Opiskelujen aikaisen työkokemuksen vaikutus opiskelijoiden työminäkuvan muodostumiseen

The study focus on the formation of the work identity among members of Lappeenranta University of Technology's Student Union.

Myyjien organisaatioon sitoutuminen ja esimiehen vaikutus sitoutumiseen. Case: Alko Oy

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja ymmärtää myyjien organisaatioon sitoutumista Alko Oy:ssä, sitä kuinka myyjät ovat sitoutuneita organisaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää esimiehen vaikutusta sitoutumiseen sekä sitä kuinka esimies voi edistää myyjien sitoutumista. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa ja ymmärtää sitoutumisen seurauksia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu organisaatioon sitoutumisen tutkimuksesta ja johtajuuden tutkimuksesta, erityisesti transformationaalisesta johtajuudesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja pääasiallisena tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 22 myyjää ja seitsemää esimiestä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelujen lisäksi myyjille tehtiin kysely. Aineistoa analysoitiin teemoittain ja empiirisen aineiston analyysin tulkinta perustuu tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulosten mukaan myyjien sitoutuminen kohdeorganisaatiossa on hyvällä tai vähintään kohtuullisella tasolla ja se pohjautuu voimakkaimmin affektiiviseen ulottuvuuteen. Lisäksi sitoutuminen perustuu osittain jatkuvuuteen perustuvaan komponenttiin sekä pieneltä osin myös normatiiviseen. Affektiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat merkittävimmin työn monipuolisuus, haastavuus ja mielekkyys, onnistumisen ja merkityksellisyyden tunteet sekä ilmapiiri. Jatkuvuuteen perustuvaan sitoutumiseen vaikuttavat eniten palkitseminen ja siihen liittyen osa-aikaisuus, joka jakoi myyjiä kahtia. Lisäksi työn monipuolisuudella, varmuudella sekä työllistymisvaihtoehdoilla ja perhesyillä on vaikutusta jatkuvuusperusteiseen sitoutumiseen. Normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat voimakkaimmin positiivinen vapaaehtoinen vastavuoroisuus organisaatiota kohtaan sen toimintaan ja tekemiin investointeihin liittyen. Lisäksi normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat sosialisaatio kasvatuksen myötä ja psykologinen sopimus odotuksineen. Esimiehen vaikutus sitoutumiseen korostuu tuloksissa ja esimiehen toiminnalla on merkittävin vaikutus affektiiviseen sitoutumiseen. Keskeisimpiä esimiehen vaikutuskeinoja myyjien sitoutumiseen ovat vastuun antaminen ja osallistaminen, palaute, avoin vuorovaikutus ja tiedonkulku sekä tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toiminnassa. Myös esimiehen kannustavuus ja myyjien yksilöllinen huomiointi, osaamisen kehittämisen tukeminen sekä esimerkillinen toiminta ovat keskeisiä. Sitoutumisen seurauksista merkittävimpiä ovat vähäinen vaihtuvuus sekä työsuorituksen ja asiakaspalvelun laatu. Lisäksi organisaatiokansalaisuuskäyttäytymiseen liittyvät seikat, kuten parhaansa tekeminen, joustavuus ja itseohjautuvuus ovat keskeisiä sitoutumisen seurauksia.

Experiences of Organising the Master of Science Programme in Packaging Technology

Organising the PT- programme for full-time working adult students is a challenging task as it is an international programme with both domestic and foreign students with different educational background. The purpose of this project work is to provide both student and lecturer feedback for improving Master Of Science Degree Programme in Packaging Technology to meet better the requirements of part-time studying. The objective of this work is in accordance with the Lappeenranta University of Technology’s strategy to improve continuously degree programmes and courses and to use student feedback in this development work of education. Matters, such as lecture schemes, distance material distribution, distance assignment handling, course assessments, and guidance of thesis work will be under scrutiny.

