Tietojärjestelmien riskit osana liiketoiminnan jatkuvuuden hallintaa

Tietojärjestelmät ovat kehittyneet kriittisiksi tekijöiksi yritysten liiketoiminnassa. Niitä on vaikea tai lähes mahdoton korvata. Toisaalta tietojärjestelmät ovat edesauttaneet yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Yrityksen toimialalla tai koolla ei nykyään ole merkitystä erilaisten tietoteknisten järjestelmien ja sovellusten hyödyntämisessä. Riskienhallinnan avulla yritys pyrkii ennaltaehkäisemään tunnettuja riskejä. Liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta pyrkii puolestaan varautumaan riskin aiheuttamaan liiketoiminnan häiriöön ja siitä toipumiseen. Tietojärjestelmien ollessa korvaamattomia tulee yrityksen kohdistaa resursseja ennaltaehkäiseviin toimiin, lisäksi sen on pyrittävä lyhentämään häiriöstä toipumisen aikaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa kohdeyrityksen tietojärjestelmien merkittävimmät riskit, jotka uhkaavat oleellisesti liiketoiminnan jatkuvuutta. Liiketoiminnan jatkuvuuden tarkastelussa hyödynnettiin yrityksen käyttämää suorituskykymittaristoa (Balanced Score Card). Työllä tuetaan yrityksen laatujärjestelmän vaatimuksia liiketoiminnan turvaamisessa. Tutkielma toteutettiin pääasiassa teemahaastatteluiden muodossa, laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tutkimuksessa todettiin yrityksen tietojärjestelmien ja niiden ylläpidon olevan hyvällä tasolla. Muutamia kriittisiä vikaantumispisteitä kuitenkin havaittiin, joiden pohjalta laadittiin kehitysehdotuksia tietojärjestelmien vikasietoisuuden parantamiseksi liiketoiminnan jatkuvuudenhallinnan näkökannalta.

Palveluhankintojen analysointi ja mittaaminen, case Stora Enso Saimaa Services Oy

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda Stora Enso Saimaa Services Oy:lle palveluhankintojen suorituskyvyn mittaristo Balanced Scorecardin avulla. Yrityksen palveluhankintakentän kirjavuuden vuoksi työ rajattiin koskemaan vain Etelä-Karjalan Yrityksiltä (= EKY) ostettavia kunnossapitopalveluja. Mittariston muodostamisen lähtökohtana oli hankintatoimen strateginen tavoite, kokonaiskustannusten alentaminen. Tämä tavoite konkretisoituu parhaiten hankintojen elinkaarikustannusten minimoimisena. Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuskohdetta analysoitiin tapaustutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sisäisille asiakkaille suunnatulla puolistrukturoidulla haastatteluilla, ostajien ajankäytönseurantakyselyllä sekä osallistuvalla havainnoinnilla. Haastatteluja tehtiin 10 ja kyselyjä 6. Palveluhankintojen elinkaarikustannusten ja mittaamisen osalta on tehty tutkimuksia hyvin vähän. EKY-palveluhankintoihin onnistuttiin kuitenkin luomaan tasapainotettu mittaristo palvelujen erityispiirteet huomioiden. EKY-elinkaarikustannusanalysoinnissa keskityttiin palveluhankintojen keskeisiin kustannuskomponentteihin kuten transaktiokustannusteoriaan, hintojen määräytymiseen ja huonon laadun kustannuksiin. Näiden pohjalta kriittisiksi palveluhankintojen menestystekijöiksi nousivat mm. ostajien ajankäytön suuntaaminen strategisiin työtehtäviin, hintojen hallinta sekä toimittajien laadun arviointi. Nämä tekijät muotoiltiin EKY-palveluhankintojen tuloskorttiin ja niihin valittiin hankintatoimen mittausmalleista sopivat suorituskyvyn mittarit. Mittarit jaettiin EKY-palveluhankintoihin määriteltyihin neljään näkökulmaan Balanced Scorecard -prosessin mukaisesti.

