Assessing the effectiveness of non-profit forestry organisations : an ultimate goal approach

Summary

Customer profitability measurement in a not-for-profit organization

The objective of this study was to find out the factors that affect customer profitability in the not-for-profit case company. The customer profitability was examined in two different segments of the customer base. The effects that price, cost and the amount of services provided have on the profit margin were studied. The distribution of profitability among the customers and the effect of certain characteristics, such as size of the customer measured in services purchased, on the profitability were analyzed. The theoretical framework was built around customer profitability and the use of customer profitability information in a not-for-profit organization. The present use of customer profitability information and the possibilities of using the results of this research in the case company were presented. Quantitative research methods were used in the empirical part of the study. The results indicate that the two customer segments have differences in their buying behaviors which affect the profitability and thus the measures taken to improve the profitability should be considered with the different characteristics of the customers in mind. Finally the limitations of the study were discussed as possible further research topics.

Non-profit maximising organisations and the impact of privatisation, liberalisation, and public-sector reform

I denna avhandling analyserar jag både offentliga och privata företag och organisationer, inklusive universitet, särskilt när det existerar potentiell inre motivation. Jag behandlar både industriell produktion, inklusive infrastruktursektorer med vertikala relationer, och tjänstesektorn. Man tänker sig att ägandet kan påverka kostnadseffektiviteten dels genom olika storlek hos lönetillägg och andra förmåner för de anställda (eng. Internal Rent Capture), och dels via asymmetrisk information. Jag frågar dessutom om det finns andra faktorer än ägande och konkurrens som kan påverka prestandan hos kommersiella företag och ideella organisationer. Dessa frågeställningar aktualiseras av pågående reformer inom den offentliga sektorn, särskilt i samband med den så kallade nya offentliga förvaltningen (eng. New Public Management). Jag analyserar reformernas inverkan på hur bra en organisation fungerar och på den sociala välfärden. Analysen i denna avhandling är teoretisk, men resultaten är relaterade också till den empiriska litteraturen. Avhandlingen är uppdelad i del I och II. I del I sammanfattar jag avhandlingen och sätter den i ett sammanhang, medan del II består av fem redan publicerade essäer. De två första (I–II) är mera traditionella, i och med att de baserar sig på homo economicus (eng. the economic man), utan att beakta den inre motivationen. I essä I (publicerad 2008) bedömer vi fördelar och nackdelar av privatisering och avreglering innanför en sådan ram, men med en betoning också på icke återvinningsbara fasta kostnader och vertikala relationer. I essä II (publicerad 2012) fokuserar vi oss på vertikal separation, och konkurrensutsättning och privatisering i nätverksindustrier. I essäerna III–V vidgas perspektivet genom att införa potentiell inre motivation i en agentmodell. Analysen i essä III (publicerad 2014) tillämpas på offentligt ägande och privatisering. I essäerna IV och V (publicerade 2009 respektive 2013) utvidgas analysen till att även gälla kreativa branscher, särskilt arbete inom universiteten, där den inre motivationen hos de anställda kan tänkas vara avgörande. I dessa essäer tillämpas en analys som inbegriper ett intra-personellt spel inom ramen för en agentmodell med potentiell inre motivation. Vi analyserar sålunda avvägningen mellan ekonomiska incitament och inre motivation.

Voittoa tavoittelemattoman organisaation asiakashankinnan suorituskyvyn mittaaminen

Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on kaksiosainen. Aluksi pyrittiin selvittämään, kuinka voittoa tavoittelemattomalla sektorilla voidaan mitata asiakashankinnan suorituskykyä. Toiseksi tutkittiin, mikä on mittauksen tila Suomen voittoa tavoittelemattomassa sektorissa. Toinen tavoite oli rakentaa suorituskykymittaristo suurehkon järjestön asiakashankintaan ja pohtia asiakashankinnan tavoitteiden jalkauttamista mittareiden avulla. Ensimmäinen tavoite toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja kyselytutkimuksen avulla. Kirjallisuuskatsauksen perusteella rakennettiin kyselylomake, jota jaettiin suomalaisiin voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin. Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että suorituskyvyn kannalta tärkeintä olisi mitata kontaktien määrää siinä, missä kontaktien laatu ja prosessin sujuvuus toimivat täydentävinä mittauskohteina. Kyselytutkimuksen perusteella noin puolet vastaajaorganisaatioista mittasi toimintaansa ylipäätään. Käytetyt mittarit painottuivat asiakashankinnan laatuun. Toisen tavoitteen osalta mittaristo luotiin hyödyntämällä LUT:issa rakennetun SAKE-sovelluksen implementointiprosessia. Mittaristo kattaa sekä puhelimitse että kentällä tehdyn asiakashankinnan ja sähköisen markkinoinnin määrä- ja laatumittarit. Lisäksi on arvioitu, asiakashankinnan tavoitteet voidaan jalkauttaa käytännön työhön. Kirjallisuuskatsauksen avulla tehdyt johtopäätökset toimivat ohjenuorana, kun pohditaan vastaavan toiminnan mittaamista. Tehtyä mittaristoa ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa muualla sellaisenaan, vaan mittaristo tulee aina sovittaa kohdeorganisaatioon. Kyselytutkimuksen tuloksia ei voida pienen vastaajamäärän takia yleistää järjestökenttään.

Integrating corporate social responsibility into business in Finnish consumer goods companies

The motives for this study originated from the notion that surprisingly little academic literature is found on actually managing and putting corporate social responsibility (CSR) into practice, in comparison with the definitions and frameworks of the concept itself. Regardless of the author, CSR has been considered consisting of three dimensions: economic, social and environmental. The question behind the three dimensions has always been whether socially and environmentally responsible behavior can lead to increased economic performance and improve the competitiveness of a company. Most of the current CSR development has related to the quantification of environmental and social performance in order to review these along with the established financial key ratios, which are based on the law and the reporting obligation of the companies. However, the previous research has mainly focused on US companies whereas studies with a European viewpoint, let alone Nordic, have been mostly lacking. Furthermore, it has been discovered recently that the integration of corporate responsibility into business is identified as the greatest challenge in CSR management in Finnish large companies. Therefore the integration of CSR into business in Finnish consumer goods companies provided an interesting, topical and somewhat obscure purpose for this study. This was further divided into three research questions concerning the reasons for CSR engagement, the role of the stakeholders and the practice of corporate responsibility. This study did not aim to build a new theory; instead an explorative viewpoint was regarded more appropriate. Accordingly, qualitative research approach and case study design were adopted in the study. Semi-structured theme interviews were used as a primary data collection method and complemented with secondary data such as websites, responsibility reports and another recent CSR study. There were four Finnish managers as interviewees of whom three presented companies and one non-profit organization. The results were somewhat convergent but differences arose as a result of the companies being at different stages as regards corporate responsibility. However, this provided only more insight into the implementation of CSR. The voluntary CSR initiatives, responsibility reporting, stakeholders and CSR management were identified as the most important viewpoints on the practical side of CSR, besides a key requirement for the integration of CSR into business to be credible was found to be a favorable management attitude. Based on the findings of this study it was admitted that giving concrete advice on CSR management is really a challenge and there is no one generally accepted and right manner to integrate corporate responsibility successfully into business.

Verenluovuttajien rekisteritiedon hyödyntäminen ja kontaktoinnin kehittäminen CRM-järjestelmän avulla

Diplomityön tavoitteena on kartoittaa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun verenluovutustoiminnan luovuttajahallinnan nyky- ja tavoitetilaa haastattelujen, havainnoinnin sekä dokumentaation perusteella. Kartoituksen ja kuiluanalyysin avulla voidaan arvioida Microsoftin asiakassuhteiden hallintaan tarkoitetun järjestelmän soveltuvuutta Veripalvelun käyttöön. Lisäksi arvioidaan strategisen CRM-viitekehyksen soveltamista Veripalvelun luovuttajasuhteiden hallintaan, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen ja poikkifunktionaalisen näkemyksen kriittisiin prosesseihin ja aktiviteetteihin. Asiakassuhteiden hallinta pitää nähdä kokonaisvaltaisena, koko organisaatiota koskevana jatkuvan kehittämisen kohteena olevana toimintona joka tuo lisäarvoa sekä organisaatiolle itselleen että sen asiakkaille. Voittoa tavoittelemattoman organisaation toimintaympäristössä Veripalvelulla ei ole suoraa kilpailua, joka on otettava huomioon luovuttajasuhteiden hallinnassa. Tulevaisuuden tavoitteet kartoittamalla voi kohdeorganisaatio huomioida strategisesti tärkeä osa-alueet, jotka takaavat kilpailukyvyn ja mahdollistavat arvonluonnin asiakasprosesseissa.

