Osakeindeksiobligaation fair value Case: SHB Paras Kolmesta 5010

Tutkielmassa selvitetään monimutkaisen indeksiobligaation arvon määritystä obligaation juoksuaikana. Tutkittava indeksiobligaatio sijoittaa osakkeisiin, korkoon ja raaka aineisiin. Kyseisessä indeksi-obligaatiossa sijoitetaan korioptioihin ja ne ovat lisäksi niiltä osin kvantto optioita, kun positio on ollut tarpeen suojata valuutta kurssimuutoksia vastaan. Tämän lisäksi indeksiobligaatio sijoittaa nolla kuponkilainaan. Sijoittajalle on haastavaa ymmärtää oikein ja läpinäkyvästi monimutkaisen osakeindeksiobligaation arvonmääritystä sen juoksuaikana. Tässä tutkielmassa avataan monimutkaisen osakeindeksiobligaation arvonmäärityksen perusteet. Tutkielmassa huomataan, että sijoittajalla voi helposti olla vaara mielikuva siitä, miten arvo määrittyy. Tämä johtuu siitä, että arvonmääritys eroaa huomattavasti siitä mikä käy ilmi velkakirjan ehdoissa. Tutkielman keskeisin anti on se, että kyseinen osakeindeksiobligaatio antaa heikkoa tuottoa kesken juoksuajan, mikäli joko osakkeet, raaka-aineet tai korot kehittyvät negatiivisesti. Lisaksi raaka aineoptioiden hinnan määritys eroaa siitä, mitä sijoittaja olettaa sen olevan velkakirjan ehtoja lukiessaan. Raaka-aineiden hinnat määritellään forward hinnoista

Exits - Pääomasijoittajan irtautumisvaihtoehtojen juridista tarkastelua

Pääomasijoittaminen on Suomessa verrattain uusi ilmiö. Tutkielman tarkoitus on ollut tarkastella pääomasijoittajan irtautumista kohdeyhtiöstä juridisesta näkökulmasta. Tutkielman ydin on ollut selvittää pääomasijoittamisen toimijoiden roolien ja niistä johtuvien intressien ristiriitojen vaikutusta irtautumiseen sekä sitä, miten intressiristiriitoja vähennetään erityisesti pääomasijoittajan näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty päämies-agenttiteoriaa sekä teoriaa asymmetrisestä tiedosta ja moraalisesta uhkapelistä. Toisena tutkimusongelmana on selvitetty pääomasijoittamisen sijoittumista eri oikeudenalojen yhtymäkohtaan sekä luotu katsaus yleisesti pääomasijoittamista koskevaan lainsäädäntöön. Keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää, aiheuttaako amerikkalaiseen sopimusmalliin perustuva sopimuskäytäntö ongelmia suomalaisessa juridisessa ympäristössä. Tutkimus on oikeustaloustieteellinen ja tutkimuskohteeseen on tutustuttu alan koti- ja ulkomaisen tutkimuksen ja kirjallisuuden lisäksi teemahaastatteluin. Tutkielman loppupäätelmä on, että pääomasijoittajan irtautumisen turvaamiseksi käytetään juridisesti tehokkaita menetelmiä, joista osakassopimuksen ehdot ovat ennemminkin ennaltaehkäiseviä kuin korjaavia. Intressiristiriitaa vähentämään käytetään myös kannustinjärjestelmä (osakeomistusta, optio-oikeuksia). Tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä ongelmia amerikkalaisen sopimusmallin soveltamisessa suomalaiseen käytäntöön.

