Regional business networks in the multinational retail sector

This article examines the network relationships of a set of large retail multinational enterprises (MNEs). We analyze under what conditions a flagship-network strategy (characterized by a network of five partners – the MNE, key suppliers, key partners, selected competitors and key organisations in the non-business infrastructure) explains the internationalisation of three retailers whose geographic scope, sectoral conditions and competitive strategies differ substantially. We explore why and when retailers will adopt a flagship strategy. The three firms are two U.K.-based multinational retailers (Tesco and The Body Shop) and a French-based global retailer (Moët Hennessy Louis Vuitton). We find evidence of strong network relationships for all three retailers, although each embraces network strategies for different reasons. Their flagship relationships depend on each retailer's strategic use of firm-specific-advantages (FSAs) and country-specific advantages (CSAs). We find that a flagship strategy can succeed in overcoming internal and/or environmental constraints to cross-border resource transfers, which are barriers to foreign direct investment (FDI). We provide recommendations on why and when to use a flagship-based strategy and which type of network partners to prioritize in order to succeed internationally.

Regional business cycles and the emergence of sheltered economies in the southern periphery of Europe. Bruges European Economic Research (BEER) Papers 7/November 2006

Recent research has highlighted that in the last few years the evolution of regional disparities in many European states has become pro-cyclical. This represents a change with respect to the predominantly anti-cyclical pattern of the 1960s and 1970s. This paper addresses the question of whether and when this change has taken place in the southern periphery of Europe, before analyzing the factors that may have played a role in such a change. The analysis relies on a regional database that includes the evolution of the GDP per capita of NUTS II regions in five European countries (France, Greece, Italy, Portugal, and Spain) between 1980 and 2000. The results of the analysis support the hypothesis of a change towards a pro-cyclical evolution of regional disparities in the cases of Italy, Portugal, and Spain, but not in those of Greece and France. A relationship between these pro-cyclical patters and the emergence of less dynamic sheltered economies is also detected in peripheral regions. This lack of dynamism is related to the fact that numerous peripheral areas in southern Europe have become increasingly dependent on factors such as transfers or public investment and employment, and therefore are less exposed to changes in market conditions.

Regional Business Cycle Synchronization in Europe? Bruges European Economic Research (BEER) Papers 11/June 2007

We analyse regional business cycle synchronization in the Euro Area, using Gross Value Added in 53 NUTS 1 regions for a period of thirty years (1975-2005), detrended by Hodrick-Prescott and the Christiano-Fitzgerald filters. We conclude that, on average, synchronization has increased for the period considered with exceptions during the eighties and the beginning of the nineties. Still, the correlation of the business cycle in some regions with the benchmark remained low or even decreased. Our findings also support the hypothesis of the existence of a ‘national border’ effect.

Factors affecting regional SMEs progression to Digital Business Ecosystems

SMEs are widely recognized as an important driving force of economic growth, yet, their uptake of ICT is still very low. Tosupport SMEs ICT adoption and to foster regional development, in 2000, the Lisbon Strategy on the Information Society andKnowledge-based economy created a vision for 2010 towards the creation of the European Digital Business Ecosystems(DBE). This paper is positioned within that context and reports upon a project involving 6000 SMEs whose aim was tosupport ICT adoption and to encourage SME networks through the creation of a Regional Business Portal. The papere xplores factors affecting the regional SMEs participating in the DBE. An in-depth longitudinal case study approach was adopted and multiple sources of evidence were used. Many factors affecting SMEs progression to DBE were identified:including people and organization, environmental, diffusion networks, technological, regional and time factors

Project Business: a quasi-experimental study of co- operative interaction between schools and industry

This project is a quasi-experimental study involving eight classrooms in two senior elementary schools in St. Catharines, Ontario which received a Project Business Program and were pre- and post-tested to determine the growth of knowledge acquisition in the area of business concepts. Four classrooms received a Project Business treatment while four classrooms acted as a control. The Project Business Program is sponsored by Junior Achievement of Canada; it occurred during a twelveweek period, February to May 1981, and is run by business consultants who, through Action, Dialogue and Career Exploration, teach children about economics and business related topics. The consultants were matched with teacher co-ordinators in whose classrooms they taught and with whom they discussed field trips, students, lesson planning, etc. The statistical analysis of pre- and post-test means revealed a significant statistical growth in the area of knowledge acquisition on the part of those students who received the Project Business Program. This confirms that Project Business makes a difference. A search of the literature appears to advocate economic programs like Project Business, whfch are broadly based, relevant and processoriented. This program recommends itself as a model for other areas of co-operative curricular interactions and as a bridge to future trends and as a result several fruitful areas of research are suggested.

