Molecular Systematics of Noctuoidea (Insecta, lepidoptera)

In this thesis, I conduct a series of molecular systematic studies on the large phytophagous moth superfamily Noctuoidea (Insecta, Lepidoptera) to clarify deep divergences and evolutionary affinities of the group, based on material from every zoogeographic region of the globe. Noctuoidea are the most speciose radiations of butterflies and moths on earth, comprising about a quarter of all lepidopteran diversity. The general aim of these studies was to apply suitably conservative genetic markers (DNA sequences of mitochondrial—mtDNA—and nuclear gene— nDNA—regions) to reconstruct, as the initial step, a robust skeleton phylogenetic hypothesis for the superfamily, then build up robust phylogenetic frameworks for those circumscribed monophyletic entities (i.e., families), as well as clarifying the internal classification of monophyletic lineages (subfamilies and tribes), to develop an understanding of the major lineages at various taxonomic levels within the superfamily Noctuoidea, and their inter-relationships. The approaches applied included: i) stabilizing a robust family-level classification for the superfamily; ii) resolving the phylogeny of the most speciose radiation of Noctuoidea: the family Erebidae; iii) reconstruction of ancestral feeding behaviors and evolution of the vampire moths (Erebidae, Calpinae); iv) elucidating the evolutionary relationships within the family Nolidae and v) clarifying the basal lineages of Noctuidae sensu stricto. Thus, in this thesis I present a wellresolved molecular phylogenetic hypothesis for higher taxa of Noctuoidea consisting of six strongly supported families: Oenosandridae, Notodontidae, Euteliidae, Erebidae, Nolidae, and Noctuidae. The studies in my thesis highlight the importance of molecular data in systematic and phylogenetic studies, in particular DNA sequences of nuclear genes, and an extensive sampling strategy to include representatives of all known major lineages of entire world fauna of Noctuoidea from every biogeographic region. This is crucial, especially when the model organism is as species-rich, highly diverse, cosmopolitan and heterogeneous as the Noctuoidea, traits that represent obstacles to the use of morphology at this taxonomic level.

Infective Endocarditis in a Finnish Teaching Hospital. 25 Years of Experience of Adult Patients

