Valta ja esimiestyö osuuskunnassa

Työn tavoitteena on kuvata ja ymmärtää valtaa ja vallankäyttöä esimiehen näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten valta ilmenee esimiestyössä sekä esimiehen ja alaisten välisissä suhteissa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä kuusi yksilöhaastattelua OP Pohjola ryhmän osuuspankkeihin. Tutkimusta varten haastateltiin kohdeorganisaation esimiehiä. Haastattelujen osia liitettiin tutkimuksen empfriseen osaan. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva esimiestyöstä ja johtamisesta sekä esimiehen vallankäytöstä kohdeorganisaatiossa. Tutkimustulokset osoittavat, että esimiehet näkevät vallan kuuluvan työhönsä. Valtansa avulla esimiehet vievät organisaatiota kohti sen tavoitteita.

Psyykkinen työhyvinvointi ja esimiestyö terveydenhuoltoalalla

Psyykkinen työhyvinvointi on osa kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja siksi yhtä tärkeä kuin fyysinen työhyvinvointi. Koska terveydenhuollon toimiala koetaan niin fyysisesti kuin myös psyykkisesti raskaana toimialana, merkitsee sitä, että terveydenhuollon toimialan niin fyysisiin kuin erityisesti psyykkisiin työoloihin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tässä tutkielmassa käsitellään psyykkistä työhyvinvointia niin yksilö, työyhteisö kuin myös esimiestyön kehittämisen kautta. Tutkimusta lähestytään lähinnä stressiteorian ja työn kuormittuneisuuden avulla. Terveydenhuollon esimiestyö ja sen kehittäminen on keskeistä tässä tutkielmassa. Keskeisiä käsitteitä psyykkisen työhyvinvoinnin käsittelyssä tässä tutkimuksessa ovat yksilö, työyhteisö, työn vaatimukset, toimintaympäristön vaatimukset, työuupumus sekä psykologinen stressi prosessina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä ovat psyykkistä työhyvinvointia edistävät tekijät ja mitkä ovat estäviä tekijöitä. Psyykkisen työhyvinvoinnin johtamisessa korostuvat erityisesti terveydenhuoltoalalla terveydenhuolto alan omaleimaisuus. Terveydenhuollon johtaminen poikkeaa merkittävästi muusta johtamisalasta. Keskeisiä käsitteitä psyykkisen työhyvinvoinnin johtamisessa tässä tutkimuksessa ovat yksilö, työyhteisö, organisaatiokulttuuri, työn uudelleen järjestelyt, kehityskeskustelut, sekä erilaiset johtajuudet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää psyykkisen työhyvinvoinnin johtamisen parantamiseen liittyviä tekijöitä. Tämän tutkielman pääongelmana on miten terveydenhuollon alan työntekijöiden psyykkistä kuormittumista voidaan vähentää esimiestyön keinoin. Tässä tutkimuksessa on käytetty tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista tutkimustapaa. Kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teema-haastattelua. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat viisi teemahaastattelua ja vertailevana aineistona on käytetty Kaarina Davisin teosta Sairaanhoitajan päiväkirja. Tutkimuksen mukaan työhyvinvointia lisäsivät hyvät työkaverit, ammattitaitoisuus ja esimiestyö. Esimiehen oman työn hallinta ja itsetuntemus, mutta myös terveydenhuollon työntekijöiden psyykkisten työolojen parantaminen esimiestyön keinoin ovat psyykkistä työhyvinvointia parantavia tekijöitä. Kehityskeskustelut ja vuorovaikutteinen johtajuus näyttäisivät olevan tärkeimmät esimiestyön keinot psyykkisen työhyvinvoinnin parantamiseen ja kehittämiseen terveydenhuollon alueella. Tutkimusaineiston perusteella psyykkiseen työhyvinvointiin ja esimiestyöhön vaikuttavat keskeisesti itse työ ja työntekijä, työyhteisö, työympäristö sekä sote politiikka. Kutakin teemaa on tarkasteltu tässä tutkielmassa yksityiskohtaisemmin haastatteluissa ilmenneiden alateemojen mukaisesti.

