siinä perehdytään myös Lagerborgin muuhun kirjalliseen tuotantoon ja jäljitetään sitä laajempaa kontekstia, josta seksuaaliradikaalit käsitykset muodostivat yhden osan. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi Lagerborgin provosoimaa julkista keskustelua. Huomio kiinnitetään erityisesti niihin perustaviin näkemyseroihin, joita kiistaan osallistuneiden sivistyneistön edustajien keskuudessa ilmeni. Lähtökohtana on oletus, että sukupuolikysymyksen aktualisoituminen vuosisadan vaihteessa oli osa länsimaisessa maailmankuvassa tapahtunutta fundamentaalista muutosta. Lopuksi hahmotetaan kirkonkirjoista kerätyn empiirisen tilastoaineiston kautta sitä sukupuolielämän ruohonjuuritasoa, jonka päällä erilaiset hyvinkin korkealentoiset diskurssit risteilivät. Pyrkimyksenä on tutkia yksilön, yhteisön sekä tilastollisen aineiston vuorovaikutusta. Lagerborgin seksuaaliradikalismin keskeisimmäksi piirteeksi nousi yksilön itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta korostanut individualismi. Taustalla vaikuttivat myös reformistinen sosialismi sekä nietzscheläis-westermarckilainen relativismi. Tärkein motiivi oli taistelu uskonnonvapauden puolesta, mikä Lagerborgille merkitsi samalla henkilökohtaista vapaustaistelua uskonnosta. 'Vapaan rakkauden' kannattajat ja vastustajat on maailmankatsomuksensa perusteella tutkielmassa jaettu viiteen ryhmään. Lagerborgin edustaman eettisen pluralismin lisäksi erotetaan vanhaluterilainen arvomaailma, moderni kristillisyys, suomalais-kansallinen idealismi sekä luonnon korottaminen absoluutiksi. Osaltaan sukupuolinen pidättyvyys osoitetaan valtastrategiaksi, johon eräät yläluokkaiset naiset ja nouseva sivistyneistö tukeutuivat. Lagerborgin toiminnan välittömin tulos oli siviiliavioliittohankkeen nopeutuminen Suomessa. Näkyvin seuraus taas oli ankara absoluuttisen sukupuolimoraalin puolustus. Julkinen keskustelu ei kuitenkaan ollut suorassa suhteessa sukupuolielämän käytäntöihin. Tutkimusajanjakso 1904-1914 ei ollut tutkielman tilastollisen aineiston valossa murroskausi sen paremmin absoluuttisen kuin relativistisenkaan sukupuolimoraalin suuntaan. Tutkimuksessa Lagerborg osoittautuu marginaaliseksi hahmoksi. Syynä tähän marginalisoitumiseen oli konservatiivinen ympäristö, johon nähden monet Lagerborgin ajatukset olivat ns. aikaansa edellä. Lisäksi ongelmia aiheutti Lagerborgin konfliktinhaluinen ja epädiplomaattinen esiintyminen. Marginaalisuus ei kuitenkaan ole merkityksetöntä. Lagerborg-kiista paljastaa kiinnostavalla tavalla yhteyden, joka vallitsee individualisoitumisen ja modernin seksuaalisuuden muotoutumisen välillä.

Ihmisen kokoinen tehtävä : Tutkimus lähetysharrastuksesta ja lähetyskasvatuksesta Opiskelijain Lähetysliitossa (OL)

