Tyhjä taivas : Georges Bataille ja uskonnon kysymys

Empty Heavens. Georges Bataille and the Question of Religion. The dissertation explores the question of religion in the texts of Georges Bataille (1897 1962), the controversial French avant-garde writer and philosopher. Passionate about religion throughout his life, Bataille devoted to it both critical analyses and personal meditations. In this study, Bataille s multifaceted relationship to religion is interpreted as expressing a passion for radical otherness. Bataille is approached as a characteristically modern thinker who, nevertheless, questions some landmarks of modernity insofar as modernity is interpreted as a triumph of secularization. The dissertation is situated at the intersection of comparative religion and philosophy of religion. Methodologically, the study resorts to theoretical contextualization and concept analysis. Acknowledging that Bataille s writings challenge the assumptions about coherent meaning taken for granted in traditional philosophical analysis, the study also pays attention to the literary means and, in general, the performative level of Bataille s texts. The study constructs three theoretical contexts for Bataille s question of religion first of all, the interpretation of Hegel in the mid-20th century French philosophy. In the first section of the study, Bataille s uneasy relationship with Hegel as mediated by Alexandre Kojève is explored. The motivation of his question of radical otherness is argued to arise from his struggle with the Hegelian Kojèvean notion of negativity. The second context is the dialogue with the Christian mystical tradition. Starting from the analysis of two Bataillean notions, dramatization and contestation , it is argued that, firstly, Bataille s approach to radical otherness is analogous to certain procedures of mystical texts while, secondly, the function of otherness providing no firm foundation in Bataille s texts differs from its function in mystical texts. In the third section of the study, Bataille s quest for otherness is concretized by analyzing his views on otherness of other person, on violence, and on death themes that are brought together in Bataille s lasting interest in sacrifice. Bataille s understanding of sacrifice is proportioned to social scientific and philosophical discussions on sacrifice. It is argued that the commitment to the idea of sacrifice accounts for a partial failure in the Bataillean approach to otherness, the otherness of other person remaining its (at least half) blind spot. The study presents an overview of Bataille s thought on religion. It brings out Bataille s view of the paradoxical fundamental yet impossible role of otherness in the construction of human world, as well as his understanding of religious representations as both covering over and indicating this otherness. It describes Bataille s atheological mysticism as a peculiar modern form of religiosity, as an ambivalent mourning for and exaltation of fundamental loss.

Tutkimus käsittelee Georges Bataillen, ranskalaisen filosofin ja avantgardekirjailijan uskontoa koskevaa ajattelua. Bataille (1897 1962) oli 1900-luvun mannermaisen filosofian kiistelty taustavaikuttaja, joka oli intohimoisen kiinnostunut uskonnosta. Tutkimuksessa Bataillen kiinnostus uskontoon tiivistetään kysymykseksi toiseudesta: siitä, mikä karkaa inhimillisiltä käsitteiltä ja ymmärrykseltä. Toiseuden kysymys puolestaan ymmärretään erityisesti modernissa maailmassa pakottavaksi kysymykseksi. Bataillea lähestytään modernina ajattelijana, joka kuitenkin kyseenalaistaa käsityksiä modernista, ennen muuta näkemyksen modernin ja maallistuneisuuden peruuttamattomasta yhteydestä. Tutkimus sijoittaa Bataillen uskontoa koskevan ajattelun erilaisiin keskusteluyhteyksiinsä. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sen filosofisia lähtökohtia, tarkemmin sanoen Bataillen välienselvittelyä hegeliläisen filosofian kanssa. Tutkimus osoittaa, että tämän filosofian tietyt lähtökohdat mutta samalla tyytymättömyys siihen käsitteellisen haltuunoton hankkeena tekevät ymmärrettäväksi Bataillen kiinnostuksen uskontoon ja toiseuteen. Tutkimuksen toisessa osassa tarkastellaan Bataillen ateologista mystiikkaa suhteessa kristillisen mystiikan perintöön. Osoittautuu, että Bataillen tekstit jakavat mystisten tekstien intohimon radikaaliin toiseuteen ja ottavat mallia eräistä niiden kirjallisista ja mielikuvallisista käytännöistä. Toiseuden funktio Bataillen teksteissä kuitenkin poikkeaa kristillisten mystikkojen teksteistä: se ei tarjoa mitään suojaa tai perustaa. Tutkimuksen kolmannessa osassa käsittelyssä on Bataillelle keskeinen uhrauksen käsite. Uhrauksen käsitteen avulla analysoidaan Bataillen näkemyksiä toisen ihmisen toiseudesta, uskonnon ja väkivallan suhteesta sekä inhimillisestä kuolemasuhteesta. Tutkimus esittää Bataillen sitoutumisen uhrauksen käsitteeseen myös ongelmallisena: toisen ihmisen toiseus jää siinä osittain sokeaksi pisteeksi. Tutkimus tarjoaa kokonaiskuvan Bataillen uskontoa koskevasta ajattelusta. Se tuo esiin Bataillen käsityksen toiseuden paradoksaalisesta yhtä aikaa perustavasta ja mahdottomasta roolista inhimillisen maailman rakentumisessa. Se kuvaa Bataillen ateologisen mystiikan erityisenä modernina uskonnollisuuden muotona, jota leimaa myöntyminen inhimilliseen perustattomuuteen. Tutkimus auttaa ymmärtämään uskonnon moderneja ilmenemismuotoja. Koska Bataille on vaikuttanut moneen myöhempään filosofiin, hänen ajattelunsa uskonnollisen ulottuvuuden tunteminen auttaa myös ymmärtämään sittemmin tapahtunutta uskonnon paluuta filosofiseen keskusteluun.