Identification of research trends in the field of separation processes. Application of epidemiological model, citation analysis, text mining, and technical analysis of the financial markets

Choice of industrial development options and the relevant allocation of the research funds become more and more difficult because of the increasing R&D costs and pressure for shorter development period. Forecast of the research progress is based on the analysis of the publications activity in the field of interest as well as on the dynamics of its change. Moreover, allocation of funds is hindered by exponential growth in the number of publications and patents. Thematic clusters become more and more difficult to identify, and their evolution hard to follow. The existing approaches of research field structuring and identification of its development are very limited. They do not identify the thematic clusters with adequate precision while the identified trends are often ambiguous. Therefore, there is a clear need to develop methods and tools, which are able to identify developing fields of research. The main objective of this Thesis is to develop tools and methods helping in the identification of the promising research topics in the field of separation processes. Two structuring methods as well as three approaches for identification of the development trends have been proposed. The proposed methods have been applied to the analysis of the research on distillation and filtration. The results show that the developed methods are universal and could be used to study of the various fields of research. The identified thematic clusters and the forecasted trends of their development have been confirmed in almost all tested cases. It proves the universality of the proposed methods. The results allow for identification of the fast-growing scientific fields as well as the topics characterized by stagnant or diminishing research activity.

The Competitive Analysis of Selected Biorefineries in Finland

Biorefineries is a perspective field of study that covers many opportunities of a successful business unit with respect to sustainability. The thesis focuses on the following key objective: identification of a competitive biorefineries production process in small and medium segments of the chemical and forest industries in Finland. The scope of the research relates to the selected biorefineries operations in Finland and the use of hemicellulose, as a raw material. The identification of the types of biorefineries and the important technical and process characteristics opens the advantage in the company’s competitive analysis. The study concentrates on the practical approach to the scientific methods of the market and companies research with the help of Quality Function Deployment and House of Quality tool. The thesis’s findings provide mindset version of the expert’s House of Quality application, identification of crucial biorefineries technical and design characteristics’ correlation and their effect on the competitive behavior of a company. The theoretical background helps to build the picture of the problematic issues within the field and provides scientific possible solutions. The analysis of the biorefineries’ market and companies operations bring the practical-oriented aptitude of the research. The results of the research can be used for the following investigations in a field and may be applied as a company’s management analytic and strategic application.

Expertise and decision making among clinicians in investigations of alleged child sexual abuse

