Multidisciplinary practice vs. inter-firm collaboration in professional services market

Yritysten välinen yhteistyö kasvaa asiantuntijamarkkinoilla. Suppean palvelutarjooman omaavat yritykset muodostavat laajempia palveluita yhdistämällä osaamisiaan kumppaneidensa kanssa. Näin muodostuvat yritysryhmittymät uhkaavat alaa hallitsevia monipuolisen palvelutarjooman omaavia kansainvälisiä moniosaajayrityksiä. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää minkälaisia hyötyjä moniosaajayritys voi saada näitä ryhmittymiä vastaan lisäämällä omaa yhteistyötään. Tavoitteeseen pääsemiseksi markkinoilla olevat yritysryhmittymät tunnistetaan ja selvitetään minkälaisia asioita asiakas pitää tärkeänä ostaessaan asiantuntijapalveluita. Toimialan trendit ja aikaisemmat tutkimukset yritysten välisestä yhteistyöstä sekä asiakkaan ostokäyttäytymisestä osoittavat, että yhteistyön avulla yrityksellä on mahdollisuus saavuttaa monia hyötyjä. Tietoa olemassa olevista yritysryhmittymistä ja asiakkaiden ostokäyttäytymisestä kerättiin haastattelemalla yhden kansainvälisen moniosaajayrityksen henkilöstöä sekä asiakkaita. Tuloksena löytyi yritysryhmittymiä, joista osa uhkaa moniosaajayrityksen kilpailuetua. Asiakkaiden ostokäyttäyminen suosi hieman enemmän asiantuntijapalveluiden hankkimista yritysryhmittymältä moniosaajayrityksen sijaan. Tekemällä yhteistyötä ja tarjoamalla tiettyjä palveluita yhdessä kumppanin kanssa, moniosaajayritys voi saavuttaa hyötyjä yritysryhmittymiä vastaan ja vaikuttaa positiivisesti asiakkaan ostokäyttäytymiseen.

The demand for global student talent: Capitalizing on the value of university-industry collaboration

The university sector in Europe has invested money and effort into the internationalization of higher education. The benefits of internationalizing higher education are fuelled by changing global values, choices and practices. However, arguments that serve the internationalization of higher education tend to stress either local organizational or individual interests; seldom do they emphasize the societal benefits. This dissertation investigates how collaboration between university and industry facilitates a shift in thinking about attracting and retaining global student talent, in terms of co-creating solutions to benefit the development of our knowledge society. The macro-structures of the higher education sector have the tendency to overemphasize quantitative goals to improve performance verifiability. Recruitment of international student talent is thereby turned into a mere supply issue. A mind shift is needed to rethink the efficacy of the higher education sector with regard to retaining foreign student talent as a means of contributing to society’s stock of knowledge and through that to economic growth. This thesis argues that academic as well as industrial understanding of the value of university-industry collaboration might then move beyond the current narrow expectations and perceptions of the university’s contribution to society’s innovation systems. This mind shift is needed to encourage and generate creative opportunities for university-industry partnerships to develop sustainable solutions for successful recruitment of foreign student talent, and thereby to maximize the wealth-creating potential of global student talent recruitment. This thesis demonstrates through the use of interpretive and participatory methods, how it is possible to reveal new and important insights into university-industry partnering for enhancing attraction and retention of global student talent. It accomplishes this by expressly pointing out the central role of human collaborative experiencing and learning. The narratives presented take the reader into a Finnish and Dutch universityindustry partnering environment to reflect on the relationship between the local universities of technology and their operational surroundings, a relationship that is set in a context of local and global entanglements and challenges.

ICEIRD 2014 : Developing University : SME Collaboration

Konferenssin nimi: ICEIRD 2014 : The 7th International Conference for Entrepreneurship, Innovation and Regional Development. 5–6 June 2014, Nicosia, Cyprus. Julkaisumaa: 196 CY CYP Kypros

Cultural aspects of globalizing university-industry knowledge interaction in China