Kappaletavarayrityksen toimintaprosessi ja suorituskyvyn mittaus

Yrityksen prosessit ovat viimeaikoina nousseet kiinnostaviksi tutkimuskohteiksi. Toimintaprosessi on yksi yrityksen sisäisistä prosesseista, jonka tarkoituksena on tuottaa arvoa asiakkaalle sekä osakkeenomistajille. Nämä prosessit ovat arkipäiväisiä yrityksille, jotka tuottavat tuotteita ja palveluita sekä toimittavat niitä asiakkailleen. Myös suorituskyvyn mittaaminen on noussut tärkeäksi osaksi yritysten toimintaa. Balanced Scorecard on yksi suorituskyvyn mittaamisen työkalu. Työkalun neljä näkökulmaa antavat monipuolisen mahdollisuuden mitata suorituskykyä. Mittariston ja mittareiden valinta on oleellista luotettavan mittaustuloksen saamiseksi. Työn tavoitteena on tuoda näkyväksi toimintaprosessin eri osat kappaletavarayrityksessä sekä analysoida niitä Balanced Score Cardin avulla. Toimintaprosessien mittaamisessa tärkeää on saada oikeaa ja riittävää tietoa mitattavasta kohteesta. Toimintaprosesseista jakelu, toimitus, tuotanto, riskien hallinta, myynti ja markkinointi sekä huolto ovat nostettu tarkasteltaviksi kappaletavarayrityksen kohdalla. Tasapainoisen mittariston rakentamisessa hyödynnettiin laadullisia kuin rahamääräisiä mittareita. Näin saatiin mahdollisimman laaja kuva yrityksen sen hetkisestä suorituskyvystä.

Opettajien johtamiseen soveltuvan suorituskykymittariston taustalla olevat motivaatiotekijät

Työntekijöiden ja organisaatioiden suorituskykyä on tutkittu etenkin tuotantoyrityksissä paljon. Suorituskyvyn mittaamisessa on painotettu taloudellisia tai tuotannollisia mittareita. Yksittäisen työntekijän motivaation merkitystä suorituskykyyn ei ole kuitenkaan tutkittu kovinkaan paljon. Motivaatioon liittyviä tutkimuksia on tehty enemmän kasvatustieteellisissä ja psykologisissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaiset motivaatiotekijät vaikuttavat ammatillisessa koulutuksessa työskentelevien opettajien suorituskykyyn. Motivaatiotekijöitä selvitettiin opettajille suunnatulla kyselyllä. Lisäksi selvitettiin, onko motivaatiotekijöillä eroa yksityisen organisaation ja julkisen organisaation työntekijöiden välillä. Tutkimuksessa havaittiin, että yksityisen ja julkisen organisaation työntekijöiden työskentelymotivaatio perustuu erilaisiin tekijöihin. Yrityselämässä menestyvän työntekijän motivaatio kasvaa, mikäli hänellä on mahdollisuus saavuttaa taloudellisia palkkioita hyvistä suorituksista tai hänelle tarjotaan muita ulkoisia hyödykkeitä, kuten ylennystä. Julkisen sektorin palveluksessa olevan työntekijän motivaatio kasvaa, mikäli hän saa tehdä osaamaansa työtä yhteisön hyväksi ja onnistuu työssään. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että opettajat ovat hyvin tyytyväisiä työhönsä ja he motivoituvat onnistumisen kokemuksista ja mahdollisuudesta vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja aikatauluihin. Esimerkkimittaristo rakennettiin Teaching Balanced Scorecard (TBSC) -menetelmän mukaiseksi. Mittaristossa on huomioitu opettajan työskentelymotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Tuloskorttimalli soveltuu isojen organisaatioiden käyttöön ja nykyinen suuntaus oppilaitoksissa on kohti isoja toimijoita. Esimiesten on tunnistettava alaistensa motivaatioon vaikuttavia tekijöitä, sillä työntekijälle annettu vääränlainen palaute voi jopa laskea hänen suorituskykyä. Tiimeissä ja verkostoissa hyvän motivaation saavuttaminen merkitsee myös työturvallisuuden parantumista, sillä yhteen hiileen puhaltavat työntekijät hyödyntävät yhteistä osaamistaan myös työskentelyolosuhteiden kehittämisessä.