Tutkimus koskee lähetystyöhön liittyvää vapaaehtoistyötä lähetysharrastuksen ja lähetyskasvatuksen ilmentäjänä. Tutkimuskontekstina on kristillinen opiskelijajärjestö Opiskelijain Lähetysliitto (OL). Tutkimuskysymykset ovat: Millainen lähetysharrastuksen konteksti OL on ollut vuosina 1972–2000? Millaista on OL:n antama lähetyskasvatus? Miksi nuorena aikuisena on toteutettu lähetysharrastusta OL:ssä? Miten tavoitteisuus ja intentionaalisuus ilmenevät OL:n vapaaehtoisilla? Tutkimusaineistona ovat OL:n arkisto- materiaalista toimintakertomukset ja jäsenanomukset, sekä haastattelut, joihin osallistuivat vuosien 1972–2000 kaikki 25 OL:n entistä puheenjohtajaa. Haastatteluista 20 oli teemahaastattelua ja viisi suoritettiin sähköpostitse. Arkisto- ja haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella ja määrällisellä sisällönanalyysillä aineisto- ja teorialähtöisesti. Analysoinnin apuna käytettiin Atlas-ti ja Excel-tietokoneohjelmia. Tutkimuksen uskonnon- pedagogisina lähtökohtina ovat tilannesidonnainen oppimiskäsitys, erityisesti Laven ja Wengerin (1999) teoria sekä tavoitteisuuden ja intentionaalisuuden käsitteet Kansasen (1981, 2004) määritteleminä. Analysointirunkona koetellaan kasvatusmenetelmien yhteydessä Jonassenin (1995) mielekkään oppimisen kriteereitä ja osallistumissyiden kohdalla Yeungin (2004) vapaaehtoismotivaation mallia. Arkistoaineiston analyysi osoitti, että OL järjestönä muistuttaa seurakuntien lähetystoimintaa toimintaan osallistuvien määrien ja toimintamuotojen osalta, mutta poikkeaa siitä jäsenistön ikärakenteen puolesta. Haastatteluaineiston pohjalta tutkimuksessa luotiin OL:n lähetyskasvatuksen malli, jossa OL esiintyy oppimis- ympäristönä arvomaailman, kasvatustavoitteiden ja kasvatusmenetelmien näkökulmista. OL:n arvomaailmaa kuvaa post-moderni sekä-että -eetos, mikä näkyy ekumeenisena kristillisyytenä sekä kokonaisvaltaisena lähetyskäsityksenä. OL:n lähetyskasvatuksen mallin ytimen muodostavat tavoitteet. Päätavoitteena on lähetys- harrastuksen synty ja syveneminen, jonka alatavoitteita ovat: lähetyskipinän syttyminen, lähetysidentiteetin kehittyminen ja lähetystyöstä vastuunkantaminen jo nyt. Päätavoite sisältää siten emotionaalisen, kognitiivisen ja pragmaattisen ulottuvuuden. Sivutavoitteista horisontaalisia ovat omaan yhteisöön ja globaaliin maailmaan sosiaalistuminen, vertikaalisia taas ovat kristillisen spiritualiteetin kehittyminen ja uskonnollisen toiseuden kohtaamisen oppiminen. Pää- ja sivutavoitteet kuuluvat yhteen, sillä sivutavoitteiden tarkoitus on tukea päätavoitteen toteutumista. Tutkimus esittää, että tavoitteet kuvaavat yleisemminkin lähetyskasvatuksen tavoitteita, ja että niiden kautta voidaan hahmottaa lähetyskasvatuksen suhdetta missiologiaan ja piirteitä uskontokasvatuksen alueena. Mielekkään oppimisen kriteereistä tärkeimmiksi nousivat kontekstuaalisuus ja transfer. Kontekstuaalisuus merkitsi esimerkiksi lähetystyön konkreettista tukemista. Sen sijaan eri kulttuurien ja uskontojen konteksteissa lähetystyön tekemiseen tutustuminen tapahtui lähinnä asiantuntijaluennoilla. Kriteerien parempaan toteutumiseen havaittiin tarvittavan tiedostavampaa ohjausta ja tavoitteiden hahmottamista OL:n vastuunkantajien, asiantuntijoiden ja osallistujien parissa. OL:ään osallistumissyyt olivat haastatteluaineistossa yhtä moninaisia kuin muissakin vapaaehtoistyön tutkimuksissa, ja toisaalta niissä korostuivat nuorille ja nuorille aikuisille tyypilliset piirteet. Vertailemalla painotuksia Yeungin ja OL:n lähetyskasvatuksen mallien kautta muodostettiin OL:ään liittyvät lähetysharrastuksen orientaatiot, joita ovat: oman spiritualiteetin kehittäminen, yhdessä tekeminen, yhteisön kehittäminen ja lähetysprofessio. Orientaatiot ilmentävät lähetysharrastuksen vertikaalisesti ja horisontaalisesti sekä ulos- ja sisäänpäin suuntautuneita elementtejä. Tutkimuksen mukaan vahvasti sitoutuneilla vapaaehtoisilla näyttää olevan selkeä käsitys kasvatustoiminnan tavoitteisuudesta. Intentionaalisuudessa havaittiin eroja sekä sisällössä että määrässä. Osalle kasvatukselliset päämäärät ovat olleet vahvemmin osana vapaaehtoistyötä, kun taas osalla painopiste on ollut enemmän omassa osallistumisessa. Paljon intentionaalisuutta ilmeni yhteisön kehittämisen orientaatiossa. Lähetysprofession orientaatiossa tuotiin esille evankeliointia ja/tai lähetyskasvatusta sekä OL:ssä että OL:n ulkopuolella. Avainsanat: lähetysharrastus, lähetyskasvatus, lähetystyö, vapaaehtoistyö, opiskelijajärjestö

Rannansiirtyminen ja ihmisen toimintaympäristön muutos Mätäjokilaakson alueella esihistoriallisella ajalla