Infektiivinen endokardiitti yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 1980-2004 hoidetuilla aikuispotilailla Tausta: Infektiivinen endokardiitti on edelleen vakava sairaus. Huolimatta siitä, että taudin diagnostiikka ja hoito ovat kehittyneet, siihen liittyy edelleen merkittävää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Endokardiitin taudinkuvassa on viime vuosina tapahtunut muutoksia monissa maissa. Tavoitteet: Tutkia endokardiitin kliinista kuvaa ja ennustetta suomalaisessa yliopistosairaalassa vuosina 1980-2004 endokardiitin vuoksi hoidetuilla aikuispotilailla. Aineisto: Osatyössä I endokardiitin todennäköisyyttä analysoitiin 222:lla vuosina 1980-1995 endokardiittiepäilyn vuoksi hoidetulla potilaalla käyttäen apuna sekä Duken että von Reyn diagnostisia kriteereitä. Osatyössä II tutkittiin endokardiittiin liittyviä neurologisia komplikaatioita 218 varmassa tai mahdollisessa endokardiittiepisodissa. Osatyössä III tutkittiin seerumin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) käyttökelpoisuutta hoitovasteen arvioinnissa 134:ssä varmaksi luokitellussa endokardiittiepisodissa. Osatyössä IV tutkittiin yleisbakteeri-PCRmenetelmän käyttökelpoisuutta etiologisessa diagnostiikassa 56:lla endokardiittiepäilyn vuoksi leikatulla potilaalla. Osatöissä V ja VI analysoitiin kaikki vuosina 1980-2004 hoidetut 303 endokardiittipotilasta lyhytaikais- ja 1-vuotisennusteen suhteen sekä tutkittiin endokardiitin taudinkuvassa tapahtuneita muutoksia sairaalassamme. Tulokset: Duken kriteerit osoittautuivat von Reyn kriteereitä herkemmiksi endokardiitin diagnostiikassa: 243 tutkitusta episodista 114 luokiteltiin varmoiksi endokardiiteiksi Duken kriteereillä, kun vastaavasti ainoastaan 64 luoteltiin varmoiksi von Reyn kriteereillä (p<0.001). Lisäksi peräti 115 episodissa endokardiitin diagnoosi hylättiin von Reyn kriteereillä, kun diagnoosi hylättiin Duken kriteereillä ainoastaan 37 episodissa (p<0.001). Neurologinen komplikaatio ilmeni ennen mikrobilääkehoidon aloittamista 76 %:ssa episodeja ollen ensimmäinen oire 47 %:ssa. Kuolema oli merkitsevästi yhteydessä neurologisiin komplikaatioihin. Hoitovastetta seurattaessa seerumin CRP:n lasku oli merkitsevästi nopeampaa komplikaatioitta toipuvilla potilailla kuin niillä, joille kehittyi komplikaatioita tai jotka menehtyivät tautiinsa. PCR-tutkimus poistetusta läpästä antoi ainoana menetelmänä etiologisen diagnoosin neljässä tapauksessa (2 stafylokokkilajia, 1 Streptococcus bovis,1 Bartonella quintana), joissa kaikissa mikrobilääkehoito oli ollut käytössä ennen näytteiden ottamista. Koko aineistossa kahden läpän infektio tai neurologisten komplikaatioiden, perifeeristen embolioiden tai sydämen vajaatoiminnan kehittyminen ennustivat sekä sairaalakuolleisuutta että 1-vuotiskuolleisuutta, kun taas ≥65 vuoden ikä ja sydämen ultraäänitutkimuksessa todettu vegetaatio tai Duken luokittelun mukainen pääkriteeri ennustivat kuolemaa vuoden sisällä. Korkea CRP-taso sairaalaan tullessa ennusti sekä sairaalakuolleisuutta että 1-vuotiskuolleisuutta. Huumeiden käyttäjien endokardiitit lisääntyivät tutkimusaikana merkitsevästi (p<0.001). Päätelmät: Tässä työssä vahvistetaan Duken kriteerien käyttökelpoisuus endokardiitin diagnostiikassa. Lisäksi vahvistui käsitys, että nopea diagnoosi ja mikrobilääkehoidon aloittaminen ovat parhaat keinot ehkäistä neurologisia komplikaatioita ja parantaa endokardiittipotilaiden ennustetta. CRP:n normalisoituminen on endokardiittipotilailla hyvän ennusteen merkki. Suoraan läppäkudoksesta tehty PCR-tutkimus on hyödyllinen, kun taudin aiheuttaja on kasvuominaisuuksiltaan vaativa tai potilas on saanut mikrobilääkehoitoa ennen viljelynäytteiden ottamista. Muutamat aiemmissa tutkimuksissa todetut huonon ennusteen merkit ennustavat huonoa ennustetta myös tämän tutkimuksen potilailla. Uutena löydöksenä ilmeni, että korkea CRP-arvo sairaalaan tullessa merkitsee sekä huonoa lyhyt- että pitkäaikaisennustetta. Huumeiden käyttäjien endokardiittien ilmaantuminen on tärkein epidemiologinen muutos 25 vuoden tutkimusaikana.

