Communicating Cost Information to Design Engineers using an Activity-based Costing Method

This paper analyzes the possibilities of integrating cost information and engineering design. Special emphasis is on finding the potential of using the activity-based costing (ABC) method when formulating cost information for the needs of design engineers. This paper suggests that ABC is more useful than the traditional job order costing, but the negative issue is the fact that ABC models become easily too complicated, i.e. expensive to build and maintain, and difficult to use. For engineering design the most suitable elements of ABC are recognizing activities of the company, constructing acitivity chains, identifying resources, activity and cost drivers, as wellas calculating accurate product costs. ABC systems including numerous cost drivers can become complex. Therefore, a comprehensive ABC based cost information system for the use of design engineers should be considered criticaly. Combining the suitable ideas of ABC with engineering oriented thinking could give competentresults.

Tuotelaskennan kehittäminen metalliteollisuusyrityksessä.

Työssä esitetään laskentamalli tuotekohtaisten kustannusten laskemiseksi teräsrakentamisen tuotteita valmistavan ja markkinoivan divisioonan tarpeisiin. Mallissa kustannuksia lasketaan standardikustannuslaskennan ja lisäyslaskennan periaatteita hyödyntäen. Laskentamalli liittyy esimerkkiyrityksen tuote- ja asiakaskannattavuuden kehittämishankkeeseen. Mallissa tuotteille kohdistetaan materiaalin ja prosessoinnin kustannuksia sekä pääoman kustannuksia poistojen osalta. Tuotelaskennan mallin avulla lasketaan kustannuksia muutamille esimerkkituotteille. Tarkastelua ei kuitenkaan tehdä divisioonan erikoistuotteiden osalta. Saadut laskentatulokset noudattavat vallitsevia käsityksiä liiketoiminta-alueen tuotteiden kustannusrakenteesta. Samalla malli antaa kuitenkin tarkemman kuvan kustannusten todellisesta kohdistumisesta tuotteille. Kattavan laskenta-aineiston puuttuessa työn merkittävimpänä tuloksena voidaan kehittämishankkeen tässä vaiheessa pitää yhtenäisen laskentamallin saamista tukemaan tuotekustannusten laskemista koko divisioonan alueella. Malli ei kuitenkaan kuvaa kustannusten kohdistumista tuotteille parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkokehityshankkeissa tulisikin pohtia kustannuskohdistimien ja työssä tuotteelle kohdistamatta jätettyjen kustannuserien käsittelyä sekä divisioonan vakiotuotteiden että erikoistuotteiden osalta.

Konepajayrityksen kustannuslaskennan kehittäminen

Työn tavoitteena oli erään konepajan kustannuslaskennan kehittäminen. Kustannuslaskennan kehitystyö käsitti kustannuspaikkalaskennan järjestämisen ja suoritekohtaisen kustannuslaskennan uudistamisen. Työssä esitelty malli perustuu pääasiassa toimintolaskentaan ja lisäyslaskentaan. Kustannuslaskennan kehitystyöhön on vaikuttanut toimintaympäristön ja organisaation tietotarpeiden muuttuminen. Työhön liittyvä tutkimustiedon kerääminen on toteutettu toimintatutkimuksen osallistuvalla havainnoinnilla. Kehitetty malli on yksinkertainen ja helppo ylläpitää. Se on toteutettu niin, että sisäinen laskenta perustuu mahdollisimman paljon yrityksen ulkoiseen laskentatoimeen. Kehitetty malli on sikäli poikkeuksellinen, ettei siinä tehdä perinteisiä vyörytyksiä kustannuspaikkojen välillä. Kehitetty malli ei ole täyskatteellinen. Mallissa kiinnitetään erityinen huomio toimintotasolla kustannusten jakaantumiseen välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Työssä havaittiin tietojärjestelmien erittäin keskeinen rooli kustannuslaskentajärjestelmän kehitystyöprojektin vaikuttajana.

Tuotekustannusmallin kehittäminen talotekniikkaelementtitehtaassa

Työn tavoitteena on talotekniikkaelementtitehtaan tuotekustannusmallin kehittäminen. Yritys tarvitsee tuotekohtaista kustannustietoa erityisesti varaston arvon määrittämiseen ja kustannusperusteiseen hinnoitteluun. Tuotekustannusmallin kehittäminen edellyttää nykyisen tuotekustannusmallin sisältämien virheiden ja puutteiden korjaamista. Työssä käydään läpi kaikki tuotekustannusmalliin tehdyt muutokset tuotantovaihekohtaisesti. Uusi tuotekustannusmalli perustuu lähinnä lisäys- ja standardikustannuslaskentaan. Malli laskee tuote- ja tilauskohtaisen minimiomakustannusarvon. Uusi tuotekustannusmalli kohdistaa tuotteille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti monia sellaisia kustannuksia, jotka aikaisemmin on jätetty kokonaan kohdistamatta. Eristettyjen ilmanvaihtokanavien sekä vesi- ja lämpöjohtojen kustannusten havaittiin olevan aiemmin luultua matalammat. Elementtien runkojen kustannukset puolestaan nousivat uudessa mallissa. Työn aikana laadittiin myös taulukkolaskentasovellus, jonka avulla voidaan laskea tilaukseen sisältyvien elementtien hankintameno ja kustannusperusteinen hinta.