Opportunities, constraints and constrained opportunities – A study on mothers’ working time patterns in 22 European countries

The aim of this study was to analyse mothers’ working time patterns across 22 European countries. The focus was on three questions: how much mothers prefer to work, how much they actually work, and to what degree their preferred and actual working times are (in)consistent with each other. The focus was on cross-national differences in mothers’ working time patterns, comparison of mothers’ working times to that of childless women and fathers, as well as on individual- and country-level factors that explain the variation between them. In the theoretical background, the departure point was an integrative theoretical approach where the assumption is that there are various kinds of explanations for the differences in mothers’ working time patterns – namely structural, cultural and institutional – , and that these factors are laid in two levels: individual- and country-levels. Data were extracted from the European Social Survey (ESS) 2010 / 2011. The results showed that mothers’ working time patterns, both preferred and actual working times, varied across European countries. Four clusters were formed to illustrate the differences. In the full-time pattern, full-time work was the most important form of work, leaving all other working time forms marginal. The full-time pattern was perceived in terms of preferred working times in Bulgaria and Portugal. In polarised pattern countries, fulltime work was also important, but it was accompanied by a large share of mothers not working at all. In the case of preferred working times, many Eastern and Southern European countries followed it whereas in terms of actual working times it included all Eastern and Southern European countries as well as Finland. The combination pattern was characterised by the importance of long part-time hours and full-time work. It was the preferred working time pattern in the Nordic countries, France, Slovenia, and Spain, but Belgium, Denmark, France, Norway, and Sweden followed it in terms of actual working times. The fourth cluster that described mothers’ working times was called the part-time pattern, and it was illustrated by the prevalence of short and long part-time work. In the case of preferred working times, it was followed in Belgium, Germany, Ireland, the Netherlands and Switzerland. Besides Belgium, the part-time pattern was followed in the same countries in terms of actual working times. The consistency between preferred and actual working times was rather strong in a majority of countries. However, six countries fell under different working time patterns when preferred and actual working times were compared. Comparison of working mothers’, childless women’s, and fathers’ working times showed that differences between these groups were surprisingly small. It was only in part-time pattern countries that working mothers worked significantly shorter hours than working childless women and fathers. Results therefore revealed that when mothers’ working times are under study, an important question regarding the population examined is whether it consists of all mothers or only working mothers. Results moreover supported the use of the integrative theoretical approach when studying mothers’ working time patterns. Results indicate that mothers’ working time patterns in all countries are shaped by various opportunities and constraints, which are comprised of structural, cultural, institutional, and individual-level factors.

Asiakkuuden hallintaohjelmiston hankinta mikroyrityksessä

Tietotekniikan käyttö on tärkeää mikroyrityksen kasvun kannalta. Tutkielmassa pyrittiin toimintatutkimuksen keinoin löytämään kosmetiikan suoramyyntiä harjoittavan toiminimen KaunisSinä taustalla olevan osa-aikaisen yrittäjän asettamien tavoitteiden ja rajoitteiden mukaan paras ohjelmisto tukemaan asiakkuuden hallintaa. Ohjelmiston valintaa varten tutkittiin ohjelmistohankinnan menetelmiä kaupallisten valmisohjelmistojen, avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja räätälöityjen ohjelmistojen osalta. Yrittäjän toimintatapojen kartoituksen perusteella muodostettiin kriteerit ohjelmistojen vertailua ja valintaa varten. Vertailussa käytettiin painotetun keskiarvon menetelmää. Markkinoilla on saatavilla ominaisuuksiltaan sopivia avoimen lähdekoodin asiakkuuden hallintaohjelmistoja. Valinta on kompromissi ohjelmiston tarjoaman toiminnallisuuden sekä ominaisuuksien ja yritykselle muodostuneiden toimintatapojen välillä. Yrityksen on siis osittain mukautettava toimintatapojaan ohjelmiston mukaiseksi.