Toimittajavalinta Tiehallinnon ST-urakoissa - toimintaympäristön vaikutukset

Tutkimuksessa tarkastellaan Tiehallinnon ST-urakoiden (suunnittele ja tee -urakka) toimittajavalintasystematiikkaa ja toimintaympäristöä. ST-urakoihin kuuluvat kokonaisvastuu- (KVU) ja projektinjohtourakka (PJU). Tutkimuksen tavoitteena on ongelmakohtien löytäminen ja ratkaisujen esittäminen Tiehallinnon kokonaisvastuu- ja projektinjohtourakoiden toimittajavalinnassa tutkimalla hankintakirjallisuudessa esitettyjä teorioita ja markkinaolosuhteita julkinen hankintalainsäädäntö huomioiden. Tutkimuksessa tarkastellaan Tiehallinnon hankintaprosessin tuottamia hankinta-asiakirjoja Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiirissä. Tutkimuksessa on haastateltu hankintojen avainhenkilöitä. Markkinatilanne on selvitetty vuodelta 2001-2002 KVU ja PJU tarjoustenkäsittely- ja päätösasiakirjoista. Tutkimuksen johtopäätökset allokoituvat empiren ja teorian vastakkaisasetteluun. Tutkimusaineiston analysoinnin perusteella voidaan esittää objektiivisemman toimittajavalinnan mahdollistamiseksi toimittajalaaturekisterin ylläpitoa ja toimittajan taloudellisen tilan seurantaa. Markkinoiden seuranta ja analysoiminen toimittajavalinnassa ja spesifikaatioiden kehittäminen isompien kokonaisuuksien hankinnoissa todetaan myös tärkeäksi.

Opetuksen kehittäminen Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden osastolla - työtä, leipää ja sirkushuveja

Työn tavoitteena oli koota Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden osaston opetuksen kehittämisen historiatiedot ja henkilöstön mielipide vuosien 2000–2008 aikana tehdystä kehittämistyöstä organisaation jatkokehittämistä ja viestintää varten. Työn aihepiiri käsittelee organisaation kehittämistä (kehittymistä) yksilön ja organisaation oppimisen näkökulmasta. Historiatiedot on kerätty osaston henkilökunnalta ja saaduista dokumenteista. Henkilöstön palautteen kerääminen kehittämistyöstä toteutettiin laadullisena tutkimuksena suorittamalla 32 henkilökohtaista haastattelua. Tutkimuksen keskeisimmäksi tulokseksi on saatu onnistuneen kehittämisen malli, jossa yksilön ja organisaation kehittymiseen vaikuttavat vahvasti yksilötasolla tarve ja konkreettinen päämäärä. Koko organisaatiossa on lisäksi huomioitava muina osina systematiikka, yhteisöllisyys ja tietämyksen (osaamisen) hallinta.

Venäjän informaatio-psykologinen sodankäyntitapa terrorismin torjunnassa ja viiden päivän sodassa

This study examines Russia’s Pattern of Information-Psychologic Warfare in Counter-terrorism and in the Five Day War. The first case of this comparative case study research examines an internal national security crisis, namely two of the most notorious terrorist strikes that took place firstly in The Moscow Dubrovka Theater in October 2002 and two years later in Beslan School 2004 in September. In the second case an external national security crisis, the Five Day War conducted in August 2008 between the Russian Federation and the state of Georgia will be analyzed. At the centre of this research report lays an idea: a war of information by using information as the target and as a weapon. Based on a comparative case study setting this study tries to understand how Russian pattern of information warfare manifests itself in the light of these two internal / external national security crises. Three hypotheses that guide this research report are: Russian pattern of information warfare has a long tradition which can be traced back to the Cold War era; it is possible to discern specifically Russian, partially divergent information warfare pattern; and finally by exploring the two recent internal / external national security crises, it becomes possible to sketch specifically Russian systematics. In this research report the main focus of interest is on the information-psychological dimension of the overall information warfare concept as part of the military science tradition. After such theoretical review the two empirical cases will be contextualized and chronologically introduced. Analysis will be sharpened on the parties’ actions especially from the information-psychological perspective. This will be done with the help of the developed Russia’s six action fields-model which has been divided into two main dimensions: political and military with three levels: strategic informa-tion-psychological level, and two tactical levels, namely information-technical and information-PSYOP. This creates six possible actions fields. As the empirical analysis will reveal, many of these six action fields have been used by Russia in its internal / external national security crises, which proves the study’s hypotheses: Russia has its own pattern of information psychologic warfare that is based on its historical tradition and as such it creates a base for Russian systematics.