The purpose of the present thesis was to explore different aspects of decision making and expertise in investigations of child sexual abuse (CSA) and subsequently shed some light on the reasons for shortcomings in the investigation processes. Clinicians’ subjective attitudes as well as scientifically based knowledge concerning CSA, CSA investigation and interviewing were explored. Furthermore the clinicians’ own view on their expertise and what enhances this expertise was investigated. Also, the effects of scientific knowledge, experience and attitudes on the decision making in a case of CSA were explored. Finally, the effects of different kinds of feedback as well as experience on the ability to evaluate CSA in the light of children’s behavior and base rates were investigated. Both explorative and experimental methods were used. The purpose of Study I was to investigate whether clinicians investigating child sexual abuse (CSA) rely more on scientific knowledge or on clinical experience when evaluating their own expertise. Another goal was to check what kind of beliefs the clinicians held. The connections between these different factors were investigated. A questionnaire covering items concerning demographic data, experience, knowledge about CSA, selfevaluated expertise and beliefs about CSA was given to social workers, child psychiatrists and psychologists working with children. The results showed that the clinicians relied more on their clinical experience than on scientific knowledge when evaluating their expertise as investigators of CSA. Furthermore, social workers possessed stronger attitudes in favor of children than the other groups, while child psychiatrists had more negative attitudes towards the criminal justice system. Male participants held less strong beliefs than female participants. The findings indicate that the education of CSA investigators should focus more on theoretical knowledge and decision making processes as well as the role of beliefs In Study II school and family counseling psychologists completed a Child Sexual Abuse Attitude and Belief Scale. Four CSA related attitude and belief subscales were identified: 1. The Disclosure subscale reflecting favoring a disclosure at any cost, 2. The Pro-Child subscale reflecting unconditional belief in children's reports, 3. The Intuition subscale reflecting favoring an intuitive approach to CSA investigations, and 4. The Anti Criminal Justice System subscale reflecting negative attitudes towards the legal system. Beliefs that were erroneous according to empirical research were analyzed separately. The results suggest that some psychologists hold extreme attitudes and many erroneous beliefs related to CSA. Some misconceptions are common. Female participants tended to hold stronger attitudes than male participants. The more training in interviewing children the participants have, the more erroneous beliefs and stronger attitudes they hold. Experience did not affect attitudes and beliefs. In Study III mental health professionals’ sensitivity to suggestive interviewing in CSA cases was explored. Furthermore, the effects of attitudes and beliefs related to CSA and experience with CSA investigations on the sensitivity to suggestive influences in the interview were investigated. Also, the effect of base rate estimates of CSA on decisions was examined. A questionnaire covering items concerning demographic data, different aspects of clinical experience, self-evaluated expertise, beliefs and knowledge about CSA and a set of ambiguous material based on real trial documents concerning an alleged CSA case was given to child mental health professionals. The experiment was based on a 2 x 2 x 2 x 2 (leading questions: yes vs no) x (stereotype induction: yes vs no) x (emotional tone: pressure to respond vs no pressure to respond) x (threats and rewards: yes vs no) between-subjects factorial design, in which the suggestiveness of the methods with which the responses of the child were obtained were varied. There was an additional condition in which the material did not contain any interview transcripts. The results showed that clinicians are sensitive only to the presence of leading questions but not to the presence of other suggestive techniques. Furthermore, the clinicians were not sensitive to the possibility that suggestive techniques could have been used when no interview transcripts had been included in the trial material. Experience had an effect on the sensitivity of the clinicians only regarding leading questions. Strong beliefs related to CSA lessened the sensitivity to leading questions. Those showing strong beliefs on the belief scales used in this study were even more prone to prosecute than other participants when other suggestive influences than leading questions were present. Controversy exists regarding effects of experience and feedback on clinical decision making. In Study IV the impact of the number of handled cases and of feedback on the decisions in cases of alleged CSA was investigated. One-hundred vignettes describing cases of suspected CSA were given to students with no experience with investigating CSA. The vignettes were based on statistical data about symptoms and prevalence of CSA. According to the theoretical likelihood of CSA the children described were categorized as abused or not abused. The participants were asked to decide whether abuse had occurred. They were divided into 4 groups: one received feedback on whether their decision was right or wrong, one received information about cognitive processes involved in decision making, one received both, and one did not receive feedback at all. The results showed that participants who received feedback on their performance made more correct positive decisions and participants who got information about decision making processes made more correct negative decisions. Feedback and information combined decreased the number of correct positive decisions but increased the number of correct negative decisions. The number of read cases had in itself a positive effect on correct positive decision.

Tiedon hallinta varastonhallintajärjestelmän hankinnassa

Diplomityössä toteutettiin varastonhallintajärjestelmän hankinta prosessoimalla tietoa hallitusti varastonhallinnan kehittämiseksi. Kvalitatiivinen tapaustutkimus tehtiin tietojohtamisen näkökulmasta käyttäjälähtöisen C-CEI –menetelmän avulla haastattelemalla ja havainnoimalla tapausyritystä. Haastatteluja tehtiin 10 kertaa. Tutkimuksessa kartoitettiin ja kilpailutettiin kotimaiset järjestelmätoimittajat, joita löydettiin 15. Näistä toimittajista 6 vastasi vaatimuksia ja teki tarjouksen. Tutkimuksen lopuksi tehtiin järjestelmän hankintaehdotus. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui tietojohtamisesta, varastonhallinnasta ja ohjelmistotuotannosta. Tutkimuksessa pääkysymyksenä esitettiin miten tietojohtamisen avulla voidaan tukea varastonhallintajärjestelmän hankintaa. Tutkimuksessa havaittiin, että tietojärjestelmän hankinta varastonhallinnan osalta on moniulotteinen liiketoiminnan kehittämistehtävä. Tietojärjestelmähankinta tulisi siten nähdä liiketoimintaa eteenpäin vievänä mahdollisuutena. Lisäksi loppukäyttäjän vaatimusten kartoittamiseen tulisi sitoutua huolella ja suhtautua kriittisesti eri järjestelmävaihtoehtoihin. Vaatimusmäärittelyn asettaminen ja vaatimusten priorisoiminen ovat haasteellisia tehtäviä. Tiedon hallinnan aikana saatiin selville, että loppukäyttäjän vaatimusten mukainen tarjouspyyntö edesauttaa ensinnäkin tarjousten tekemistä mutta myös niiden prosessointia ja analysointia. Vain oikealla tiedolla ja sen yhteyksillä on merkitystä. Tutkimuksen perusteella tietojärjestelmän hankinta suositellaan tehtäväksi hallitsemalla tietoa systemaattisesti erityisesti sen alkuvaiheen aikana. Tietojohtaminen virtaviivaistaa hankkeen etenemistä ja aikataulutusta, vähentää loppukäyttäjän kustannuksia tehokkaalla kilpailutusmenettelyllä, edistää kilpailukykyä ja luo hyvän lähtökohdan koko tietojärjestelmän hankinnan läpiviemiselle ja yhteistyö-suhteen rakentumiselle kauppakumppaneiden välille.