Balanced Scorecard (BSC) TE-keskusten strategisessa ohjauksessa

Kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä työministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa ohjaavat työvoima- ja elinkeinokeskuksia (TE –keskuksia). Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ohjausprosessi, jonka avulla ministeriöt ohjaavat TE –keskuksia sekä analysoida TE –keskusten ohjauksen työkalua, Balanced Scorecardia, ja antaa sitä koskevia kehitysehdotuksia. Tutkimusmetodologia on toiminta-analyyttinen. Teoreettinen viitekehys koostuu tulosohjauksen teoriasta ja Balanced Scorecardin teoriasta. Empiirinen aineisto kerätään tekemällä haastatteluja. Tärkeimmät TE –keskusten Balanced Scorecardia koskevat kehitysehdotukset koskevat mittaristoa ja raportointia. Mittaristossa suurin kehittämistarve on TE -keskusten yhteisillä mittareilla sekä mittariston näkökulmien syy-seuraussuhteiden selventämisellä. Jotta Balanced Scorecard toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, on henkilöstön koulutus erityisen tärkeää.

Balanced Scorecardin implementointi digimediahankkeessa

Tutkimuksessa perehdytään mediaosakeyhtiö Frantic Median hankkeisiin sekä niiden kannattavuuteen asiakkaalle. Tarkoituksena on luoda lähtökohdat, joiden perusteella asiakas lähtee sivustohankkeeseen ja osoittaa tälle hankkeen kannattavuus, sekä välillisesti että välittömästi. Hankkeen tuottavuutta tutkittiin Frantic Median asiakkaan A-lehtien avulla kautta. Tutkimuksessa kartoitettiin sivustohankkeen tuottoa sekä mallinnettiin tuottavuuden kasvua heidän tapauksessaan. Mallintamismenetelmänä ja työkaluna tutkimuksessa käytettiin Balanced Scorecard -mittaristoa. Mittariston avulla saatiin otettua mukaan taloudellisen näkökulman lisäksi myös yrityksen kolme muuta tärkeää näkökulmaa. Työssä rakennettiin BSC:n pohjalta kullekin osa-alueelle strategiakartat, jotka näin osaltaan osoittivat sijoitetun pääoman tuoton kasvun hankkeen eri osa-alueissa.

