Enzyme convertedstarch in pigment coating

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää entsyymikonvertoinnin mahdollisuudet vaikuttaa sideainetärkkelyksen toiminnallisiin ominaisuuksiin. Tärkein tehtävä oli etsiä vastaukset kysymykseen, kuinka paljon entsyymikonvertointia optimoimalla voidaan maksimoida tärkkelyksen positiivisia vaikutuksia. Tavoitteena oli myös tutkia, voiko lisäaineita käyttämällä ja tärkkelystä plastisoimalla säilyttää tärkkelyksen vaikutus paperin jäykkyyteen ja saada tärkkelysfilmille joustavuutta. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin tärkkelyksen entsyymikonvertointiin vaikuttavia tekijöitä, eri tärkkelysraaka-aineiden eroja, sekä konvertoinnissa käytettävien entsyymien ominaisuuksia. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin myöstärkkelyksen käyttöä sideaineena pigmenttipäällystyksessä. Kokeellisessa osassakeskityttiin selvittämään entsyymikonvertoinnin olosuhteiden, käytettävän raakatärkkelyksen ja entsyymin vaikutusta konvertoidun tärkkelyksen ominaisuuksiin. Konvertoiduista tärkkelyksistä valmistettiin päällystyspastat, ja tutkittiin niinpastan kuin päällystetyn paperin ominaisuuksia. Myös erilaisten pehmentimien vaikutusta niin päällystyspastaan, kuin paperin pinnalle tutkittiin. Havaittiin, että konvertoimalla tärkkelysketjua entsymaattisesti, voidaan tärkkelysketjun pituutta säädellä. Tarkoituksena oli konvertoida tärkkelystä niin, että tärkkelyksen molekyyliketjujakaumat sisältävät lyhyitä, keskipitkiä sekäpitkiä molekyylejä. Päällystämisen havaittiin olevan vaikeaa Helicoaterilla varsinkin pitkäketjuista tärkkelystä suuren määrän sisältävillä pastoilla. Myös tärkkelys/lateksi-suhde vaihteli eri pastoilla. Päällystyspastojen reologisia ominaisuuksia testattaessa huomattiin, että tärkkelysketjun pituuden kasvaessa pastanviskositeetti lisääntyy ja vesiretentio vähenee. Havaittiin vain muutamia teknisiä paperiominaisuuksia, jotka korreloivat hyvin tärkkelysketjun pituuden kanssa. Näitä olivat kiilto, Gurley-Hill huokoisuus, taivutusvastus, taivutuspituus sekä IGT pintalujuus. Pehmentimien ei havaittu vaikuttavan moneenkaan paperin eri tekniseen ominaisuuteen. Suurimmat erot huomattiin paperin taivutuspituudessa ja taivutusvastuksessa.