Kuulla vai kuunnella – käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla

Julkisen sektorin itsensä synnyttämien innovaatioiden ja innovoinnin näkökulma on verrattain tuore innovaatiotutkimuksen tutkimuskohde. Vielä uudempaa lähestymistapaa edustaa käyttäjälähtöinen ja käyttäjää osallistava palveluinnovaatiotutkimus julkisella sektorilla. Käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisesta ollaan kiinnostuneita, mutta tieteelliseen tutkimukseen perustuva tieto lähestymistavasta on vielä kohtuullisen niukkaa. Tämän käyttäjälähtöiseen palvelujen innovointiin keskittyvän väitöskirjatutkimuksen päätavoitteena on mikrotasolla tunnistaa ja ryhmitellä käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Väitöskirjatutkimuksen alatavoitteena on tutkimuksesta saatavan tiedon avulla muodostaa kysymyslista tukemaan lähestymistavan käyttöönottamista ja toteuttamista julkisen sektorin palveluorganisaatioissa ja -verkostoissa. Julkisen palvelusektorin ohella väitöskirjan tutkimustuloksia voivat soveltuvin osin hyödyntää myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluorganisaatiot ja -verkostot sekä käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan suunnitteluun ja sen jalkauttamiseen osallistuvat tahot. Haasteita lähestytään tutkimuksessa käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan piirteiden kautta ja haasteita tarkastellaan kehittäjäviranomaisten (ryhmätaso) näkökulmasta. Kuntasektori on valittu tutkimukseen edustamaan julkista sektoria. Lähestymistavan piirteiksi tutkimuksessa määritellään käyttäjänäkökulman ohjaava rooli organisaation innovaatiotoiminnan strategisella tasolla ja palvelujen uudistamisprosessien tasoilla, avoimuus (erityisesti käyttäjärajapinta) ja tulkinnallisuus innovaatioprosessien varhaisessa vaiheessa sekä laaja-alainen käsitys innovaatioiden lähteistä käyttäjänäkökulmaa muodostettaessa. Tutkimuksen kohteena on hyvinvointipalveluinnovaatioprosessien varhainen vaihe, jolloin keskeisessä asemassa on uusien ideoiden sekä uuden tiedon ja ymmärryksen hankinta hyödynnettäväksi innovaatioprosessien seuraavissa vaiheissa. Tutkimuksessa rajaudutaan käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin muotoon, jossa käyttäjät intentionaalisesti ja konkreettisesti osallistetaan kehittäjäviranomaisjohtoisiin palveluinnovaatioprosesseihin. Käyttäjiksi tutkimuksessa ymmärretään palvelun loppukäyttäjät palvelujen ”ulkoisina hyödyntäjinä” ja yli sektorialisten palveluprosessien henkilöstö palvelujen ”sisäisinä hyödyntäjinä”. Hyvinvointipalveluista tutkimuksessa ovat edustettuina sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikäihmisten palvelukeskusten tarjoamat palvelut. Kuntasektorin innovaatiotoiminnan kenttä ymmärretään tutkimuksessa verkostomaisena kokonaisuutena, joka ylittää kuntien hallinnolliset rajat. Artikkeliväitöskirjana toteutetun väitöskirjatutkimuksen metodologia perustuu usean tapauksen tapaustutkimukseen (multiple case-studies) ja kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen. Työn empiirinen osuus koostuu viidestä artikkelina julkaistusta osatutkimuksesta. Osatutkimuksissa käytetään tapaustutkimuksen eri variaatioita, ja tutkimusaineistot on kerätty kolmesta eri perustutkimusympäristöstä. Osatutkimuksien tapaukset on valittu palvelun käyttäjien ”äänen jatkumon” (the voice of the customer) eri kohdista. Käyttäjän ääntä käytetään tutkimuksessa metodisena ratkaisuna ja metaforana. Lisäksi käyttäjän ääni ymmärretään tutkimuksessa paremminkin kollektiivisena ja