Pienen kiinteistösijoitusyhtiön kasvustrategia

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli tutkia minkälaisia kasvupyrkimyksiä Suomessa toimivilla pienillä kiinteistösijoittajilla tai kiinteistösijoitusyhtiöillä on. Tutkimuksen pohjaksi esiteltiin yrityksen strategiateoriaa ja kasvun malleja pienyritysnäkökulmasta. Tutkimuksen tulokset voivat antaa yrittäjille mietteitä kasvamisen suunnitelmallisuudesta ja sen hyödyistä. Tutkimusosuus suoritettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla 16 pientä kiinteistösijoittajaa nettipohjaisen kyselyn avulla. Painopiste oli vapaissa vastauksissa ja tällä pyrittiin saamaan laajoja mielipiteitä. Kohdeyritykset valittiin sattumalta tutkijan lähipiiriin kuuluvien yrittäjien avulla. Maantieteellinen jakauma oli laaja, koko maan kattava. Kohdeyrityksistä haastateltiin yhtä henkilöä, joka oli tyypillisesti yrityksen omistaja. Haastatteluista saatua materiaalia analysoitiin strategisten näkemysten ja yrityksen kasvuteorioiden valossa. Tutkimuksessa todettiin, että pienyrittäjät suhtautuvat kiinteistösijoittamiseen lähinnä säästämismuotona eikä niinkään systemaattisena yrittämisenä. Useat vastaajat tekivät kiinteistösijoittamista osa-aikaisesti. Kasvua tavoittelee kyllä valtaosa yrityksistä, mutta sen eteen ei tehdä juuri mitään. Odotellaan vain sopivia kohteita ostettavaksi. Kasvamisen määrä riippuu hyvin pitkälti yrittäjän persoonasta. Jos yrittäjä on kunnianhimoinen toiminnan kasvattaja, niin se heijastuu myös hänen harjoittamaan kiinteistösijoittamiseen.

Opettajattareksi sopimaton? Diskurssianalyysi seminaarien naisoppilaiden poikkeavuuden tulkinnasta ja kontrollista Suomessa 1860 -1960 -luvuilla

Tutkimus sijoittuu konstruktivismin ja kasvatuksen historian alueille. Tutkin diskurssianalyysin keinoin miten opettajiksi opiskelevien tyttö- ja naisoppilaiden poikkeavuuden tulkintoja on luotu, ylläpidetty ja uusinnettu 1860-1960 -lukujen Suomessa. Huomio on siinä miten opettajaseminaarien tyttö- ja naisoppilaiden käyttäytymistä on tulkittu poikkeavaksi opettajakokousten pöytäkirjojen teksteissä; miten poikkeavuutta on luotu diskursseilla - ja miten diskurssit ja niiden tulkinnat ovat olleet sukupuolitettuja. Tutkimusaiheeseen diskurssianalyysi soveltuu niin metodiksi kuin viitekehykseksikin, koska poikkeavuuden, normaalin ja epänormaalin rakentuminen tapahtuu kielenkäytön, vuorovaikutuksen ja sosiaalisen toiminnan keskinäisissä suhteissa. Pyrkimyksenä on tietoisuuden lisääminen niistä prosesseista, joissa näitä poikkeavuuden tulkintoja luotiin. Aineistoni koostuu rangaistustapauksista, jotka ovat kirjattu viiden opettajaseminaarin opettajakokousten pöytäkirjoihin vuosien 1863 - 1962 välisenä aikana. Rikkomustapauksia on yhteensä 1436, joista 194 tyttöoppilaiden tekemiä. Ajanjakso alkaa kansalaisyhteiskunnan ja kansanopetuksen synnystä ja päättyy peruskoulun alkuvaiheisiin. Vaikka seminaarien virallinen ja julkinen säännöstö oli kohdistettu yhtälailla nais- ja miesoppilaille, sisälsivät diskursseihin kätkeytyvät normistot seminaarien tyttö- ja naisoppilaille omat erilliset rajat, joiden ylittäminen teki heistä poikkeavia. Tyttö- ja naisoppilaiden poikkeavuus opettajaseminaareissa on ollut poikkeamista Jumalan säätämästä järjestyksestä, jossa naisella on määrätty paikkansa, asemansa ja tehtävänsä. Kun poika- ja miesoppilaiden normeista ja seminaarien säännöistä poikkeamisia on käsitelty opettajakokouksissa rikoksina, on tyttö- ja naisoppilaiden rikkeitä pyritty näkemään sairauden kaltaisina moraalia ja ymmärrystä heikentävinä tiloina. Ennen kaikkea ne ovat olleet rikkomuksia oikeanlaista naiseutta eli ”tosinaiseuden” mallia vastaan. Naisopettajuuden malli kansan äitinä ja mallikansalaisena sekä nöyrän, alistuvan, vaatimattoman ja säyseän ”tosinaisen” mallit olivat lähes yhdenmukaiset ja ne ovat luoneet ja ylläpitäneet tyttö- ja naisoppilaiden toiseutta. Diskurssit, joilla tätä toiseutta ylläpidettiin, elivät opettajaseminaarien pöytäkirjateksteissä liki sadan vuoden ajan vain painotuserojen muuttuessa hieman. Toivon työni herättävän pohdintaa siitä, mitä saattaisivat olla oman aikamme vastaavanlaiset itsestäänselvyydet, jotka otamme annettuina ja jotka kyseenalaistamattomina totuuksina rajoittavat niin kasvatettavien kuin kasvattajienkin omaksi itsekseen tulemista.

