Representations of work and worker in the three generations of knowledge management. Critical Discourse Analysis of selected texts.

The thesis studies the representations of different elements of contemporary work as present in Knowledge Management (KM). KM is approached as management discourse that is seen to affect and influence managerial practices in organizations. As representatives of KM discourse four journal articles are analyzed, using the methodology of Critical Discourse Analysis and the framework of Critical Management Studies, with a special emphasis on the question of structure and agency. The results of the analysis reveal that structural elements such as information technology and organizational structures are strongly present in the most influential KM representations, making their improvement also a desirable course of action for managers. In contrast agentic properties are not in a central role, they are subjugated to structural constraints of varying kind and degree. The thesis claims that one such constraint is KM discourse itself, influencing managerial and organizational choices and decision making. The thesis concludes that the way human beings are represented, studied and treated in management studies such as KM needs to be re-examined. Pro gradu-tutkielmassa analysoidaan työhön ja sen tekijään liittyviä representaatioita Tietojohtamisen kirjallisuudessa. Tietojohtamista tarkastellaan liikkeenjohdollisena diskurssina, jolla nähdään olevan vaikutus organisaatioiden päätöksentekoon ja toimintaan. Tutkielmassa analysoidaan neljä Tietojohtamisen tieteellistä artikkelia, käyttäen metodina kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkielman viitekehyksenä on kriittinen liikkeenjohdon tutkimus. Lisäksi työssä pohditaan kysymystä rakenteen ja toimijan välisestä vuorovaikutuksesta. Tutkielman analyysi paljastaa, että tietojohtamisen vaikutusvaltaisimmat representaatiot painottavat rakenteellisia tekijöitä, kuten informaatioteknologiaa ja organisaatiorakenteita. Tämän seurauksena mm. panostukset em. tekijöihin nähdään organisaatioissa toivottavana toimintana. Vastaavasti representaatiot jotka painottavat yksilöitä ja toimintaa ovat em. tekijöille alisteisessa asemassa. Tapaa, jolla yksilöitä kuvataan ja käsitellään Tietojohtamisen diskurssissa, tulisikin laajentaa ja monipuolistaa.

Rebuilding Defenses: Explorations in Norman Fairclough’s Theory of Critical Discourse Analysis

Tutkielmassa eritellään Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin teoriaa ja siihen kohdistettua kritiikkiä. Pyrkimyksenä on sovittaa näitä erilaisia näkemyksiä keskenään ja tarjota ratkaisuja yhteen kiriittisen diskurssianalyysin keskeiseen ongelmaan eli emansipaation (sosiaalisten epäkohtien tunnistamisen ja ratkaisemisen) puutteellisuuteen. Teoriaosuudesta esiin nousevia mahdollisuuksia sovelletaan tekstianalyysiin. Tutkimuksen kohteena on teksti Rebuilding America’s Defenses: Strategy, Forces and Resources For a New Century ja jossain määrin sen tuottanut järjestö Project for the New American Century. Näitä tarkastellaan ennen kaikkea sosiaalisina ilmiöinä ja suhteessa toisiinsa. Faircloughin mallin suurimmiksi ongelmiksi muodostuvat perinteinen käsitys kielestä, jonka mukaan kielen järjestelmän abstraktit ja sisäiset suhteet ovat tärkeimpiä, sekä ideologinen vastakkainasettelu kritiikin lähtökohtana. Ensimmäinen johtaa kielellisten tutkimustulosten epätyydyttävään kykyyn selittää sosiaalisia havaintoja ja jälkimmäinen poliittiseen tai maailmankatsomukselliseen väittelyyn, joka ei mahdollista uusia näkemyksiä. Tutkielman lopputulema on, että keskittymällä asiasisältöön kielen rakenteen sijasta ja ymmärtämällä tekstin tuottaja yksittäisenä, rajattuna sosiaalisena toimijana voidaan analyysiin saada avoimuutta ja täsmällisyyttä. Kriittiinen diskurssianalyysi kaipaa tällaista näkemystä kielellisten analyysien tueksi ja uudenlaisen relevanssin löytääkseen.

"It's Barack Obama Who's Soft" Political Bias on BBC, CNN, and Fox News: A Critical Discourse Analysis of News Websites

