Henkilöstön suhde osuuspankkiin

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää henkilöstön suhdetta suomalaiseen osuustoiminnalliseen organisaatioon. Suhdetta pyritään ymmärtämään organisaatioon identifioitumisen, psykologisen omistajuuden, organisaatioon sitoutumisen ja psykologisen sopimuksen kautta. Tavoitteena on tulkita mikä näistä henkilöstön ja organisaation suhdetta kuvaavista käsitteistä auttaa parhaiten ymmärtämään kyseistä suhdetta. Lisäksi pyritään ymmärtämään osuustoiminnallisuuden merkitystä henkilöstön ja organisaation suhteessa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdellatoistayksilöhaastattelulla tutkimuksen kohteena olevan organisaation henkilöstöstä. Haastateltavien valinnalla pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja ja monipuolinenkuva organisaatiosta mm. henkilöstön työtehtävien, aseman ja työssäolovuosien avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että henkilöstön suhdetta organisaatioon määrittävät parhaiten organisaatioon sitoutuminen ja identifioituminen, joihin osuustoiminnallisuus luo pohjaa arvomaailmallaan ja turvallisuuden tunteen avulla.

Toimitusjohtajavaihdokset ja muuttunut pankkityö - case: Savonlinnan Osuuspankki 1981 - 2001

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella Savonlinnan Osuuspankissa toteutettuja muutoksia vuosina 1981 – 2001, ja sitä, miten henkilöstö on kokenut muutokset pankkityössä. Erityisesti tarkoitus oli tutkia, miten henkilöstö on kokenut toimitusjohtajavaihdokset. Tutkielma toteutettiin teoreettis-empiirisesti. Empiirinen osuus koottiin haastattelemalla kahdeksaa pankin työntekijää. Lisäksi apuna käytettiin pankista saatavaa kirjallista materiaalia. Kolmas osa empiriasta on tutkijan oma työhistoria pankissa ja tuona aikana tehdyt havainnot. Henkilöstö suhtautuu toimitusjohtajavaihdoksiin positiivisen odottavasti. Vahva sitoutuminen organisaatioon auttaa sopeutumaan jatkuviin muutoksiin. Muutosten tarpeellisuus ymmärretään paremmin ja niihin sitoudutaan, kun tietoa muutoksen tarpeellisuudesta saadaan riittävästi, ja kun henkilöstö pääsee osallistumaan muutoksen suunnitteluun. Muutosten ansiosta henkilöstö kokee usein myös oman osaamisensa ja uransa myönteisen kehittymisen

Avainhenkilöihin keskittyneen tietopääoman katoamisen riski ja sen hallinta pk-yrityksissä

Tutkielmassa selvitetään pienten ja keskisuurten yritysten avainhenkilöihin keskittyneen tietopääoman katoamisen riskiä ja pyritään löytämään keinoja riskin hallintaan. Pk-yrityksissä yrityksen kannalta kriittinen tieto on usein harvoihin henkilöihin keskittynyttä. Tällaisten avainhenkilöiden työpanoksen ja osaamisen menettäminen kokonaan saattaa olla yrityksen toiminnalle kohtalokasta. Väliaikainen osaamisen menettäminen voi myös vaikeuttaa toimintoja. Tietopääoman katoamisen riskin pienentäminen onnistuu joko avainhenkilön tiedon siirtämisellä toisiin henkilöihin tai huolehtimalla avainhenkilön työsuhteen mahdollisimman pitkästä jatkumisesta. Tiedon siirtämisen menetelmät riippuvat tiedon laadusta: onko se hiljaista vai eksplisiittistä. Avainhenkilön pysyvyyteen vaikuttaa yrityksen henkilöstöpolitiikka, jonka mukaisesti työntekijät saavat korvauksen työstään ja sitoutuvat yritykseen. Myös työntekijän työkyvystä huolehtiminen vaikuttaa tiedon pysymiseen yrityksen käytössä. Esimerkkiyrityksen haastatteluissa voidaan todeta yhtymäkohtia tutkimuksen muissa osissa käsiteltyihin tietojohtamisen ongelmiin.