In this thesis, I study the changing ladscape and human environment of the Mätäjoki Valley, West-Helsinki, using reconstructions and predictive modelling. The study is a part of a larger project funded by the city of Helsinki aming to map the past of the Mätäjoki Valley. The changes in landscape from an archipelago in the Ancylus Lake to a river valley are studied from 10000 to 2000 years ago. Alongside shore displacement, we look at the changing environment from human perspective and predict the location of dwelling sitesat various times. As a result, two map series were produced that show how the landscape changed and where inhabitance is predicted. To back them up, we have also looked at what previous research says about the history of the waterways, climate, vegetation and archaeology. The changing landscape of the river valley is reconstructed using GIS methods. For this purpose, new laser point data set was used and at the same time tested in the context landscape modelling. Dwelling sites were modeled with logistic regression analysis. The spatial predictive model combines data on the locations of the known dwelling sites, environmental factors and shore displacement data. The predictions were visualised into raster maps that show the predictions for inhabitance 3000 and 5000 years ago. The aim of these maps was to help archaeologists map potential spots for human activity. The produced landscape reconstructions clarified previous shore displacement studies of the Mätäjoki region and provided new information on the location of shoreline. From the shore displacement history of the Mätäjoki Valley arise the following stages: 1. The northernmost hills of the Mätäjoki Valley rose from Ancylus Lake approximately 10000 years ago. Shore displacement was fast during the following thousand years. 2. The area was an archipelago with a relatively steady shoreline 9000 7000 years ago. 8000 years ago the shoreline drew back in the middle and southern parts of the river valley because of the transgression of the Litorina Sea. 3. Mätäjoki was a sheltered bay of the Litorina Sea 6000 5000 years ago. The Vantaanjoki River started to flow into the Mätäjoki Valley approximately 5000 years ago. 4. The sediment plains in the southern part of the river valley rose from the sea rather quickly 5000 3000 years ago. Salt water still pushed its way into the southermost part of the valley 4000 years ago. 5. The shoreline proceeded to Pitäjänmäki rapids where it stayed at least a thousand years 3000 2000 years ago. The predictive models managed to predict the locations of dwelling sites moderately well. The most accurate predictions were found on the eastern shore and Malminkartano area. Of the environment variables sand and aspect of slope were found to have the best predictive power. From the results of this study we can conclude that the Mätäjoki Valley has been a favorable location to live especially 6000 5000 years ago when the climate was mild and vegetation lush. The laser point data set used here works best in shore displacement studies located in rural areas or if further specific palaeogeographic or hydrologic analysis in the research area is not needed.

La traducción del humor verbal finés-español en la literatura novelística: El caso de la novela finlandesa Ihmisen osa

En este trabajo de fin de máster estudiamos la traducción del humor en la literatura novelística. Nos interesa sobre todo en el lenguaje humorístico, y nos centramos en los recursos con los que cuenta un traductor para poder transmitir el humor lingüístico del texto fuente finlandés al texto de llegada español. Primero vemos las definiciones del humor y contemplamos las características del humor lingüístico expresado mediante el vocabulario y la aliteración. Después seguimos con los puntos de vista de algunos estudiosos sobre la traducción y la posibilidad de traducir humor en la literatura, o sea, cómo se traduce, cómo se debería traducir y a qué medida es posible mantener el efecto humorístico en el texto traducido. Las fuentes teoréticas más importantes son Salvatore Attardo sobre el humor lingüístico, Walter Nash sobre el análisis del lenguaje humorístico, y Peter Newmark sobre estrategias y métodos de traducción. En la parte empírica del trabajo realizamos una comparación entre la obra finlandesa Ihmisen osa de Kari Hotakainen y su traducción al español, Por partes, por Ursula Ojanen y Rafael García Anguita. Las principales observaciones de este trabajo de fin de máster están relacionadas con los procedimientos de traducción más útiles para un traductor de literatura humorística y con la naturaleza y del lenguaje humorístico en la obra finlandesa. Así, por ejemplo vimos que en la obra finlandesa Ihmisen osa la aliteración tiene un papel importante en la creación del efecto humorístico, y que la aliteración se puede traducir. Sin embargo, la traducción de la aliteración no suele ser el principal objetivo de la traducción, ya que eso supondría la anteposición de una característica estilística al contenido de la narrativa. También averiguamos que el procedimiento más utilizado por los traductores de esta obra, en cuanto a la traducción de las expresiones de estilo humorístico, es la sinonimia, que alude a la traducción de un término del texto fuente con un término de la lengua de llegada con un significado aproximadamente igual, pero no exactamente lo mismo. Cuando no se aspira a encontrar un equivalente exacto en el texto de llegada el traductor tiene más libertad de elegir una expresión estilísticamente adecuado en el contexto. Ocasionalmente no es posible encontrar una expresión humorística equivalente en ambos idiomas, y así el humor no se mantiene siempre en la traducción. La mayoría de los ejemplos analizados podían ser calificados como menos humorísticos que los del texto original. Al contrario de nuestra hipótesis de partida, la compensación no figura entre los procedimientos más utilizados en la traducción de esta obra.