Diverse Routes from School, via Higher Education, to Employment. A Comparison of Nine European Countries

The central theme for this study is graduate employment and employability in European-wide discussion. In this study, the complex relationships between higher education and the world of work are explored from the vantage point of how individuals make use of the higher education system in their transition from education to employment. The variation among individual transition processes in nine European countries is analysed with the help of a comparable graduate survey. Countries in this study are Italy, Spain, France, Austria, Germany, the Netherlands, the United Kingdom, Finland, and Norway. The data used for the study is commonly known as the “CHEERS” or “Careers after Higher Education, A European Research Survey.” The data was collected in 1999. The study discusses the possibilities and limitations the higher education system has in supporting the initial education-to-work transitions of youth. The study also addresses problems with comparing national higher education systems in terms of enrolment and graduate employability. A central purpose for this study is to reflect on concerns about the prolongation of individual transitions with a framework that simultaneously considers both the graduate employability and the duration of the education-to-work transition process. The key concept for this study is the standard student/graduate; synonym concepts are the traditional and the conventional student/graduate. Standard graduates are relatively young individuals who are performing their initial transition from education to working-life and who complete the degree-earning process within the stipulated time frame. In all nine countries, standard graduates make up a considerable share of the student flow, passing from higher education to the labour markets. The share of standard graduates is by far the largest in France, where they comprise the overwhelming mass. The proportion of the standard graduates is the lowest in Italy, Finland, and Austria where approximately one in four graduates completed the process of higher education within the stipulated time frame. Of the nine countries compared, employability of the whole graduate population is the greatest in Norway, the UK, Finland, and the Netherlands. Compared with employability of the whole graduate population, variation among the countries is considerably reduced when reviewing the employability of only the standard graduates. Thereby, even though the ranking among countries remains largely unchanged, the variations among them are smaller when the duration of degree earning process is standardized. The study also discusses other ideal types of student careers (or transition processes) besides the standard student/graduate. Results of regression analyses indicate that that at the pan-European level analysis, the graduate labour markets are not heavily segmented in terms of the type of the individual transition process. When considering within-country differences between the graduates, the field of studies is clearly a more powerful explanatory variable than the type of the transition process. There are, nevertheless, clear indications that, irrespective of the country, chances of finding a high status job are, on the average, highest amongst those who graduate within the stipulated duration of the degree program and who thereby have experienced the standard student career, whereas, participating in working life while studying protects against unemployment after finishing one’s degree.

Blended learning and student time-use in engineering education

Aiheen laajempi artikkeli on julkaistu konferenssi-CD:llä.