Broader or deeper? Exploring the most effective intervention profile for public small business support

Most advanced economies offer publicly financed advice services to start-up firms and SMEs. In England, local or regional Business Links organisations have provided these services, and divided their support into nonintensive one-off contacts providing information or advice and more intensive support involving a diagnostic process and repeated interaction with firms. A key choice for Business Link managers is how to shape their intervention strategies, balancing resources between intensive and nonintensive support. Drawing on resource dependency theory, we develop a typology of intervention strategies for Business Links in England which reflects differences in the breadth and depth of the support provided. We then test the impacts of these alternative intervention models on client companies using both subjective assessments by firms and econometric treatment models that allow for selection bias. Our key empirical result is that Business Links’ choice of intervention strategy has a significant effect both on actual and on perceived business outcomes, with our results emphasising the value of depth over breadth. The implication is that where additional resources are available for business support these should be used to deepen the assistance provided rather than extend assistance to a wider group of firms.

When Corporate Governance crosses the firm borders: family firms in local productive systems

The family involvement in firms is observable is most economies around the world, although there are significant differences among these countries, not only regarding its predominance in these economies, but also in what refers to the levels of involvement of the family in business. This research aims at understanding the family-based firms’ management when compared to non family based, with particular regards to the forms of corporate governance. This analysis is based on case studies and on secondary data found in the literature to support the findings from the empirical research. The data was collected via face to face in-depth interviews with entrepreneurs from the furniture and the events organisation industries (where the family is predominantly present in the furniture but not on the events organisation industry) and with industry and regional business associations. The case studies used in this research allowed the comparison between the Portuguese firms when the family plays an important role in business and those in which the family is absent. It has been found that there are important differences in businesses in countries/industries/local productive systems in which the family is seen as a dominant institution in the society (where businesses are based on strong ties; there is a harmonious relationship between the family members; and the family is accepted locally and dominates the firm organization) and on situations in which the family plays a more marginal role in the society. In fact, the family brings special characteristics to the business, in terms of management, corporate governance, inter and intra firm relationships and succession. Our findings confirm other empirical studies’ results found in the literature. Thus, this article provides a discussion on the factors that play a role in the form of corporate governance structure in family firms highlighting the pros and cons of organising the firm around the family.

Os retalhistas nas redes sociais : perceção dos consumidores

Dissertação de Mestrado em Ciências Económicas e Empresariais.

Logistic optimization in tourism networks

55th European Regional Science Association Congress, Lisbon, Portugal (25-28 August 2015).

Paikalliset elinkeinot ja ilmastonmuutos Kaakkois-Suomen alueella

Kasvihuonekaasujen vähentäminen on lähitulevaisuudessa välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämä tosiasia tulisi nähdä niin yrityksissä kuin kunnissakin mahdollisuutena, johon liittyvillä toimenpiteillä voitaisiin kehittää myös alueen liiketoimintaa ja elinkeinoelämää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää Kaakkois- Suomen kannalta tehokkaimmat keinot ja toimintamallit alueen liiketoiminnan edistämiseksi kasvihuonekaasupäästöjä hillitsevään suuntaan. Työssä on käsitelty erityisesti kunnan toimintaan liittyviä vaikutusmahdollisuuksia tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimus on toteutettu osana Suomen Kuntaliitto Ry:n koordinoimaa kuntienilmastonsuojelukampanjaa. Tutkimus on luonteeltaan kirjallisuuden pohjalta tehty esiselvitys. Työhön sisältyvien esimerkkitapausten osalta on tietoa hankittu myös haastattelemalla alueen yrityksiä. Tutkimuksen alkuvaiheessa on kartoitettu Kaakkois-Suomen alueellisia erityispiirteitä ja potentiaaleja. Työssä on arvioitu esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden lisäämispotentiaalien käyttöönottamisella saavutettavat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemät sekä työllisyysvaikutukset Kaakkois-Suomen alueella. Potentiaalien luoman pohjan perusteella on selvitetty mahdollisuuksia kehittää alueen elinkeinorakenteeseen soveltuvaa liiketoimintaa. Kasvihuonekaasuja vähentävän liiketoiminnan edistämiseksi on selvitetty keinoja sekä olemassa olevien yritysten kilpailukyvyn parantamiseen että uuden liiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa nähtiin yritysten verkostoitumisen olevan eräs tärkeä keino, jolla voidaan parantaa mm. alueen lukuisten pienten yritysten mahdollisuuksia suurten kokonaistoimitusten tuottamisessa. Työssä on esitetty kunnan toimintaan soveltuva toimintamalli yritysten verkostoimiseksi. Jätteiden ja sivutuotteiden osalta työssä on esitetty materiaalivirtojen hyötykäyttöön ohjaamiseen erikoistunutta liiketoimintaa niin sanotun materiaalipörssin muodossa. Myös koulutuksen, tutkimuksen ja rahoituksen tarjontaa kasvihuonekaasuja vähentävän liiketoiminnan kehittämisen tueksi on selvitetty Kaakkois-Suomen alueella. Tutkimuksen sisällössä ovat esimerkkitapaukset keskeisessä asemassa. Niiden puitteissa on haastateltu paikallisen alueen yrityksiä ja viranomaisia. Esimerkkitapauksissa on selvitetty materiaalipörssin, lämpöyrittäjyyden sekä erään yrityksen verkostoimiseen liittyviä tekijöitä ja keinoja. Haastatteluista ja kirjallisuudesta saatuihin tietoihin perustuen on ehdotettu toimintavaihtoehtoja toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella on lopuksi esitetty suunnitelma jatkotoimenpiteistä, joilla tuloksia lähdetään viemään käytännön tasolle.