Kissa ihmisen peilinä. Muutos, sukupuoli ja vuorovaikutus taiteessa

Tutkielman aiheena on kissa ja sen representaatiot visuaalisessa taiteessa. Tutkielmassa tarkastellaan 12 eri tekniikoilla valmistettua taideteosta, jotka ovat valmistuneet vuosien 1974 ja 2015 välisenä aikana. Tutkielmaan valitut taiteilijat, teokset ja valmistusvuodet ovat seuraavat: Jan Harrison, Chuff and Roll Over 1997; Jan Harrison, Cat with Raw Nose 2006; Sampsa Indrén, Hello Kitty 2012; Nanna Susi, Maliblue 2013; Olli Lyytikäinen, Kolme pyramidia ja sfinksi 1974, Kari Soinio, Sankarin koti nr 9 2009; elokuvasta Yön ritarin paluu Kissanainen/Selena Kyle (Anne Hathaway) 2012; Stiina Saaristo, Turengin Tuhkimo 2012; sarjakuvasta Simpsonit Matt Groening (piirt.), Crazy Cat Lady/Eleanor Abernathy 1998; sarjakuvahahmo, Jim Davis (hahmotelma ja käsikirj.), Karvinen 1989; Carolee Schneemann, Infinity Kisses (1988) ja Katinka Simonse, alias Tinkebell, My dearest cat Pinkeltje. (2009). Tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää, mikä tarkoitus kissan olemassaololla on valituissa teoksissa ja mitä sen avulla on haluttu kertoa. Tutkielman käsittelyaineisto on jaettu kolmeen pääryhmään, 1) kissa ihmisen sisäisen ja tiedostamattoman tulkkina, 2) kissa sukupuoliroolien ja stereotypioiden symbolina, 3) kissa lemmikkinä. Tarkastelussa on käytetty muun muassa psykoanalyyttistä, filosofista, sukupuolentutkinnallista ja fenomenologista lähestymistapaa. Tutkielman psykoanalyyttinen tarkastelutapa perustuu pääasiassa freudilaisiin ja filosofinen näkökulma deleuzelais-guattarilaisiin näkemyksiin. Tutkimuksella on pyritty tulkitsemaan ja kartoittamaan tapoja, joilla taiteilija on kissaa apunaan käyttäen lähestynyt ihmisen henkistä muutosta piilotajunnasta nousevien halujen ja yhteiskunnallisten stereotypioiden puristuksessa. Tuleminen joksikin, muodonmuutos sekä ihmisen ja eläimen yhteys ovat tutkielman tärkeimpiä tulkinnan kohteita.

Ihmisen papilloomaviruksen serologinen diagnostiikka kahdella eri menetelmällä mitattuna

Ihmisen papilloomavirus (HPV) on pieni kaksisäikeinen DNA-virus, joka infektoi erilaistumiseen kykeneviä ihon ja limakalvon epiteelisoluja. Virus leviää sukupuoliyhdynnän välityksellä, mutta sillä on myös muita leviämistapoja. HPV-infektio voi aiheuttaa syöpää genitaalialueiden lisäksi esimerkiksi pään ja kaulan alueella. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää uuden lateral flow –menetelmään perustuvan Prevo-Check-pikatestin (Abviris, Hünfelden, Saksa) herkkyyttä HPV16-vasta-aineiden osoittamiseksi seerumista. Prevo-Check-testi tehdään sormenpäästä otetusta veripisarasta tai seeruminäytteestä. Tutkimuksessa vertasin Prevo-Check-testituloksia aikaisemmin Luminex-pohjaisella menetelmällä saatuihin tuloksiin. Testit perustuvat HPV16L1-proteiinin vasta-aineiden osoittamiseen, mutta niissä käytetyt antigeenit ovat erilaisia. Luminex-menetelmässä tulokset ilmoitettiin keskifluoresenssi-intensiteettinä (MFI), ja raja positiiviselle näytteelle asetettiin arvolle 400 MFI. Prevo-Check-tulokset analysoitiin testitikun värireaktion perusteella. Tutkimusaineistona käytettiin seeruminäytteitä 34 miehestä, jotka olivat osallistuneet suomalaiseen HPV-infektion tartuntatapoja ja luonnollista taudinkulkua selvittävään tutkimukseen (HUPA). Tutkimukseeni valitut seeruminäytteet olivat Luminex-menetelmän perusteella joko pysyvästi HPV16-seropositiivisia tai juuri HPV-serokonvertoituneita. Näytteitä oli yhteensä 40. Jokainen testattiin kuudella eri näytevolyymilla. Prevo-Check-testi antoi positiivisen tuloksen vain noin 15 %:sta Luminex-menetelmällä positiivisiksi diagnosoiduista näytteistä. Näytteet, joista todettiin korkeat HPV-vasta-ainetiitterit Luminex-menetelmällä (MFI >1500), olivat positiivisia myös Prevo-Check-pikatestillä. Lisäksi Prevo-Check-testi tunnisti positiiviseksi yhden näytteen, jonka MFI oli matala (noin 600). Pieni näytevolyymi ja näytteen pitkä reagointiaika antoivat säännöllisesti negatiivisen Prevo-Check-testituloksen. Prevo-Check-testin herkkyys ei lisääntynyt, vaikka seeruminäytteen volyymi viisinkertaistettiin. Luminex- ja Prevo-Check –menetelmien herkkyyserot johtuvat todennäköisesti antigeeninä käytetyn HPV16L1–proteiinin eri muodoista ja niiden erilaisesta kyvystä sitoutua seerumin HPV-vasta-aineeseen. Lisäksi Prevo-Check-testissä seerumin HPV-vasta-aineiden annetaan sitoutua HPVL1-antigeeniin ennen näytteiden analysointia. Mikäli Prevo-Check-pikatesti osoittaisi seropositiivisuuden ainoastaan kliinisesti relevanteissa infektioissa, eli produktiivisissä ja kroonisissa HPV16-infektioissa, sillä olisi suuri merkitys HPV-tartunnan diagnosoinnissa ja leviämisen ehkäisyssä. Pikatestikäyttö edellyttää kuitenkin menetelmän jatkokehittämistä ja sen herkkyyden lisätutkimusta.