Tutkielmassa analysoidaan kolmen internetsivuston uutisartikkeleita kielitieteen näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää esiintyykö internetsivustojen BBC, CNN ja Fox News uutisoinnissa politiikkaan liittyviä ennakkoasenteita tai puolueellisuuksia ja miten ne käytännössä näkyvät uutisartikkeleiden kielessä. Kriittiseen diskurssianalyysiin pohjautuen tutkielma esittelee jokaisen uutissivuston taustaan (esimerkiksi rakenteeseen ja rahoitukseen) liittyviä seikkoja sekä mediadiskurssiin ja politiikkaan liittyvät taustatiedot, jolla taataan Norman Fairclough'n kolmivaiheisen menetelmän mahdollisimman perusteellinen toteuttaminen. Uutissivustoja analysoidaan kriittiselle diskurssianalyysille sopivan funktionaalisen kieliopin ja muiden lingvististen välineiden avulla. Koko aineiston (404 artikkelia) otsikot analysoidaan ensin, minkä jälkeen analysoidaan yhdeksän kokonaista artikkelia kolmeen eri aihealueeseen liittyen niin, että jokaiselta internetsivustolta analysoidaan yksi artikkeli jokaista aihetta kohden. Analyysikeinoina käytetään ensisijaisesti systeemis-funktionaalisen kieliopin tekstuaalisen metafunktion välineitä (thematic structure). Myös ideationaalisen metafunktion välineitä (transitivity), referenssiketjuja (referential identity chains) ja leksikaalista analyysia käytetään hyväksi. Lähtökohtaisesti tavoitteena on analysoida uutissivustoja vertailevasti, jolloin analyysin tulokset ovat paremmin havainnoitavissa ja perusteltavissa. Hypoteesi aikaisempien tutkimusten ja yleisen mielikuvan perusteella on, että CNN uutisoi demokraattipuolueelle ja Fox News taas republikaanipuolueelle edulliseen sävyyn. Tutkimustulokset vaihtelivat hypoteesia tukevista ja sen vastaisista tuloksista niihin, jotka eivät olleet tarpeeksi tuettuja kumpaankaan suuntaan. Vahvimmat tulokset ovat kuitenkin hypoteesia tukevia, joten tässä tutkielmassa todetaan, ettei uutisointi ole puolueetonta ainakaan näiden kolmen internetsivuston kohdalla. Lisäksi muutaman aihealueen kohdalla uutisointi on niin toistuvaa tietystä näkökulmasta, että luonnollistumisteorian mukaista aatteiden luonnollistumista saattaa tapahtua. Tutkielmassa käytettyjen menetelmien menestyksen perusteella suositellaan, että tekstuaalisen metafunktion analyysivälineitä käytetään enemmän. Lisäksi suositellaan meta-analyysin harkitsemista, jotta voitaisiin selvittää, mitkä analyysimetodit parhaiten sopivat minkäkinlaisen aineiston analysointiin.

Issues in the Transatlantic Trade and Investment Partnership: A critical discourse analysis

Negotiating trade agreements is an important part of government trade policies, economic planning and part of the globally operating trading system of today. European Union and the United States have been active in the formation of trade agreements in global comparison. Now these two economic giants are engaged in negotiations to form their own trade agreement, the so called Transnational Trade and Investment Partnership (TTIP). The purpose of this thesis is to understand the reasons for making a trade agreement between two economic areas and understanding the issues it may include in the case of the TTIP. The TTIP has received a great deal of attention in the media. The opinions towards the partnership have been extreme, and the debate has been heated. The purpose of this study is to introduce the nature of the public discussion regarding the TTIP from Spring 2013 until 2014. The research problem is to find out what are the main issues in the agreement and what are the values influencing them. The study was conducted applying methods of critical discourse analysis to the chosen data. This includes gathering the issues from the data based on the attention each has received in the discussion. The underlying motives for raising different issues were analysed by investigating the authors’ position in the political, economic and social circuits. The perceived economic impacts of the TTIP are also under analysis with the same criteria. Some of the most respected economic newspapers globally were included in the research material as well as papers or reports published by the EU and global organisations. The analysis indicates a clear dichotomy of the attitudes towards the TTIP. Key problems include lack of transparency in the negotiations, the misunderstood investor-state dispute settlement, the constantly expanding regulatory issues and the risk of protectionism. The theory and data does suggest that the removal of tariffs is an effective tool for reaching economic gains in the TTIP and even more effective would be the reducing of non-tariff barriers, such as protectionism. Critics are worried over the rising influence of corporations over governments. The discourse analysis reveals that the supporters of the TTIP have values related to increasing welfare through economic growth. Critics do not deny the economic benefits but raise the question of inequality as a consequence. Overall they represent softer values such as sustainable development and democracy as a counter-attack to the corporate values of efficiency and the maximising of profits.

Individual Crimes or a Sociological Phenomenon: A Critical discourse analysis of the 2014 Royal Canadian Mounted Police National Operational Overview on missing and murdered Indigenous women in Canada