Osaamisen johtamisen mahdollisuudet tietohallinnon palvelutuotannossa

Tässä diplomityössä tutkitaan osaamisen johtamisen mahdollisuuksia tietopalveluja tuottavan organisaation toiminnassa. Tarkoituksena on selvittää vaatimukset osaamisen johtamiselle kohdeorganisaation toiminnassa. Tutkimuksen lähtökohtana oli tietohallinnon palveluympäristön ja toimintatavan muutoksessa. Tarkastelunkohteina olivat osaamisen kehittäminen kohdeorganisaatiossa ja teoreettiset perusteet oppivasta organisaatiosta ja osaamisen johtamisesta. Empiirisen aineistonkerääminen toteutettiin kvalitatiivisilla haastatteluilla. Empiirisen aineistonosia liitettiin tutkimusraporttiin. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva osaamisen johtamisesta kohdeorganisaatiossa ja vaatimukset osaamisen johtamisen toteuttamiselle. Osaamisen johtaminen oli kohdeorganisaatiossa kohtuullisen uusi asia, jonka vuoksi se ei ollut vakiintunutta käytäntöään. Teoreettisesta näkökulmasta kohde organisaation osaamisen johtaminen painottui yksilöosaamisen johtamiseen. Tutkimuksessa löydettiin myös käytännöllisiä kehittämisen kohteita, joiden perusteella osaamisen johtamisen kehittämiseksi esimiesten tulisi lisätä vuorovaikutusta organisaatiossaan, parantaa alaistensa tietämystä ydinosaamisista ja rakentaa oppimista tukevaa ilmapiiriä.

Tuotantolinjan suorituskyvyn operatiivinen parantaminen ja ylläpitäminen

Työn tarkoitus on konelinjaan tutustumalla ja kyselyllä selvittää merkittävimmät kehitystä hidastavat ei-tekniset tekijät, jotka vaativat nykyistä enemmän panostusta suorituskyvyn nostamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi valitulla konelinjalla. Työn tavoitteena on antaa suositus toimenpiteistä, joilla tehdyt ja tulevaisuudessa tehtävät parannustoimenpiteet viedään nykyistä paremmin käytäntöön. Kyselyn vastausten perusteella lähdetään etsimään haastatteluilla syvällisempiä vastauksia ja toimintaehdotuksia kyselyllä löydettyihin kehitystä vaativiin kohteisiin konelinjalla. Ongelmana eivät ole suorituskyvyn mittarit, vaan parannusten ja uusien toimintatapojen vieminen käytännön toiminnaksi.Nykyään ei-taloudelliset ja ei-tekniset tekijät ovat merkittävässä asemassa suorituskyvyn parantamisessa ja ylläpitämisessä. Henkilöstö on merkittävä voimavara, ja tämän vuoksi esimiesten yksi tärkeimmistä tehtävistä on motivoida työntekijät ja saada sitä kautta piilevät voimavarat tehokkaampaan käyttöön.Konelinjan henkilöstön tehokkaampi työskentely edellyttää läheistä yhteistyötä esimiesten ja työntekijöiden välillä, mitä edesauttaa esimerkiksi toimiva tiedonkulku. On löydettävä uusia toimintamalleja, joilla työntekijöiden osaaminen saadaan paremmin otettua huomioon

Osaamisen johtaminen esimiestyössä

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kehittää osaamisen johtamisen esimiestyötä kohdeyrityksessä. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tehtäviä esimiehillä on osaamisen johtamisessa sekä minkälaisia työvälineitä osaamisen johtamisessa voidaan hyödyntää. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisten teemahaastatteluiden avulla. Haastattelujen osia liitettiin tutkielman empiiriseen osaan. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva osaamisen johtamisen esimiestyöstä kohdeyrityksessä. Osaamisen johtaminen oli yrityksessä melko uusi asia, jonka vuoksi yhtenäistä ja systemaattista käytäntöä ei ollut muodostunut. Kohdeyrityksessä osaamisen johtaminen edusti osaamisen johtamisen ensimmäistä sukupolvea, joka perustuu yksilöiden osaamisten hallintaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osaamisen johtamisen kehittämiseksi esimiesten tuli lisätä vuorovaikutusta alaisen kanssa ja parantaa omia vuorovaikutustaitojaan, lisätä tietämystä omista esimiestyöhön liittyvistä rooleistaan, seurata alaisen osaamista, tukea alaisen osaamisen kehittämistä sekä rakentaa yrityksen ilmapiiriä oppimista tukevaksi.