Taxonomy, species richness and biogeography of Finnish crane flies (Diptera, Tipuloidea).

Biodiversity is unequally spread throughout terrestrial ecosystems. The highest species richness of animals and plants is encountered around the Equator, and naturalists observe a decrease in the number of creatures with increasing latitude. Some animal groups, however, display an anomalous species richness pattern, but these are exceptions to the general rule. Crane flies (Diptera, Tipuloidea) are small to large sized, non-biting nematoceran insects, being mainly associated with moist environments. The species richness of crane flies is highest in the tropics, but these insects are species rich and abundant in all biogeographic realms, boreal and arctic biomes included. The phylogeny and systematics of crane flies are still at an early stage and somewhat controversial. New species are constantly discovered even from temperate Europe, faunistically the best known continent. Crane flies have been rather neglected group of insects in Finland. The history of Finnish crane fly taxonomy and faunistics started in 1907, the year when Carl Lundström published his two first articles on tipuloids. Within roughly 100 years there have been only a handful of entomologists studying the Finnish fauna, and the species richness and natural history of these flies have remained poorly understood and mapped. The aim of this thesis is to clarify the taxonomy of Finnish crane flies, present an updated and annotated list of species and seek patterns in regional species richness and assemblage composition. Tipula stackelbergi Alexander has been revised (I). This species was elevated to a species rank from a subspecific rank under T. pruinosa Wiedemann and T. stackelbergi was also deleted from the list of European crane flies. Two new synonyms were found: T. subpruinosa Mannheims is a junior synonym of T. freyana Lackschewitz and T. usuriensis Alexander is a junior synonym of T. pruinosa. A new species Tipula recondita Pilipenko & Salmela has been described (II). Both morphology and COI (mtDNA) sequences were used in the assessment of the status of the species. The new species is highly disjunct, known from Finland and Russian Far East. A list of Finnish crane flies was presented, including the presence of species in the Finnish biogeographical provinces (III). A total of twenty-four species were formally reported for the first time from Finland and twenty-two previously reported species were deleted from the list. A short historical review on the studies of Finnish crane flies has been provided. The current list of Finnish species consists of 338 crane flies (IV, Appendix I). Species richness of all species and saproxylic/fungivorous species is negatively correlated with latitude, but mire-dwelling species show a reversed species richness gradient (i.e. an increase in the number of species toward north). Provincial assemblages displayed a strong latitudinal gradient and faunistic distance increased with increasing geographical distance apart of the provinces. Nearly half (48 %) of the Finnish crane flies are Trans-Palaearctic, roughly one-third (34 %) are West Palaearctic and only 16 and 2 % are Holarctic and Fennoscandian, respectively. Due to the legacy of Pleistocene glaciations, endemic Fennoscandian species are problematic and it is thus concluded that there are probably no true endemic crane flies in this region. Finally, there are probably species living within Finnish borders that have hitherto remained unnoticed. Based on subjective assessment, the number of “true” (i.e. recorded + unknown species) species count of Finnish crane flies is at minimum 350.

Kolme kaupallista analyysiohjelmaa ekologeille

Tietokoneohjelman arvostelu.

Tietojohtaminen projektissa: hankevastaavan ja projektipäällikön näkökulmia

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten tietojohtamisen eri osatekijät näkyvät projektin läpiviemisen aikana. Teoreettinen viitekehys kokoaa projektijohtamisen osatekijät ja tietojohtamisen kolme pääelementtiä (tiedon hankinta, tiedon säilyttäminen ja tiedon siirto) yhteen projektin elinkaaren ympärille. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen osuus suoritettiin haastattelemalla projektin asiakkaan vastuuhenkilöitä sekä toimittajan vastuuhenkilöitä yksi kerrallaan. Näiden lisäksi suoritettiin ryhmähaastattelu kohderyhmän portfoliohallitsijoiden kesken. Empiriasta saadut tulokset mallinnettiin viitekehyksen mukaisesti tietojohtamisen pääelementeille. Tiedon hankinnassa projektijohtamisen kentästä korostui sidosryhmät ja riskit, tiedon säilyttämisessä korostui integrointi ja viestintä sekä tiedon siirtämisessä korostui aika ja HR. Projektin aikana luodun ja hankitun osaamisen ja oppien säilyttäminen koettiin haastateltavien mukaan tietojohtamisen osatekijöistä haastavimmaksi. Alatutkimuskysymyksenä selvitetyt esteet ja hidasteet tietojohtamisen menetelmille kulminoituivat haastatteluissa prosesseihin, vastuisiin ja systemaattisuuden puuttumiseen. Haastatteluiden ja kirjallisuustutkimuksen tuloksena tehtiin kohdeyritykseen suosituksia tietojohtamisen elementtien hyödyntämisessä projekteissa.