Pro gradu -tutkielma käsittelee Kanadan poliisivoimien, Royal Canadian Mounted Police (RCMP), vuoden 2014 operationaalista raporttia Kanadan kadonneista ja murhatuista alkuperäiskansojen naisista. Heitä katoaa ja murhataan Kanadassa suhteessa huomattavasti enemmän kuin muita naisia. Aihe on hyvin ajankohtainen sekä kriittinen ja siihen on paikallisten organisaatioiden lisäksi kiinnittänyt huomiota mm. Amnesty International ja Yhdistyneet Kansakunnat. Tilannetta pidetään jo ihmisoikeuskriisinä ja sen puolesta puhuminen voidaan nähdä osana laajempaa kansannousua alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. Kanadan hallitusta sekä poliisivoimia on syytetty välinpitämättömyydestä ja rasismista, poliiseja jopa väkivallasta alkuperäiskansojen naisia kohtaan. Kanadan hallitus ei myönnä ongelman olevan sosiologinen ilmiö, vaan pääministerin mukaan naisten katoamiset ja murhat ovat yksittäisiä rikoksia. Tilanteen taustalla on laajempi ongelma, joka juontaa juurensa kolonialismista, alkuperäiskansojen pakkokoulutuksesta ja heidän kulttuurinsa sekä identiteettinsä tuhoamisesta. Ennakkoluulot ja stereotypiat elävät yhä vahvana luoden heikon aseman alkuperäiskansojen edustajille ja tässä tapauksessa erityisesti naisille, joita myös usein syytetään omista ongelmistaan. Tutkielma selvittää, onko tämä operationaalinen raportti eriarvoisuutta, stereotypioita sekä ennakkoluuloja ylläpitävä ja tukeeko se näkemystä sosiologisesta ilmiöstä. Poliisivoimat ovat yhteiskunnassa vaikutusvaltaisessa asemassa ja voivat edesauttaa, jatkaa ja voimistaa syrjivää ajattelua, käytöstä ja viestintää. Vaikka he myös ajavat alkuperäiskansojen etuja, tulee heidän toimintaansa ja täten tätä kyseistä raporttia tarkastella kriittisesti. Tutkielma keskittyy kriittiseen diskurssianalyysiin (Fairclough 1995, Wodak & Meyer 2009). Raportin teksti ei ole avoimesti diskriminoivaa ja keskittyy tilastojen ja lukujen raportointiin sekä vertailuun, luoden samalla kuvan asianomaisista sekä tilanteesta yleisesti. Makroanalyysi (van Dijk 1977, 1980) mahdollistaa korkeamman tason ajatusten ja ideoiden esille tuonnin paljastaen ns. rivien välistä löytyvän viestinnän. Näistä makroanalyysin tuloksista etsitään erilaisia diskurssistrategioita (Reisigl & Wodak 2001), joiden avulla luodaan mm. kuva positiivisesta itsestä ja negatiivisesta toisesta. Näitä tuloksia tuetaan lyhyellä multimodaalisella analyysillä, joka keskittyy lähinnä raportin kahteen kuvaan (Kress & van Leeuwen 2006). Lopuksi tuloksista keskustellaan suhteessa yhteiskunnan valtasuhteisiin (Foucault 1976), rasismiin ja seksismiin. Analyysin perusteella raportti on selkeästi diskriminoiva. Se tuo esiin vanhoja stereotypioita ja ennakkoluuloja, esittää tilanteen alkuperäiskansojen sisäisenä ongelmana, jättää mainitsematta tilanteen taustat ja luo hyvin positiivisen kuvan poliisivoimista (RCMP). Tällä tavoin se ylläpitää yhteiskunnan epätasapainoisia valtasuhteita ja alkuperäiskansojen naisten heikompaa ja marginalisoitua asemaa. Raportti todistaa kuinka syvällä Kanadan yhteiskunnassa jopa institutionaalisella tasolla nämä ajatukset piilevät, sillä diskriminaatio ulottuu tapausten syistä niiden käsittelyyn ja raportointiin. Tilanne on huolestuttava ja voidaan nähdä sosiologisena ilmiönä. Poliisivoimien tulisi lisätä sisäistä koulutusta asian suhteen sekä hallituksen tutkia tätä ilmiönä ja paneutua sen selvittämiseen laaja-alaisesti ja läpinäkyvästi.

Individual Crimes or a Sociological Phenomenon: A Critical discourse analysis of the 2014 Royal Canadian Mounted Police National Operational Overview on missing and murdered Indigenous women in Canada