Määräaikaisten työntekijöiden sitoutuminen. Case Helsingin kaupunki - Sosiaali- ja terveydenhoitoalan yksiköt

Tämä tutkimus tarkastelee määräaikaisia työsuhteita. Tavoitteena on selvittää määräaikaisten työntekijöiden sitoutumista ja sitouttamista organisaatiossa sekä näitä edistäviä tekijöitä. Lähtökohtana on tutkia määräaikaisuutta sitoutumisen näkökulmasta. Erityisen tarkastelun kohteena on työilmapiirin ja esimiestoiminnan vaikutus sitoutumiseen. Sitoutumisen viitekehyksenä on Curtis & Wrightin (2001) sitoutumismalli. Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin määräaikaisia työntekijöitä ja heidän esimiehiään. Aineisto käsiteltiin teemoittelun kautta. Tutkimuksen tuoman uuden näkökulman mukaan suurin osa vastanneista määräaikaisista työntekijöistä koki määräaikaisuuden positiivisena eivätkä halunneet vakinaista työpaikkaa. Samalla kaikki vastaajat olivat hyvin sitoutuneita, eivät niinkään organisaatioonsa, vaan työyhteisöönsä ja työhönsä, sen määräaikaisuudesta riippumatta. Palkankorotuksella tai vakinaistamisella ei näyttäisi tämän tutkimuksen mukaan olevan kovin suurta merkitystä määräaikaisen työntekijän sitoutumisen kannalta, sen sijaan työilmapiirillä ja organisaation johtamistavoilla on.

Diverse Routes from School, via Higher Education, to Employment. A Comparison of Nine European Countries

The central theme for this study is graduate employment and employability in European-wide discussion. In this study, the complex relationships between higher education and the world of work are explored from the vantage point of how individuals make use of the higher education system in their transition from education to employment. The variation among individual transition processes in nine European countries is analysed with the help of a comparable graduate survey. Countries in this study are Italy, Spain, France, Austria, Germany, the Netherlands, the United Kingdom, Finland, and Norway. The data used for the study is commonly known as the “CHEERS” or “Careers after Higher Education, A European Research Survey.” The data was collected in 1999. The study discusses the possibilities and limitations the higher education system has in supporting the initial education-to-work transitions of youth. The study also addresses problems with comparing national higher education systems in terms of enrolment and graduate employability. A central purpose for this study is to reflect on concerns about the prolongation of individual transitions with a framework that simultaneously considers both the graduate employability and the duration of the education-to-work transition process. The key concept for this study is the standard student/graduate; synonym concepts are the traditional and the conventional student/graduate. Standard graduates are relatively young individuals who are performing their initial transition from education to working-life and who complete the degree-earning process within the stipulated time frame. In all nine countries, standard graduates make up a considerable share of the student flow, passing from higher education to the labour markets. The share of standard graduates is by far the largest in France, where they comprise the overwhelming mass. The proportion of the standard graduates is the lowest in Italy, Finland, and Austria where approximately one in four graduates completed the process of higher education within the stipulated time frame. Of the nine countries compared, employability of the whole graduate population is the greatest in Norway, the UK, Finland, and the Netherlands. Compared with employability of the whole graduate population, variation among the countries is considerably reduced when reviewing the employability of only the standard graduates. Thereby, even though the ranking among countries remains largely unchanged, the variations among them are smaller when the duration of degree earning process is standardized. The study also discusses other ideal types of student careers (or transition processes) besides the standard student/graduate. Results of regression analyses indicate that that at the pan-European level analysis, the graduate labour markets are not heavily segmented in terms of the type of the individual transition process. When considering within-country differences between the graduates, the field of studies is clearly a more powerful explanatory variable than the type of the transition process. There are, nevertheless, clear indications that, irrespective of the country, chances of finding a high status job are, on the average, highest amongst those who graduate within the stipulated duration of the degree program and who thereby have experienced the standard student career, whereas, participating in working life while studying protects against unemployment after finishing one’s degree.