Tuotekustannuslaskentamenetelmät eri tuotantomuodoissa

Lähtökohta työlle on John Fogelholmin vuonna 2001 julkaisema tutkimus tuotekustannuslaskentamenetelmien soveltuvuuksista eri tuotantoprosesseihin. Työn tavoitteena on tutkia, mitä uutta vuoden 2001 jälkeen aiheesta on kirjoitettu ja uudistaa näiden tietojen pohjalta Fogelholmin tutkimus nykypäivään. Aihetta lähdettiin tutkimaan laaja-alaisen kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa tarkoituksena oli selvittää, mitkä tuotekustannuslaskentamenetelmistä ovat kaikkein eniten käytössä nykypäivän yrityksissä sekä millaisia ominaisuuksia yleisimmät tuotantoprosessit omaavat. Tämän jälkeen saatuja tuloksia sovellettiin käytäntöön erilaisten tutkimusten, artikkeleiden sekä omien päätelmien pohjalta tutkien, mitkä yleisimmistä tuotekustannuslaskentamenetelmistä sopivat parhaiten kuhunkin tuotantoprosessiin. Saatujen tulosten pohjalta rakennettiin yhteenvetotaulukko, josta voidaan havaita, mitä muutoksia aiheeseen liittyen on tapahtunut vajaan kymmenen vuoden aikana. Tutkimuksen tuloksista voidaan nähdä, että tuotantoprosessit jaotellaan nykyisin miltei samalla tavoin kuin aikaisemminkin, mutta laskentamenetelmissä on tapahtunut enemmän muutoksia modernin kustannuslaskennan käytön lisäännyttyä.

Pienen metallituotteita valmistavan yrityksen kustannuslaskentamallin kehittäminen

Tämän diplomityön tavoitteena oli rakentaa pienelle metallituotteita valmistavalle yritykselle kustannuslaskentamalli, joka olisi helppo käyttää ja ylläpitää ja joka huomioisi käytettävissä olevat resurssit ja jossa hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon yrityksen olemassa olevia tietokoneohjelmia. Tavoitteena oli erityisesti kustannusten kohdistettavuuden parantaminen eri tuotteille ja yrityksen kustannuslaskentakäytännön dokumentointi. Kehitettävän kustannuslaskentamallin perustaksi valittiin nykytila-analyysin, valmistettavien tuotteiden, tuotantomenetelmien, yrityksen kustannusrakenteen, käytettävien resurssien ja yrityksen käytössä olevien tietokoneohjemien perusteella lisäyslaskenta. Työssä kuvattiin kustannuslaskentamallin rakentamisvaiheita ja konetuntihintojen määrittelyä. Valmista laskentamallia testattiin laskemalla viidelle erilaiselle tuotteelle omakustannushinnat. Lopuksi pohdittiin jatkokehitystarpeita.

Managing Human Factor in Accounting Change - Introducing Activity Based Costing System to Organization

Tutkimuksen tavoitteena on identifioida yleisimmät toimintolaskennan implementointiin liittyvät ongelmat ja muutosprojektin onnistumiseen vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on myös saada kokonaisvaltainen kuva siitä, miksi laskentatoimen muutokset ovat vaikeita implementoida ja miten ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa muutosprosessin onnistumiseen. Sekä laskentatoimen että muutosjohtamisen teorioita tarkastellaan laaja-alaisen kuvan saamiseksi siitä, miten ihmisiin ja heidän käyttäytymiseensä liittyvät tekijät vaikuttavat muutosprojektin onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Tutkielma käyttää empiirisiä tutkimustuloksia pohjana aiheen tarkastelulle. Tutkielma tarjoaa ehdotuksia tulevaisuuden tutkimukselle liittyen laskentatoimen muutoksen kriittisiin tekijöihin. Kiinnostavimpia alueita tulevaisuuden tutkimukselle on pohtia tarkemmin, miten työntekijöiden oletukset johtajien motiiveista muutoksen takana vaikuttavat muutosvastarintaan sekä miten organisaation rakenne ja muutosvastarintavaikuttavat muutoksen institutionaalistamiseen.