Pro gradu -tutkielma käsittelee Kanadan poliisivoimien, Royal Canadian Mounted Police (RCMP), vuoden 2014 operationaalista raporttia Kanadan kadonneista ja murhatuista alkuperäiskansojen naisista. Heitä katoaa ja murhataan Kanadassa suhteessa huomattavasti enemmän kuin muita naisia. Aihe on hyvin ajankohtainen sekä kriittinen ja siihen on paikallisten organisaatioiden lisäksi kiinnittänyt huomiota mm. Amnesty International ja Yhdistyneet Kansakunnat. Tilannetta pidetään jo ihmisoikeuskriisinä ja sen puolesta puhuminen voidaan nähdä osana laajempaa kansannousua alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. Kanadan hallitusta sekä poliisivoimia on syytetty välinpitämättömyydestä ja rasismista, poliiseja jopa väkivallasta alkuperäiskansojen naisia kohtaan. Kanadan hallitus ei myönnä ongelman olevan sosiologinen ilmiö, vaan pääministerin mukaan naisten katoamiset ja murhat ovat yksittäisiä rikoksia. Tilanteen taustalla on laajempi ongelma, joka juontaa juurensa kolonialismista, alkuperäiskansojen pakkokoulutuksesta ja heidän kulttuurinsa sekä identiteettinsä tuhoamisesta. Ennakkoluulot ja stereotypiat elävät yhä vahvana luoden heikon aseman alkuperäiskansojen edustajille ja tässä tapauksessa erityisesti naisille, joita myös usein syytetään omista ongelmistaan. Tutkielma selvittää, onko tämä operationaalinen raportti eriarvoisuutta, stereotypioita sekä ennakkoluuloja ylläpitävä ja tukeeko se näkemystä sosiologisesta ilmiöstä. Poliisivoimat ovat yhteiskunnassa vaikutusvaltaisessa asemassa ja voivat edesauttaa, jatkaa ja voimistaa syrjivää ajattelua, käytöstä ja viestintää. Vaikka he myös ajavat alkuperäiskansojen etuja, tulee heidän toimintaansa ja täten tätä kyseistä raporttia tarkastella kriittisesti. Tutkielma keskittyy kriittiseen diskurssianalyysiin (Fairclough 1995, Wodak & Meyer 2009). Raportin teksti ei ole avoimesti diskriminoivaa ja keskittyy tilastojen ja lukujen raportointiin sekä vertailuun, luoden samalla kuvan asianomaisista sekä tilanteesta yleisesti. Makroanalyysi (van Dijk 1977, 1980) mahdollistaa korkeamman tason ajatusten ja ideoiden esille tuonnin paljastaen ns. rivien välistä löytyvän viestinnän. Näistä makroanalyysin tuloksista etsitään erilaisia diskurssistrategioita (Reisigl & Wodak 2001), joiden avulla luodaan mm. kuva positiivisesta itsestä ja negatiivisesta toisesta. Näitä tuloksia tuetaan lyhyellä multimodaalisella analyysillä, joka keskittyy lähinnä raportin kahteen kuvaan (Kress & van Leeuwen 2006). Lopuksi tuloksista keskustellaan suhteessa yhteiskunnan valtasuhteisiin (Foucault 1976), rasismiin ja seksismiin. Analyysin perusteella raportti on selkeästi diskriminoiva. Se tuo esiin vanhoja stereotypioita ja ennakkoluuloja, esittää tilanteen alkuperäiskansojen sisäisenä ongelmana, jättää mainitsematta tilanteen taustat ja luo hyvin positiivisen kuvan poliisivoimista (RCMP). Tällä tavoin se ylläpitää yhteiskunnan epätasapainoisia valtasuhteita ja alkuperäiskansojen naisten heikompaa ja marginalisoitua asemaa. Raportti todistaa kuinka syvällä Kanadan yhteiskunnassa jopa institutionaalisella tasolla nämä ajatukset piilevät, sillä diskriminaatio ulottuu tapausten syistä niiden käsittelyyn ja raportointiin. Tilanne on huolestuttava ja voidaan nähdä sosiologisena ilmiönä. Poliisivoimien tulisi lisätä sisäistä koulutusta asian suhteen sekä hallituksen tutkia tätä ilmiönä ja paneutua sen selvittämiseen laaja-alaisesti ja läpinäkyvästi.

Political ideologies and attitudes towards income inequality in the US: a critical discourse analysis of CNN and Fox News opinion articles

The topic of the thesis is media discourse about current state if income inequality in the US, and political ideologies as influences behind the discourse. The data consists of four opinion articles, two from CNN and two from Fox News. The purpose of the study was to examine how media represents income inequality as an issue, and if the attitudes conveyed are concerned or indifferent. Previous studies have indicated that the level of income is often seen as a personal responsibility, and such perspective can be linked with Republican ideology. In contrast, the Democrats typically express more concern about the consequences of inequality. CNN has been previously considered to have a Democratic bias, and Fox News has been considered to have Republican bias, which is one reason why these two news channels were chosen as the sources of the data. The study is a critical discourse analysis, and the methods applied were sociocognitive approach, which analyzes the social and cognitive factors affecting the discourse, and appraisal framework, which was applied to scrutinize the expressed attitudes more closely by identifyind specific linguistic features. The appraisal framework includes studying such features as affect, judgment and appreciation, which offer a more detailed analysis on the attitudes present in the articles. The sociocognitive approach, additionally, offers a way of analyzing a more broad context affecting the articles. The findings were then compared, to see if there are differences between the articles, or between the news sites with alleged bias. The findings showed that CNN, with alleged Democratic bias, had a more symphatetic attitude towards income inequality, whereas Fox News, with more Republican views, showed clearly less concern towards the issue. Moreover, the Fox News articles had such dubious claims that the underlying ideology behind the articles could be even supporting of income inequality, as it allows the rich to pursue all the wealth they can without having to give anything away. The results, thus, suggest that the political ideologies may a significant effect on media discourse, which, in turn, may have a significant effect on the attitudes of the public towards great issues that could require prompt measures.