Liquid Chromatography-Mass Spectrometry in Studies of Drug Metabolism and Permeability

Poor pharmacokinetics is one of the reasons for the withdrawal of drug candidates from clinical trials. There is an urgent need for investigating in vitro ADME (absorption, distribution, metabolism and excretion) properties and recognising unsuitable drug candidates as early as possible in the drug development process. Current throughput of in vitro ADME profiling is insufficient because effective new synthesis techniques, such as drug design in silico and combinatorial synthesis, have vastly increased the number of drug candidates. Assay technologies for larger sets of compounds than are currently feasible are critically needed. The first part of this work focused on the evaluation of cocktail strategy in studies of drug permeability and metabolic stability. N-in-one liquid chromatography-tandem mass spectrometry (LC/MS/MS) methods were developed and validated for the multiple component analysis of samples in cocktail experiments. Together, cocktail dosing and LC/MS/MS were found to form an effective tool for increasing throughput. First, cocktail dosing, i.e. the use of a mixture of many test compounds, was applied in permeability experiments with Caco-2 cell culture, which is a widely used in vitro model for small intestinal absorption. A cocktail of 7-10 reference compounds was successfully evaluated for standardization and routine testing of the performance of Caco-2 cell cultures. Secondly, cocktail strategy was used in metabolic stability studies of drugs with UGT isoenzymes, which are one of the most important phase II drug metabolizing enzymes. The study confirmed that the determination of intrinsic clearance (Clint) as a cocktail of seven substrates is possible. The LC/MS/MS methods that were developed were fast and reliable for the quantitative analysis of a heterogenous set of drugs from Caco-2 permeability experiments and the set of glucuronides from in vitro stability experiments. The performance of a new ionization technique, atmospheric pressure photoionization (APPI), was evaluated through comparison with electrospray ionization (ESI), where both techniques were used for the analysis of Caco-2 samples. Like ESI, also APPI proved to be a reliable technique for the analysis of Caco-2 samples and even more flexible than ESI because of the wider dynamic linear range. The second part of the experimental study focused on metabolite profiling. Different mass spectrometric instruments and commercially available software tools were investigated for profiling metabolites in urine and hepatocyte samples. All the instruments tested (triple quadrupole, quadrupole time-of-flight, ion trap) exhibited some good and some bad features in searching for and identifying of expected and non-expected metabolites. Although, current profiling software is helpful, it is still insufficient. Thus a time-consuming largely manual approach is still required for metabolite profiling from complex biological matrices.