Socially shared metacognitive regulation during collaborative learning processes in student dyads and small groups

Traditionally metacognition has been theorised, methodologically studied and empirically tested from the standpoint mainly of individuals and their learning contexts. In this dissertation the emergence of metacognition is analysed more broadly. The aim of the dissertation was to explore socially shared metacognitive regulation (SSMR) as part of collaborative learning processes taking place in student dyads and small learning groups. The specific aims were to extend the concept of individual metacognition to SSMR, to develop methods to capture and analyse SSMR and to validate the usefulness of the concept of SSMR in two different learning contexts; in face-to-face student dyads solving mathematical word problems and also in small groups taking part in inquiry-based science learning in an asynchronous computer-supported collaborative learning (CSCL) environment. This dissertation is comprised of four studies. In Study I, the main aim was to explore if and how metacognition emerges during problem solving in student dyads and then to develop a method for analysing the social level of awareness, monitoring, and regulatory processes emerging during the problem solving. Two dyads comprised of 10-year-old students who were high-achieving especially in mathematical word problem solving and reading comprehension were involved in the study. An in-depth case analysis was conducted. Data consisted of over 16 (30–45 minutes) videotaped and transcribed face-to-face sessions. The dyads solved altogether 151 mathematical word problems of different difficulty levels in a game-format learning environment. The interaction flowchart was used in the analysis to uncover socially shared metacognition. Interviews (also stimulated recall interviews) were conducted in order to obtain further information about socially shared metacognition. The findings showed the emergence of metacognition in a collaborative learning context in a way that cannot solely be explained by individual conception. The concept of socially-shared metacognition (SSMR) was proposed. The results highlighted the emergence of socially shared metacognition specifically in problems where dyads encountered challenges. Small verbal and nonverbal signals between students also triggered the emergence of socially shared metacognition. Additionally, one dyad implemented a system whereby they shared metacognitive regulation based on their strengths in learning. Overall, the findings suggested that in order to discover patterns of socially shared metacognition, it is important to investigate metacognition over time. However, it was concluded that more research on socially shared metacognition, from larger data sets, is needed. These findings formed the basis of the second study. In Study II, the specific aim was to investigate whether socially shared metacognition can be reliably identified from a large dataset of collaborative face-to-face mathematical word problem solving sessions by student dyads. We specifically examined different difficulty levels of tasks as well as the function and focus of socially shared metacognition. Furthermore, the presence of observable metacognitive experiences at the beginning of socially shared metacognition was explored. Four dyads participated in the study. Each dyad was comprised of high-achieving 10-year-old students, ranked in the top 11% of their fourth grade peers (n=393). Dyads were from the same data set as in Study I. The dyads worked face-to-face in a computer-supported, game-format learning environment. Problem-solving processes for 251 tasks at three difficulty levels taking place during 56 (30–45 minutes) lessons were video-taped and analysed. Baseline data for this study were 14 675 turns of transcribed verbal and nonverbal behaviours observed in four study dyads. The micro-level analysis illustrated how participants moved between different channels of communication (individual and interpersonal). The unit of analysis was a set of turns, referred to as an ‘episode’. The results indicated that socially shared metacognition and its function and focus, as well as the appearance of metacognitive experiences can be defined in a reliable way from a larger data set by independent coders. A comparison of the different difficulty levels of the problems suggested that in order to trigger socially shared metacognition in small groups, the problems should be more difficult, as opposed to moderately difficult or easy. Although socially shared metacognition was found in collaborative face-to-face problem solving among high-achieving student dyads, more research is needed in different contexts. This consideration created the basis of the research on socially shared metacognition in Studies III and IV. In Study III, the aim was to expand the research on SSMR from face-to-face mathematical problem solving in student dyads to inquiry-based science learning among small groups in an asynchronous computer-supported collaborative learning (CSCL) environment. The specific aims were to investigate SSMR’s evolvement and functions in a CSCL environment and to explore how SSMR emerges at different phases of the inquiry process. Finally, individual student participation in SSMR during the process was studied. An in-depth explanatory case study of one small group of four girls aged 12 years was carried out. The girls attended a class that has an entrance examination and conducts a language-enriched curriculum. The small group solved complex