Employees’ continuous learning and job satisfaction - effects on productivity

In today’s knowledge intense economy the human capital is a source for competitive advantage for organizations. Continuous learning and sharing the knowledge within the organization are important to enhance and utilize this human capital in order to maximize the productivity. The new generation with different views and expectations of work is coming to work life giving its own characteristics on learning and sharing. Work should offer satisfaction so that the new generation employees would commit to organizations. At the same time organizations have to be able to focus on productivity to survive in the competitive market. The objective of this thesis is to construct a theory based framework of productivity, continuous learning and job satisfaction and further examine this framework and its applications in a global organization operating in process industry. Suggestions for future actions are presented for this case organization. The research is a qualitative case study and the empiric material was gathered by personal interviews concluding 15 employee and one supervisor interview. Results showed that more face to face interaction is needed between employees for learning because much of the knowledge of the process is tacit and so difficult to share in other ways. Offering these sharing possibilities can also impact positively to job satisfaction because they will increase the sense of community among employees which was found to be lacking. New employees demand more feedback to improve their learning and confidence. According to the literature continuous learning and job satisfaction have a relative strong relationship on productivity. The employee’s job description in the case organization has moved towards knowledge work due to continuous automation and expansion of the production process. This emphasizes the importance of continuous learning and means that productivity can be seen also from quality perspective. The normal productivity output in the case organization is stable and by focusing on the quality of work by improving continuous learning and job satisfaction the upsets in production can be handled and prevented more effectively. Continuous learning increases also the free human capital input and utilization of it and this can breed output increasing innovations that can increase productivity in long term. Also job satisfaction can increase productivity output in the end because employees will work more efficiently, not doing only the minimum tasks required. Satisfied employees are also found participating more in learning activities.

A multimethod examination of contributors to successful on-the-job learning for vocational students

Rapid changes in working life and competence requirements of different professions have increased interest in workplace learning. It is considered an effective way to learn and update professional skills by performing daily tasks in an authentic environment. Especially, ensuring a supply of skilled future workers is a crucial issue for firms facing tight competition and a shortage of competent employees due to the retirement of current professionals. In order to develop and make the most of workplace learning, it is important to focus on workplace learning environments and the individual characteristics of those participating in workplace learning. The literature has suggested various factors that influence adults' and professionals’ workplace learning of profession-related skills, but lacks empirical studies on contextual and individual-related factors that positively affect students' workplace learning. Workers with vocational education form a large group in modern firms. Therefore, elements of vocational students’ successful workplace learning during their studies, before starting their career paths, need to be examined. To fill this gap in the literature, this dissertation examines contributors to vocational students’ workplace learning in Finland, where students’ workplace learning is included in the vocational education and training system. The study is divided into two parts: the introduction, comprised of the overview of the relevant literature and the conclusion of the entire study, and five separate articles. Three of the articles utilize quantitative methods and two use qualitative methods to examine factors that contribute to vocational students’ workplace learning. The results show that, from the students’ perspective, attitudinal, motivational, and organizationrelated factors enhance the student’s development of professionalism during the on-the-job learning period. Specifically, the organization-related factors such as innovative climate, guidance, and interactions with seniors have a strong positive impact on the students’ perceived development of professional skills because, for example, the seniors’ guidance and provision of new viewpoints for the tasks helps the vocational students to gain autonomy at work performance. A multilevel analysis shows that of those factors enhancing workplace learning from the student perspective, innovative climate, knowledge transfer accuracy, and the students’ performance orientation were significantly related to the workplace instructors’ assessment regarding the students’ professional performance. Furthermore, support from senior colleagues and the students’ self-efficacy were both significantly associated with the formal grades measuring how well the students managed to learn necessary professional skills. In addition, the results suggest that the students’ on-the-job learning can be divided into three main phases, of which two require efforts from both the student and the on-the-job learning organization. The first phase includes the student’s application of basic professional skills, demonstration of potential in performing daily tasks, and orientation provided by the organization at the beginning of the on-the-job learning period. In the second phase, the student actively develops profession-related skills by performing daily tasks, thus learning a fluent working style while observing the seniors’ performance. The organization offers relevant tasks and follows the student’s development. The third level indicates a student who has reached the professional level described as a full occupation. The results suggest that constructing the vocational students’ successful on-the-job learning period requires feedback from seniors, opportunities to learn to manage entire work processes, self-efficacy on the part of the students, proactive behavior, and initiative in learning. The study contributes to research on workplace learning in three ways: firstly, it identifies the key individual- and organization-based factors that influence the vocational students’ successful on-the-job learning from their perspective and examines mutual relationships between these factors. Second, the study provides knowledge of how the factors related to the students’ view of successful workplace learning are associated with the workplace instructors’ perspective and the formal grades. Third, the present study finds elements needed to construct a successful on-the-job learning for the students.