Hammaslääkärin ura. Odotukset ja kokemukset. [Career Expectations and Experiences of Dentists]

Tutkimuksella selvitettiin eri tekijöiden merkitystä hammaslääkärien tehdessä uraansa koskevia valintoja lähtien ammatinvalinnasta. Tutkimuksessa verrattiin erilaisissa työpaikoissa toimivien hammaslääkärien sekä hammaslääketieteen opiskelijoiden odotuksia ja kokemuksia. Tutkimus tehtiin kyselynä postitse lähetetyin lomakkein. Kyselyyn osallistui 350 hammaslääkäriä ja 115 opiskelijaa. Kiinnostus lääketieteeseen ja työn konkreettisuus olivat keskeisimmät syyt lähteä hammaslääketiedettä opiskelemaan. Suurin osa sekä hammaslääkäreistä että opiskelijoista valitsisi vähintään todennäköisesti saman ammatin uudelleen, hammaslääkäreistä yksityishammaslääkärit useimmin. 69 % hammaslääkäreistä oli aloittanut työuransa terveyskeskuksessa, opiskelijoista 46 % toivoi työpaikkaa yksityissektorilta ja 37 % terveyskeskuksesta. Hammaslääkärit kokivat työn mielekkyyden, positiivisen kaiun, työn ja elämän reunaehtojen sekä taloudellisen turvallisuuden vaikuttaneen ensimmäiseen työpaikkaan menoon vähemmän kuin opiskelijat arvioivat niiden vaikuttavan. Työssä tärkeänä sekä hammaslääkärit että opiskelijat pitivät hyviä työolosuhteita ja mielekästä työn sisältöä. Toimiva yhteistyö työparin kanssa oli myös erittäin tärkeää. Hammaslääkärit pitivät hyviä työoloja ja autonomiaa tärkeämpinä kuin opiskelijat, joille puolestaan uralla eteneminen ja työajan joustot olivat tärkeämpiä. Hammaslääkärit arvostivat työtä ja työssä suoriutumista sekä hyvää työpaikkaa enemmän kuin opiskelijat. Parhaiten työssään toteutuvana suhteessa asian merkitykseen hammaslääkärit kokivat autonomian ja huonoiten ilmapiirin. Naiset kokivat asioiden toteutumisessa enemmän puutteita kuin miehet. Työpaikkaansa heikosti sitoutuneita oli 8 %, joista valtaosa terveyskeskushammaslääkäreitä. Heikosti sitoutuneet kokivat sitoutuneita huonompina varsinkin työilmapiirin, työolosuhteet ja mahdollisuuden uralla etenemiseen. Hammaslääkärit olivat halukkaampia jatkokoulutukseen kuin kokivat siihen olevanmahdollisuuksia; 25 % oli harkinnut erikoistumista, mutta luopunut ajatuksesta, ja20 % halusi erikoistua, mutta koki siihen käytännön esteitä. Jatkossa tulisi tarkemmin analysoida ja toistettavin tutkimuksin seurata hammaslääkärien urakokemuksia ja valintoja sekä koetun työssä vallitsevan tilanteen ja asioiden merkityksen välistä suhdetta. Myös opiskelijoiden urasuunnitelmia ja arvostuksia tulisi tutkia säännöllisin väliajoin.

Henkilöstöresurssien organisointi suuren alusöljyvahingon torjunnassa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan henkilöstöresurssien organisointia suuren alusöljyvahingon torjuntatilanteessa. Tavoitteena on suunnitella Suomenlahden rannikon öljyntorjunnasta vastaavien viranomaisten käyttöön optimaalinen rekrytointistrategia pahimman todennäköisen alusöljyvahingon varalle. Tutkimuksessa selvitetään myös millainen työsopimus öljyntorjuntatyöntekijöiden kanssa voidaan sopia. Näiden lisäksi etsitään vastausta siihen,kuinka työvoima saadaan pidettyä. Tämän laadullisen tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää asiantuntijaa syksyn 2009 aikana. Haastattelut olivat muodoltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimustulosten mukaan merkittävin lisätyövoiman tarve ilmenee käsin tehtävässä rantapuhdistustyössä. Etenkin puhdistustyön pitkittyessä pelastusviranomaiset tarvitsevat avukseen ulkopuolista työvoimaa. Rekrytointi suoritetaan muutamien viikkojen kuluessa öljyvahingon aiheutumisen jälkeen. Alueellinen pelastuslaitos suorittaa rekrytoinnin käyttäen tehokkaita, laajan kohderyhmän tavoittavia rekrytointiviestinnän välineitä (esim. sanomalehdet, TV ja Internet). Työntekijöiden kanssa sovitaan määräaikainen, Kunnallista virkaja työehtosopimusta noudattava työsopimus. Tärkeimpinä puhdistustyöntekijöitä motivoivina tekijöinä nähdään työn merkitys yhteiskunnalle, selkeästi määritelty, saavutettavissa oleva tavoite sekä palaute tehdystä työstä.

