Mental Well-being at Work. A Sign of a Healthy Organisation and a Necessary Precondition for Organisational Development

One of the aims of the study was to clarify the reliability and validity of the Job Diagnostic Survey (JDS) and the Eigenzustand (EZ) method as measures of the objective characteristics of work and short-term mental work load in the Finnish data. The reliability and validity were examined taking into consideration the theoretical backgrounds of the methods and the reliability of the measurements. The methods were used for finding out the preconditions for organisational development based on self-improvement and clarifying the impacts of working environment (organisational functioning and job characteristics) on a worker’s mental state and health. The influences were examined on a general level - regardless of individual personal or specific contextual factors. One aim was also to clarify how cognitions and emotions are intertwined and how they influence a person’s perception of the working environment. The data consisted of 15 blue-collar organisations in the public sector. The organisations were divided in target and comparison groups depending on the research frames. The data was collected by questionnaires by post. The exploratory and confirmatory factor analyses (Lisrel) were used as the main statistical methods in examining the structures of the methods and impacts between the variables. It was shown that it is possible for organisations to develop their working conditions themselves on specific preconditions. The advance of the development processes could be shown by the amount of the development activity as well as by the changes of the mental well-being (ability to act) and sick absenteeism of the personnel. It was found that the JDS and the EZ methods were reliable and valid measures in the Finnish data. It was shown that, in addition to the objective working environment (organisational functioning and job characteristics), also such a personal factor as selfesteem influences a person’s perception of mental work load. However, the influence did not seem to be direct. The importance of job satisfaction as a general indicator of perceived working conditions was emphasised. Emotional and cognitive factors were found to be functionally intertwined constituting a common factor. Organisational functioning and the characteristics of work had connections with a person’s health measured by sick absenteeism.

Hankintojen analysointi ja organisointi ostoportfolion avulla

Tutkielman tavoitteena on määritellä miten organisoidaan hankintoja eri tuote- ja palveluryhmissä julkisessa tutkimusorganisaatiossa. Tutkielmassa tutkitaan millaisia hankintastrategioita voidaan hyödyntää, millaisia ominaispiirteitä liittyy tuotteisiin, palveluihin ja julkiseen hankintaan. Tavoitteena on analysoida case-organisaation toimintamalleja valituissa hankintaryhmissä ja luoda malli hankintojen analysoinnille ostoportfolion avulla. Tutkielma on laadullinen tutkimus, joka sisältää lyhyen kvantitatiivisen osuuden. Empiirinen aineisto perustuu toiminnanohjausjärjestelmästä ja haastatteluista saatuihin tietoihin. Valittujen hankintaryhmien analysointi on toteutettu aiemman tutkimuksen ja case-organisaation ominaispiirteiden pohjalta luodulla ostoportfoliomallilla. Tärkeimpänä tuloksena on, että ostoportfolion hankintastrategioita voidaan hyödyntää myös julkisella sektorilla, mutta strategiat tulee aina räätälöidä organisaation tarpeisiin soveltuviksi. Tulosten mukaan tuotteiden ja palveluiden ominaispiirteet vaikuttavat hankintastrategioihin ja toimintamalleihin. Tutkimuksen mukaan ostoportfolion hankintastrategioiden suosituksissa tulisi huomioida nykyistä paremmin myös palveluhankintojen piirteet.

Toimintolaskennan hyödyt ja erityispiirteet Espoon kaupungin konsernipalveluissa

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, kuinka toimintolaskenta toimii Es-poon kaupungin konsernipalveluissa. Tarkoituksena on selvittää, mitä eri-tyispiirteitä julkishallinnon organisaatiossa on sekä mitä hyötyjä toiminto-laskennalla on saavutettu ja millaisia ongelmia sen parissa on kohdattu. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu julkaisuista, jotka käsittelevät toimintolaskentaa sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin näkökul-masta. Tutkielman empiirinen osa koostuu havainnoinnista sekä avain-henkilöiden haastatteluista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että toiminto-laskennan todellista merkitystä ei ole täysin ymmärretty konsernipalveluis-sa. Tästä johtuen sen hyödyntäminen on ollut suhteellisen suppeaa siihen nähden, mitä mahdollisuuksia se voisi tarjota oikein ymmärrettynä. Näin ollen myös menetelmän käytöstä saadut hyödyt ovat jääneet potentiaalisia hyötyjä vähäisemmiksi. Hyötyjen osuus on kuitenkin suurempi kuin havait-tujen ongelmien osuus. Toimintolaskentaa on käytetty konsernipalveluissa apuvälineenä lähinnä palvelujen kustannusperusteisten hintojen laskemi-sessa. Tutkimuksen perusteella laskennan luotettavuus yleiskustannusten kohdistamisessa voidaan kyseenalaistaa.