The Middle East in the American quest for world order : ideas of power, economics, and social development in United States foreign policy, 1953-1961

Doctoral dissertation, University of Tampere

Three mathematical models for bucking-to-order

Abstract

Market entry order and competitive advantage of the firm

A firm that wishes to launch a new product to the market is faced with a difficult task of deciding what the best moment for the launch is. Timing may also be critical when a firm plans to adopt new processes or intends to head for new markets. The critical question the firm needs to tackle is whether it will try to reach the so-called first-mover advantage by acting earlier than its rivals. The first-mover position may reward the entrant with various opportunities to gain competitive advantage over later movers. However, there are also great risks involved in the early market entry, and sometimes the very first entrant fails even before the followers enter the market. The follower, on the other hand, may be able to free-ride on the earlier entrants' investments and gain from the languished uncertainties that characterize the new markets. According to the current understanding the occurrence of entry order advantages depends not only on the mechanism and attributes in the firm's environment that provide the initial opportunities but also on the firm's ability to capitalize on these advantage opportunities. This study contributes to this discussion by analyzing the linkages between the asset base of the firm, characteristics of the operating environment and the firm's entry timing orientation. To shed light on the relationship between the entry timing strategy and competitive advantage, this study utilizes the concept of entry timing orientation. The rationale for choosing this type of approach arises from the inability of previously employed research tools to reach the underlying factors that result in entry timing advantage. The work consists of an introductory theoretical discussion on entry timing advantages and of four research publication. The empirical findings support the understanding that entry timing advantage is related to the characteristics of the firm's operating environment but may also be related to firm-specific factors. This in turn suggests that some of the traditional ways of detecting and measuring first-mover advantage - which to some extent ignore these dimensions - may be outdated.

Implementation of an Integrated Activity-Based Costing in a Holistic Database Management System and its Implications for Operations Management

Diplomityössä on tutkittu reaaliaikaisen toimintolaskennan toteuttamista suomalaisen lasersiruja valmistavan PK-yrityksen tietojärjestelmään. Lisäksi on tarkasteltu toimintolaskennan vaikutuksia operatiiviseen toimintaan sekä toimintojen johtamiseen. Työn kirjallisuusosassa on käsitelty kirjallisuuslähteiden perusteella toimintolaskennan teorioita, laskentamenetelmiä sekä teknisessä toteutuksessa käytettyjä teknologioita. Työn toteutusosassa suunniteltiin ja toteutettiin WWW-pohjainen toimintolaskentajärjestelmä case-yrityksen kustannuslaskennan sekä taloushallinnon avuksi. Työkalu integroitiin osaksi yrityksen toiminnanohjaus- sekä valmistuksenohjausjärjestelmää. Perinteisiin toimintolaskentamallien tiedonkeruujärjestelmiin verrattuna case-yrityksessä syötteet toimintolaskentajärjestelmälle tulevat reaaliaikaisesti osana suurempaa tietojärjestelmäintegraatiota.Diplomityö pyrkii luomaan suhteen toimintolaskennan vaatimusten ja tietokantajärjestelmien välille. Toimintolaskentajärjestelmää yritys voi hyödyntää esimerkiksi tuotteiden hinnoittelussa ja kustannuslaskennassa näkemällä tuotteisiin liittyviä kustannuksia eri näkökulmista. Päätelmiä voidaan tehdä tarkkaan kustannusinformaatioon perustuen sekä määrittää järjestelmän tuottaman datan perusteella, onko tietyn projektin, asiakkuuden tai tuotteen kehittäminen taloudellisesti kannattavaa.

Mobile ERP in the use of maintenance operations of forest industry

Toiminnanohjausjärjestelmien käyttö on muuttanut metsäteollisuuden kunnossapidon työntekijän toimenkuvaa kunnossapidon perustoiminnoista itseohjautuvampaan tietojen käsittelyyn ja jalostamiseen. Työn tavoitteena oliselvittää mobiilin työtilausjärjestelmän vaikutuksia metsäteollisuuden kunnossapidon kenttätyössä. Mobiilin työtilausjärjestelmän käyttö metsäteollisuuden kunnossapidossa mahdollistaa tärkeän kunnossapitotiedon keräämisen ja tarkentamisen kentällä, jossa se usein on ajanmukaisinta ja tarkinta. Haasteellisinta on oikeanlaisen teknologian löytäminen ja standardoiminen kunnossapidon toimintaympäristöihin. Myös organisaation toimintoprosessien on oltava selkeät ennen kuin prosesseja voidaan tehostaa teknologisin keinoin.