Previous studies of the local involvement of multinational corporation (MNC) subsidiaries focus on host-country firms and local business partners such as suppliers and customers. The role of host-country universities in the same context of innovation networks is neglected. Furthermore, there are many organizational culture- and knowledge-related differences between universities and companies, and this is likely to pose additional challenges for successful collaboration. Early university-industry (U-I) studies have primarily been limited within a national boundary, being concerned with a single level of culture (i.e., at an organizational level) and one-way knowledge transfer from university to industry. Research on more dynamic knowledge interaction in multinational settings is lacking. This is particularly true in the business context of China. In today’s globalizing and rapidly changing organizations, addressing cultural differences and clashes is an everyday reality, and inter-cultural U-I collaboration is becoming a key asset for gaining global competitiveness. This study deals with Finnish MNC subsidiaries’ research collaboration with Chinese universities. It aims to explore the essence of such U-I collaboration and knowledge interaction, uncovering the deep functioning mechanisms of culture underlying effective collaborative knowledge creation and innovation. The study reviews critically different bodies of literature including knowledge management theories and studies, U-I collaboration and knowledge interaction, and cross-cultural research in terms of organizational knowledge generation and utilization. It adopts a case study strategy with qualitative research methods, and data is collected through in-depth interviews and participant observation. The study presents the following major findings: 1. In the light of a comprehensive analysis of U-I collaboration, an effective matching strategy is proposed, in the assumption that good alignment of knowledge interaction strategies and approaches with their corresponding knowledge type, capability development and research task may greatly enhance the effectiveness of cross-cultural U-I collaboration and knowledge interaction. 2. It is proposed that in the Chinese MNC context more dynamic types of knowledge interaction like knowledge co-creation should be of key concern particularly when dealing simultaneously with multi-disciplinary applied research of human factors and technologies. U-I knowledge interaction, otherwise, pays attention only to the study of one-way technology and knowledge transfer. 3. It is posited that the influence of culture on collaborative knowledge interaction can be studied in a valuable way when knowledge-related variables are simultaneously taken into account. A systematic analysis of the role of knowledge in cross-cultural knowledge interaction could best be approached from multi-aspects of knowledge including not only nature, characteristics and types of knowledge but also the process of knowledge (e.g., intensifications of knowledge interaction). 4. The study demonstrates the significant role of aspects of the host-country culture (e.g., Chinese guanxi) in U-I collaboration and knowledge interaction. This is evident, for instance, in issues related to interpersonal relationships and trust, true interest and the relatedness of the research, mutual commitment and learning, communication intensity and interaction, and awareness of cultural and knowledge-related differences between collaboration partners. Theoretical and practical implications of the findings are suggested and discussed.

Open innovation: university-industry interaction in Russia

Innovation nowadays is one of the key elements of counties’ competitiveness. In the face of continuous world economic changes, open innovation business model implementation allows many companies to improve and accelerate their innovation processes through collaboration. Universities as traditional sources of knowledge might be involved in such kind of collaboration. In developing countries, which are in transition towards innovation-based economy, as Russia, open innovation business model can serve as a tool to speed up this transition. The Master’s Thesis explores the implementation of open innovation model in collaboration between companies and universities in global scale and particularly in Russia. The study is qualitative and it is based on integrative analysis of literature, secondary data and results of the survey, conducted among Russian universities. In the thesis a model for implementation of open innovation into Triple Helix model is elaborated. The study also explores not very common practice of reverse-directional interaction - from industry to university. The findings of this research show a necessity of solving the identified problems in parallel with implementation of open innovation concept in university-industry collaboration.

Identification of characteristics for successful university-company partnership development

The importance of university-company collaboration has increased during the last decades. The drivers for that are, on the one hand, changes in business logic of companies and on the other hand the decreased state funding of universities. Many companies emphasize joint research with universities as an enabling input to their development processes, which aim at creating new innovations, products and wealth. These factors have changed universities’ operations and they have adopted several practices of dynamic business organizations, such as strategic planning, monitoring and controlling methods of internal processes etc. The objective of this thesis is to combine different characteristics of successful university-company partnership and its development. The development process starts with identifying potential partners in the university’s interest group, which requires understanding the role of different partners in the innovation system. Next, in order to find a common development basis, matching the policy and strategy between partners is needed. The third phase is to combine the academic and industrial objectives of a joint project, which is a typical form of university-company collaboration. The optimum is a win-win situation where both partners, universities and companies, can get addedvalue. For the companies added value typically means access to new research results before their competitors. For the universities added value offers a possibility to carry on high level scientific work. The research output in the form of published scientific articles is evaluated by the international science community. Because the university-company partnership is often executed by joint projects, the different forms of this kind of projects is discussed in this study. The most challenging form of collaboration is a semi-open project model, which is not based on bilateral activities between universities and companies but on a consortium of several universities, research institutes and companies. The universities and companies are core actors in the innovation system. Thus the discussion of their roles and relations to public operators like publicly funded financiers is important. In the Finnish innovation system there are at least the following doers executing strategies and policies: EU, Academy of Finland and TEKES. In addition to these, Strategic Centres for Science, Technology and Innovation which are owned jointly by companies, universities and research organizations have a very important role in their fields of business. They transfer research results into commercial actions to generate wealth. The thesis comprises two parts. The first part consists of an overview of the study including introduction, literature review, research design, synthesis of findings and conclusions. The second part introduces four original research publications.