Balanced Scorecardin implementointi ja käytön nykytila Suomessa

Lisääntynyt Balanced Scorecardin käyttö herätti kiinnostuksen tutkia, mistä BSC:ssä oli oikein kysymys. Epäonnistumiset BSC-projekteissa vaikuttivat siihen, että haluttiin tutkia, mikä nykyisissä projektimalleissa oli vikana. Kirjallisuudessa on esitetty useita BSC:n käyttöönoton projektimalleja, joista tunnetuin on Kaplanin ja Nortonin kehittämä malli. Alun perin kyseessä oli varsin operatiivinen suoritusmittaristo, jonka tavoitteena oli nostaa ei-taloudelliset mittarit taloudellisten mittareiden rinnalle. Sittemmin lähestymistapa onlaajentunut strategiapohjaiseksi johtamisen järjestelmäksi, mutta mallin rakentamisessa on vielä puutteita. Havaitut puutteet BSC-projektimalleissa loivat tarpeen uuden mallin kehittämiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää suomalaisten yritysjohtajien ja alan asiantuntijoiden avulla BSC-projektimalli, jota käyttämällä yritykset voisivat menestyksekkäämmin toteuttaa BSC-projektinsa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää BSC:n käytön nykytila Suomen 500 suurimmassa yrityksessä. Tutkimuksessa haluttiin myös hankkia tietoa siitä, miksi yritykset olivat lähteneet BSC-projektiin, mitkä tekijät vaikuttivat BSC-projektin onnistumiseen jamitä muutoksia yritykset olivat tehneet BSC:n käytännön kokemuksen pohjalta. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin yrityksen strategista suunnittelua ja johtamista, yrityksen johtamisessa käytettyjä ohjausjärjestelmiä, toiminnan kehittämistä ja BSC-projektien toteuttamista. Tutkimuksen empiriisessä osassa kehitettiinkymmenvaiheinen BSC-projektin toteuttamismalli. Se tehtiin tutustumalla 15 konsultointiyrityksen tapaan toteuttaa BSC-projekti ja paneutumalla 50 yrityksen BSC-projektista saamiin kokemuksiin. Kehitettyä mallia testattiin Tulikivi-casessa,ja sitä arvioitiin kyselytutkimuksessa ja työistunnossa. Kyselytutkimuksen mukaan ensimmäiset suomalaiset yritykset aloittivat BSC:n käytön vuonna 1995. Vuonna1996 käyttö yleistyi jonkin verran, ja vuosia 1997 ja 1998 voidaan Suomessa kutsua BSC:n läpimurtovuosiksi. Vastanneista yrityksistä 23,2 % ilmoitti käyttävänsä BSC:tä. Yrityksistä 14,8 % oli ottamassa sitä käyttöön, ja 19,2 % harkitsi käyttöönottamista. Yritykset olivat lähteneet BSC-projektiin mm. paremman ohjausjärjestelmän, toiminnan tehostamisen ja muutoksen aikaansaamisen toivossa. BSC-projektin onnistumisen tärkeimpinä tekijöinä pidettiin johdon sitoutumista hankkeeseen, mittariston kytkeytymistä strategiaan ja mittareiden selkeyttä. BSC:n nähtiin vaikuttaneen yrityksissä eniten liiketoiminnan kokonaisuuden ymmärtämiseen, strategian toteutumiseen ja ei-taloudellisten asioiden seurantaan. Yrityksissä olimuutettu toimintaa mm. niin, että se suuntautuisi enemmän asiakkaisiin ja tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa BSC:llä uskottiin olevan suurimmat vaikutukset kokonaisvaltaiseen ja strategiseen johtamiseen sekä strategian toteutumisen seurantaan. Kyselytutkimuksen perusteella voitiin osoittaa, että suuret yritykset käyttävät BSC:tä enemmän kuin pienet yritykset. Myös alueellisia eroja on: pääkaupunkiseudulla BSC:tä käytetään enemmän kuin muualla maassa. Mitä kannattavammaksi kyselyyn vastaaja arvioi yrityksensä, sitä parempana se piti tässä tutkimuksessa kehitettyä BSC-projektimallia verrattuna Kaplanin ja Nortonin kehittämään BSC-projektimalliin. BSC-projekti on niin kokonaisvaltainen, että sen onnistuminen edellyttää koko henkilöstön osallistuvan siihen. Ylimmän johdon aito sitoutuminen on välttämätöntä, jotta BSC-projekti saa riittävästi resursseja. Projektissa visio jastrategiat puretaan käytännön toimiksi, joten ilman ylimmän johdon mukanaoloa projektilla ei ole asiakasta. Keskijohto ja henkilöstö toteuttavat laaditut strategiat, jolloin heidän panoksensa on erittäin merkittävä projektin onnistumiseksi. Henkilöstö pitää saada osallistumaan mittaristotyöhön, jotta he sitoutuisivat asetettuihin tavoitteisiin. Ellei henkilöstöä saada mukaan, mittaristo jää helposti ylimmän johdon työkaluksi. Tällöin strategian toteuttaminen koko organisaatiossa on hyvin työlästä, jopa mahdotonta. Mittariston pitää olla strategialähtöinen, eikä se saa olla liian monimutkainen. Mitä alemmalle tasolle organisaatiossamennään, sitä yksinkertaisempi mittariston pitää olla. Ylimmillä tasoilla mittareita voi olla kahdeksasta kahteentoista, mutta alemmilla tasoilla niitä on oltava hieman vähemmän. Projektin nopea läpivienti yrityksessä ei saa olla itsetarkoitus, mutta nopeasti saadut konkreettiset tulokset auttavat, että projekti saa resursseja ja mahdollistavat palautteen saamisen ja oppimisen. Kerralla ei BSC:täsaada täydellisesti toimivaksi, vaan se on oppimisprosessi, joka mahdollistaa syvällisemmän strategian toteuttamiseen. Tässä tutkimuksessa kehitetty BSC-projektin toteuttamismalli perustuu kymmenien asiantuntijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin BSC-projektin toteuttamisesta. Kyselytutkimuksesta, työistunnosta ja Tulikivi-casesta saadut tulokset osoittavat, että kehitetyn mallin avulla yrityksillä on entistä paremmat mahdollisuudet saada BSC-projekti onnistumaan. Näin tutkimuksen päätavoite saavutettiin. Muut tavoitteet saavutettiin kyselytutkimuksen tulosten avulla.