Neuro- and immunotoxic effects of fumonisin B1 in cells

Fumonisin B1 (FB1) is a mycotoxin produced by the fungus Fusarium verticillioides, which commonly infects corn and other agricultural products. Fusarium species can also be found in moisture-damaged buildings, and therefore there may also be human exposure to Fusarium mycotoxins, including FB1. FB1 affects the metabolism of sphingolipids by inhibiting the enzyme ceramide synthase. It is neuro-, hepato- and nephrotoxic, and it is classified as possibly carcinogenic to humans. This study aimed to clarify the mechanisms behind FB1-induced neuro- and immunotoxicity. Four neural and glial cell lines of human, rat and mouse origin were exposed to graded doses of FB1 and the effects on the production of reactive oxygen species, lipid peroxidation, intracellular glutathione levels, cell viability and apoptosis were investigated. Furthermore, the effects of FB1, alone or together with lipopolysaccharide (LPS), on the mRNA and protein expression levels of different cytokines and chemokines were studied in human dendritic cells (DC). FB1 induced oxidative stress and cell death in all cell lines studied. Generally, the effects were only seen after prolonged exposure at 10 and 100 µM of FB1. Signs of apoptosis were also seen in all four cell lines. The sensitivities of the cell lines used in this study towards FB1 may be classified as human U-118MG glioblastoma > mouse GT1-7 hypothalamic > rat C6 glioblastoma > human SH-SY5Y neuroblastoma cells. When comparing cell lines of human origin, it can be concluded that glial cells seem to be more sensitive towards FB1 toxicity than those of neural origin. After exposure to FB1, significantly increased levels of the cytokine interferon-γ (IFNγ) were detected in human DC. This observation was further confirmed by FB1-induced levels of the chemokine CXCL9, which is known to be regulated by IFNγ. During co-exposure of DC to both LPS and FB1, significant inhibitions of the LPS-induced levels of the pro-inflammatory cytokines interleukin-6 (IL-6) and IL-1β, and their regulatory chemokines CCL3 and CCL5 were observed. FB1 can thus affect immune responses in DC, and therefore, it is rather likely that it also affects other types of cells participating in the immune defence system. When evaluating the toxicity potential of FB1, it is important to consider the effects on different cell types and cell-cell interactions. The results of this study represent new information, especially about the mechanisms behind FB1-induced oxidative stress, apoptosis and immunotoxicity, as well as the varying sensitivities of different cell types towards FB1.

But if you desire God and His Messenger : The concept of choice in Sahih al-Bukhari

The aim of this dissertation is to discuss the concept of choice in the most important collection of Islamic traditions, Sahih al-Bukhari. The author of the collection, Muhammad ibn Isma'il al-Bukhari, lived between 810-870. My starting point is the collection of texts as it is now in its normative, established form. I read the hadiths as pieces of reality, not as statements about reality. The historicity of the texts has no role at all in my analysis. Part I sketches out the hagiography of the life and work of the author and provides a short history of the development of hadith literature and the processes of collecting and classifying the texts are discussed briefly. Part one ends with the presentation of my way of using rhetorical analysis as a methodological tool. Part II introduces my analysis of the concept of choice. It is divided into ten chapters, each concentrating on one hadith cluster. Part II ends with a discussion of the philosophy of free will and predestination in early Islam. Hadith literature is often considered as a representative of predestinarian theology compared to the Qur'an which emphasises the reponsibility of people of their own acts. In my conclusions I suggest that accoding to the texts in Sahih al-Bukhari, people do deal with real choices in their lives. The collection includes both strictly predestinarian texts but it also compises texts which claim that people are demanded to make real choices, even choices concerning life and death.

Tyhjä taivas : Georges Bataille ja uskonnon kysymys

Empty Heavens. Georges Bataille and the Question of Religion. The dissertation explores the question of religion in the texts of Georges Bataille (1897 1962), the controversial French avant-garde writer and philosopher. Passionate about religion throughout his life, Bataille devoted to it both critical analyses and personal meditations. In this study, Bataille s multifaceted relationship to religion is interpreted as expressing a passion for radical otherness. Bataille is approached as a characteristically modern thinker who, nevertheless, questions some landmarks of modernity insofar as modernity is interpreted as a triumph of secularization. The dissertation is situated at the intersection of comparative religion and philosophy of religion. Methodologically, the study resorts to theoretical contextualization and concept analysis. Acknowledging that Bataille s writings challenge the assumptions about coherent meaning taken for granted in traditional philosophical analysis, the study also pays attention to the literary means and, in general, the performative level of Bataille s texts. The study constructs three theoretical contexts for Bataille s question of religion first of all, the interpretation of Hegel in the mid-20th century French philosophy. In the first section of the study, Bataille s uneasy relationship with Hegel as mediated by Alexandre Kojève is explored. The motivation of his question of radical otherness is argued to arise from his struggle with the Hegelian Kojèvean notion of negativity. The second context is the dialogue with the Christian mystical tradition. Starting from the analysis of two Bataillean notions, dramatization and contestation , it is argued that, firstly, Bataille s approach to radical otherness is analogous to certain procedures of mystical texts while, secondly, the function of otherness providing no firm foundation in Bataille s texts differs from its function in mystical texts. In the third section of the study, Bataille s quest for otherness is concretized by analyzing his views on otherness of other person, on violence, and on death themes that are brought together in Bataille s lasting interest in sacrifice. Bataille s understanding of sacrifice is proportioned to social scientific and philosophical discussions on sacrifice. It is argued that the commitment to the idea of sacrifice accounts for a partial failure in the Bataillean approach to otherness, the otherness of other person remaining its (at least half) blind spot. The study presents an overview of Bataille s thought on religion. It brings out Bataille s view of the paradoxical fundamental yet impossible role of otherness in the construction of human world, as well as his understanding of religious representations as both covering over and indicating this otherness. It describes Bataille s atheological mysticism as a peculiar modern form of religiosity, as an ambivalent mourning for and exaltation of fundamental loss.