Levylämmönsiirtimen mitoitus ja optimointi erityisesti lämpöpumpuissa

Työn tavoitteena on laatia käsikirjamainen läpileikkaus levylämmönsiirtimen rakenteesta ja käytöstä lämpöpumppulaitteistoissa. Kylmäprosessin tarkastelun lisäksi on eri lähteistä haettu yhtälöitä lämmönsiirron ja painehäviönlaskentaan. Lähdeaineistona on käytetty lämmönsiirron oppikirjoja, joiden lisäksi on käyty läpi suuri joukko tieteellisen tutkimuksen julkaisemia tutkimusraportteja levylämmönsiirtimen mitoituksesta erilaisissa käyttökohteissa. Oppikirjoissa ei ole esitetty varsinaisesti levylämmönsiirtimen laskentamenetelmiä, vaan niissä esitetään lämmönsiirron perusyhtälöt. Varsinainen lämmönsiirtolevyprofiilin laskentaan perustuva lähdeaineisto on löytynyt lämmönsiirtoon erikoistuneista julkaisuista. Lämmönsiirto tapahtuu aina kuumemmasta kylmempään tilaan. Lämmönsiirto eri virtausaineiden välillä toteutetaan lämmönsiirtimien avulla. Lämmönsiirrintyyppejä on olemassa lukuisia, joista yksi yleisesti käytetty tyyppi on levylämmönsiirrin. Tässä konstruktiossa on mahdutettu paljon lämmönsiirtopintaa ulkomitoiltaan pieneen tilaan. Tämä siirrintyyppi on eduksi silloin, kun virtaavat aineet ovat puhtaita ja niillä ei ole likaavaa vaikutusta lämmönsiirtopinnoille. Lämpöpumpulla tarkoitetaan laitetta, jolla voidaan käyttää hyödyksi lämmönlähteen matalaa lämpötilatasoa nostamalla lämpötilatasoa kompressorin puristustyön avulla korkeampaan lämpötilatasoon. Lämpöpumppulaitteiston toiminta perustuu kylmäprosessin toimintaan. Kylmäprosessin läpikäynti auttaa lukijaa hahmottamaan, millainen prosessi on kysymyksessä ja mitä komponentteja liittyy kylmäprosessiin. Tässä diplomityössä esitetyt yhtälöt antavat suuntaa, millä tavalla levylämmönsiirtimien ominaisuuksia voidaan laskea ja mitkä tekijät vaikuttavat siirtimien mitoittamiseen. Tarkemmat vaihdinkohtaiset laskentakorrelaatiot muotoutuvat vasta sitten, kun valmis tuote on testattu laboratorio-olosuhteissa ja siitä on saatu lämpötila-, virtaus- ja painesuhteet selville. Tämän jälkeen voidaan mittaustuloksiin perustuen rakentaa matemaattinen malli, jolla laskennallisesti määritelläänvaihtimien ominaisuudet. Lisäksi on esitetty yleisiä tapoja, joilla voidaan määritellä lämmönsiirtimien lämpöpintoja.

Painelajittimen toimintasakeuden nostaminen havupuusellun lajittelussa

Painelajittimien kyky poistaa epäpuhtauksia on parantunut erityisesti roottorien ja sihtirumpujen kehityksen myötä. Painelajittimella pystytään nykyisin poistamaan yhä pienempiä roskapartikkeleja, minkä ansiosta painelajittimilla pystytään korvaamaan pyörrepuhdistimia hienolajittelussa. Nykyään ratkaisevaa on lajittimen mahdollinen toimintasakeus ja energiankulutus, joihin voidaan vaikuttaa roottori- ja sihtiratkaisuin sekä laitteen ajotavalla. Lajittimen toimintasakeutta nostamalla voitaisiin saavuttaa etuja tuotantoprosessissa pienempien virtauksien ja prosessin paremman ajettavuuden vuoksi. Työssä tarkasteltiin painelajittimen rakenneparametreista roottorin ja sihtirummun sekä ajoparametreista syöttösakeuden, massarejektisuhteen, tuotantomäärän ja roottorin kehänopeuden vaikutusta painelajittimen toimintaan. Erityisesti tutkittiin mahdollisuuksia nostaa lajittelusakeutta ja sakeuden nostonvaikutusta lajittimen energiankulutukseen. Sellutehtaaseen rakennetussa koelajitinlinjassa pystyttiin perusrakenteeltaan nykyisenlaisella painelajittimella muuttamalla roottorin ja sihdin rakennetta sekä nostamalla roottorin kehänopeutta lajittelemaan laitteen mitoitustuotannossa massaa korkeimmillaan 4,8 %:n sakeudessa. Suurin saavutettu sakeus, jossa energiankulutusta voidaanpitää hyväksyttävänä oli 4,4%. Nykyisellä ajotavalla ja roottori- ja sihtirakenteella pystyttiin lajittelemaan massaa 3,2 %:ssa. Tuloksista voidaan päätellä, että massan lajittelu yli 5 %:n sakeudessa on mahdollista roottorirakennetta edelleen kehittämällä.