Rewards for Motivating Employees

When considering ways to motivate employees, one must keep in mind that each individual is different and therefore everyone is motivated in different way. Employees can have quite different motivators, for example, more money, more recognition, flexible working hours, promotions, opportunities for learning, or discounts for employee and his/her family. Therefore, when attempting to help motivate people, it is important to discover what the individual motivation factors are for each one personally. Another key factor is the variation over time. Nobody experiences a constant set of needs over time, it will change slowly. One of the most fundamental concerns of reward management is how it can help to motivate people so that they achieve their full potential. The development of a performance culture is a typical aim of reward strategy. It is therefore necessary to understand the factors that motivate people and how, in the light of these factors, rewarding process and practices that will enhance motivation, commitment, job engagement and positive discretionary behavior, can be developed. The purpose of this research is to examine more in detail of the total reward systems which are used in two public sectors and their cultural differences and/or similarities. The study is focused on two different public sectors; Vantaa City Authority (Finland) and Hertfordshire County Authority (the United Kingdom). The research questions are: How do public sector employers attempt to reward their employees with a total reward system? • What are the different ways to motivate employees? • What is the reward system in the public sector based on? • What characteristics are included in the total reward system? • How does the culture affect the ways of motivation and rewarding? The benefits of a total reward approach are, for example, the greater impact which means that the combined effect of the different types of rewards will make a deeper and longer-lasting impact on the motivation and commitment of people. It also enhances the employment relationship, meaning that the employment relationship created by a total rewards approach makes the maximum use of relational as well as transactional rewards and will therefore appeal more to individuals. The research findings point out that in Finland rewards are based on just for the employees, recognition of individuals is high, in several cases they reward teams, and organisation climate is important issue for them. In the United Kingdom, the reward system is based on rewarding employees and their families, employer offer several discounts for employees and families, and flexible working hours are favourable.

Tietoliikennekustannusten optimointi reaaliaikaisessa paikkatietojärjestelmässä

Tässä diplomityössä kehitettiin paikkatietojärjestelmä, joka mahdollistaa ajoneuvojen seurannan ja aikatauluennusteiden tuottamisen reaaliaikaisesti joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien tarpeisiin. Tavoitteena oli toteuttaa vastaavan jo käytössä olleen järjestelmän toiminnallisuudet sillä tavoin tehokkaammin, että saataisiin merkittävästi pienennettyä tiedonsiirrossa käytettyä datamäärää ja järjestelmän käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Työssä tutkittiin tiedonsiirtoprotokollakerrosten ja protokollasuunnitteluun liittyvien ratkaisujen, kuten viestien yhdistelyn, tietotyyppien valinnan sekä yhteyksien uudelleenkäytön, vaikutusta tarvittavaan tiedonsiirtomäärään. Lopputuloksena vanhoja vastaavien toimintojen vaatima datamäärä saatiin huonoimmassakin tilanteessa puoleen entisestä. Lisäksi niiden logiikan uudistamisen todettiin saavan aikaan tätäkin suuremmat säästöt. Esiin nousikin erityisesti juuri sovelluslogiikan merkitys. Suurimmalta osin sen perusteella määräytyy, kuinka paljon viestintää järjestelmässä tarvitaan. Näin ollen sillä on myös hyvin suuri vaikutus siihen, mikä tietoliikenteen kokonaismäärä lopulta on.