Myytit ja ”hyvä” johtajuus sotilasdiskurssissa

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen kuva kadettikurssilaisten puheessa rakentuu hyvästä johtajuudesta, keitä he mainitsevat ihanteellisina johtajina ja mitä sankaruus heille merkitsee. Kadettien näkemyksiä tarkastellaan puolustusvoimien ”perinteisen” ja uuden syväjohtamisen mukaisen johtajakoulutuksen valossa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja menetelmänä käytetään diskurssianalyysiä. Ympäröivä kulttuuri muokkaa, mallintaa ja uusintaa ihmisten sosiaalista todellisuutta. Puolustusvoimien johtajakoulutuksella, sotilasorganisaation kulttuurilla ja historian esikuvallisilla sotilasjohtajilla on keskeinen merkitys kadettikurssilaisten hyvä johtaja –kuvan muodostumisessa. Diskursseissa käsitys hyvästä johtajuudesta rakentuu sekä perinteisesti maskuliinisina pidettyjen että ”uusien” pehmeämpien johtamisarvojen kautta. Kadettien mukaan sotilasjohtaja voi olla niin käskijä ja valvoja kuin alaiset huomioiva, osallistuva johtaja. Suomalaisista sotilasjohtajista esille nostetaan Carl Gustav Mannerheim, Lauri Törni ja Adolf Ehrnrooth. Kadettikurssilaiset säilyttävät puheessaan sekä perinteiseen sotilasjohtamiseen liittyviä myyttejä että rakentavat syväjohtamisen mallia mukailevia johtamisarvoja.

Naiskiintiöt ja työelämän tasa-arvo – diskurssianalyysi sukupuolikiintiöiden rakentumisesta eräiden suomalaisten lehtien teksteissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ”sukupuolikiintiöt yritysten hallituksissa” rakentuvat suomalaisessa mediassa ja sitä kautta; nähdäänkö sukupuolikiintiöt toimivana keinona saavuttaa työelämän tasa-arvo. Tutkielmassa luodaan silmäys sukupuolirooleihin sekä niitä uusintaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin yhteiskunnassa. Edelleen tavoitteena on selvittää, murtavatko naiskiintiöt liike-elämässä ja politiikassa vallitsevia johtajuuden sukupuolirooleja. Tutkielmassa käsitellään tasa-arvoa yhteiskunnallisessa, johtajuustutkimuksellisessa ja feministisessä valossa. Sukupuolikiintiöistä kirjoitettaessa voidaan havaita erilaisia suhtautumistapoja niiden vaikutuksesta tasa-arvon toteutumiseen. Tutkielmassa esimerkkeinä käytettyjä lehtitekstejä leimaavat vastakkainasettelut, voimakkaat tunteet ja jakautuminen eri leireihin. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kriittistä, valtaorientoitunutta diskurssianalyysiä, joka on antoisa viitekehys mediamaailman käytäntöjen tutkimiseen kontekstissaan. Media on tässä tutkimuksessa rajattu käsittämään tiettyjä suomalaisia sanoma-, aikakausi- ja iltapäivälehtiä. Tutkimuksen pääongelmaksi nousevat tavat, joilla sukupuolikiintiöistä mediassa kirjoitetaan sekä asenteet, joita ne lukijoille välittävät. Tämän tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan esittää yleisimmät suhtautumistavat sukupuolikiintiötä kohtaan mediassa, sekä kolme diskurssia, jotka useimmiten kiintiökeskusteluissa esiintyvät. Pätevyys- diskurssi painottaa yksilön pätevyyttä ensisijaisena valintakriteerinä hallitusjäseniä valittaessa. Uhka- diskurssi esittää sukupuolikiintiöt uhkavaatimuksena, johon tullaan turvautumaan kulttuuristen muutosten hitauden vuoksi. (Epä)tasa-arvo- diskurssi näkee sukupuolikiintiöt tasa-arvoa edistävänä keinona, mutta toisaalta kokee naiskiintiöt epätasa-arvoisina ja miehiä sortavina.

More than Words? An Analysis on the Language and Structure of General Election Manifestos of the British Labour Party 1983-2005