Commitment to military service among Finnish conscripts

This research establishes the primary components, predictors, and consequences of organizational commitment in the military context. Specifically, the research examines commitment to the military service among Finnish conscripts and whether initial affective commitment prior to service predicts later commitment, attitudes, behavior, and performance, and, furthermore, analyzes the changes in commitment and its possible outcomes. The data were collected from records as well as by surveys from 1,387 rank and file soldiers, immediately after they reported for duty, near the end of basic training, and near the end of 6 to 12 months of service. The data covered a wide array of predictor variables, including background items, attitudes toward conscription, mental and physical health, sociability, training quality, and leadership. Moreover, the archival data included such items as rank, criminal record, performance ratings, and the number of medical examines and exemptions. The measures were further refined based on the results of factor analysis and reliability tests. The results indicated that initial commitment significantly corresponded with expected adjustment, intentions to stay in the military, and acceptance of authority. Moreover, initial commitment moderately related to personal growth, perceived performance, and the number of effective service days at the end of service. During basic training, affective commitment was mostly influenced by challenging training, adjustment experiences, regimentation, and unit climate. At the end of service, committed soldiers demonstrated more personal growth and development in service, had higher-level expected performance, and less malingering during their service. Additionally, they had significantly more positive attitudes toward national defense. The results suggest that affective commitment requires adequate personal adjustment, experiences of personal growth and development, and satisfaction with unit dynamics and training. This research contributes to the theoretical discussion on organizational commitment and the will to defend the nation and advances developing models to support and manage conscript training, education, leadership, and personnel policy. This is achieved by determining the main factors and variables, including their relative strength, that affect commitment to the military service. These findings may also facilitate in designing programs aimed at reducing unwanted discharges and inadequate performance. In particular, these results provide tools for improving conscripts’ overall attachment to and identification with the military service.

Rewards for Motivating Employees

When considering ways to motivate employees, one must keep in mind that each individual is different and therefore everyone is motivated in different way. Employees can have quite different motivators, for example, more money, more recognition, flexible working hours, promotions, opportunities for learning, or discounts for employee and his/her family. Therefore, when attempting to help motivate people, it is important to discover what the individual motivation factors are for each one personally. Another key factor is the variation over time. Nobody experiences a constant set of needs over time, it will change slowly. One of the most fundamental concerns of reward management is how it can help to motivate people so that they achieve their full potential. The development of a performance culture is a typical aim of reward strategy. It is therefore necessary to understand the factors that motivate people and how, in the light of these factors, rewarding process and practices that will enhance motivation, commitment, job engagement and positive discretionary behavior, can be developed. The purpose of this research is to examine more in detail of the total reward systems which are used in two public sectors and their cultural differences and/or similarities. The study is focused on two different public sectors; Vantaa City Authority (Finland) and Hertfordshire County Authority (the United Kingdom). The research questions are: How do public sector employers attempt to reward their employees with a total reward system? • What are the different ways to motivate employees? • What is the reward system in the public sector based on? • What characteristics are included in the total reward system? • How does the culture affect the ways of motivation and rewarding? The benefits of a total reward approach are, for example, the greater impact which means that the combined effect of the different types of rewards will make a deeper and longer-lasting impact on the motivation and commitment of people. It also enhances the employment relationship, meaning that the employment relationship created by a total rewards approach makes the maximum use of relational as well as transactional rewards and will therefore appeal more to individuals. The research findings point out that in Finland rewards are based on just for the employees, recognition of individuals is high, in several cases they reward teams, and organisation climate is important issue for them. In the United Kingdom, the reward system is based on rewarding employees and their families, employer offer several discounts for employees and families, and flexible working hours are favourable.