Balanced Scorecard -mittaristo strategisena ohjaustyökaluna konserniympäristössä. Case: Stora Enso Packaging Oy

Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan neljästä eri näkökulmasta koostuvan Balanced Scorecardin soveltamista strategisena ohjaustyökaluna. Tavoitteena on Balanced Scorecardin toteuttamiseen liittyvän strategisen päätöksenteon tukeminen. Teoriaosuus on toteutettu kirjallisuuden pohjalta ja empiirinen aineisto on koottu lähinnä case-yrityksen omasta Balanced Scorecard -projektista. Case-yritys on maailmanlaajuisem Stora Enso -konsernin täysin omistama täyden palvelun aaltopahviratkaisuihin erikoistunut tytäryhtiökonserni. Balanced Scorecard -projekti yrityksessä on ollu käynnissä jo parin vuoden ajan ja nykyään käytössä on myös atk-pohjainen Balanced Scorecard -ohjelmisto. Tulevaisuudessa tavoitteena on Balanced Scorecardin ja siihen liityvän ohjelmiston ottaminen käyttöön koko konsernin kaikilla organisaatiotasoilla. Tutkimuksen tuloksena mallin todetaan teorian lisäksi myös käytännössä kokoavan hajanaiset tiedot tiiviiksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Balanced Scorecardin onnistuminen riippuu paljolti työntekijöiden sitoutumisesta ja johdon halusta aikaansaada muutoksia. Oikein sovellettuna Balanced Scorecard on tehokas kommunikointiväline, joka kehittyy jatkuvasti organisaation mukana. Suurimpana ongelmana tai haasteena Suomessa nähdään mallin sisäistäminen alemmilla organisaatiotasoilla. Tutkimuksessa tarjotaan tähän ratkaisuksi uuden suomenkielisen käsitteen lanseeraamista ja parempaa tiedottamista esimerkiksi intranetin välityksellä.

Tasapainoitettu tuloskortti (BSC) hoitotyön johtamisessa - mittarit ja niiden yhteys strategioihin

Abstract

Balanced Scorecardin ja tulospalkkauksen yhdistäminen

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka Balanced Scorecard ja tulospalkkiojärjestel-mä voidaan liittää toisiinsa. Jatkotavoitteena on selvittää miksi järjestelmät todellisuudes-sa halutaan yhdistää ja kuinka yleistä tämä on. Balanced Scorecardin osalta painoalueena on järjestelmän apu strategisen suunnittelun apuna. Tässä osiossa pohditaan myös sen mittaristoja ja mittareita. Tämän lisäksi pohdi-taan järjestelmän todellisia hyötyjä ja siihen kohdistunutta kritiikkiä ja arvostelua. Tulospalkkiojärjestelmää pohditaan käsitetasolla, eli mitä vaikutuksia tulospalkkiolla on yksittäiseen työntekijään. Lisäksi pohditaan mitä järjestelmän implementointi vaatii yri-tykseltä tai organisaatiolta. Tarkastellaan myös tulospalkkauksen käyttöä Suomessa ja siihen kohdistunutta maailmanlaajuista kritiikkiä. Keskeisenä tuloksena on se, ettei järjestelmien integrointiin ole olemassa tarkkaa ohjetta, yhdistämisprosessi riippuu yrityksestä ja tämän toimialasta. Toimiala voi jopa aiheuttaa sen, ettei järjestelmiä voi yhdistää. Järjestelmien yhdistämisen ajatuksena on se, että koko henkilöstö saadaan sitoutettua yrityksen strategiaan. BSC sitouttaa ylemmät johtajat ja esimiehet. Tulospalkkiojärjestelmä sitouttaa muun henkilöstön