The topic of this study is the language of the educational policies of the British Labour party in the General Election manifestos between the years 1983-2005. The twenty-year period studied has been a period of significant changes in world politics, and in British politics, especially for the Labour party. The emergence educational policy as a vote-winner of the manifestos of the nineties has been noteworthy. The aim of the thesis is two-fold: to look at the structure of the political manifesto as an example of genre writing and to analyze the content utilizing the approach of critical discourse analysis. Furthermore, the aim of this study is not to pinpoint policy positions but to look at what is the image that the Labour Party creates of itself through these manifestos. The analysis of the content is done by a method of close-reading. Based on the findings, the methodology for the analysis of the content was created. This study utilized methodological triangulation which means that the material is analyzed from several methodological aspects. The aspects used in this study are ones of lexical features (collocation, coordination, euphemisms, metaphors and naming), grammatical features (thematic roles, tense, aspect, voice and modal auxiliaries) and rhetoric (Burke, Toulmin and Perelman). From the analysis of the content a generic description is built. By looking at the lexical, grammatical and rhetorical features a clear change in language of the Labour Party can be detected. This change is foreshadowed already in the 1992 manifesto but culminates in the 1997 manifesto which would lead Labour to a landslide victory in the General Election. During this twenty-year period Labour has moved away from the old commitments and into the new sphere of “something for everybody”. The pervasiveness of promotional language and market inspired vocabulary into the sphere of manifesto writing is clear. The use of the metaphors seemed to be the tool for the creation of the image of the party represented through the manifestos. A limited generic description can be constructed from the findings based on the content and structure of the manifestos: especially more generic findings such as the use of the exclusive we, the lack of certain anatomical parts of argument structure, the use of the future tense and the present progressive aspect can shed light to the description of the genre of manifesto writing. While this study is only the beginning, it proves that the combination of looking at the lexical, grammatical and rhetorical features in the study of manifestos is a promising one.

Nykyinen ersän ja mokšan kieliä koskeva keskustelu diskurssianalyysin näkökulmasta

The current discussion on the Erzya and Moksha languages from the viewpoint of discourse analysis The article contains an analysis of 21 texts in which the current situation of the Mordvin languages and nationalities (Erzya and Moksha) in Russia is discussed. The texts were taken from the Internet and date from the late 1990s to the end of the first decade of the third millennium. The method used in the study is critical discourse analysis (Norman Fairclough). As a result of the analysis, eight different discourses were identified. These discourses reveal different viewpoints on the ongoing changes as well as attempts to influence the current linguistic situation. Further, these discourses reflect different ways of conceiving the national and linguistic reality.