Organisaation sisäinen yhteistyökyvykkyys. Case: Metso Paper, Jyväskylä

Tutkielman tarkoituksena oli yleisesti ymmärtää sisäistä yhteistyökyvykkyyttä ja sen roolia yrityksen menestystekijänä. Empiirisesti sisäistä yhteistyökyvykkyyttä tarkasteltiin case-organisaation, Metso Paper Jyväskylän, avulla. Tavoitteena oli selvittää, mistä sisäinen yhteistyökyvykkyys koostuu sekä siihen vaikuttavia kriittisiä tekijöitä. Myös käytännön keinoja ja sovelluksia etsittiin edistämään sisäistä yhteistyötä. Tutkielmassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tiedon hankinnan strategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Teemoja etsittiin tekstistä teoriasta johdettujen oletusten ja empiriasta löydettyjen tekijöiden perusteella. Tutkimuksen tuloksena oli, että yhteistyökyvykkyys koostuu sekä yksilöön että organisaatioon liittyvistä tekijöistä. Yhteistyökyvykkyyden kriittisiä ja sitä estäviä tekijöitä olivat toiminnan painottuminen ulkoisiin suhteisiin, muodollinen ja monitasoinen organisaatiorakenne, organisaatiorakenteiden nopea muutostahti, toimintamallin yksisuuntaisuus, organisaatio- ja johtamiskulttuuri, joka ei tue yhteistyötä, ylimmän johdon ja operatiivisten toimintojen välinen kuilu, tiedon painottuminen tietojärjestelmiin, dialogin puute, kommunikoinnin yksisuuntaisuus ja erilaisista työkulttuureista aiheutuvat kommunikaatioesteet, yhteistyösuhteiden puute ja transaktiosuhteiden painottuminen sekä ryhmien sisäisen yhtenäisyyden vahvuus. Näiden tekijöiden esiin tuominen tuo uusia näkökulmia organisaation sisäisen yhteistyökyvykkyyden ymmärtämiseen ja kehittämiseen.

Trust as a source of sustainable competitive advantage

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten luottamus vaikuttaa yrityksen kilpailuetuun. Luottamus on monitieteellinen ilmiö joka on saanut varsin paljon huomiota viimeaikaisissa tutkimuksissa. Myös jatkuvasti kehittyvässä yrityksen teoriassa yrityksen kilpailukyky ja sen pysyvyys ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Luottamuksen ja kilpailuedun suhdetta on tästä huolimatta tutkittu vain vähän. Luottamus on nähty ikään kuin implisiittisesti yrityksen teoriassa, mutta ei eksplisiittisesti. Tämä tutkielma analysoi luottamuksen ja yrityksen kilpailukyvyn teorioita sekä näiden yhtymäkohtia. Tutkimuksen lopputuloksena esitellään nämä teoriat toisiinsa yhdistävä malli. Tutkielma on teoreettinen ja osin käsiteanalyyttinen, tutkimusote on syntetisoiva ja exploratiivinen, sillä se pyrkii osoittamaan aiemmin erillisten teorioiden yhtymäkohdat. Esiteltävä malli osoittaa, että luottamuksen ja yrityksen pysyvän kilpailuedun teoriat voidaan liittää toisiinsa, tärkeimmän yhdistävän tekijän ollessa yhteistyökyvykkyys. Luottamus on yhteistyökyvykkyyden välttämätön ennakkoedellytys. Kyky tehdä yhteistyötä on, paitsi jo itsessään erittäin tärkeä dynaaminen kyvykkyys, myös muiden dynaamisten kyvykkyyksien luomista ja hyväksikäyttöä edesauttava tekijä. Sikäli yhteistyö voidaan nähdä yrityksen teoriassa muut dynaamiset kyvykkyydet mahdollistavana meta-kyvykkyytenä ja luottamus sen edellytyksenä.