Innovaatioprosessi Balanced Scorecard johtamisjärjestelmässä - Tärkeimmät tekijät prosessin onnistumiseksi

Työn tarkoituksena on tutkia, mitkä ovat tärkeimpiä tekijöitä, joita Balanced Scorecard johtamisjärjestelmää käyttävän organisaatioiden tulee huomioida innovaatioprosessinsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi työssä tutkitaan, millaisia kytkentöjä innovaatioprosessilla on BSC-johtamisjärjestelmän muihin osa-alueisiin sekä onko BSC ylipäätään sopiva johtamisjärjestelmä innovatiivisuutta tavoittelevalla organisaatiolle. Tutkimusstrategiana on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmetodina puolestaan puolistrukturoimaton haastattelu. Työn tärkein tutkimustulos on, että BSC-johtamisjärjestelmää käyttävän organisaation innovaatioprosessin onnistuminen ratkaistaan pitkälti aivan muualla kuin prosessin sisällä itsessään. Organisaation tulee ensinnäkin keskittyä edistämään innovaatioille suotuisaa kulttuuria, tässä organisaation arvot ovat yksi tärkein työväline. Toiseksi, organisaation tulee systemaattisesti kehittää yhteistyötä eri funktioiden ja niissä työskentelevien ihmisten välillä. Kolmanneksi, organisaation tulee mitata systemaattisesti niitä asioita, jotka indikoivat innovaatioiden edellytyksistä ja itse innovaatioprosessin toimivuudesta. Kaikki kolme mainittua tulosta liitetään työssä kirjoittajan toimesta yläkäsitteen johtaminen alle. Työssä tuodaan myös esille se, että organisaatioiden on syytä tarkastella edellä mainittuja kolmea teemaa kahdessa aikaulottuvuudessa – ajassa ennen innovaatioita ja varsinaisen innovaation jälkeen. Siten kunkin kolmen teeman olennaisin sisältö riippuukin aikaperspektiivistä. Yhtenä olennaisena johtopäätöksenä työn tekijä esittää, että BSC-johtamisjärjestelmää käyttävän organisaation ei tulisi investoida merkittävästi varsinaiseen innovaatioprosessiinsa ennen kuin se on kyennyt luomaan innovatiivisuutta tukevaa kulttuuria oppimisen ja kasvun näkökulmassa. Ilman innovaatioita tukevaa kulttuuria prosessissa itsessään tuskin on laadukasta sisältöä. Tämä johtopäätös on selkeä viesti organisaatioille toiminnan priorisoinnin kannalta.

Balanced Scorecard yrityksen toiminnan mittarina ja strategisena apuvälineenä : Case: Metalliteollisuusyritys