Liiketaloustiede

Liiketaloustieteen pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 10000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Monografiakokoelmasta kartoitettiin yhdeksän osa-aluetta. Johtamista käsitteli 29 % kirjoista (2930 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Organisaatiota käsitteli 18 % (1751 nimekettä); kauppaa, markkinointia, mainontaa, asiakaspalvelua 16 % kirjoista (1573 nimekettä); yrittäjyyttä, yrityksen kehitysvaiheita ja yrityksen kokoa 12 % kirjoista (1225 nimekettä); sekä henkilöstöjohtamista 11 % (1102 nimekettä). Laskentatoimen (9 % / 910 nimekettä); materiaalitalouden, logistiikan ja tuotekehityksen (9 % / 862 nimekettä); yrityksen talouden (6 % / 595 nimekettä); sekä suhdetoiminnan ja organisaatioviestinnän (3 % / 296 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston noin 110 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (12 nimekettä), alan standardeja, sanastoja, sanakirjoja, lyhennesanakirjoja, käsikirjoja, hakuteoksia ja hakemistoja sekä liikekirjeiden ja asiakirjojen oppaita. Painettuja lehtiä oli 16 nimekettä (Tilintarkastus – Laskentatoimi, Kauppalehti, Tilisanomat, Kauppalehti Optio, Fakta: talous ja tekniikka tänään, Liiketaloudellinen aikakauskirja, Ekonomi : Ekonomiuutiset – Ekonomnytt, Kuluttaja, Yrittäjä: suomalaisen yrittäjän ammattilehti, Markkinointi ja mainonta, Kehittyvä kauppa, Retail digest, Service industries journal, Myynti & markkinointi, KM Kaupan maailma ja Tampereen kauppakamari). Sähkökirjoja kokoelmassa oli yhteensä 1421 nimekettä: 11 suomalaista verkkokirjaa WSOYpro – yritysonline –tietokannassa; 13 kirjaston ostamaa verkkokirjaa WSOYpro – organisaation verkkokirjat –tietokannassa; 1311 nimekettä (subject-haulla Business) Ebrary –tietokannassa; 17 nimekettä NetLibrary -tietokannassa ja 69 liiketaloustieteen käsikirjaa Nellin E-käsikirjastossa. Verkkolehtiä kokoelmassa oli n. 691. Tietokantoja oli 14, joista kokotekstilehtiä EBSCOhost Academic Search Premier, EBSCOhost Business Search Elite, Emerald Journals, JSTOR, Sage Premier, ScienceDirect, Wiley Interscience, Scientific Journals International (Open Access aineisto) ja viitetietokantoja Econlit (Ebscohost), Helecon Classic, Helecon Mix, Helecon Scima, Helecon tietokanavat ja KULTU (kuluttajatutkimuksen tietokannat).

Tilirahan arvostaminen, korkoriskin hallinta ja Suomen talletusmarkkinat

Tilirahalla tarkoitetaan matalan koron tilejä, joihin liittyy tallettajan optio nostaa talletus haluamanaan ajankohtana. Tästä huolimatta tilirahan on havaittu olevan pankille kohtalaisen pysyvää rahoitusta. Pitkä keskimääräinen elinikä yhdistettynä matalaan kustannukseen tekee tilirahasta yhden pankin merkittävimmistä tulonlähteistä. Suuri korkomarginaali ja talletuskoron jäykkyys suhteessa markkinakorkotasoon aiheuttavat puolestaan pankille suuren korkoriskin. Tutkielma vastaa kysymykseen mitä tekijöitä tulee ottaa huomioon tilirahan arvostamisessa ja korkoriskin hallinnassa Suomen talletusmarkkinoilla. Kirjallisuuskatsauksessa esitettyjä tietoja ja niiden soveltuvuutta suomalaisten kotitalouksien tilirahavolyymien kehityksen ennustamisessa arvioidaan lopuksi Suomen Pankista, Eurostatista ja Tilastokeskuksesta saatavien lukujen pohjilta. Virallisista tilastoista johdettujen arvioiden havaittiin osin poikkeavan kirjallisuuskatsauksessa esitetystä. Syynä tähän nähdään eri maiden väliset erot kotitalouksien säästämiskäyttäytymisessä. Suomessa kotitalouksien käyttäytymistä ei näytä ensisijaisesti ohjaavan taloudelliset vaan ei-taloudelliset tekijät kuten parempi likviditeetti. Lisäksi bruttokansantuotteen ja tilirahavolyymin kehityksen välillä havaittiin Suomessa todennäköinen korrelaatio. Alueelliset erot tuleekin huomioida aikaisempia tutkimustuloksia hyödynnettäessä.