Yritysverkostot aloittavan yrittäjän näkökulmasta. Case: Kouvolan seudun kuntayhtymä, Yrittäjäkeskus / Kouvola

Tutkielman tarkoituksena on seudullisen yritysneuvontapalvelun kehittäminen Kouvolan seudun kuntayhtymän Yrittäjäkeskuksessa. Tavoitteena on selvittää, miten alkavaa yrittäjää voidaan valmentaa yritysneuvonnalla verkostoituvaan yritysympäristöön. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jossa menetelmien osalta pääpaino on teemahaastatteluilla. Yritysneuvonnan tulisi auttaa asiakastaan näkemään yritysten verkostoitumisen vaikutukset liiketoimintaansa sekä verkostoitumiseen liittyvät mahdollisuudet ja uhat. Tämä onnistuu parhaiten, kun yritysneuvojalla on tietoa yritysten verkostoitumisesta ja asia esitetään sen toimialan kontekstissa, jolle asiakas on sijoittumassa. Neuvonnan asiakasta tulisi myös tukea arvioimaan omia valmiuksiaan verkostotoimintaa varten esimerkiksi osaamisvajeanalyysin avulla. Verkostovalmiuksissa esille tulleita puutteita voidaan korjata neuvonnan keinoin tai ohjaamalla asiakas koulutukseen. Yritysneuvonnan asiakkaan tulisi saada valmennusta verkostoituvaan yritysympäristöön erityisesti yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa.

Elinkeinoyhtiön asiakaspalveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen

Diplomityön tavoitteena oli selkeyttää ja yhtenäistää case-yrityksen asiakaspalveluprosesseja kuvaamalla ne ja kehittämällä niitä. Case-yhtiönä oli seudullinen elinkeinoyhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen tietointensiivisiä asiantuntija- ja neuvontapalveluita. Diplomityön lopputuloksena oli tarkoitus luoda yhtenäiset asiakaspalveluprosessimallit case-yritykselle. Tutkimuksessa vastattiin kirjallisuuskatsauksen avulla kysymyksiin, kuinka asiakaspalveluprosesseja voidaan kehittää ja millä menetelmillä prosesseja voidaan kuvata. Tämän jälkeen tutkittiin, miten case-yritys voi kehittää asiakaspalveluprosessejaan soveltamalla näitä menetelmiä. Selvisi, että palveluprosessin kehittäminen edellyttää käytännössä palvelun tuotteistamista, joka voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: 1) palvelun määrittäminen ja standardointi, 2) palvelun ja asiantuntijuuden aineellistaminen ja konkretisointi ja 3) prosessien ja metodien systematisointi ja standardisointi. Asiantuntijapalveluja on vaikea tai mahdoton standardoida sellaisenaan, mutta ne voidaan tuotteistaa modulaarisesti. Palveluprosessien systematisoimiseen sopivin työkalu on niiden kuvaaminen service blueprinting -menetelmällä. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen kuvaileva tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirisessä on käytetty aineistonhankintatapoina puolistrukturoitua kyselyä, teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia ja dokumenttien tutkimista. Näiden aineistojen analysoinnin tuloksena saatiin case-yritykselle kehitettyä yhtenäinen malli yleisestä asiakaspalveluprosessista ja kuvattua keskeisimpien palvelujen asiakaspalveluprosessit service blueprinting -menetelmällä.

