Accounting treatment for intangible assets acquired in a business combination under IFRS

The role of intangible assets and the amount of business combinations have increased significantly during the last decades which has caused the need to reform and harmonise the accounting treatment for acquired intangible assets. The aim of this study is to find out how the new accounting standard for business combinations, IFRS 3, has affected the accounting treatment for identifiable intangible assets and goodwill in the examined media companies between 2005 and 2014. The most significant reforms introduced by IFRS 3 have been goodwill impairment test and the fair value accounting for acquired intangibles. This study is conducted by using a descriptive analysis and the empirical data consists of financial statement information of listed Finnish and international media companies. The main objectives of IFRS 3 have been to reduce the amount of acquisition cost allocated to goodwill and allow companies to recognise new intangible assets separately from goodwill. The results of this study show that the amount of the acquisition cost allocated to goodwill has decreased during the examined period and due to the fair value accounting, business acquisitions have made new intangible assets visible that otherwise would have not met the recognition criteria under IAS 38. The application of IFRS has revealed a big amount of invisible assets in the balance sheets but at the same time this has reduced the comparability between companies.

Reforms of the Common Agricultural Policy and agriculture in Finland

Selostus: Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen ja Suomen maatalous

Optimal beef cattle management under agricultural policy reforms in Finland

Selostus: Politiikkamuutosten vaikutus lihanautojen optimaaliseen ruokintaan ja teurastuksen ajoitukseen

The environmental effectiviness of alternative agri-environmental policy reforms : theoretical and empirical analysis

Selostus: Maatalouden ympäristöpolitiikan reformien tehokkuus ravinnepäästöjen vähentämisessä - teoreettinen ja empiirinen analyysi

Accounting system for activity standard costs formulation in ERP environment

Toiminnanohjausjärjestelmän implementointi ja sen mukanaan tuomat muutokset tuotekustannuslaskentaan asettavat haasteita yritykselle. Metallitoimialalla toimivassa yrityksessä on havaittu samat haasteet implementoitaessa SAP R/3 toiminnanohjausjärjestelmää ja sen tuotekustannuslaskentatoiminnallisuutta. SAP R/3 tuotekustannuslogiikka tarvitsee tietoa järjestelmän ulkopuolelta, minkä huomioimatta jättäminen vaikuttaa suoraan laskentatarkkuuteen. Diplomityössä kehitetään sekä standardoitu prosessi että laskentajärjestelmä, joiden avulla pystytään laskemaan tarvittavat niin toimintokustannukset eri teräspalvelukeskuksen kuormituspisteille kuin kustannustenvyörytysarvot. Lasketut arvot muodostavat tarvittavat tekijät SAP R/3 tuotekustannuslaskennan master dataan. Tavoitteena on edesauttaa läpinäkyvän kustannustiedon muodostumista. Diplomityö pohjautuu ns. vesiputousmalliin (SDLC). Ensin tunnistetaan reunaehdot ympäristöstä, jossa tuotekustannuslaskenta toteutetaan. Tämä asettaa joustamattomia komponentteja kehitettävälle laskentajärjestelmälle. Joustavat komponentit sen sijaan antavat vapautta laskentajärjestelmälle. Yhdistämällä joustamattomat ja joustavat komponentit saavutetaan järjestelmä, jolla voidaan täydentää SAP R/3 tuotekustannuslaskennan puutteellisuutta.

Managing Human Factor in Accounting Change - Introducing Activity Based Costing System to Organization

Tutkimuksen tavoitteena on identifioida yleisimmät toimintolaskennan implementointiin liittyvät ongelmat ja muutosprojektin onnistumiseen vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on myös saada kokonaisvaltainen kuva siitä, miksi laskentatoimen muutokset ovat vaikeita implementoida ja miten ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa muutosprosessin onnistumiseen. Sekä laskentatoimen että muutosjohtamisen teorioita tarkastellaan laaja-alaisen kuvan saamiseksi siitä, miten ihmisiin ja heidän käyttäytymiseensä liittyvät tekijät vaikuttavat muutosprojektin onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Tutkielma käyttää empiirisiä tutkimustuloksia pohjana aiheen tarkastelulle. Tutkielma tarjoaa ehdotuksia tulevaisuuden tutkimukselle liittyen laskentatoimen muutoksen kriittisiin tekijöihin. Kiinnostavimpia alueita tulevaisuuden tutkimukselle on pohtia tarkemmin, miten työntekijöiden oletukset johtajien motiiveista muutoksen takana vaikuttavat muutosvastarintaan sekä miten organisaation rakenne ja muutosvastarintavaikuttavat muutoksen institutionaalistamiseen.