Älykkään suunnittelun teoria : Tutkimus kansanomaisen psykologian ja biologian yhteydestä kreationistiseen ajatteluun

Tutkimuksen kohteena on (uus)kreationistinen älykkään suunnittelun (Intelligent Design) teoria. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja lukeutuu kognitiivisen uskonnontutkimuksen alaan. Näkökulmana on tarkastella älykkään suunnittelun teorian mukaista ajattelua ihmisen intuitiivisena taipumuksena ymmärtää luontoa ja luonnossa esiintyviä mekanismeja. Esimerkkinä intuitiivisesta päättelystä tarkastellaan erityisesti kansanomaisen psykologian (folk psychology) ja kansanomaisen biologian (folk biology) mukaista ajattelua. Tutkimuksessa kysytään: ilmeneekö älykkään suunnittelun teoriassa mahdollisesti kansanomaisen psykologian ja biologian mukaista ajattelua? Ensimmäiseksi käsitteellistetään älykkään suunnittelun teoria ja esitellään tutkimuksen aineisto. Esille tulevat yhteydet Yhdysvaltojen uskonnolliseen ilmapiiriin, kristillisten kreationististen suuntausten jatkumoon sekä evoluutioteoriaan. Aineisto koostuu älykkään suunnittelun teoriaa kehitelleen Michael J. Behen todistajanlausunnosta Doverin oikeudenkäynnissä, jossa arvioitavana oli älykkään suunnittelun teorian mahdollinen tieteellisyys ja uskonnollisuus. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määritellään tarkemmin, minkälaisiin ajattelutapoihin kansanomaisella, tieteellisellä ja uskonnollisella ajattelulla tutkimuksessa viitataan. Tämän jälkeen esitellään teoreettiset työvälineet - kansanomaisen psykologia ja biologia. Teoriaosuudessa tarkennetaan myös kansanomaisen, tieteellisen ja uskonnollisen ajattelun suhdetta intuitiiviseen ja intuitionvastaiseen ajatteluun, sekä määritellään kolmas termi epäintuitiivisuus. Teoriaosuus perustuu pääasiassa kognitiivisen uskonnontutkimuksen alaan lukeutuvien tutkijoiden, kuten Scott Atranin, Pascal Boyerin, Robert N. McCauleyn ja Ilkka Pyysiäisen julkaisuihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös evoluutioteorian ymmärtämistä tutkineen E. Margaret Evansin tutkimuksia. Analyysissä teoreettisia huomioita havainnollistetaan aineistosta löydettyjen esimerkkien kautta. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta Behen todistajanlausunnosta nostetaan esille erityisesti kansanomaisen psykologian ja biologian mukaiset ajattelun tavat. Analyysissä tarkastellaan, mitä tutkimuslöydösten avulla voidaan selittää älykkään suunnittelun teorian edustamasta kreationistisesta ajattelusta. Tutkimustuloksena esitetään, että älykkään suunnittelun teoria mukailee monilta osin sekä kansanomaista psykologiaa että kansanomaista biologiaa. Älykkään suunnittelun teoriassa muodostetaan intuitiivinen ideakokonaisuus maailmasta/ eliökunnasta ja sen aiheuttaneesta intuitionvastaisesta toimijasta. Mahdolliset epäintuitiiviset elementit, kuten luonnonvalinta ja kristillinen teologia, ovat teoriassa olemattomat. Tutkimuksessa osoitetaan, että kreationistista ajattelua voidaan perustellusti tarkastella ihmiselle intuitiivisena taipumuksena ymmärtää luontoa.

Reading the Texture of Reality : Chaos Theory, Literature and the Humanist Perspective