Organisaatiomuutoksen vaikutukset paperitehtaan tuotannon esimiestyöhön, case: UPM-Kymmene Oyj, Kaukas

The main target of this research was to define effects of the organizational change on leaders' work in a paper mill's production. It also focuses on producing knowledge of how the change process succeeded in its context. The theoretical part of this study emphasizes the organizational change as a phenomenon, introduces different change models, and reviews leadership in the change and also employees' engagement to the change. From the middle-managers' point of view it was essential to study, how the change process had been implemented. The empirical part of this study is comprised of the interviews of 14 middle-managers in the production of UPM-Kymmene Oyj, Kaukas Paper Mill. The interview data was gathered up and analyzed by the qualitative research method. The research findings underline that the change increases the middle-managers' responsibility for their subordinates welfare at work and work motivation, likewise responsibility for their safety at work. The employees also need more guidance and supervision in order to keep up with their work. The manager is in a key position when engaging the employees to the change. The research results do not offer only one detailed answer to choose a certain change model. As a multiform and complex process, change always requires some situational evaluation.

Osaamisen johtaminen ja sen toteutuminen Case elintarvikeyritys

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, miten kohdeyrityksen työntekijöiden osaamisen johtaminen toteutuu. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, ja sen empiirinen aineisto koostui kohdeyrityksen kahdeksan esimiehen teemahaastattelusta. Tulosten perusteella voidaan vahvistaa toiminnon osaamisen johtamisen ja osaamisen tunnistamisen toteutuneen toisen kehitysvaiheen mukaisesti. Esimiehet olivat ymmärtäneet työntekijöiden osaamisen merkityksen liiketoimintaa edistävänä tekijänä. Tärkeäksi kehittämisen kohteeksi nousi nykyinen kehityskeskustelukäytäntö, joka tulee muuttaa toiminnon liiketoimintaa ja työntekijöiden osaamista tukevampaan muotoon. Lisäksi esimiehillä oli työntekijöiden osaamisen johtamista varten käytössään erilaisia toimintatapoja ja työvälineitä, joita tulee jatkossa kehittää ja yhtenäistää.

Kehityskeskustelut tuloksellisen esimiestyön apuvälineenä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda ymmärrystä esimiestyöstä sekä kehityskeskustelusta esimiestyön apuvälineenä. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi haluttiin selvittää tuloksellisen esimiestyön toteutuminen sekä kehityskeskustelujen toteuttamisen ja hyödyntämisen taso. Tutkimus- menetelmä oli kvalitatiivinen, ja sen empiirinen aineisto koostui kohdeyritykseksi valitun myyntiorganisaation seitsemän myyntijohtajan teemahaastattelusta. Tutkimustulosten mukaan esimiehet ymmärtävät työntekijän merkityksen yrityksen menestymisessä. Esimiehet tiedostavat myös oman roolinsa työntekijän tuloksellisuuden edistämisessä. Esimiesten henkinen valmius ja tahtotila ovat olemassa, mutta he tarvitsevat koulutusta sekä organisaation tukea voidakseen täysipainoisesti toteuttaa tuloksellista esimiestyötä. Tulokset osoittavat lisäksi, että esimiehet ymmärtävät kehityskeskustelun tärkeyden ja sen mahdollisuudet, mutta kehityskeskustelujen toteuttaminen ja hyödyntäminen jää minimitasolle. Tärkeäksi kehittämiskohteeksi nousi kehityskeskustelukäytännön suunnitteleminen yrityksen tarpeisiin sopivaksi sekä kehityskeskustelun merkityksen ja tavoitteitten määritteleminen. Alaistaidot tulevat tutkimustuloksissa esiin asiana, johon tulisi aikaisempaa enemmän kiinnittää huomiota esimiestyön tuloksellisuutta tukevana, työntekijän omia tuloksia vahvistavana sekä koko yrityksen menestystä lisäävänä tekijänä.