Projektin suunnittelu ja johtaminen julkishallinnon organisaatiossa

Työn tavoitteena on tutkia projektisuunnittelun ja projektijohtamisen perusteiden toteutu-mista projektityöskentelyssä julkishallinnon organisaatiossa. Tutkimuksen ydin on tunnistaa projektisuunnitelman, muutoshallinnan ja projektipäällikön osaamisen sekä johtamis-käyttäytymisen merkitys projektin onnistumisen näkökulmasta. Tutkimus käsittää projektihallinnan kokonaisuutena, jota toteutetaan suunnittelun, toimin-nan ja johtamisen vuoropuhelussa. Tutkimuksessa verrataan kirjallisuudesta esitettyä pro-jektisuunnittelun ja johtamisen teoriaa Liikenneviraston projektihallinnan ohjeistukseen, mallipohjiin ja kokemukseen projektipäällikön johtamiskäyttäytymisestä. Johtopäätöksinä esitetään Liikenneviraston projektiohjeistuksen kehittämiskohteet sekä Liikenneviraston projektijohtamisen kulttuurissa hyviksi johtajaominaisuuksiksi koetut projektipäällikön ominaisuudet. Keskeisenä havaintona tunnistetaan projektityöskentelyn kehämäinen luonne ja siitä aiheutuva jatkuvan suunnittelun, arvioinnin ja johtamisen tarve.

Julkisten tukitoimien vaikutus sähköautojen yleistymiseen

Tässä kandidaatintyössä tutkittiin julkisten toimijoiden asettamia sähköautojen yleistymistavoitteita kymmenessä maassa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksenä. Tavoitteena oli selvittää sähköautojen yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat julkishallintojen sähköauton hankintaan kohdistamat kannustimet eri maissa ja se, onko kannustimien voimakkuudella havaittavissa olevaa vaikutusta sähköautojen yleistymiseen. Tutkimuksessa luotiin myös katsaus sähköautojen myyntiin ja yleistymisodotuksiin Suomessa ja verrattiin niitä muihin maihin. Tutkimuksessa havaittiin, että kannustimien voimakkuudella ei ole selvää yhteyttä sähköautojen yleistymiseen. On mahdollista, että kannustimet vaikuttavat positiivisesti sähköautojen myyntiin. Vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin muitakin, ja niiden vaikutus voi olla suurempi kuin julkisten kannustimien. Suomessa sähköautojen myynti on samassa suuruusluokassa kuin Keski-Euroopassa, mutta merkittävästi jäljessä muita Pohjoismaita. Myös kannustimien voimakkuudella mitattuna Suomi häviää muille Pohjoismaille ja lisäksi useille Euroopan maille. Voimakkaammat tukimuodot voisivat kasvattaa sähköautojen myyntiä Suomessa, mutta julkisen talouden alijäämäisyys ei luultavasti mahdollista nykyistä voimakkaampien tukien käyttöönottoa.

Nettobudjetoinnin implementointi kunnallisessa yksikössä - Case: Helsingin kaupungin liikuntavirasto

Julkisen sektorin organisaatioita on kritisoitu niiden tehottomuudesta palveluiden tuottajina ja kritiikki on lisännyt keskustelua julkisen ja yksityisen sektorin sopivasta suhteesta. Julkisen sektorin organisaatioissa tilanteeseen on herätty ja toiminnan tehostamiseen on alettu etsiä keinoja. New Public Management:in ja tulosjohtamisen ajatusmaailma ovat ottaneet jalansijaa julkisen sektorin johtamisessa ja samalla tuoneet mukanaan entistä tulospainotteisempaa ajattelutapaa. Helsingin kaupungin liikuntavirastolla siirryttiin bruttobudjetoinnista nettobudjetointiin vuoden 2013 alusta. Budjetointimenetelmän muutoksen taustalla vaikuttaa tavoite viraston toiminnan tehostamisesta. Tutkimus keskittyy selvittämään liikuntaviraston muutosprosessia ja uuden budjetointimenetelmän implementointia. Tutkimuksen tavoitteena on luoda työkalu helpottamaan nettobudjetoinnin implementointia. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, jotka suoritettiin joulukuun 2012 ja huhtikuun 2013 välillä. Empiiriseen aineistoon ja muutosjohtamisen teoriaan nojaten tutkimuksessa onnistuttiin luomaan liikuntavirastolle muutosprosessin vaihemalli, joka sisältää toimenpide-ehdotuksia muutoksen ja uuden budjetointimenetelmän implementoinnin helpottamiseksi.