System-wide approaches to uncover Th2 cell lineage commitment

T helper (Th) cells are vital regulators of the adaptive immune system. When activated by presentation of cognate antigen, Th cells demonstrate capacity to differentiate into functionally distinct effector cell subsets. The Th2 subset is required for protection against extracellular parasites, such as helminths, but is also closely linked to pathogenesis of asthma and allergies. The intracellular molecular signal transduction pathways regulating T helper cell subset differentiation are still incompletely known. Moreover, great majority of studies regarding Th2 differentiation have been conducted with mice models, while studies with human cells have been fewer in comparison. The goal of this thesis was to characterize molecular mechanisms promoting the development of Th2 phenotype, focusing specifically on human umbilical cord blood T cells as an experimental model. These primary cells, activated and differentiated to Th2 cells in vitro, were investigated by complementary system-wide approaches, targeting levels of mRNA, proteins, and lipid molecules. Specifically, the results indicated IL4-regulated recruitment of nuclear protein, and described novel components of the Th2-promoting STAT6 enhanceosome complex. Furthermore, the development of the activated effector cell phenotype was found to correlate with remodeling of the cellular lipidome. These findings will hopefully advance the understanding of human Th2 cell lineage commitment and development of Th2-associated disease states.

De-escalation of commitment management strategy in IT project management methodology: case of ERP implementation project by IT consulting company

According to several surveys and observations, the percentage of successfully conducted IT projects without over-budgeting and delays in time schedule are extremely low. Many projects also are evaluated as failures in terms of delivered functionality. Nuldén (1996) compares IT projects with bad movies; after watching for 2 hours, one still tries to finish it even though one understands that it is a complete waste of time. The argument for that is 'I've already invested too much time to terminate it now'. The same happens with IT projects: sometimes the company continues wasting money on these projects for a long time, even though there are no expected benefits from these projects. Eventually these projects are terminated anyway, but until this moment, the company spends a lot. The situation described above is a consequence of “escalation of commitment” - project continuation even after a manager receives negative feedback of the project’s success probability. According to Keil and Mähring (2010), even though escalation can occur in any type of project, it is more common among complex technological projects, such as IT projects. Escalation of commitment very often results in runaway projects. In order to avoid it, managers use de-escalation strategies, which allow the resources to be used in more effective. These strategies lead to project termination or turning around, which stops the flow of wasted investments. Numbers of researches explore escalation of commitment phenomena based on experiments and business cases. Moreover, during the last decade several frameworks were proposed for de-escalation strategy. However, there is no evidence of successful implementation of the de-escalation of commitment strategy in the literature. In addition, despite that fact that IT project management methodologies are widely used in the companies, none of them cover the topic of escalation of commitment risks. At the same time, there are no researches proposing the way to implement de-escalation of commitment strategy into the existing project management methodology The research is focused on a single case of large ERP implementation project by the consulting company. Hence, the main deliverables of the study include suggestions of improvement in de-escalation methods and techniques in the project and in the company. Moreover, the way to implement these methods into existing project management methodology and into the company general policies is found.

Myyjien organisaatioon sitoutuminen ja esimiehen vaikutus sitoutumiseen. Case: Alko Oy