On diversity effects of alternative agricultural policy reforms in Finland : an agricultural sector modelling approach

Selostus: Maatalouspolitiikkauudistusten vaikutuksista pellonkäytön diversiteettiin

Integration and Implementation of Accounting Information Systems in Global Companies Case: The UPM-Kymmene Group

Tämän tutkielman tavoitteena on perehtyä globaalin yrityksen laskentatoimen tietojärjestelmien yhtenäistämiseen ja käyttöönottoon esimerkkinä UPM-Kymmene konsernin projekti. Tutkielmassa sovelletaan hermeneuttista tutkimusotetta. Teoreettisesti aihetta tarkastellaan globalisoitumisen ja laskentatoimen tietojärjestelmille asetettavien vaatimusten pohjalta, sekä järjestelmän muutosprosessin eri vaiheissa huomioon otettavien muuttujien perusteella. Yhtenäisen laskentatoimen tietojärjestelmän tuomat edut globaalille yritykselle ovat ilmeisiä. Ennen yhtenäisen projektin kehittelyä on olennaista tutkia lähtökohdat projektin onnistumiselle ja suunnitella projektin eri vaiheet huolella. Tutkielmassa havaitaan myös, että globaalissa yrityksessä tulee huomioida eri yrityskulttuurit sekä tulosyksiköiden erilaiset toimintatavat. Johtopäätöksenä todetaan, että sekä yritysjohdon että tulosyksiköiden sitoutuneisuus projektiin ja yhtenäiset tavoitteet ovat oleellisia projektin onnistumisen kannalta.

Pankkien vakavaraisuussäännöstön uudistus

Tutkielman tavoitteena on kuvata pankkien vakavaraisuusuudistuksen eri osa-alueita. Tarkempi analyysi rajautuu uudistuksen tuomiin muutoksiin luotto- ja operatiivisen riskin pääomavaateissa. Tutkielman empiirisen osuuden tavoitteena on perehtyä vakavaraisuussäännöstön uudistusten vaikutuksiin Nordeassa. Tutkimusmetodologiaksi on valittu normatiivinen tutkimusote. Lisäksi tutkielma sisältää deskriptiivisiä ja positivistisia osia. Lähdeaineisto koostuu Baselin pankkivalvontakomitean ja Suomen Pankin julkaisemista tutkimuksista ja dokumenteista sekä alan julkaisuissa ilmestyneistä artikkeleista. Pankkien vakavaraisuussäännöstöuudistuksen tavoitteena on lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta. Sääntelyn kautta pyritään turvaamaan pankkien varojen riittävyys suhteessa niiden riskien ottoon. Vakavaraisuussäännöstön uudistus muodostuu kolmesta pilarista: (1) minimipääomavaatimuksista, (2) pankkivalvonnan vahvistamisesta ja (3) markkinakurin hyödyntämisestä luottolaitosten toiminnan julkistamisvaatimuksia lisäämällä. Pankkivalvonnan harmonisoinnista vallitsee kansainvälinen yhteisymmärrys, mutta ennen kuin Basel II voi astua voimaan on useita ongelmia ratkaisematta. Baselin vakavaraisuuskehikko ei ole ainut lähitulevaisuudessa pankkitoimialaa koetteleva uudistus. Kansainväliset tilinpäätösstandardit; International Accounting Standards ja erityisesti IAS 39 sekä International Financial Reporting Standards, lyhyemmin IFRS tulevat muuttamaan merkittävästi pankkien tilinpäätöskäyttäytymistä. Epäselvää on vielä kuitenkin tukevatko uudistukset toisiaan ja missä määrin pankkien tulosvolatiliteetin odotetaan kasvavan. Tutkielmassa pohditaan vakavaraisuussäännöstön uudistuksen hyötyjä kansainvälisen kilpailuneutraliteetin osalta, sillä Yhdysvalloissa uudistus koskee vain suurimpia pankkeja. Tutkielmassa paneudutaan lisäksi uudistuksen mahdolliseen talouden syklejä voimistavaan vaikutukseen ja tarkastellaan parannusehdotuksia prosyklisyyden hillitsemiseksi. Yksi vakavaraisuusuudistuksen tärkeimmistä tehtävistä on luoda pankeille kannustin kehittää omia riskienhallinta malleja. Kannustin ongelma on pyritty ratkaisemaan vapaampien sisäisten mallien menetelmien avulla. Ongelmaa ei ole pystytty kuitenkaan ratkaisemaan aivan täysin, sillä luottoriskien osalta pankkien lainaportfolioiden rakenne määrittää sen, hyötyvätkö pankit siirtymisestä sisäisten mallien menetelmän käyttöön. Tutkielma sisältää myös Nordean arvion vakavaraisuusuudistuksen vaikutuksista pankkitoimialaan.