Keskusteluja vuokratyöstä. Vuokratyön diskursiivinen rakentuminen Suomessa

1990-luvun alussa lainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöt määrittelivät Suomessa, että vuokratyötä tuli käyttää vain tilapäiseen työvoimatarpeeseen, esimerkiksi sijaisuuksiin ja ruuhkahuippuihin. Joillakin aloilla vuokratyö oli työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimuksella kielletty. Vaikka vuokratyösuhteet saivat jo 1980-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin maineen työsuhdekeinotteluna, alkoi vuokratyön määrä Suomessa kasvaa 1990-luvun puolivälissä ja erityisesti tultaessa 2000-luvulle. Suomalaiset akateemiset tutkijat eivät ole juuri vuokratyöstä kiinnostuneet. Aiemmat, harvalukuiset tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä työyhteisöjen ja työntekijöiden kokemuksiin sekä vuokratyön työehtoihin. Vuokratyö ymmärretäänkin edelleen lähinnä työntekijän subjektiivisena kokemuksena. Vuokratyössä on kuitenkin kysymys paitsi kokemuksista, myös yhteiskunnallisesta valtakamppailusta, jossa diskursiivisin keinoin pyritään vaikuttamaan ilmiöön nimeltä vuokratyö, laajemmin ilmiöön nimeltä työmarkkinat, sekä toisaalta kansalaisten käsityksiin työelämän ”normaalista”. Käsillä oleva tutkimus laajentaa ymmärrystä vuokratyöstä tarkastelemalla ilmiötä lainsäädännön, uutisoinnin ja markkinoinnin rakentamien julkisten käsitysten ja merkityksenantojen kautta. Teoreettisena viitekehyksenä käytän hallinnan ja työprosessin säätelyn teoriaperinteitä. Se, miten työmarkkinoiden muutosta ja uusia työsuhdemuotoja politiikassa, mediassa, lainsäädännössä, tai työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa perustellaan ja tehdään ymmärrettäväksi, on samalla työelämään kiinnitettävien arvojen, merkitysten ja toimijuuksien luomista, rajaamista ja kuvailua. Työelämäpuheessa ei siis ole kyse vain talouden lainalaisuuksista, kansantalouden toimivuudesta, tai yritysten kilpailukyvystä, vaan myös ja erityisesti niiden toimijoiden luomisesta, määrittelemisestä ja legitimoimisesta, jotka työelämän kentällä saavat toimia ja tulevat palkituiksi. Säätelyn ja hallinnan näkökulmasta on relevanttia tarkastella millaisilla käsitteillä ja merkityksillä vuokratyötä ilmiönä rakennetaan . Tutkimuskysymyksinä esitän: 1) Miten ja millä perusteilla vuokratyöstä rakennettiin Suomessa legitiimi tapa työllistää ja työllistyä? 2) Millaisia työntekijäideaaleja vuokratyöhön liittyvissä keskusteluissa rakennetaan? Tutkimusaineistona tarkastelen lainsäädäntöön liittyviä dokumentteja, Helsingin Sanomien uutisointia, vuokratyöyritysten markkinointimateriaaleja, sekä vuokratyöyritysten edustajien haastatteluita. Analyysimenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Tämä menetelmä mahdollistaa puheen ja dokumenttien tarkastelun sosiaalisena toimintana, jolla eri toimijat pyrkivät osallistumaan yhteiskunnassa hyväksyttyjen ja tunnustettujen käsitysten ja toimintavaihtoehtojen rakentamis-, tulkinta- ja määrittelyprosesseihin. Tutkimukseni päätuloksena esitän, että vuokratyöstä muodostui legitiimi tapa työllistää Suomessa 1990-luvulla, koska vuokratyö käsitteellistettiin sekä lainsäädännön että median diskursseissa ennen kaikkea ratkaisuksi työttömyyteen. Toisaalta vuokratyö käsitteellistettiin vain marginaalisten työntekijäryhmien (naiset ja opiskelijat) rooliksi, jolloin se ei liittynyt miesvaltaisten työpaikkojen arkeen. Ratkaisuna työttömyyteen vuokratyö myös samalla luonnollistettiin osaksi yleisempää työmarkkinakehitystä, jolle ”kukaan ei voi mitään”. 2000-luvulla vuokratyö jatkoi voittokulkuaan ja rakentui pysyväksi ilmiöksi, koska työlainsäädännön uudistus institutionalisoi vuokratyön työehtosopimusmenettelyyn, jolloin sen ”salonkikelpoisuus” ja normaalius vahvistettiin. Vaikka työehtosopimusasia oli ratkaisuna merkittävä, nousi vuokratyön osalta itse työehtosopimus tärkeämmäksi kuin sen sisältö. Työehtosopimuksilla ei kuitenkaan pystytty vaikuttamaan esimerkiksi vuokratyöntekijän olemattomaan työsuhdeturvaan. Lisäksi työnantajapuhe käsitteellistää vuokratyön 2000-luvulla ennen kaikkea työmarkkinavaihtoehdoksi, vapautta ja monipuolisia työkokemuksia tarjoavaksi työmarkkinoiden katalysaattoriksi. Vuokratyö on tässä merkitysavaruudessa työntekijöille ”vain” yksi tapa työllistyä ja löytää oma tiensä työmarkkinoille, ei suinkaan työnantajien sanelema pakko. Työntekijöihin kohdistuva hallintapuhe niin mediassa kuin työnantajien haastatteluissakin pyrkii puolestaan rakentamaan ideaalityöntekijäkuvaksi yrittäjämäisen oman elämänsä toimitusjohtajan. Työnantajien diskursseissa kaikuvatkin työntekijään kohdistuva vaatimus itse itsensä ohjaamisesta sekä työntekijäidentiteetin muotoilemisesta joustavuutta, sopeutuvuutta, vaihtelua ja jatkuvaa muutosta vähintäänkin sietäväksi, mutta mieluiten näitä ominaisuuksia jopa aktiivisesti hakevaksi ja arvostavaksi. Työmarkkinoiden toimijana on nimenomaisesti yksilö, jonka mahdollisuudet menestyä ovat vain ja ainoastaan hänen omissa käsissään. Työntekijän roolin korostaminen aktiivisena toimijana ja vuokratyöstä ”oikeita”, norminmukaisia sisältöjä löytävänä pärjääjänä on diskursiivisesti hallittua yritystä ohjata työntekijöitä näkemään sekä itsensä tietynlaisina toimijoina että työmarkkinat tietyllä tavalla toimivina. Vuokratyössä ei ole kyse vain työntekijöiden yksilöllisistä tai yksittäisistä kokemuksista. Vuokratyö on yhteiskunnallisen merkityskamppailun tulos, jossa käyttövoimana ovat toimineet hallinnalliset ja säätelyyn pyrkivät käsitteellistykset työllisyydestä, yksilön valinnasta ja koko yhteiskunnan edusta. Hallinnan ja säätelyn näkökulmasta katsottuna vuokratyö on myös merkinnyt säätelyn liukumista tasa-arvoa, yhdenmukaista kohtelua ja työntekijän suojelua korostavasta viranomaisten ja poliittisten toimijoiden suorittamasta työmarkkinoiden kollektiivisesta säätelystä työnantajien ylläpitämään työntekijän persoonan ja käyttäytymisen hegemoniseen, yksilölliseen säätelyyn.