science problems in an asynchronous CSCL environment, participating in research-like processes of inquiry during 22 lessons (á 45–minute). Students’ network discussion were recorded in written notes (N=640) which were used as study data. A set of notes, referred to here as a ‘thread’, was used as the unit of analysis. The inter-coder agreement was regarded as substantial. The results indicated that SSMR emerges in a small group’s asynchronous CSCL inquiry process in the science domain. Hence, the results of Study III were in line with the previous Study I and Study II and revealed that metacognition cannot be reduced to the individual level alone. The findings also confirm that SSMR should be examined as a process, since SSMR can evolve during different phases and that different SSMR threads overlapped and intertwined. Although the classification of SSMR’s functions was applicable in the context of CSCL in a small group, the dominant function was different in the asynchronous CSCL inquiry in the small group in a science activity than in mathematical word problem solving among student dyads (Study II). Further, the use of different analytical methods provided complementary findings about students’ participation in SSMR. The findings suggest that it is not enough to code just a single written note or simply to examine who has the largest number of notes in the SSMR thread but also to examine the connections between the notes. As the findings of the present study are based on an in-depth analysis of a single small group, further cases were examined in Study IV, as well as looking at the SSMR’s focus, which was also studied in a face-to-face context. In Study IV, the general aim was to investigate the emergence of SSMR with a larger data set from an asynchronous CSCL inquiry process in small student groups carrying out science activities. The specific aims were to study the emergence of SSMR in the different phases of the process, students’ participation in SSMR, and the relation of SSMR’s focus to the quality of outcomes, which was not explored in previous studies. The participants were 12-year-old students from the same class as in Study III. Five small groups consisting of four students and one of five students (N=25) were involved in the study. The small groups solved ill-defined science problems in an asynchronous CSCL environment, participating in research-like processes of inquiry over a total period of 22 hours. Written notes (N=4088) detailed the network discussions of the small groups and these constituted the study data. With these notes, SSMR threads were explored. As in Study III, the thread was used as the unit of analysis. In total, 332 notes were classified as forming 41 SSMR threads. Inter-coder agreement was assessed by three coders in the different phases of the analysis and found to be reliable. Multiple methods of analysis were used. Results showed that SSMR emerged in all the asynchronous CSCL inquiry processes in the small groups. However, the findings did not reveal any significantly changing trend in the emergence of SSMR during the process. As a main trend, the number of notes included in SSMR threads differed significantly in different phases of the process and small groups differed from each other. Although student participation was seen as highly dispersed between the students, there were differences between students and small groups. Furthermore, the findings indicated that the amount of SSMR during the process or participation structure did not explain the differences in the quality of outcomes for the groups. Rather, when SSMRs were focused on understanding and procedural matters, it was associated with achieving high quality learning outcomes. In turn, when SSMRs were focused on incidental and procedural matters, it was associated with low level learning outcomes. Hence, the findings imply that the focus of any emerging SSMR is crucial to the quality of the learning outcomes. Moreover, the findings encourage the use of multiple research methods for studying SSMR. In total, the four studies convincingly indicate that a phenomenon of socially shared metacognitive regulation also exists. This means that it was possible to define the concept of SSMR theoretically, to investigate it methodologically and to validate it empirically in two different learning contexts across dyads and small groups. In-depth micro-level case analysis in Studies I and III showed the possibility to capture and analyse in detail SSMR during the collaborative process, while in Studies II and IV, the analysis validated the emergence of SSMR in larger data sets. Hence, validation was tested both between two environments and within the same environments with further cases. As a part of this dissertation, SSMR’s detailed functions and foci were revealed. Moreover, the findings showed the important role of observable metacognitive experiences as the starting point of SSMRs. It was apparent that problems dealt with by the groups should be rather difficult if SSMR is to be made clearly visible. Further, individual students’ participation was found to differ between students and groups. The multiple research methods employed revealed supplementary findings regarding SSMR. Finally, when SSMR was focused on understanding and procedural matters, this was seen to lead to higher quality learning outcomes. Socially shared metacognition regulation should therefore be taken into consideration in students’ collaborative learning at school similarly to how an individual’s metacognition is taken into account in individual learning.