Suomalaisen kirjanpitolainsäädännön uudistukset 1990-luvulla - uudistusten vaikutus kansalliseen tilinpäätösinformaatioon

Tutkielman päätavoitteena oli tarkastella, kuinka suomalaisen kirjanpitolain- säädännön 1990-luvun uudistukset ovat vaikuttaneet kansalliseen tilinpäätösinformaatioon; haluttiin löytää vastaus kysymykseen, onko tilinpäätösinformaatio uudistusten myötä parantunut vai heikentynyt? Tutkielman alatavoitteena oli selvittää lukijalle kirjanpitolainsäädännön uudistuksiin johtaneita syitä ja saada lukija ymmärtämään uudistusten keskeisimmät muutokset ja lainsäädännön kehitys kokonaisuutena. Tutkielman aihealuetta lähdettiin tarkastelemaan lähinnä kirjanpitolaissa ja -asetuksessa tapahtuneiden vuosien 1993 ja 1998 uudistusten avulla sivuten kuitenkin hieman muutakin aiheen kannalta olennaista lainsäädäntöä, kuten osakeyhtiölakia. Tärkeäksi tekijäksi tutkielman päätavoitteen kannalta muodostui myös hyvän tilinpäätösinformaation määrittäminen ja käsitteen ymmärtäminen. Tutkimusta lähdettiin toteuttamaan käsiteanalyyttisen tutkimusmetodologian avulla. Tutkielman doktriinipohja muodostuu lähinnä aiemmasta käsiteanalyysistä, empiriapainotteisista kokemuksista ja tutkimustuloksista. Metodina tutkielmassa on nimenomaan ajattelun metodi. Koettelu tehdyssä tutkimuksessa ei ole varsinaista verifiointia, vaan lähinnä argumentointia ja ns. maalaisjärjen hyväksikäyttöä. Tutkimustulokset ovat etupäässä toteavia, mutta myös suosittelevia. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että kokonaisuudessaan tilinpäätösinformaatio kansallisella tasolla on uudistusten myötä heikentynyt. Informaatiota heikentävä tekijä tutkielman perusteella on etenkin vertailukelpoisuus. Heikkoon vertailukelpoisuuteen puolestaan ovat syynä lain sallimat pitkät siirtymäajat ja vaihtoehtoiset menetelmät monissa kirjanpidollisissa perusratkaisussa. Tilinpäätöstä ja yleensäkin kirjanpitoa sääntelevästä lainsäädännöstä puuttuu yhtenäisyys. Kehitysehdotuksena todettiin, että suomalaisen tilinpäätösinformaation parantamisen edellytyksenä olisi lainsäädännön muuttaminen edelleen siten, että sieltä poistettaisiin valinnanvapaus kirjanpidollisten perusratkaisujen yhteydestä ja säädettäisiin kaikkia yrityksiä koskevat yhtenäiset säännökset. Lainsäädäntömme perusta hyvän tilinpäätösinformaation antamiselle tällä hetkellä on loppujen lopuksi suotuisa pois lukien edellä mainittu valinnanvapaus

International Accounting Standards –normistoon siirtymisen vaikutukset suomalaisten pörssiyritysten taloushallintoon ja tilinpäätökseen

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitä vaikutuksia IAS-tilinpäätösstandardien käyttöön siirtyminen aiheuttaa suomalaisten pörssiyritysten tilinpäätöksissä ja taloushallinnossa. Tähän tavoitteeseen edettiin alatavoitteiden avulla. Näitä olivat tilinpäätösten kansainvälisen harmonisoinnin, Euroopan Unionin IAS-asetuksen ja itse IAS-tilinpäätöksen selvittäminen. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta ja suomalaisille pörssiyrityksille tehdystä kyselystä. Tutkimuksen teoriaosassa käytetään käsiteanalyyttista ja empiirisessä osassa nomoteettista tutkimusotetta. Tutkielman mukaan tiedon lisääntyminen lisää myönteisyyttä IAS-standardistoa kohtaan. Henkilöstön koulutus onkin avainasemassa siirtymäprojektissa. Toinen merkittävä vaikutus on uuden laskentaohjeistuksen luontitarve. Merkittävin standardi vaikutuksiltaan on IAS 14 Segmenttiraportointi.

Evolution of cameral accounting

Abstract

Service Quality of ASPs (Application Service Providers): Case of an E-accounting Service

Service quality has been a hot topic in services marketing research since the ‘80s. Although it has been widely researched in the B2C context, as well as there is some research in the B2B side, it has received very little attention specifically in the context of the ASP (Application Service Provider) business model. The thesis uses streams of service quality literature in B2C and B2B as well as research of the ASP model to form a comprehensive understanding of service quality in the context of the ASPs. The empirical part consists of a case study of Netvisor, a fast-growing Finnish ASP providing e-accounting services. The key findings are that some traditional service quality dimensions seem to apply also in the ASP context and the relative importance of some dimensions differs with regard to different customer levels. Suggestions are made to improve the service quality of the case company.

The Present State and a Development Plan of Cost Accounting in Batch Production of Wind Turbine Gears

The aim of this master’s thesis was to document the present state and to create a development plan for Moventas Wind’s cost accounting. The current cost accounting system was evaluated and most fundamental problems were chosen as areas of focus in development work. The development plan includes both short- and long-term development proposals for problems identified. This report presents two alternative models for product costing. Benchmarking of cost accounting practices and modern cost accounting theories were used in development of cost accounting. It was found that the current cost accounting system functions quite well and the adjustments in unit cost rate calculation have only a minor influence on costs of goods sold. An OEE-based standard cycle concept was also developed and it was found that the implementation of this new system is worthwhile in the long-term.