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja ymmärtää myyjien organisaatioon sitoutumista Alko Oy:ssä, sitä kuinka myyjät ovat sitoutuneita organisaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää esimiehen vaikutusta sitoutumiseen sekä sitä kuinka esimies voi edistää myyjien sitoutumista. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa ja ymmärtää sitoutumisen seurauksia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu organisaatioon sitoutumisen tutkimuksesta ja johtajuuden tutkimuksesta, erityisesti transformationaalisesta johtajuudesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja pääasiallisena tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 22 myyjää ja seitsemää esimiestä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelujen lisäksi myyjille tehtiin kysely. Aineistoa analysoitiin teemoittain ja empiirisen aineiston analyysin tulkinta perustuu tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulosten mukaan myyjien sitoutuminen kohdeorganisaatiossa on hyvällä tai vähintään kohtuullisella tasolla ja se pohjautuu voimakkaimmin affektiiviseen ulottuvuuteen. Lisäksi sitoutuminen perustuu osittain jatkuvuuteen perustuvaan komponenttiin sekä pieneltä osin myös normatiiviseen. Affektiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat merkittävimmin työn monipuolisuus, haastavuus ja mielekkyys, onnistumisen ja merkityksellisyyden tunteet sekä ilmapiiri. Jatkuvuuteen perustuvaan sitoutumiseen vaikuttavat eniten palkitseminen ja siihen liittyen osa-aikaisuus, joka jakoi myyjiä kahtia. Lisäksi työn monipuolisuudella, varmuudella sekä työllistymisvaihtoehdoilla ja perhesyillä on vaikutusta jatkuvuusperusteiseen sitoutumiseen. Normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat voimakkaimmin positiivinen vapaaehtoinen vastavuoroisuus organisaatiota kohtaan sen toimintaan ja tekemiin investointeihin liittyen. Lisäksi normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat sosialisaatio kasvatuksen myötä ja psykologinen sopimus odotuksineen. Esimiehen vaikutus sitoutumiseen korostuu tuloksissa ja esimiehen toiminnalla on merkittävin vaikutus affektiiviseen sitoutumiseen. Keskeisimpiä esimiehen vaikutuskeinoja myyjien sitoutumiseen ovat vastuun antaminen ja osallistaminen, palaute, avoin vuorovaikutus ja tiedonkulku sekä tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toiminnassa. Myös esimiehen kannustavuus ja myyjien yksilöllinen huomiointi, osaamisen kehittämisen tukeminen sekä esimerkillinen toiminta ovat keskeisiä. Sitoutumisen seurauksista merkittävimpiä ovat vähäinen vaihtuvuus sekä työsuorituksen ja asiakaspalvelun laatu. Lisäksi organisaatiokansalaisuuskäyttäytymiseen liittyvät seikat, kuten parhaansa tekeminen, joustavuus ja itseohjautuvuus ovat keskeisiä sitoutumisen seurauksia.

Commitment in Finnish–Japanese strategic alliances

Finnish companies have usually formed a strategic alliance as entry mode when entering the Japanese market. However, these strategic alliances have not been studied in a general level and it remains unknown, what kind cooperation the Finnish companies are operating with their Japanese partners. Especially Finnish companies that aims to penetrate the Japanese market are eager to know more about this. The recent studies on topic have focused on a single industry or company and that is why more general level study was needed. The purpose of this study is to analyze types of Finnish–Japanese strategic alliances from the Finnish point of view. The analysis is conducted by answering the questions what strategic alliance types appear in the strategic alliances between Japanese and Finnish companies, and how commitment affects strategic alliance type. This study also examines how committed Finnish–Japanese strategic alliances are. In this study multiple case study was selected as research method. The data is collected by interviewing six representative of Finnish companies in Japan individually. Multiple case study was chosen for this study, because this study is interested in the topic in general level and this research method is suitable for this kind of research. From the interviews common attributes were pointed out and from them the big picture of the topic was created. Types of strategic alliances were determined by using previous literature on that topic. Two different types of strategic alliance were discovered: supplier alliance which is the most common one and learning alliance. The commitment of strategic alliance was measured visually by utilizing a figure that was modified for this study.The figure is originally based on earlier studies on strategic alliance types and their connection to ownership and commitment. By utilizing the figure it was noticed that commitment affects strategic alliance types: the more there is commitment involved, the more there is cooperation. Finnish–Japanese strategic alliances are not very committed despite they have existed for a long time. However, there is potential to be more committed. That is why Finnish companies should increase the commitment and attract the partners to develop the strategic alliances, because it would possible increase competitive advantage. This would be beneficial to all members within the strategic alliance.