laajemmista palvelujen kehittämisnäkökulmista kertovana tekijänä kuin yksittäisten palvelun käyttäjien tarpeista ja toiveista kertovana metaforana. Käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteiksi julkisella sektorilla tutkimuksessa tunnistetaan viisi haastetta. Tiivistetysti haasteena on 1. palvelujen käyttäjien subjektiuteen perustuva käyttäjälähtöisyys palvelujen uudistamisessa 2. tunnistaa palvelun käyttäjät innovaatiotoiminnan voimavarana ja rohkaistua heidän osallistamiseensa 3. sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen käyttäjä- ja muita rajapintoja ylittävissä palvelujen uudistamisprosesseissa ja innovaatiohakuisuus työskentelyssä 4. oivaltaa palvelutoivelistoja ja asiakaspalautteita laajempia kehittämisnäkökulmia 5. synnyttää luottamukseen perustuva hyvä kierre palvelun käyttäjien ja kehittäjien välille. Tutkimustuloksena syntyneet haasteet paikannetaan tutkimuksessa käyttäjän äänen jatkumolle erilaisin painotuksin. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta tehdään kolme keskeistä johtopäätöstä. Ensinnäkin palvelun kehittäjätahon sekä palvelun loppukäyttäjien ja palvelujen sisäisten hyödyntäjien väliltä on tunnistettavissa innovaatiopotentiaalia sisältäviä rakenteellisia aukkoja. Toiseksi kehittäjäviranomaistahon valmius ja halu laajentaa tiedonmuodostustaan palvelujen uudistamisessa palvelun käyttäjien kanssa yhteisöllisen tiedonmuodostuksen suuntaan on puutteellinen. Kolmanneksi palvelujen kehittäjätaho ei ole sisäistänyt riittävässä määrin käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan metodologisia perusajatuksia. Tutkimuksessa tunnistetut viisi haastetta osoittavat, että käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan käyttöönotto hyvinvointipalveluorganisaation tai -verkoston palvelujen innovoinnin lähestymistavaksi ei ole mekaaninen toimenpide. Lähestymistavan käyttöönottoa tukeva kysymyslista perustuu tutkimuksessa tunnistettuihin haasteisiin. Kysymyslista on laadittu siten, että kysymykset liittyvät laajasti julkisten palveluorganisaatioiden ja -verkostojen innovaatiokulttuuriin. Kaksiosaisen kysymyslistan ensimmäisen osan kysymykset käsittelevät innovointia ohjaavia mentaalisia malleja. Ensimmäisessä osassa esitetään esimerkiksi seuraava kysymys: ”Millaista käsitystäpalvelun käyttäjistä (kuntalaisista) sekä käyttäjien ja kehittäjien (viranomaisten) välisestä suhteesta ilmennämme palvelujen innovoinnissa; onko palvelujen käyttäjä (kuntalainen) kohde, jolle kehitetään palveluja, vai onko hän jopa välttämätön kehittämiskumppani?”. Kysymyslistan toisen osan kysymykset liittyvät innovaatiokäytänteisiin ja valmiuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita seuraava kaksiosainen kysymys: ”Tukevatko innovaatiokäytänteemme käyttäjärajapinnan ylittäviä innovaatioprosesseja ja sitoudummeko avoimin mielin työskentelyyn palvelun käyttäjien, potentiaalisten käyttäjien tai ei-käyttäjien kanssa? Mitä hyötyjä koemme yhteistoiminnallisuudesta koituvan meille ja käyttäjille sekä innovaation laatuominaisuuksiin?”. Mitä tulee tutkimuksen otsikon alkuosaan ”kuulla vai kuunnella”, vastaus on, että pääpaino on sanalla ”kuulla”. Pohdintaluvussa tuodaan myös esille tarve – tai ainakin kriittisen tarkastelun tarve – käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin käsitteen ja sen luonteen sekä tavoitteiden määrittelemiselle julkisen sektorin ominaispiirteistä käsin vastapainona alkuperältään yksityisen sektorin liiketoimintakontekstista lähtöisin oleville määrittelyille.