Osakkeiden takaisinostot osana suomalaisten pörssiyhtiöiden varojen jakamista vuosina 2007–2011

Perinteisesti osinkojen maksaminen nähtiin yrityksen ainoaksi keinoksi jakaa varoja osakkeenomis-tajille. Vähitellen myös toinen varojenjakotapa eli omien osakkeiden takaisinostot ovat alkaneet yleistyä myös muualla maailmassa kuin vain Yhdysvalloissa. Suomessa omien osakkeiden ta-kaisinostot tulivat lailliseksi varojenjakotavaksi osana euroalueen lainsäädännön harmonisointia vuonna 1997. Osakkeiden takaisinostoja on maailmalla tutkittu todella paljon, mutta kotimaan markkinoilla suhteellisen vähän. Ajankohtaiseksi yritysten varojenjakopolitiikan tutkimisen tekee vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja siitä aiheutuneet seuraamukset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on havainnollistaa ja määrittää, kuinka tärkeässä roolissa omien osakkeiden takaisinostot ovat osana suomalaisten yrityksien varojen jakoa vuosina 2007–2011. Li-säksi tutkitaan kuutta eri motiivia, jotka voivat vaikuttaa yrityksen päätöksiin ostaa takaisin omia osakkeita. Tutkittavat motiivit osakkeiden takaisinostoille liittyvät: Signalointiin, vapaana oleviin kassavirtoihin, pääomarakenteen muuttamiseen, verotukseen ja yrityksen omistuspohjaan, ta-kaisinostojen parempaan joustavuuteen ja johdolle myönnettyihin optio-ohjelmiin. Tutkimuksen tavoitetta lähestytään kvantatiivisen eli määrällisen tutkimuksen kautta. Tutkittaville motiiveille etsitään aikaisempien tutkimuksien perusteella mahdollisimman tarkat yrityskohtaiset tunnusluvut, joilla osakkeiden takaisinostojen teorioita voidaan empiirisesti tutkia. Osakkeiden ta-kaisinostojen motiiveja tutkitaan kolmen tilastollisen tutkimusmenetelmän avulla. Vertailun vuoksi selvitetään myös, mitkä motiivit ovat yhteydessä osinkojen maksamiselle. Ensimmäiseksi keskiar-votestillä tutkitaan, poikkeavatko osakkeita takaisinostavien yritysten tunnuslukujen keskiarvo mer-kittävästi muista yrityksistä. Toiseksi korrelaatiotestillä tutkitaan, miten osakkeiden takaisinostojen määrät ovat yhteydessä eri tunnuslukuihin. Lopuksi takaisinostojen motiiveja tutkitaan lineaarisilla regressiomalleilla. Tutkimustulokset osoittavat, että osinkojen maksaminen on edelleen suomalaisten yritysten tärkein varojenjakomuoto. Lisäksi vuonna 2008 alkaneella finanssikriisillä on ollut merkittävät vaikutus suomalaisten yhtiöiden varojen jakamiseen. Tärkeimmät motiivit osakkeiden takaisinostoille havai-taan olevan optimaalisen pääomarakenteen saavuttaminen sekä yrityksien erilainen omistuspohja. Lisäksi havaitaan myös, että suuret yritykset suorittavat enemmän osakkeiden takaisinostoja kuin pienet yritykset.

IFRS 9 – standardiuudistus Big Four -tilintarkastusyhteisöjen näkökulmasta – kommenttikirjeiden empiirinen analyysi