Avalon Media System project update: a Hydra solution for digital audio and video access

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Avalon Media System demonstration

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Breaking down the boundaries to storing, sharing and publishing research data

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Research framework for the connection between environmental collaboration and firm performance

This thesis focuses on collaborative activities with regard to environmental issues both within the firm and outside the firm with the key suppliers and customers, i.e. internal and external environmental collaboration. Integrating environmental thinking into supply chain management has received increasing interest in recent years. The relational view and the natural resource-based-view together suggest that environmental capabilities can be built jointly with supply chain partners and used to gain sustained competitive advantage. Several studies have been undertaken to analyse the connection between environmental activities and firm performance but most studies have taken only economic performance into account. This study pays attention also to two other dimensions of firm performance, intra-firm supply chain performance and environmental performance, and aims at presenting the linkages between them and environmental collaboration. This thesis creates a research framework for the connections between environmental collaboration and firm performance and suggests approaches to analyse these. In order to find out the key concepts and their relationship, an extensive literature review is conducted. The research framework proposes a positive connection between internal and external environmental collaboration and all three dimensions of firm performance. In addition, environmental performance and intra-firm supply chain performance are expected to contribute positively to economic performance. Hence, firms are suggested to benefit from environmental collaboration both within the firm and outside the firm. Empirical testing of the developed research framework is out of the scope of this study. However, this thesis proposes using a mixed methods research approach, including survey research and multiple case studies. Finland State of Logistics 2012 survey commissioned by the Finnish Ministry of Transport and Communications and conducted by Turku School of Economics is used as an example of data for the quantitative phase. The applicability of these two methods is discussed at a general level and with regard to analysing the research framework developed in the thesis. Future research will aim at the development of the research framework and the methods in order to confirm the connection between environmental collaboration and firm performance.

Market entry order and competitive advantage of the firm

A firm that wishes to launch a new product to the market is faced with a difficult task of deciding what the best moment for the launch is. Timing may also be critical when a firm plans to adopt new processes or intends to head for new markets. The critical question the firm needs to tackle is whether it will try to reach the so-called first-mover advantage by acting earlier than its rivals. The first-mover position may reward the entrant with various opportunities to gain competitive advantage over later movers. However, there are also great risks involved in the early market entry, and sometimes the very first entrant fails even before the followers enter the market. The follower, on the other hand, may be able to free-ride on the earlier entrants' investments and gain from the languished uncertainties that characterize the new markets. According to the current understanding the occurrence of entry order advantages depends not only on the mechanism and attributes in the firm's environment that provide the initial opportunities but also on the firm's ability to capitalize on these advantage opportunities. This study contributes to this discussion by analyzing the linkages between the asset base of the firm, characteristics of the operating environment and the firm's entry timing orientation. To shed light on the relationship between the entry timing strategy and competitive advantage, this study utilizes the concept of entry timing orientation. The rationale for choosing this type of approach arises from the inability of previously employed research tools to reach the underlying factors that result in entry timing advantage. The work consists of an introductory theoretical discussion on entry timing advantages and of four research publication. The empirical findings support the understanding that entry timing advantage is related to the characteristics of the firm's operating environment but may also be related to firm-specific factors. This in turn suggests that some of the traditional ways of detecting and measuring first-mover advantage - which to some extent ignore these dimensions - may be outdated.

Information sharing in R&D collaboration - Context-dependency and means of governance

