Ampumaratojen kunnostustarpeen selvittäminen
Data(s) |
17/11/2014
17/11/2014
2012
|
---|---|
Resumo |
Suomessa arvioidaan olevan kaikkiaan 2000 - 2500 ampumarataa joista aktiivisessa käytössä on noin 1000 kpl. Useimmat ulkoradat on perustettu paljon ennen nykyisten ympäristölakien voimaantuloa. Tästä syystä ammunnan ympäristövaikutukset melua lukuun ottamatta, eivät varmaan ole olleet tarkasteltavien asioiden listan kärjessä ampumaratoja suunniteltaessa. Sopivan maa alueen saatavuus sopivalla paikalla rakennuskustannusten minimoimiseksi on täytynyt olla yksi tärkeimmistä kriteereistä. Joissakin tapauksissa tämä valitettavasti on johtanut siihen, että ratojen paikoiksi on valittu sellaisia, mitä tämän päivän tietämyksellä ei suositeltaisi, kuten esimerkiksi pohjaveden muodostumisalueet. Ampumaratojen, etenkin haulikkoratojen, on todettu aiheuttaneen paikallisesti varsin laajaa maaperän pilaantumista. Toiminnan jatkuessa, runsaasti raskasmetalleja kertyy maahan ja taustapenkkoihin josta se rapautuu ja kulkeutuu alueelta pohjavesiin. Pohjaveden mukana haitta-aineet saattavat kulkeutua vedenpuhdistamoihin muodostaen riskiä paikallisasukkaiden terveydelle sekä jossain määrin alueen kasvillisuudelle ja faunalle. Vuoden 2007 valtioneuvoston PIMA-asetus muutti joitakin ohje-arvoja, joten näitä uusia arvoja on otettavaa huomioon niin riskiarvioinnissa kuin alueen käyttömahdollisuuksien kannalta tulevaisuudessa. Asetuksen voimaantulo edellyttää tapauskohtaisten riskiarviointien tekemistä ampumarata-alueiden kunnostuksen yhteydessä jolloin saavutetaan mahdollisemman tehokasta hyöty-kustannustasoa. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa uuden asetuksen mukaisesti ampumaratojen muodostamaa riskiä sekä rajata kunnostettavat alueet ja valita sopivammat kunnostusvaihtoehdot. Esimerkkitapauksina käytetään Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevaa ampumarata-aluetta. It is estimated that there is total of 2000 - 2500 shooting ranges in Finland and around 1000 of them are active. Most outdoor venues in Finland, has been established long before the current environmental laws came into force. Therefore, shooting with the exception of environmental noise, are certainly not been examined on top of the list when planning firing ranges. The availability of a suitable area at an appropriate location to minimize construction costs must have been one of the main criteria. In some cases, this unfortunately has led to the situation when sites have been chosen as to what this day of scientific knowledge, would not be recommended, such as groundwater forming. Shooting ranges, especially in shotgun lines, has been found to cause locally very extensive soil contamination. As action continues, a lot of heavy metals accumulate in the ground and the background from which it decomposes into territory of ground water. Ground water might transfer contaminated materials into water treatment plant to form a health risk to local residents and to a lesser extent, the vegetation and living organisms. In 2007 government-act PIMA)established some help setting values, so these new values must take into account both risk assessment than the use of the possibilities of the future. Regulation shall be a subject to individual risk assessments, made for shooting areas in connection with the renovation for achieving optimal cost-benefit performance. The purpose of this study is to identify the risk of shooting ranges, delimit areas and to choose the more appropriate rehabilitation options. Shooting range in Kokkola area is used as an example. |
Identificador |
http://www.doria.fi/handle/10024/101791 URN:NBN:fi-fe2014111746330 |
Idioma(s) |
fi |
Palavras-Chave | #ampumaradat #kunnostus #riskiarviointi #riskienhallinta #PIMA #shooting gallery #remediation #risk assessment #risk management #contaminated soil |
Tipo |
Master's thesis Diplomityö |