Strategic communication : practice, ideology and dissonance

This dissertation approaches the manifestations of ideology in U.S. Strategic Communication. The discussion approaches Strategic Communication by relating it to the Enlightenment narratives and suggesting these narratives maintain similar social and political functions. This dissertation aims to address the key contents and mechanisms of Strategic Communication by covering the perspectives of (i) communication as leadership as well as (ii) communication as discourse , i.e. practice and contents. Throughout the empirical part of the dissertation, the communication theoretical discussion is supported by a methodological framework that bridges Critical Discourse Analysis (CDA) and functional language theory. According to the principles of CDA, Strategic Communication is treated as ideological, hegemonic discourse that impacts social order. The primary method of analysis is transitivity analysis, which is concerned with how language and its patterns construe reality. This analysis is complemented with a discussion on the rituals of production and interpretation, which can be treated as visual extensions of textual transitivity. The concept of agency is the key object of analysis. From the perspective of leadership, Strategic Communication is essentially a leadership model through which the organization defines itself, its aims and legitimacy. This dissertation arrives to the conclusion that Strategic Communication is used not only as a concept for managing Public Relations and information operations. It is an esse ntial asset in the inter-organization management of its members. The current developments indicate that the concept is developing towards even heavier measures of control. From the perspective of language and discourse, the key narratives of Strategic Communication are advocated with the intrinsic values of democracy and technological progress as the prerequisites of ethics and justice. The transitivity patterns reveal highly polarized agency. The agency of the Self is typically outsourced to technology. Further, the transitivity pa tterns demonstrate how the effects-centric paradigm of warfare has created a lexicon that is ideologically exclusive. It has led to the development of two mutually exclusive sets of vocabulary, where the desc riptions of legitimate ac tion exclude Others by default. These ideological discourses have become naturalized in the official vocabulary of strategic planning and le adership. Finally, the analysis of the images of the captures and deaths of Saddam Hussein, Osama bin Laden and Muammar Gaddafi bring the discussion back to the themes of the Enlightenment by demonstrating how democracy is framed to serve political purposes. The images of democracy are essentially images of violence. Contrary to the official, instrumental and humanitari an narratives of Strategic Communication, it is the grammar of expressive, violent rituals that serve as the instrument of unity.

CS discourses of co-operatives structuring the food industry

Tämä tutkimus osallistuu tuottaja-osuuskuntiin liittyviin kestävän kehityksen keskusteluihin ja tarjoaa esimerkin pohjoismaisesta ruoantuotannon toimialasta. Tämä tutkimus seuraa kvalitatiivisen tutkimuksen suuntaviivoja ja Fairclough’n kriittinen diskurssianalyysi tarjoaa metodin yritystekstien analyysille. Kieli ymmärretään poststrukturalistisesta näkökulmasta, joka luo kielellisiä identiteettejä ja rakentaa vastuullisuuskeskustelua. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata diskurssit, jotka rakentavat vastuullisuuskeskustelua kontekstissaan. Lisäksi tavoitteena on kuvata ja ymmärtää kuinka nämä diskurssit rakentavat rooleja ja identiteettejä ympärilleen sekä kuinka yritystekstit institutionalisoituvat ja vaikuttavat kontekstiinsa. Analyysi määrittää kolme vastuullisuusdiskurssia, jotka kuvaavat yrityskansalaisuutta, liiketoimintalähtöisyyttä ja integriteettiä. Diskurssien tavoitteiden, roolien, ja identiteettien ymmärrys ja vaikutus ympäristöön auttaa laajentamaan tietämystä kestävän kehityksen moniulotteisesta luonteesta. Lisäksi tutkimus muodostaa itsessään äänen osuuskuntatutkimukselle ja kestävän kehityksen ymmärryksen laajentamiselle.

The third transformation of Japan: An institutional narrative on agglomeration economies in abenomics

Objective of the study The aim of this study is to understand the institutional implications in Abenomics in a spatial context, the contemporary economic reform taking place in Japan, which is to finally end over two decades of economic malaise. For theoretical perspective of choice, this study explores a synthesis of institutionalism as the main approach, complemented by economies of agglomeration in spatial economics, or New Economic Geography (NEG). The outcomes include a narrative with implications for future research, as well as possible future implications for the economy of Japan, itself. The narrative seeks to depict the dialogue between public discourse and governmental communication in order to create a picture of how this phenomenon is being socially constructed. This is done by studying the official communications by the Cabinet along with public media commentary on respective topics. The reform is studied with reference to historical socio-cultural, economic evolution of Japan, which in turn, is explored through a literature review. This is to assess the unique institutional characteristics of Japan pertinent to reform. Research method This is a social and exploratory qualitative study – an institutional narrative case study. The methodological approach was kept practical: in addition to literature review, a narrative, thematic content analysis with structural emphasis was used to construct the contemporary narrative based on the Cabinet communication. This was combined with practical analytic tools borrowed from critical discourse analysis, which were utilized to assess the implicit intertextual agenda within sources. Findings What appears to characterize the discourse is status quo bias that comes in multiple forms. The bias is also coded in the institutions surrounding the reform, wherein stakeholders have vested interests in protecting the current state of affairs. This correlates with uncertainty avoidance characteristic to Japan. Japan heeds the international criticism to deregulate on a rhetorical level, but consistent with history, the Cabinet solutions appear increasingly bureaucratic. Hence, the imposed western information-age paradigm of liberal cluster agglomeration seems ill-suited to Japan which lacks risk takers and a felicitous entrepreneur culture. The Japanese, however, possess vast innovative potential ascribed to some institutional practices and traits, but restrained by others. The derived conclusion is to study the successful intrapreneur cases in Japanese institutional setting as a potential benchmark for Japan specific cluster agglomeration, and a solution to its structural problems impeding growth.