Uuteen organisaatioon rakennettavan kustannuslaskentajärjestelmän sertifioiminen valtionhallinnossa: Case Maanmittauslaitos

Työn lähtökohtana oli tieto siitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on lähtenyt tarjoamaan kustannuslaskentajärjestelmien sertifiointeja valtion virastoille ja laitoksille. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitä kustannuslaskentajärjestelmien sertifioiminen valtionhallinnossa tarkoittaa. Työn toisena tavoitteena oli selvittää, miten Maanmittauslaitoksen kustannuslaskenta muuttuu vuoden 2014 vaihteessa tapahtuvan organisaatiouudistuksen johdosta, ja miten ja milloin tämä uusi kustannuslaskentajärjestelmä voidaan sertifioida. Diplomityö toteutettiin tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kvalitatiivisin menetelmin tekemällä organisaation sisäisiä ja ulkoisia haastatteluja. Maanmittauslaitoksen lisäksi haastateltavat osapuolet olivat VTV, Ernst & Young, sertifiointiprosessin lähes läpikäyneen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen entinen ja nykyinen talouspäällikkö, Maa- ja metsätalousministeriö ja Valtiokonttori. Haastatteluiden lisäksi valtion virastoilta ja laitoksilta kysyttiin ovatko he kuulleet VTV:n tarjoamasta sertifiointipalvelusta ja ovatko he kiinnostuneita tästä kyseisestä palvelusta. Työn tuloksista käy ilmi, että VTV:n palvelu etenee samalla tavalla kuin mikä tahansa muu sertifiointiprosessi. VTV:n palvelu eroaa kuitenkin jonkin verran sertifioinnin perusrakenteesta, koska kustannuslaskentajärjestelmien tapauksessa ei ole laadittu yleisiä standardeja kustannuslaskennalle. Tämän vuoksi perusrakenteessa ei ole ollenkaan standardin omistajaa. Standardin omistajan paikalle sijoittuvat laki valtion talousarviosta ja asetus valtion talousarviosta. Maanmittauslaitoksen kustannuslaskenta muuttuu organisaatiouudistuksen myötä odotettua enemmän. Uuden organisaatiorakenteen vuoksi kustannuksia ei tarvitse vyöryttää toimintayksiköille, tulosyksiköille ja vastuualueille. Kustannukset vyörytetään jatkossa vain tuotteille ja projekteille. Maanmittauslaitoksen kannattaa sertifioida uusi kustannuslaskentajärjestelmänsä vuonna 2014, vaikka seuraavien vuosien aikana on tiedossa uusia muutoksia sekä organisaatioon, että tietojärjestelmiin. Ennen varsinaista tarkastusta Maanmittauslaitoksen kustannuslaskentajärjestelmä kuvattiin uudelleen.

Henkilöstön sitoutuminen muutoksessa - Case: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön sitoutumiseen muutoksessa. Tutkimuksen teoriaosiossa käsitellään ensiksi muutossitoutumista vahvistavia ja siinä huomioitavia tekijöitä muutosprosessissa onnistuneen muutosjohtamisen kautta, jonka jälkeen syvennytään niihin tekijöihin jotka erityisesti vaikuttavat henkilöstön muutossitoutumiseen. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ikäihmisten palveluiden kolmentoista henkilön haastattelut. Henkilöistä kymmenen toimi työntekijätehtävissä, kaksi lähiesimiestehtävissä sekä yksi johtoryhmässä. Haastatteluaineisto kerättiin sekä analysoitiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimustulokset osoittavat, että henkilöstön muutossitoutumiseen vaikuttivat eniten viestintä sekä sen ilmeneminen case-organisaation muutosprosessissa. Kaikki puutteet ja onnistuneisuudet muutosjohtamisessa kiteytyivät viestintään; henkilöstön muutossitoutumisen kannalta erityisesti esimiehen hallitsemaan viestintään ja muutosjohtajuuteen. Muutosviestinnän ollessa onnistunutta se vahvisti selkeästi henkilöstön luottamusta muutosprosessin vaiheissa ja näin lisäsi muutokseen sitoutumista.