Tiedon jakaminen ja kommunikointi ovat tärkeitä toimintoja verkostoituneiden yritysten välillä ja ne käsitetäänkin yhteistyösuhteen yhtenä menestystekijänä ja kulmakivenä. Tiedon jakamiseen liittyviä haasteita ovat mm. yrityksen liiketoiminnalle kriittisen tiedon vuotaminen ja liiketoiminnan vaatima tiedon reaaliaikaisuus ja riittävä määrä. Tuotekehitysyhteistyössä haasteellista on tiedon jäsentymättömyys ja sitä kautta lisääntyvä tiedon jakamisen tarve, minkä lisäksi jaettava tieto on usein monimutkaista ja yksityiskohtaista. Lisäksi tuotteiden elinkaaret lyhenevät, ja ulkoistaminen ja yhteistyö ovat yhä kasvavia trendejä liiketoiminnassa. Yhdessä nämä tekijät johtavat siihen, että tiedon jakaminen on haastavaa eritoten verkostoituneiden yritysten välillä. Tässä tutkimuksessa tiedon jakamisen haasteisiin pyrittiin vastaamaan ottamalla lähtökohdaksi tiedon jakamisen tilanneriippuvuuden ymmärtäminen. Työssä vastattiin kahteen pääkysymykseen: Mikä on tiedon jakamisen tilanneriippuvuus ja miten sitä voidaan hallita? Tilanneriippuvuudella tarkoitetaan työssä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten yritys jakaa tietoa tuotekehityskumppaneidensa kanssa. Tiedon jakamisella puolestaan tarkoitetaan yrityksestä toiselle siirrettävää tietoa, jota tarvitaan tuotekehitysprojektin aikana. Työn empiirinen aineisto on kerätty laadullisella tutkimusotteella case- eli tapaustutkimuksena yhdessä telekommunikaatioalan yrityksessä jasen eri liiketoimintayksiköissä. Tutkimusjoukko käsitti 19 tuotekehitys- ja toimittajanhallintatehtävissä toimivaa johtajaa tai päällikköä. Työ nojaa pääasiassa hankintojen johtamisen tutkimuskenttään ja tilanneriippuvuuden selvittämiseksi paneuduttiin erityisesti verkostojen tutkimukseen. Työssä kuvattiin tiedon jakaminen yhtenä verkoston toimintona ja yhteistyöhön liittyvättiedon jakamisen hyödyt, haasteet ja riskit identifioitiin. Tämän lisäksi työssä kehitettiin verkoston tutkimismalleja ja yhdistettiin eri tasoilla tapahtuvaa verkoston tutkimusta. Työssä esitettiin malli verkoston toimintojen tutkimiseksija todettiin, että verkostotutkimusta pitäisi tehdä verkosto, ketju, yrityssuhde- ja yritystasolla. Malliin on myös hyvä yhdistää tuote- ja tehtäväkohtaiset ominaispiirteet. Kirjallisuuskatsauksen perusteella huomattiin, että tiedon jakamista on aiemmin tarkasteltu lähinnä tuote- ja yrityssuhteiden tasolla. Väitöskirjassa esitettiin lisää merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon jakamiseen. Näitä olivat mm. tuotekehitystehtävän luonne, teknologia-alueen kypsyys ja toimittajan kyvykkyys. Tiedon jakamisen luonnetta tarkasteltaessa erotettiin operatiivinen, projektin hallintaan ja tuotekehitykseen liittyvä tieto sekä yleinen, toimittajan hallintaan liittyvä strateginen tieto. Tulosten mukaan erityisesti tuotekehityksen määrittelyvaihe ja tapaamiset kasvotusten korostuivat yhteistyössä. Empirian avulla tutkittiin myös niitä tekijöitä, joilla tiedon jakamista voidaan hallita tilanneriippuvuuteen perustuen, koska aiemmin tiedon jakamisen hallintakeinoja tai menestystekijöitä ei ole liitetty suoranaisesti eri olosuhteisiin. Nämä hallintakeinot jaettiin yhteistyötason- ja tuotekehitysprojektitason tekijöihin. Yksi työn keskeisistä tuloksista on se, että huolimatta tiedon jakamisen haasteista, monet niistä voidaan eliminoida tunnistamalla vallitsevat olosuhteet ja panostamalla tiedon jakamisen hallintakeinoihin. Työn manageriaalinen hyöty koskee erityisesti yrityksiä, jotka suunnittelevat ja tekevät tuotekehitysyhteistyötä yrityskumppaniensa kanssa. Työssä esitellään keinoja tämän haasteellisen tehtäväkentän hallintaan ja todetaan, että yritysten pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedon jakamisen ja kommunikaation hallintaan jo tuotekehitysyhteistyötä suunniteltaessa.

Risks in R&D Collaboration between Small and Large Firms

The main aim of this thesis was to find out what kinds of risks arise from collabo-ration in R&D between small and large firms. The suitability and gain of some buyer/supplier risk frameworks in examining of R&D collaboration has been in-vestigated. A risk model has been based on the buyer/supplier risks models found in the literature. Its applicability has been tested empirically by means of theme interviews with firm representatives. The risk classification framework received some confirmation. But the study also showed that the theoretical framework was not completely adequate, as a new risk class arose from communication. Collaboration causes risks, and these risks should be taken into account when R&D collaboration is planned. The advantage of risk examination is the possibility to decrease failures and losses, and to in-crease possibilities for success and economical benefits. This study should be used as a managerial analysis tool in trying to understand the form and concept of risk in risk expectancy.