Since 2008, One of the International Accounting Standards Board’s (IASB) objective has been to replace the old IAS 39 – Financial Instruments standard. IASB achieved this objective in July 2014 when they published the new IFRS 9 – Financial Instruments after many phases. In this study, the main purpose was to find out how the Big Four – audit entities have welcomed the different reforms which IFRS 9 brings to the treatment of financial instruments in the financial statements. Alongside with this, the study presents a short overview to the common attitude towards the new standard. The study proceeds so that the most siginificant reforms have been divided into three main categories and inside of these more precisely to single reforms. This study is based on the qualitative research method. The empirical data of the study consists of comment letters by the Big Four – entities, which have been sent to the IASB regarding Exposure Drafts (ED) of IFRS 9. In total IASB received 757 comment letters regarding to the specific EDs. In this study the population were restricted to 16 comment letters sent by the Big Four – entities. The data is available at IFRS Foundation’s website. According to the research results Big Four – entities think that the reforms which IFRS 9 brings are mainly welcome. In its entirety Big Four – entities consider IFRS 9 better than its predecessor IAS 39. There were differnces in opinions towards IFRS 9 and specific reforms among the Big Four - entities. According to the findings the best reforms were related to the efficiency demands of hedge accounting and to impairments and the valuation of credit losses. The least popular reforms were the reforms regarding the measurement of financial assets and liabilities; more specifically fair value option and the reforms concerning equity instruments were viewed as most challenging.

The Role of Structural Imperfections in Sr2FeMoO6 Thin Films

In this work, Sr2FeMoO6 (SFMO) thin films were studied with the main focus on their magnetic and magneto-transport properties. The fabrication process of pulsed laser deposited SFMO films was first optimized. Then the effects of strain, film thickness and substrate were thoroughly investigated. In addition to these external factors, the effect of intrinsic defects on the magnetic properties of SFMO were also clarified. Secondly, the magnetoresistivity mechanims of SFMO films were studied and a semiempirical model of the temperature dependence of resistivity was introduced. The films were grown on single crystal substrates using a ceramic target made with sol-gel method. The structural characterization of the films were carried out with X-ray diffraction, atomic force microscopy, transmission electron microscopy and high kinetic energy photoelectron spectroscopy. The magnetic properties were measured with SQUID magnetometer and the magneto-transport properties by magnetometer with a resistivity option. SFMO films with the best combination of structural and magnetic properties were grown in Ar atmosphere at 1050 °C . Their magnetic properties could not be improved by the ex situ post-annealing treatments aside from the treatments in ultra-high vacuum conditions. The optimal film thickness was found to be around 150 nm and only small improvement in the magnetic properties with decreasing strain was observed. Instead, the magnetic properties were observed to be highly dependent on the choice of the substrate due to the lattice mismatch induced defects, which are best avoided by using the SrTiO3 substrate. The large difference in the Curie temperature and the saturation magnetization between the SFMO thin film and polycrystalline bulk samples was connected to the antisite disorder and oxygen vacancies. Thus, the Curie temperature of SFMO thin films could be improved by increasing the amount of oxygen vacancies for example with ultra-high vacuum treatments or improving the B-site ordering by further optimization of the deposition parameters. The magneto-transport properties of SFMO thin films do not follow any conventional models, but the temperature dependence of resistivity was succesfully described with a model of two spin channel system. Also, evidences that the resistivity-temperature behaviour of SFMO thin films is dominated by the structural defects, which reduce the band gap in the majority spin band were found. Moreover, the magnetic field response of the resistivity in SFMO thin films were found to be superposition of different mechanisms that seems to be related to the structural changes in the film.

Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmät Helsingin pörssin Small Cap -yhtiöissä 2010-2014

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella millaisia toimitusjohtajille suunnattuja kannustinjärjestelmiä on käytössä Helsingin pörssin Small Cap -kokoluokan yhtiöissä. Lisäksi työssä tarkastellaan kannustinjärjestelmien mahdollisia toimialakohtaisia eroavaisuuksia sekä kannustinjärjestelmissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen tarkastelujaksona ovat vuodet 2010–2014, jolloin käytössä on ollut vuoden 2010 uusittu listayhtiöiden hallinnointikoodi. Small Cap -luokan yhtiöiden kannustinjärjestelmien ei havaittu toimialoittain verrattuna eroavan toisistaan huomattavalla tavalla. Kaikki tutkitut yhtiöt maksoivat toimitusjohtajalle kiinteää palkkaa, eläkejärjestelyjen käytön havaittiin vähentyneen, lyhyen aikavälin tulospalkkioiden käyttö oli kaikilla toimialoilla hyvin yleistä, kun taas vastaavasti pitkän aikavälin tulospalkkiota käytettiin kannustinkeinona vain yhdessä yhtiössä. Pitkän aikavälin kannustimena yhtiöiden havaittiin suosivan osakepohjaisia järjestelyjä, joista voimassa olevien optio-ohjelmien havaittiin tarkastelujaksolla hieman vähentyneen osakepalkitsemisen vastaavasti yleistyessä.