Determination of the critical activities of a public-private intermediary organization with the help of value chain analysis

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää arvoketjuanalyysin avulla toiminnot, joilla voittoatavoittelemattoman, julkisen osakeyhtiön toimintaa voitaisiin kuvata. Tarkoituksena oli selvittää mainitut toiminnot yleisesti ja luoda malli kohdeyrityksen arvoketjusta ja sen toiminnoista. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Ensimmäinen pohjautuu aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen sidosryhmistä, arvon muodostumisesta ja arvoketjuanalyysistä. Jälkimmäinen on laadullista tapaustutkimusta. Empiriassa mallinnettiin Lappeenranta Innovation Oy:nsisäisiä toimintoja ja sidosryhmien odotuksia. Empiirinen tutkimus perustui kohdeyrityksen omistajille ja henkilöstölle tehtyihin haastatteluihin sekä yrityksen toiminnan päivittäiseen seurantaan. Johtopäätöksenätodettiin, että julkisen, voittoa tavoittelemattoman yrityksen toiminnot on mahdollista kuvata arvoketjuanalyysin avulla. Alan ja yrityksen asettamat erityispiirteet toivat haasteita määrittelylle, mutta silti arvoketju antoi selkeän tavan kohdeyrityksen toimintojen mallintamiselle.

Cost allocation of corporate IT-services

Cost allocation is an inescapable problem in nearly every organization and in nearly every facet of accounting. Within large corporations there are several different types of units, like profit-making business units and non-profit service units. In order to evaluate the performance of the business units and to fund the operations of service units, the expenses of service production need to be allocated to the business units benefiting from the services.The objective of this thesis was to find good and fair allocating factors for the costs of corporate wide IT services. In order to reach this objective, the cost allocation process was studied in general and an overview of cost structure was established. All possible cost driver candidates were mapped and their good and bad properties were weighed. The cost allocation problem was handled separately according to organizational division of corporate IT department: infrastructure, administrative systems, sales system and e-business. The emphasis was on two largest cost groups: infrastructure costs and sales system costs. As a result of the study an allocation model is presented. It contains categorization of the costs, selected cost drivers and cost distributions for the current year.

Toimintolaskennan sovellettavuus koulutusorganisaation ohjauksessa Case: Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Oppilaitoksiin kohdistuvaa lainsäädäntöä on muutettu siten, että omistajayhteisöjen vastuuta on huomattavasti lisätty. Tämän vuoksi oppilaitosten omistajayhteisöt joutuvat etsimään uusia keinoja toimintansa ohjaamiseksi. Tällöin tukeudutaan teollisuuden ohjausjärjestelmiin, joiden toimivuutta oppilaitosten ohjauksessa ei tunneta. Tämän työn tavoitteena on tutkia toimintolaskennan soveltuvuutta koulutusorganisaation ohjaukseen. Toimintolaskentaa käytetään nykyisin hyvin yleisesti teollisuudessa. Myös jotkut nonprofit-organisaatiot ovat ottaneet sen käyttöön. Tutkimus on kohdennettu Päijät-Hämeen koulutuskonserniin, jossa tutkittiin Opetushallituksen kustannuslaskentajärjestelmän sopivuutta toiminnan ohjaukseen. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Opetushallituksen kustannuslaskentajärjestelmä voi olla toimintolaskentajärjestelmän pohjana, koska se kuvaa hyvin oppilaitosten toimintaa ja on helppo käyttää. Se soveltuu kohtuullisesti myös tasapainotetun mittariston osaksi.