Tutkimuksessa analysoidaan kaaosteorian vaikutusta kaunokirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa ja esitetään, että kaaosteorian roolia kirjallisuuden kentällä voidaan parhaiten ymmärtää sen avaamien käsitteiden kautta. Suoran soveltamisen sijaan kaaosteorian avulla on käyty uudenlaisia keskusteluja vanhoista aiheista ja luonnontieteestä ammennetut käsitteet ovat johtaneet aiemmin tukkeutuneiden argumenttien avaamiseen uudesta näkökulmasta käsin. Väitöskirjassa keskitytään kolmeen osa-alueeseen: kaunokirjallisen teoksen rakenteen teoretisointiin, ihmisen (erityisesti tekijän) identiteetin hahmottamiseen ja kuvailemiseen sekä fiktion ja todellisuuden suhteen pohdintaan. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, kuinka kaaosteorian kautta näitä aiheita on lähestytty niin kirjallisuustieteessä kuin kaunokirjallisissa teoksissakin. Väitöskirjan keskiössä ovat romaanikirjailija John Barthin, dramatisti Tom Stoppardin ja runoilija Jorie Grahamin teosten analyysit. Nämä kirjailijat ammentavat kaaosteoriasta keinoja käsitteellistää rakenteita, jotka ovat yhtä aikaa dynaamisia prosesseja ja hahmotettavia muotoja. Kaunokirjallisina teemoina nousevat esiin myös ihmisen paradoksaalisesti tunnistettava ja aina muuttuva identiteetti sekä lopullista haltuunottoa pakeneva, mutta silti kiehtova ja tavoiteltava todellisuus. Näiden kirjailijoiden teosten analyysin sekä teoreettisen keskustelun kautta väitöskirjassa tuodaan esiin aiemmassa tutkimuksessa varjoon jäänyt, koherenssia, ymmärrettävyyttä ja realismia painottava humanistinen näkökulma kaaosteorian merkityksestä kirjallisuudessa.

Pour une éthique du traducteur poéticien

This doctoral thesis starts with a comprehensive introduction seeking to anchor the problematics of the ethics of the poetician translator (a translator of literary and similar texts) in a theoretical framework drawing on moral philosophy. This introductory section is followed by six published papers (four journal articles and two papers from conference proceedings), forming the main body of the thesis, which progressively develop a possible application of this theoretical framework. Starting from the acknowledgement that one of the ethical stakes in translation is constructed around the relation to the foreign and to the other , the translation process is scrutinized through the prism of the philosophies of Dialogue , focusing on how the translating actors relate to their task. The central notions around which philosophies of Dialogue are built are introduced and applied to translation. The question of intersubjective relations, addressed from a philosophical perspective, is developed with the help of the works of Martin Buber, Gabriel Marcel, Emmanuel Levinas and Paul Ric ur. The introductory section presents and explicates the thought of each of these philosophers and extracts the concepts that are then developed in the articles and conference papers collected here. Each paper concentrates on the notions of one of the philosophers referred to above and places these notions in perspective with other philosophies of Dialogue. All the papers contribute to explicating the relationship between the multiple philosophical notions that address the problematics of alterity and the condition of the translator. The work as a whole leads to the idea that the task of the poetician translator is not only to translate a text properly but above all to rouse and increase the desire of linguistic communities to live together.

Univariate, bivariate, and multivariate methods in corpus-based lexicography : A study of synonymy

In this dissertation, I present an overall methodological framework for studying linguistic alternations, focusing specifically on lexical variation in denoting a single meaning, that is, synonymy. As the practical example, I employ the synonymous set of the four most common Finnish verbs denoting THINK, namely ajatella, miettiä, pohtia and harkita ‘think, reflect, ponder, consider’. As a continuation to previous work, I describe in considerable detail the extension of statistical methods from dichotomous linguistic settings (e.g., Gries 2003; Bresnan et al. 2007) to polytomous ones, that is, concerning more than two possible alternative outcomes. The applied statistical methods are arranged into a succession of stages with increasing complexity, proceeding from univariate via bivariate to multivariate techniques in the end. As the central multivariate method, I argue for the use of polytomous logistic regression and demonstrate its practical implementation to the studied phenomenon, thus extending the work by Bresnan et al. (2007), who applied simple (binary) logistic regression to a dichotomous structural alternation in English. The results of the various statistical analyses confirm that a wide range of contextual features across different categories are indeed associated with the use and selection of the selected think lexemes; however, a substantial part of these features are not exemplified in current Finnish lexicographical descriptions. The multivariate analysis results indicate that the semantic classifications of syntactic argument types are on the average the most distinctive feature category, followed by overall semantic characterizations of the verb chains, and then syntactic argument types alone, with morphological features pertaining to the verb chain and extra-linguistic features relegated to the last position. In terms of overall performance of the multivariate analysis and modeling, the prediction accuracy seems to reach a ceiling at a Recall rate of roughly two-thirds of the sentences in the research corpus. The analysis of these results suggests a limit to what can be explained and determined within the immediate sentential context and applying the conventional descriptive and analytical apparatus based on currently available linguistic theories and models. The results also support Bresnan’s (2007) and others’ (e.g., Bod et al. 2003) probabilistic view of the relationship between linguistic usage and the underlying linguistic system, in which only a minority of linguistic choices are categorical, given the known context – represented as a feature cluster – that can be analytically grasped and identified. Instead, most contexts exhibit degrees of variation as to their outcomes, resulting in proportionate choices over longer stretches of usage in texts or speech.