Organisaatiot toimivat yhä nopeammin muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, jolloin myös päätöksenteon taustalla vaikuttavan tiedon on oltava kokonaisvaltaista ja joustavaa. Myös toimivan strategian merkitys nykyaikaisessa liiketoiminnassa on korostunut entisestään, ja strategia on kyettävä nopeasti mukauttamaan olosuhteiden muuttuessa. Robert S. Kaplanin ja David Nortonin kehittämä Balanced Scorecard -mittaristo on saavuttanut merkittävän aseman erilaisten organisaatioiden toiminnanohjauksen suorituskykymittaristona, jonka avulla strategia pyritään muuttamaan käytännön toiminnaksi jokaisella organisaatiotasolla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tuloskortin käyttöönoton taustalla vaikuttavia syitä ja kriteerejä, joiden on täytyttävä, jotta Balanced Scorecard toimii ja palvelee organisaatioita toiminnan mittaamisessa ja strategian viestimisessä. Tavoitteena on tutkia kohdeyrityksen tuloskortin käyttöönottoprosessia, sen onnistumista ja sen vaikutuksia. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esille ongelmia ja kriittisiä kohtia, joita tasapainotetun tuloskortin käyttöönottamiseen ja käyttöön liittyy. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, toiminta-analyyttinen case-tutkimus. Kohdeyrityksestä teemahaastattelujen, aineiston tarkastelun ja havainnoinnin kautta kerättyä dataa analysoidaan jo olemassa olevan teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkimustuloksissa korostuu erityisesti johdon sitoutumisen merkitys BSC-projektin ja sen käytön aikana. Balanced Scorecardin katsotaan tuoneen organisaatioon kaivattuja hyötyjä: yhtenäisempää, tiiviimpää, tasapainoisempaa ja hierarkkisempaa mittaamista. Kuitenkin, mittariston hyödyntäminen näyttää jääneen vajaaksi, ja johdon taholta kaivataan enemmän seurantaa ja mittareiden kehittämiseen puuttumista. Mittaristoon kaivataan myös enemmän tasapainoa ja näkyvyyttä. Kohdeyrityksessä tasapainotetun mittariston kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen voidaan siis katsoa olevan vielä matkaa. Johdon sitoutumisella ja esimerkillä on suuri merkitys tasapainotettua mittaristoa implementoitaessa ja käytettäessä. Mittariston yhtenäisyyteen ja strategian mukaisuuteen tulee panostaa riittävästi niin mittariston käyttöönottovaiheessa kuin myöhemminkin. Yhteistyö ja kokemusten ja näkemysten vaihtaminen ovat tärkeitä tuloskorttiprosessin osatekijöitä. Tuloskortin käyttäjien erilaiset taustat tulee ottaa huomioon etenkin perehdytys- ja opastusvaiheessa. Motivaatio tuloskortin hyödyntämiseen syntyy ennen kaikkea johdon kiinnostuksen ja seurannan kautta, minkä on hyvä olla näkyvää ja jatkuvaa. Tuloskorttiprojekti jatkuu myös varsinaisen käyttöönoton jälkeen mittariston kehittämisen ja sen käyttämiseen kannustamisen ja opastamisen muodossa.

Strategiaymmärryksen tavoittelu balanced scorecardin kehittämisessä strategiseksi ohjausjärjestelmäksi: case Boliden Harjavalta

Strategisen ohjausjärjestelmän ajatus on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Sen merkitys yrityksille ei ole kuitenkaan ainakaan vähentynyt. Balanced scorecard on taas kehitetty vuonna 1992 alun perin suorituksen mittaukseen, joskin sen käyttötarkoituksen on nykyään esitetty olevan johdon strategisena järjestelmänä. On kuitenkin havaittu, että vain harva yritys saavuttaa BSC:n käytössä strategisesti ohjaavan tason. Viitekehysten väliin on myös kehitetty jaottelu, jolla BSC.stä on mahdollista luoda strateginen ohjausjärjestelmä ja tehdä siitä tätä kautta strategisesti ohjaava. Se ei kuitenkaan huomioi joitakin sekä BSC:lle että strategiselle ohjausjärjestelmälle oleellisiksi esitettyjä tekijöitä. Lisäksi tutkimuskirjallisuus tarkastelee tekijöiden tärkeyttä yksittäin, eikä niiden yhteisvaikutuksen merkitystä ole pyritty aiemmin selvittämään. Tämän tutkielman tavoitteena onkin selvittää, mikä merkitys missiolla ja visiolla, kriittisillä menestystekijöillä, kausaalisuhteilla sekä avaintavoitteiden ja strategian ymmärrettäväksi tekemisellä on strategiaymmärryksen saavuttamiselle, kun balanced scorecardista kehitetään strateginen ohjausjärjestelmä. Tutkielma toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkielman teoreettisessa osuudessa käsitellään balanced scorecardia, sen käyttöä ja kritiikkiä sekä sen käytön onnistumiseen liittyviä tekijöitä. Myös Simonsin viitekehyksen mukaista strategista ohjausjärjestelmää sekä sen kehittämiseen liittyviä Otleyn jaottelun mukaisia osa-alueita ja niiden riittävyyttä tarkastellaan. Teoreettinen osio pohjautuu aihepiirin aiempaan tutkimukseen. Tutkielman empiirisessä osiossa tutustutaan case-yritykseen ja kehitetään sille suunnitelma uudesta BSC:stä ja sen käyttötavoista, joilla se vastaa strategista ohjausjärjestelmää. Suunnitelma kehitetään täydennettyä jaottelua käyttäen. Aineisto on kerätty teemahaastattelujen, palavereiden sekä tietojärjestelmiin tutustumisen kautta. Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, että mission ja vision, kriittisten menestystekijöiden, kausaalisuhteiden, palkitsemistapojen ymmärrettäväksi tekeminen sekä avaintavoitteiden ja strategian viestintä ja koulutus johtavat parhaassa tapauksessa koko organisaation kattavaan strategiaymmärrykseen, jonka on nähty olevan toimivan BSC:n perusedellytys sekä välttämätöntä sille, että kaikki strategisen ohjausjärjestelmän kontrollimuodot toteutuvat. Lisäksi se, että yrityksen johtoryhmä joutuu pohtimaan yhdessä läpi kaikki edellä mainitut tekijät kehitysprosessin aikana, yksinkertaistaa heidän tapaansa keskustella strategiasta ja ikään kuin pakottaa pilkkomaan sen pienempiin ja konkreettisempiin osiin, joiden avulla strategiaa voidaan ymmärrettävämmin viedä organisaatiossa eteenpäin. Lisäksi se sitoo johtoryhmän käyttämään niin paljon aikaansa työkalun kehittämiseen, että todennäköisyys sen käytölle ja päivittämiselle kasvaa.