Henkilöstönäkökulma kuntien yhdistymiseen, Case: Kouvolan kaupunki

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten henkilöstö kokee kuntien yhdistymistä seuraavan organisaatiomuutoksen, millaista muutosjohtamista organisaatio tarvitsee sekä mitkä tekijät vaikuttavat muutokseen suhtautumiseen. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka empiirisen aineiston muodostavat Kouvolan kaupungin yhdentoista hallinnon ja talouden toimistotyöntekijän haastattelut sekä niihin liittyvä sähköpostikysely. Tutkimustulokset osoittavat, että muutos on aina yksilöllinen kokemus, ja muutostilanteessa korostuu erityisesti läsnä oleva ja keskusteleva esimiestyö. Henkilöstön oma osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet auttavat muutokseen sopeutumisessa. Myös avoimella ja vuorovaikutteisella viestinnällä on suuri merkitys muutoksen toteuttamisen onnistumisessa.

Osaamisen johtamisen esimiestyön kehittäminen teollisuusyrityksessä

Tutkielman päätavoitteena on luoda kokonaisvaltainen kuvaus osaamisen johtamisen esimiestyöstä tutkielman kohdeyrityksessä sekä löytää keinoja, joiden avulla sitä voidaan kehittää. Kirjallisuusanalyysin perusteella muodostetaan malli osaamisen johtamisen esimiestyöhön liittyvistä tekijöistä, joita tutkitaan kvalitatiivisten teemahaastatteluiden avulla. Tutkimus osoittaa, että osaamisen johtaminen on yrityksessä vielä melko jäsentymätöntä. Osaamisen johtamisen esimiestyön kehittämiseksi osaamisen johtaminen tulee saattaa osaksi yrityksen johtamiskäytäntöä ja kulttuuria. Lisäksi tulee lisätä esimiesten ymmärrystä osaamisen johtamiseen liittyvistä tekijöistä sekä tarjota heille osaamisen johtamista tukevia menetelmiä, työkaluja ja prosesseja. Esimiesten tulee myös tiedostaa oma roolinsa osaamisen johtamisessa, ottaa siitä aktiivisesti vastuuta, rakentaa oppimista tukevaa ilmapiiriä ja tukea alaistensa oppimisprosesseja.

Työkaluja esimiehenä kehittymiseksi

Kirjallisuusarvostelu

Esimiehen ydinkompetenssit tuloksen ja työtyytyväisyyden selittäjänä – Case S-market

Työn tarkoituksena on kehittää suorittavalle esimiestasolle työkalu, millä voidaan mitata esimiehen kompetensseja. S-market esimiehen ydinosaamiset työssä jakautuvat kahteen kokonaisuuteen vuorovaikutus- ja ketjuyksikön johtamiseen. Työn tavoitteena on myös tarkastella millä esimiehen ydinosaamisella on merkitystä työtyytyväisyyteen ja yrityksen tulokseen. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto on verkkokyselylomakkeen avulla kerätystä 129 vastauksesta. Verkkokyselylomakkeen väittämät ovat rakennettu esimiestyön kompetensseista, jotka pohjautuvat tutkielman teoriaan. Verkkokyselyn, työtyytyväisyyden ja tuloksen lukuarvot on analysoitu tilastollisella tulostenkäsittelyohjelmalla, SPSS:llä. Työtyytyväisyystulokset ovat koottu tutkimukseen osallistuneen viidentoista S-marketin työtyytyväisyystutkimuksen tuloksista vuodelta 2008. Tuloksen mittareina tutkielmassa on käytetty samojen S-markettien työtehokkuutta ja toimintakateprosenttia vuodelta 2008. Työn tulokset vahvistivat sen, että esimiestyöllä on suora syy-seuraussuhde työtyytyväisyyteen ja tuloksellisuuteen. Tutkimustuloksien perusteella esimieskäyttämisen vaikutus työtyytyväisyyden kokemiseen on vahva. Hyvällä vuorovaikutusjohtamisella tuloksien perusteella oli vaikutusta työtyytyväisyyteen. Tuloksista kävi ilmi, että työtyytyväisyyteen esimiehen kompetensseista eniten vaikuttivat yksilöllinen huomiointi, tavoitteisiin kannustaminen ja motivointi sekä asiakaslähtöisyys. Tuloksen mittareihin eniten vaikutti tulos- ja tavoitejohtaminen. Tuloksellisuuteen vaikuttavat tutkimuksen mukaan esimiehen jämäkkä ja vaativa tavoitteisiin ohjaava toiminta sekä päätöksenteko ja organisointikyky. Tarkempien ja täsmällisimpien S-market esimiehen kompetenssien löytämiseksi kehitysehdotuksena tutkielmassa on laajemman tutkimusaineiston käsittely neljän faktorin avulla.