Pankin notariaattipalvelut – asiantuntijan vastuu sivullista kohtaan

Pro gradu -tutkimuksen keskeisin tavoite on selvittää perusteita pankin notariaattipalveluiden tarjoajan vastuun laajenemiselle yli välittömän toimeksiantosopimussuhteen. Tutkimus on rajattu vain Suomen oikeuteen ja tutkimusasetelmasta seuraa, että vastuun henkilöllisen ulottuvuuden laajentumisen tilanteista tutkimuksessa perehdytään nimenomaisesti sivullisintressitilanteisiin. Tutkimus on toteutettu lainopillisesti. Suomen laissa ei säädetä suoraan välittömän sopimussuhteen ylittävästä vastuusta, joten lainsäädännön jäädessä vähemmälle korostuvat tutkimuksessa sopimusoikeuden yleiset periaatteet sekä korkeimman oikeuden tulkintakäytäntö ja oikeustieteellinen tutkimus. Tämä johtaa etsimään ja jäsentämään tutkimusongelman kannalta merkityksellisiä oikeusperiaatteita ja reaalisia argumentteja tarkkojen tulkintasuositusten tarjoamisen sijaan. Tutkimus osoittaa, että välittömän sopimussuhteen ylittävää vastuuta tulee arvioida sopimusvastuun normien mukaisesti deliktivastuun sijaan, ja sitä voidaan pitää eräänä sopimusvastuun erityistapauksena. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että pankin notariaattipalveluiden tarjoajan vastuu voi ulottua yli toimeksiantosopimussuhteen, jos vastuun syntymistä voidaan puoltaa riittävillä reaalisilla argumenteilla. Tällaisia perusteita ovat muun muassa pankin notariaattipalvelun tarjoajan ja sivullisen välinen erityissuhde ja pankin notariaattipalvelun tarjoajan mahdollisuus ennakoida vahinkoriski. Lisäksi kaksiasianosaissuhteen rajoituksesta poikkeamista voidaan perustella vaihdannan reaalisen rakenteen huomioonottamisella sekä sivulliselle syntyneellä perustellun luottamuksen suojaamisella.

Green ICT metrics and Biomimicry

Sustainability issue of ICT have gathered attention in recent years, and researchers are working on this problem. Sustainability incorporates numerous interconnected aspects as well as methods to achieve it in ICT, so it is quite complicated to have a general view on a problem without a proper framework. However, a general methodology for such a research is missing. In this work it is proposed to use Biomimicry approach as a framework for sustainability research and development, as it introduces systematics and also forces to account sustainable aspects. Additionally, an interesting problem of green network measurements for enhancing sustainability in ICT will be researched using mentioned approach. The goal is to investigate Biomimicry as a systemic approach for developing sustainable systems, as well as to apply it in green network measurements study. Comparative study is performed for examining Biomimicry approach, as well as a use case of green network measurements research is presented. As a result, green network measurement can potentially improve sustainability, but only to a limited extent as it cannot incorporate all the aspects; within Biomimicry approach, two methodologies exist. It is possible to conclude that Biomimicry is a good framework for developing sustainable systems, nevertheless, another methodology has to be introduced within it; new methodology has to incorporate advantages of two existing ones.