Siilot organisaatiokulttuurisena ilmentymänä

Organisaatioiden siiloutuminen on monissa yhteyksissä todettu haasteeksi, jopa kansalliseksi tuottavuusongelmaksi. Organisaatiokulttuurin voimaan kiinnitetään kasvavassa määrin huomiota myös johtamistutkimuksessa. Tämän työn tavoitteena oli tutkia organisaatioteorian eri lähestymistapojen kautta organisaatiokulttuuria ja sen yhteyttä yhtiöstrategian toteuttamiseen asiantuntijaorganisaatiossa, sekä tarkentaa siiloutumista tukevia ja toisaalta yhtenäisen organisaatiokulttuurin kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä elinkeinoyhtiökontekstissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena seudullisessa elinkeinoyhtiössä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kohdeorganisaation eri yksiköt huomioiden asiakasrajapinnassa toimivaa henkilöstöä, jolla on keskeinen rooli yhtiöstrategian käytännön toteutuksessa. Tutkimuksen tuloksina tunnistettiin asiantuntijaorganisaation sisäisiin rajoihin liittyviä haasteita ja siilomaiseen toimintaan johtavia organisaatiokulttuurisia syitä sekä esitettiin keinoja siilojen poistamiseen. Tutkimuksen tuloksena kiteytettiin myös organisaatiokulttuurisia aktioita, joilla voidaan edistää strategian toteuttamista asiantuntijaorganisaatiossa. Lisäksi tutkimus antoi uutta tutkimuksellista tietoa siiloista tutkimuskohteena olleen elinkeinoyhtiön toimintaympäristön kautta. Tutkimuksen perusteella elinkeinoyhtiökontekstin vaikutukset heijastuvat organisaatiokulttuurissa siiloja ja siiloutumista vahvistavana keskeisimmin kolmesta syystä, joita ovat: 1) julkiselle kehittämisorganisaatiolle asetetut laajat ja osin erisuuntaiset tehtävät, 2) kuntarahoittajien ja yritysasiakkaiden asiakkuusroolien erilaisuus sekä 3) julkisella hankerahoituksella toteutettavat projektit.

Metsäenergian liiketoimintojen kehittäminen ja käytön kasvun vaikutukset Kaakkois-Suomessa

Kaakkois-Suomen alueella uusiutuvan energian käyttö ja erityisesti metsäenergian käyttö on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Tulevaisuudessa metsäenergia nähdään edelleen potenti-aalisimpana vaihtoehtona korvattaessa fossiilisia polttoaineita lämpö- ja voimalaitoskokoluo-kassa. Muita uusiutuvan energian vaihtoehtoja ovat mm. tuuli- ja aurinkovoima, biokaasu sekä erilaiset kiinteät ja nestemäiset polttoainejalosteet. Tulevaisuudessa alueella voi olla mahdollis-ta tuottaa niin kansalliseen kuin kansainväliseen vientiin esim. biopolttonesteitä, biokaasua ja biohiiltä. Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää metsäenergia-alan alueelliset toimijat sekä metsä-energian soveltuvuus ja liiketoimintamahdollisuudet Kaakkois-Suomen alueen energian tuo-tannossa. Tutkimus koostui seuraavista osatehtävistä: metsäsektorin toimijakentän kartoitus, metsäenergian alueelliset liiketoimintamahdollisuudet, puuperäisten polttoainejalosteiden käyttö- ja liiketoimintamahdollisuudet, muiden uusiutuvien energialähteiden käyttömahdolli-suudet ja vaikutukset Kaakkois-Suomessa. Tutkimuksessa arvioitiin myös Kaakkois-Suomen metsäenergian hankinnan työllisyysvaikutuksia. Tutkimuksen ohjausryhmänä toimi Kaakkois-Suomen metsäenergianeuvottelukunta. Tutkimuksessa kyselytutkimuksella selvitettiin metsäenergian tuottajien ja käyttäjien mielipi-teitä ja kehittämiskohteita toimialalta. Kaakkois-Suomessa hyödynnettävistä uusiutuvista energialähteistä selvitettiin nykyinen käyttö sekä arvioitiin tulevaisuuden hyödyntämismah-dollisuuksia vuonna 2020. Nämä tulokset esitettiin Kaakkois-Suomen energiataseen avulla. Kaakkois-Suomessa uusiutuvista energialähteistä puupolttoaineilla on merkittävin rooli metsä-teollisuuden johdosta ja alueen metsäenergian käyttö voi kasvaa jopa 1,7 TWh:in, mikäli fos-siilisia energialähteitä korvataan edelleen voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Metsäenergian käytön kasvussa alueen kunnilla on merkittävä rooli. Viime vuosina erityisesti tuulivoiman tuotanto on kasvanut ja tulee kasvamaan edelleen. Samoin aurinkoenergian hyödyntäminen kiinteistökokoluokassa on lisääntynyt voimakkaasti. Lisäksi maakuntaan on suunnitteilla kiin-teiden, nestemäisten ja kaasumaisten polttoainejalosteiden tuotantolaitoksia. Toteutuessaan laitokset voivat lisätä metsäenergian käyttöä merkittävästi.