Social networks and networking facilitating internationalization: Experiences of two Finnish fashion companies

Background: Fashion is a dynamic and creative industry where larger retailers are enjoying international success. Small businesses however are struggling in the face of international expansion, as they lack the necessary resources and managerial know-how. The Finnish fashion industry has neither been able to develop the industry environment to support small and micro firms nor has Finland relevant finance or public domains, such as, seen in other Nordic countries. Networking has been recognized to facilitate organizational growth and international expansion in industries such as manufacturing and high technology. It has enabled smaller companies to gain resources, knowledge and experiences otherwise unattainable. Objective: The purpose of this study was to explore how networking has been utilized in the Finnish fashion industry. Particularly social relationships and networks are examined, as they emphasize the importance of individuals. Exploration on the past actions should also provide insight how networks and networking could be utilized and developed in the future. Main findings: It was discovered that the Finnish fashion industry (social) network is rather dense. This was mainly due to the small size of the Finnish market. In the early years of the establishment of the company, close contacts seemed to be utilized. As a company expands and extends its business, the relationships tended to move towards more utilitarian in nature. However, in some cases, the long term relationships had also affectionate features, such as trust and commitment. International networking was found to have positive impact on business opportunities. Participation to events, such as trade shows, was perceived as one of the best ways to meet new international contacts and to develop ones network. Active networking in the Finnish market, however, created both domestic and international opportunities. Furthermore, cooperation and open communication were discovered to facilitate innovation and projects. The public sector seemed to lack the interest in supporting the fashion industry according to the interviewees. The major issues for the fashion industry still concerned, among others, funding, administrative guidance and public support for developing the industry as a whole.

Toimintolaskennan hyödyntäminen palveluiden hinnoitteluprosessissa, Case: Saimaan talous ja tieto Oy

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia toimintolaskennan hyödyntämisen mahdollisuutta palveluiden hinnoitteluprosessissa. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, jossa kohdeyrityksenä on julkisella sektorilla toimiva palvelukeskus. Tutkimuksen tuloksena syntyy toimintolaskentamalli kohdeyrityksen pilottiosastolle. Laskentamallin avulla on tarkoitus pystyä selvittämään mahdolliset eroavaisuudet eri palveluiden asiakaskohtaisissa hinnoissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineiston keruussa osallistuva havainnointi ja kohdeyrityksen avainhenkilöiden haastattelut olivat suuressa roolissa. Tutkimustuloksista selviää, että toimintolaskennan hyödyntäminen kohdeyrityksen palveluiden hinnoitteluprosessissa on tulevaisuudessa mahdollista. Tutkimuksen toimintolaskentamallin avulla ilmeni asiakaskohtaisia eroavaisuuksia resurssien kulutuksessa. Näin palveluiden hinnoittelu asiakaskohtaisesti olisi perusteltua ainakin tutkimuksen pilottiosaston kohdalla.

Elinkaarihankkeen rakennusliikeriskit

Tiivistelmä: Elinkaaren palvelumallit ovat suosittuja julkisten palveluiden hankintamuotoja Iso-Britanniassa. PPP–malli on yksi monista julkisten palvelujen kumppanuusmalleista, josta on tullut joissakin kunnissa yhä suositumpi hankintamalli myös Suomessa. Tämä on seurausta kuntien tiukasta taloustilanteesta, jossa PPP–hankkeen katsotaan mahdollistavan julkisen sektorin investoinnit joutumatta leikkaamaan muita pakollisia hankintoja. Kuitenkin koko elinkaaren kattavat palvelutarjonnan hankintamallit ovat vielä melko uusia malleja ja meillä on tarve löytää toimivia sopimusmalleja ja käytäntöjä, jotta hankkeista saadaan rakennusliikettä kiinnostavia liiketoimintamalleja. Ulkomailla elinkaarihankkeista on tehty monia tutkimuksia ja konsultit ovat kääntäneet niitä omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. Kuitenkin Suomen lainsäädäntö on erilainen julkisten palveluiden tuottamisessa, erityisesti lakisääteisissä terveydenhuoltopalveluissa, vesi- ja jätevesihuollossa, vankeinhoidossa, ja niin edelleen. Tästä näkökulmasta ulkomailla tehdyt tutkimukset eivät sellaisenaan sovi Suomeen käytettäviksi. Esimerkiksi tutkimuksissa esitetään, että elinkaarihankkeet tuottavat pitkän aikavälin kassavirtaan, mutta tämä etu koskee vain rahoittaja ja kiinteistöpalvelu yrityksiä - ei rakennusyritystä. Tutkimuksissa mainitaan myös muista elinkaarihankkeiden mahdollisuuksista, jotka jäävät kuitenkin rakennusliikkeen näkökulmasta epäselviksi. Perinteisiin rakennuttamisen malleihin verrattuna elinkaarihankkeiden sopimusmenettelyt ovat monimutkaisempia sekä aikaa vievempiä ja sopijaosapuolten yhteistyö elinkaarihankkeissa on välttämätöntä. Käytännössä elinkaarihankkeiden riskienjako nähdään julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä yksipuoliseksi. Jotta elinkaarimalli yleistyisi Suomessa, niin elinkaarisopimuksen riskienjaosta on tehtävä tasapuolinen ja käyttäjä pitää saada myös riskejä kantamaan. Tässä työssä keskitytään arvioimaan elinkaarimallien keskeisiä menestystekijöitä ja riskitekijöitä ja löytää mahdollisia tapoja tehdä hankintaprosessista helppoa ja sujuvaa. Samalla yritetään selvittää, miten elinkaarihankkeesta saadaan rakennusliikkeen kannalta menestyvää liiketoimintaa. Johtopäätökset perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin ja empiiriseen tapaustutkimukseen. Työssä arvioidaan niitä seikkoja, jotka vaikuttavat yksityisen sektorin tarjouspäätökseen. Arvioinnissa erotetaan toisistaan kolme erillistä riskitekijää; tarjouksen tekemisen riskit, rakennushankkeen riskit ja elinkaaren aikaiset riskit. Työssä todetaan, että aikaisemmat tutkimukset ovat riittämättömiä rakennusliikkeen riskien arvioimiseen.