Modeling and Simulation ofReal-Time System as a Tool to Improve Capacity Management - Case Fenix

Tämän tutkimustyön kohteena on TietoEnator Oy:n kehittämän Fenix-tietojärjestelmän kapasiteettitarpeen ennustaminen. Työn tavoitteena on tutustua Fenix-järjestelmän eri osa-alueisiin, löytää tapa eritellä ja mallintaa eri osa-alueiden vaikutus järjestelmän kuormitukseen ja selvittää alustavasti mitkä parametrit vaikuttavat kyseisten osa-alueiden luomaan kuormitukseen. Osa tätä työtä on tutkia eri vaihtoehtoja simuloinnille ja selvittää eri vaihtoehtojen soveltuvuus monimutkaisten järjestelmien mallintamiseen. Kerätyn tiedon pohjaltaluodaan järjestelmäntietovaraston kuormitusta kuvaava simulaatiomalli. Hyödyntämällä mallista saatua tietoa ja tuotantojärjestelmästä mitattua tietoa mallia kehitetään vastaamaan yhä lähemmin todellisen järjestelmän toimintaa. Mallista tarkastellaan esimerkiksi simuloitua järjestelmäkuormaa ja jonojen käyttäytymistä. Tuotantojärjestelmästä mitataan eri kuormalähteiden käytösmuutoksia esimerkiksi käyttäjämäärän ja kellonajan suhteessa. Tämän työn tulosten on tarkoitus toimia pohjana myöhemmin tehtävälle jatkotutkimukselle, jossa osa-alueiden parametrisointia tarkennetaan lisää, mallin kykyä kuvata todellista järjestelmää tehostetaanja mallin laajuutta kasvatetaan.

Performance analysis of software run-time behaviour using 3D-visualisation

Monimutkaisen tietokonejärjestelmän suorituskykyoptimointi edellyttää järjestelmän ajonaikaisen käyttäytymisen ymmärtämistä. Ohjelmiston koon ja monimutkaisuuden kasvun myötä suorituskykyoptimointi tulee yhä tärkeämmäksi osaksi tuotekehitysprosessia. Tehokkaampien prosessorien käytön myötä myös energiankulutus ja lämmöntuotto ovat nousseet yhä suuremmiksi ongelmiksi, erityisesti pienissä, kannettavissa laitteissa. Lämpö- ja energiaongelmien rajoittamiseksi on kehitetty suorituskyvyn skaalausmenetelmiä, jotka edelleen lisäävät järjestelmän kompleksisuutta ja suorituskykyoptimoinnin tarvetta. Tässä työssä kehitettiin visualisointi- ja analysointityökalu ajonaikaisen käyttäytymisen ymmärtämisen helpottamiseksi. Lisäksi kehitettiin suorituskyvyn mitta, joka mahdollistaa erilaisten skaalausmenetelmien vertailun ja arvioimisen suoritusympäristöstä riippumatta, perustuen joko suoritustallenteen tai teoreettiseen analyysiin. Työkalu esittää ajonaikaisesti kerätyn tallenteen helposti ymmärrettävällä tavalla. Se näyttää mm. prosessit, prosessorikuorman, skaalausmenetelmien toiminnan sekä energiankulutuksen kolmiulotteista grafiikkaa käyttäen. Työkalu tuottaa myös käyttäjän valitsemasta osasta suorituskuvaa numeerista tietoa, joka sisältää useita oleellisia suorituskykyarvoja ja tilastotietoa. Työkalun sovellettavuutta tarkasteltiin todellisesta laitteesta saatua suoritustallennetta sekä suorituskyvyn skaalauksen simulointia analysoimalla. Skaalausmekanismin parametrien vaikutus simuloidun laitteen suorituskykyyn analysoitiin.