Kuinka Nato-kortit muuttuivat jokereiksi? – kansanedustajien Nato-kuvan kehitys integraation ajastapäättäväisen päättämättömyyden kauteen

Tutkielmassa selvitetään kansanedustajien Nato-kuvan kehittymistä 1990-luvun alusta 2000-luvun ensimmäisen kymmenvuotiskauden loppuun. Pääaineistona ovat olleet viiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon eduskuntakeskustelujen pöytäkirjat (-95,-97,-01,-04 ja -09). Tutkielmassa esitetään, että kansanedustajien Nato-kuvaa hallitsi 1990-luvulla EU-integraation vaihe, jolloin Suomenkin suunta näytti käyvän kaikenkattavaan, myös Natoon suuntaavaan integraatioon EU:n ja Länsi-Euroopan unionin (WEU) kautta. Vuoden 2001 keskusteluissa Nato-jäsenyys sai eniten tilaa ja Euroopan puolustus näytti toteutuvan laajenevan Naton kautta. 2000-luvulla Nato-optio alkaa hallita ja padota eduskunnan Nato-keskustelua. Kansanedustajien Nato-kantojen ”ison kuvan” kannalta keskeisiä ovat erityisesti SDP:n ja Keskustan edustajat. Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton edustajat ovat olleet johdonmukaisempia. Kokoomuksen edustajat ovat selkeimmin kannattaneet Nato-jäsenyyttä, kun taas Vasemmistoliitossa ollaan kylmän sodan jälkeen useimmin vastustettu kansainvälistä puolustuksellista yhteistyötä poislukien YK:n itse toteuttamat operaatiot. Sen sijaan SDP:n ja Keskustan edustajat tuntuivat 2000-luvun alkuvuosina ajautuneen niin sanotun optiopolitiikan kannattajiksi. Vielä 1990-luvulla keskustalaiset vierastivat optiota. 1990-luvun keskusteluissa kokoomuslaiset taas kannattivat Nato-vaihtoehdon varaamista kääntyen kriittisemmiksi optiota kohtaan 2000-luvulla. Myöhempi optiokanta on kautta puoluekentän tarkoittanut Nato-kannan pidättämistä ja vetoamista vallitsevan muotoilun toimivuuteen. Sen sijaan vuosien 2004 ja 2009 selontekojen yhteydessä erityisesti Keskustan ja SDP:n edustajien valtavirta puolusti niin oppositiossa kuin hallituksessakin Suomen muuttumatonta mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Perimmäisen Nato-kannan panttaaminen provosoikin kysymyksen, oliko lukuisissa edustajissa sympatiaa Natoa kohtaan, jota nämä eivät vain tunnusta. Kiinnostava jatkotutkimushaaste olisi selvittää, miksi optiopolitiikka aikoinaan vakiintui. Tutkielma päätyy pohtimaan, että 1990-luvun integraatiorynnistyksen jälkeisille vuosien 2001–2004 selontekojen väliselle kaudelle ajoittui Natoon kytkeytyvä negatiivisen vaikuttamisen tiivistymä ajaen erityisesti sosiaalidemokraattiset ja keskustalaiset kansanedustajat Nato-kantansa piilottamiseen, joka siis käytännössä ilmeni option korostamisena. Samassa vaiheessa esille nousee myös ns. Irak Gaten rooli vaikuttajana suomalaisessa Nato-keskustelussa, jonka pohdinta on tähän mennessä ollut pitkälti Pekka Ervastin Irak-Gate-kirjan (2004) maininnan varassa. Tutkielma päätyy pohtimaan vuosien 2001–2004 välillä tapahtuneen Nato-vaikuttamisen ja yhä nykyisenkin Nato-keskustelun valtavirran kumpuavan puolue- ja vaalitaktisista sisäpoliittisista syistä eikä Suomen kansainvälisen politiikan tai turvallisuuspolitiikan lähtökohdista.