Liiketoimintatiedonhallinnan hyödyntämisen esteet päätettäessä palveluista. Case: Kunnalliset pelastustoimen liikelaitokset ja eriytetyt taseyksiköt

Pelastuslaitosten liiketoimintatiedonhallinnalla, tietoperusteisuudella ja tietojohtamisella on tulevaisuudessa merkittävä rooli päätettäessä palveluista. Julkisen pelastustoimen kuntien liikelaitoksina ja eriytettyinä taseyksiköinä toimivien pelastuslaitosten haasteet tulevat olemaan jatkossa tehokkaiden ja vaikuttavien palveluiden strategisessa johtamisessa ja suunnittelussa. Näistä asioista päättäminen on kriittinen vaihe onnistumisen kannalta. Päätöksenteko eri tasoilla tarvitsee tuekseen toiminnasta ja palveluista kanavoitua analysoitua tietoa. Asiakastarpeesta lähtevä vaikuttavuus ja laatu korostuvat. Liiketoimintatiedonhallinta ja tietoperusteisuus haastavat pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän. Johtamisen kyvykkyys ja henkilöstön osaaminen ovat tietoperusteisuuden ja tiedonhallinnan keskiössä. Systemaattisen liiketoimintatiedonhallinnan ja tietoperusteisuuden erottaa perinteisestä virkamiehen tietojen hyväksikäytöstä käsitteen kokonaisvaltaisuus ja järjestelmällisyys kaikessa tiedollisessa toiminnassa. Tämä kattaa tietojärjestelmät, mittarit, prosessit, strategian suunnitelmat, asiakirjat, raportoinnin, kehittämisen ja tutkimuksen. Liiketoimin-tatiedonhallinta ja tietojohtaminen linkittävät kaiken toisiinsa muodostaen keskinäisriippuvaisen yhtenäisen järjestelmän ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus jossa tiedon keruu ja analysointi on toteutettu toisiaan tukevilla tutkimusotteilla. Metodologia nojaa teorialähtöiseen systemaattiseen analyysiin, jossa on valikoituja osia sisällön analyysistä. Tutkimuksessa on käytetty aineisto- ja menetelmätriangulaatioita. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla valittujen kohde pelastuslaitosten asiantuntijoilta palveluiden päätös- ja suunnittelutasolta, johtoryhmistä ja joh-tokunnista. Haastatteluja varten tutkija on tutustunut kohdepelastuslaitosten palveluita mää-rittävään tiedolliseen dokumentaatioon kuten palvelutasopäätöksiin ja riskianalyyseihin. Ai-neisto keruun kohteiksi valikoitui pääkaupunkiseudun alueen pelastuslaitokset: Helsingin kaupungin pelastuslaitos sekä Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset. Tulosten mukaan pelastuslaitosten keskeiset liiketoimintatiedonhallinnan esteet muodostuvat johtamisen ongelmista, organisaation muutosvastarinnasta ja päätöksenteon tietoperusteen puutteesta. Nämä ilmenevät strategisen johtamisen puutteina, vaikuttavuuden mittaamisen sekä tiedon jalostamisen ongelmina. Keskeistä tiedollista yhdistävää ja linkittävää tekijää ei tunnisteta ja löydetä. Tiedollisessa liiketoimintatiedonhallinnan prosessityössä voisi olla tulos-ten mukaan mahdollisuuksia tämän tyhjiön täyttämiseen. Pelastuslaitoksille jää tulevaisuudessa valinta suunnasta johon ne haluavat edetä tiedonhal-linnan, tietojohtamisen ja tietoperusteisuuden kanssa. Tämä vaikuttaa kehitykseen ja tavoitteeseen keskeisistä palveluiden päätöksentekoa tukevista johtamis- ja tietojärjestelmistä, tietoa kokoavista ja luovista dokumenteista sekä organisaation joustavasta rakenteesta. Tietoprosessiin, tiedon prosessimaiseen johtamiseen ja systemaattiseen tiedonhallintaan meneminen vaikuttaa tutkimuksen tulosten mukaan lupaavalta mahdollisuudelta. Samalla se haastaa pelauslaitokset suureen kulttuuriseen muutokseen ja asettaa uusien vaikuttavuusmittareiden tuottaman tiedon ennakoivan hyväksynnän vaateen strategiselle suunnittelulle. Tämä vaatii pelastuslaitosten johdolta ja henkilöstöltä osaamista, yhteisymmärrystä, muutostarpeiden hyväksyntää sekä asiakkaan asettamista vaikuttavuuden keskiöön.