Determinants of Polylepis (Rosaceae) Forest Distribution and Treeline Formation in the High Andes

High elevation treelines are formed under common temperature conditions worldwide, but the functional mechanisms that ultimately constrain tree growth are poorly known. In addition to environmental constraints, the distribution of high elevation forests is largely affected by human influence. Andean Polylepis (Rosaceae) forests are an example of such a case, forests commonly growing in isolated stands disconnected from the lower elevation montane forests. There has been ample discussion as to the role of environmental versus anthropogenic causes of this fragmented distribution of Polylepis forests, but the importance of different factors is still unclear. In this thesis, I studied functional, environmental and anthropogenic aspects determining Polylepis forest distribution. Specifically, I assessed the degree of genetic determinism in the functional traits that enable Polylepis species to grow in cold and dry conditions. I also studied the role of environment and human influence constraining Polylepis forest distribution. I found evidence of genetically determined climatic adaptations in the functional traits of Polylepis. High elevation species had reduced leaf size and increased root tip abundance compared to low elevation species. Thus these traits have potentially played an important role in species evolution and adaptation to high elevation habitats, especially to low temperatures. I also found reduced photosynthesis rate among high elevation tree species compared to low elevation species, supporting carbon source limitation at treelines. At low elevations, Polylepis forest distribution appeared to be largely defined by human influence. This suggests that the absence of Polylepis forests in large areas in the Andes is the result of several environmental and anthropogenic constraints, the role of environment becoming stronger towards high elevations. I also show that Polylepis trees grow at remarkably low air and soil temperatures near treelines, and present new evidence of the role of air temperatures in constraining tree growth at high elevations. I further show that easily measurable indices of accessibility are related to the degree of degradation of Polylepis forest, and can therefore be used in the rapid identification of potentially degraded Polylepis forests. This is of great importance for the conservation and restoration planning of Polylepis forests in the Andes. In a global context, the results of this thesis add to our scientific knowledge concerning high elevation adaptations in trees, and increase our understanding of the factors constraining tree growth and forest distribution at high-­elevation treelines worldwide.

A Survey about Integration of Journal Systems with Repositories in Brazil

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Ampumaratojen kunnostustarpeen selvittäminen

Suomessa arvioidaan olevan kaikkiaan 2000 - 2500 ampumarataa joista aktiivisessa käytössä on noin 1000 kpl. Useimmat ulkoradat on perustettu paljon ennen nykyisten ympäristölakien voimaantuloa. Tästä syystä ammunnan ympäristövaikutukset melua lukuun ottamatta, eivät varmaan ole olleet tarkasteltavien asioiden listan kärjessä ampumaratoja suunniteltaessa. Sopivan maa alueen saatavuus sopivalla paikalla rakennuskustannusten minimoimiseksi on täytynyt olla yksi tärkeimmistä kriteereistä. Joissakin tapauksissa tämä valitettavasti on johtanut siihen, että ratojen paikoiksi on valittu sellaisia, mitä tämän päivän tietämyksellä ei suositeltaisi, kuten esimerkiksi pohjaveden muodostumisalueet. Ampumaratojen, etenkin haulikkoratojen, on todettu aiheuttaneen paikallisesti varsin laajaa maaperän pilaantumista. Toiminnan jatkuessa, runsaasti raskasmetalleja kertyy maahan ja taustapenkkoihin josta se rapautuu ja kulkeutuu alueelta pohjavesiin. Pohjaveden mukana haitta-aineet saattavat kulkeutua vedenpuhdistamoihin muodostaen riskiä paikallisasukkaiden terveydelle sekä jossain määrin alueen kasvillisuudelle ja faunalle. Vuoden 2007 valtioneuvoston PIMA-asetus muutti joitakin ohje-arvoja, joten näitä uusia arvoja on otettavaa huomioon niin riskiarvioinnissa kuin alueen käyttömahdollisuuksien kannalta tulevaisuudessa. Asetuksen voimaantulo edellyttää tapauskohtaisten riskiarviointien tekemistä ampumarata-alueiden kunnostuksen yhteydessä jolloin saavutetaan mahdollisemman tehokasta hyöty-kustannustasoa. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa uuden asetuksen mukaisesti ampumaratojen muodostamaa riskiä sekä rajata kunnostettavat alueet ja valita sopivammat kunnostusvaihtoehdot. Esimerkkitapauksina käytetään Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevaa ampumarata-aluetta.