Evaluating the Strategic Objectives of Cameroonian Higher Education: An application of the Balanced Scorecard

Contemporary higher education operates in an environment of dwindling and parsimonious resources; the increasing need for accountability and relevance to varying stakeholders with differing expectations. These relatively new trends in higher education have been faced by business organizations which have developed different ways of operating in response. This study outlines one way by which business organizations have addressed similar circumstances to show how the Cameroon higher education (HE) could learn from business organizations to manage strategic objectives. The balanced scorecard (BSC) has been used by business organizations to address similar trends. This study evaluates the strategic objectives of Cameroonian higher education using the balanced scorecard. The system level is used to identify the general strategic objectives and one state university is used to represent the translation and implementation of the objectives at the institution level. The BSC principles used include: operational strategic objectives; organizational alignment to the strategy; making strategy everyone’s everyday job; making strategy continual and; mobilizing the leadership for change. The underlying concepts in these principles are communication, consensus, relevance, and a participatory approach. The study employs data from policy documents, relevant literature, websites and semi-structured interviews. The research approach is qualitative and the analyses are done by making meaning of phenomena in their natural contexts. The results show that there is a general knowledge of the strategic objectives but there is disagreement on the relevance of these objectives to HE and on the type of approaches used in implementing the objectives. It was also found that the relevant stakeholders are known, but not all the respondents agree on the importance of these stakeholders. All stakeholders do not have the same level of influence-the state is the most influential. Reporting is sufficiently done but there are insufficient provisions for feedback from stakeholders. The study concludes that the BSC principles can be applied to the management of strategic objectives in Cameroon HE. For Cameroonian higher education, it is recommended that the focus should be first, on developing tools for strategy before the strategy itself. Even though the need for the BSC is confirmed the context does not seem sufficiently ready to implement the BSC as a strategic management tool. The proposed BSC framework can only be used as a communication tool. The barriers to managing strategic objectives in Cameroon HE are related to the communication, consensus, clarity and relevance. However, the system has prospects for improved management and eventual adoption of the BSC as both a strategic management and communication tool. In line with other BSC applications to higher education, this study concluded that it is more feasible to apply the balanced scorecard to a single higher education institution than to a higher education system. The study makes a contribution to the BSC by showing how its principles can be used in a non-business context. The study also opens up possibilities for future research on the same topic in a different context or the same context with a wider scope (more institutions and respondents); the same study with a deeper focus on the interrelationships between the different strategic objectives (strategy maps). The study could also be extended by including the perspectives of the identified stakeholders who are not directly part of the higher education system but constitute the environment in which higher education operates.