Opettajien johtamiseen soveltuvan suorituskykymittariston taustalla olevat motivaatiotekijät

Työntekijöiden ja organisaatioiden suorituskykyä on tutkittu etenkin tuotantoyrityksissä paljon. Suorituskyvyn mittaamisessa on painotettu taloudellisia tai tuotannollisia mittareita. Yksittäisen työntekijän motivaation merkitystä suorituskykyyn ei ole kuitenkaan tutkittu kovinkaan paljon. Motivaatioon liittyviä tutkimuksia on tehty enemmän kasvatustieteellisissä ja psykologisissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaiset motivaatiotekijät vaikuttavat ammatillisessa koulutuksessa työskentelevien opettajien suorituskykyyn. Motivaatiotekijöitä selvitettiin opettajille suunnatulla kyselyllä. Lisäksi selvitettiin, onko motivaatiotekijöillä eroa yksityisen organisaation ja julkisen organisaation työntekijöiden välillä. Tutkimuksessa havaittiin, että yksityisen ja julkisen organisaation työntekijöiden työskentelymotivaatio perustuu erilaisiin tekijöihin. Yrityselämässä menestyvän työntekijän motivaatio kasvaa, mikäli hänellä on mahdollisuus saavuttaa taloudellisia palkkioita hyvistä suorituksista tai hänelle tarjotaan muita ulkoisia hyödykkeitä, kuten ylennystä. Julkisen sektorin palveluksessa olevan työntekijän motivaatio kasvaa, mikäli hän saa tehdä osaamaansa työtä yhteisön hyväksi ja onnistuu työssään. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että opettajat ovat hyvin tyytyväisiä työhönsä ja he motivoituvat onnistumisen kokemuksista ja mahdollisuudesta vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja aikatauluihin. Esimerkkimittaristo rakennettiin Teaching Balanced Scorecard (TBSC) -menetelmän mukaiseksi. Mittaristossa on huomioitu opettajan työskentelymotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Tuloskorttimalli soveltuu isojen organisaatioiden käyttöön ja nykyinen suuntaus oppilaitoksissa on kohti isoja toimijoita. Esimiesten on tunnistettava alaistensa motivaatioon vaikuttavia tekijöitä, sillä työntekijälle annettu vääränlainen palaute voi jopa laskea hänen suorituskykyä. Tiimeissä ja verkostoissa hyvän motivaation saavuttaminen merkitsee myös työturvallisuuden parantumista, sillä yhteen hiileen puhaltavat työntekijät hyödyntävät yhteistä osaamistaan myös työskentelyolosuhteiden kehittämisessä.