Tutkimustiedon hyödyntäminen valtioneuvoston lainvalmistelussa

Valtioneuvoston ja koko julkisen sektorin päätöksenteossa tulisi yleisesti pyrkiä riittävään tieteelliseen tietopohjaan. Hallitusten toimintaa on kuitenkin kritisoitu siitä, ettei tutkimustietoa huomioida riittävästi päätöksenteossa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin tieteellisen tiedon hyödyntämistä valtioneuvoston lainvalmistelutyössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää mitkä ovat merkittävimmät tutkimustiedon hyödyntämisen haasteet lainvalmistelussa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohteena oli kolme eri valtioneuvoston lainsäädäntöhanketta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joita tehtiin sekä ministeriöiden että tutkimusorganisaatioiden edustajille. Tutkimus osoitti, että aiemmat tutkimustulokset ovat hyvin usein uuden lainsäädännön taustalla ja tutkimustietoa hyödynnetään tietoisesti eri tavoin lainvalmistelutyössä. Syyt tutkimustiedon hyödyntämättömyydelle ovat pääosin inhimillisiä. Osaan tutkimustiedon hyödyntämiseen liittyvistä haasteista voidaan vaikuttaa yksilön tai organisaation toimintatavoilla, mutta esimerkiksi poliittisen päätöksenteon erityispiirteiden vaikutukset tutkimustiedon hyödyntämiseen nähdään monimutkaisempana haasteena ja ne tarjoavat potentiaalisen aiheen jatkotutkimukselle.

Project Charter, Scope, and Time Management In the Movie Industry

This thesis explores how the project charter development, project scope management, and project time management are executed in a Finnish movie production. The deviations and analogies between a case movie production and best practices suggested in PMBOK are presented. Empirical material from the case is gathered with two semi-structured interviews with a producer and a line producer. The interview data is categorized according to PMBOK knowledge areas. The analysis is complemented with movie industry specific norms found in popular movie production guides. The described and observed methods are linked together and the relationship between them is discussed. The project charter development, which is referred as a green light process in the movie industry, is mostly analogous between all areas. The deviations are in the level of formality. The green lighting in the case movie was accomplished without bureaucratic reports described in movie production guides. The empirical material shows that project management conventions and movie industry employ similar methods especially in scope management. Project management practices introduce a work breakdown structure (WBS) method, and movie production accomplishes the same task by developing a shooting script. Time management of the case movie deviates on most parts from the methods suggested in PMBOK. The major deviation is resource management. PMBOK suggests creating a resource breakdown structure. The case movie production accomplished this through budgeting process. Furthermore the popular movie production guides also disregard resource management as sovereign process. However the activity listing is quite analogous between the case movie and PMBOK. The final key observation is that although there is a broad set of effective and detailed movie industry specific methods, a comprehensive methodology that would cover the whole production process, such as Prince2 or Scrum, seems to be missing from the movie industry.

Project charter, scope, and time management in the movie industry

This thesis explores how the project charter development, project scope management, and project time management are executed in a Finnish movie production. The deviations and analogies between a case movie production and best practices suggested in PMBOK are presented. Empirical material from the case is gathered with two semi-structured interviews with a producer and a line producer. The interview data is categorized according to PMBOK knowledge areas. The analysis is complemented with movie industry specific norms found in popular movie production guides. The described and observed methods are linked together and the relationship between them is discussed. The project charter development, which is referred as a green light process in the movie industry, is mostly analogous between all areas. The deviations are in the level of formality. The green lighting in the case movie was accomplished without bureaucratic reports described in movie production guides. The empirical material shows that project management conventions and movie industry employ similar methods especially in scope management. Project management practices introduce a work breakdown structure (WBS) method, and movie production accomplishes the same task by developing a shooting script. Time management of the case movie deviates on most parts from the methods suggested in PMBOK. The major deviation is resource management. PMBOK suggests creating a resource breakdown structure. The case movie production accomplished this through budgeting process. Furthermore the popular movie production guides also disregard resource management as sovereign process. However the activity listing is quite analogous between the case movie and PMBOK. The final key observation is that although there is a broad set of effective and detailed movie industry specific methods, a comprehensive methodology that would cover the whole production process, such as Prince2 or Scrum, seems to be missing from the movie industry.