BALANSED SCORECARDIN IMPLEMENTOINTI JA HYÖDYNTÄMINEN CASE: PROAGRIA ETELÄ-KARJALAN MAASEUTUKESKUS

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ProAgria Etelä-Karjalan Maaseutukeskuksen balanced scorecard -mittaristoa. Tutkimuksessa selvitettiin mittariston käyttöönottoprosessia muodostamispäätöksestä hyödyntämiseen. Tutkimusmetodologiaksi on valittu case-tutkimus. Teoriaosassa käsitellään strategista johtamista yleisesti ja asiantuntija- ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden osalta sekä balanced scorecardin muodostumista, suorituskyvyn mittaamista ja mittariston käyttömahdollisuuksia. Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoidaan Maaseutukeskuksen mittariston käyttöönottoprosessin nykytilaa ja esitetään tulosten perusteella muodostetut kehitysehdotukset. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Maaseutukeskuksen käyttöönottoprosessi ei ole sujunut odotusten mukaisesti, mutta strategian ja mittariston yhteyden selvittämisen jälkeen voi sisäistämisprosessi alkaa koko organisaation laajuudessa. Mittariston tavoitteiden mukainen hyödyntäminen vaatii koko henkilöstön sitoutumista strategiaan ja seuraamista henkilökohtaisten ja koko organisaation tavoitteiden toteutumista mittariston avulla.

Alueellinen verkostoituminen. Case: Kaakkois-Suomen TE-keskus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kaakkois-Suomen TE-keskuksen toiminta-ajatuksen ja vision toteutumista alueellisten yhteistyökump-paneiden (ulkoinen näkökulma) ja henkilöstön (sisäinen näkökulma) kannalta, millä lailla he ovat kokeneet voineensa vaikuttaa alueellisten toimijoiden verkostoon, ja minkälaisia rooleja on löydettävissä verkostosta. Tutkimus on kaksiosainen sisältäen kvalitatiivisen teoriaosan, ja empiiriaosan. Teoriaosassa määritellään verkostokäsite ja verkostopiirteitä. Lisäksi pohditaan motiiveja verkostoitumiseen ja tutkitaan erilaisia verkostojaotteluja. Alueellista verkostoitumista käsitellään ei-hyötyä-tavoittelevan organisaation näkökulmasta. Lisäksi käydään läpi organisaation sisäistä näkökulmaa verkostoiduttaessa sekä sitä, voiko verkostoa johtaa. Tutkimuksen empiiriaosassa teemahaastatellaan alueellisia yhteistyökumppaneita sekä henkilöstön edustajia. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että toiminta-ajatus on sisäistetty verkoston toiminnan lähtökohdaksi. Koetaan, että verkostoon voidaan vaikuttaa, mutta verkoston johtaminen on tilannekohtaista. Verkoston toimivuutta lisäävät siinä toimivien henkilöiden keskinäinen luottamus ja aktiivinen tiedonkulku. Käytännössä roolien erittely ei ole selkeätä, vaan eri roolit sekottuvat tilanteen mukaan. Vapaamuotoiset foorumit koetaan erityisen hedelmällisiksi uusia innovaatioita luotaessa ja hyvä käytäntöjä hyödynnettäessa.

Järjestöjohtaminen: Omistajuuden tunteita ja kulttuuria

Tässä tutkimuksessa käsitellään psykologisen omistajuuden ja organisaatiokulttuurin yhteisvaikutuksia johtamiskäyttäytymiseen järjestöissä. Samalla käydään läpi järjestöjohtamisen haasteita ja vaikutuksia organisaation kulttuurin kehittymiseen. Psykologisen omistajuuden tunteita on esitetty voivan kehittyä mm. yrittäjillä omaa yritystä kohtaan. Nyt selvitettiin, esiintyykö vastaava ilmiö myös järjestöissä, joiden laillinen omistaminen on mahdotonta. Järjestöt ovat sosiaalisia organisaatioita, joihin liittyessään yksilöt haluavat toteuttaa yhteisöllisyyden tarpeitaan. Sosiaalisesta luonteestaan johtuen näissä organisaatioissa kulttuurilla on voimakas vaikutus jäsenten toimintaan ja toiminnanvapauteen mukaan lukien järjestön johtajan. Tutkimuksesta käy lisäksi ilmi, miten omistajuuden tunteet järjestöissä ilmenevät, minkälainen hallitustyöskentely johtajaa tukee parhaiten ja miten johtajat pyrkivät järjestönsä kulttuuria muokkaamaan.