Myynnin analyysityökalut varaosa- ja projektiliiketoiminnassa

 Diplomityössä selvitettiin Andritz Oy:n Pulp & Paper Mill Services -divisioonan myynnin analysointiin tarkoitettuja työkaluja ja tunnuslukuja varaosa- ja projektiliiketoiminnassa. Diplomityön aikana toteutetut haastattelut ja sähköpostin välityksellä lähetettävä kyselytutkimus kohdennettiin ennen kaikkea myynnistä vastuussa oleville ihmisille, kuten myyntipäälliköille, divisioonan johtohenkilöille ja tuoteryhmäjohtajille. Diplomityön aikana rakennettiin myynnin analysoinnissa käytettävät raportit SAP Business Intelligence -tietojärjestelmään. Tulevaisuudessa kohdeorganisaatio pystyy diplomityön aikana rakennettujen myynnin analysointiraporttien avulla seuraamaan ja analysoimaan myyntiä. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa ensin luotiin teoreettinen viitekehys tutkimalla Business Intelligence:ä, varaosa- ja projektiliiketoimintaa sekä myynnin analysoinnissa käytettäviä työkaluja. Tämän jälkeen suoritettiin kysely- ja haastattelututkimukset, joiden pohjalta saatiin tietoa kuinka Andritz:lla tällä hetkellä myyntiä analysoidaanja kuinka sitä halutaan tulevaisuudessa analysoida. Työn tuloksena saatiin teoriaa sekä haastattelu- ja kyselytutkimusta yhdistämällä rakennettua SAP Business Intelligence -tietojärjestelmään myynnin analysoinnissa käytettävät raportit. Raportit ovat myynnin perusraportti sisältäen myynnin keskei-simmät tunnusluvut, abc-analyysi myynnistä asiakkaittain ja abc-analyysi myynnistä nimikkeittäin. Työn lopussa on myös pohdittu, mitä SAP Business Intelligence -tietojärjestelmään kannattaa tulevaisuudessa rakentaa raporttien osalta ja kuinka raportteja kannattaa lähteä hyödyntämään myynnin analysoinnin näkökulmasta.

Sellutehtaan sekundäärilämpöjärjestelmän kehittäminen

Sellun valmistuksessa kuluu energiaa mm. materiaalivirtojen lämmittämiseen. Käyttämällä prosessissa syntyvä sekundäärilämpö hyödyksi säästetään energiakustannuksissa. Toimiva sekundäärilämpöjärjestelmä on yksinkertainen ja tehokas. Tässä diplomityössä tutkitaan sellutehtaan sekundäärilämpöjärjestelmän toiminta. Tehtaan sekundäärilämmön käyttö on muuttunut uusien tehdasosastojen ja jakeluun tehtyjen muutoksien jälkeen. Tavoitteena on selvittää sekundäärilämpöjärjestelmän toiminta nykytilanteessa ja etsiä käyttökohteita hyödyntämättömälle sekundäärilämmölle. Saatujen tietojen perusteella laaditaan sekundäärilämpötase talvitilanteessa ja päivitetään raportointi nykytilannetta vastaavaksi.

Polttodirektiivien soveltaminen sellutehtaiden ilmapäästömittauksissa

EU:n polttodirektiivit, LCP- ja jätteenpolttodirektiivi ovat arkipäivää suuressa osassa polttolaitoksia Suomessakin lähivuosien kuluessa. Molemmat direktiivit on otettu mukaan Suomen lain-säädäntöön asetuksina, joita on hieman muutettu vastaamaan kansallisia tarpeita. Polttolaitokset tulevat muuttamaan aikaisempia käytäntöjään päästöistä mitattavien komponenttien sekä tarkkailujaksojen että raportoinnin osalta. Mittausten tulokset raportoidaan jatkossa yksikössä mg/Nm3. Jatkuvatoimisia mittausjärjestelmiä on asennettava yhä useampaan laitokseen ja savukaasuista tarkkaillaan pitoisuuksia päästöjen sijaan. Edelleen raportoidaan esim. ympäristölupaviranomaiselle vuosipäästöjen suuruus. Vuonna 2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain ja -asetuksen velvoittamina toiminnassa olevat sellutehtaat ovat hakeneet uuden lain mukaista ympäristölupaa vuoden 2004 loppuun mennessä. Ympäristöluvan tarvitsevat myös kaikki teholtaan yli 50 MW:n polttolaitokset. Suuria polttolaitoksia koskeva LCP-direktiivi astuu voimaan vuoden 2008 alussa. Siksi uusissa ympäristöluvissa tullaantodennäköisesti vaatimaan myös sellutehtailta ko. direktiivin mukaisia mittaus-järjestelmiä ja päästörajoja. Laitoksissa on jo nyt melko kattavat päästömittausjärjestelmät, sillä myös voimassaolevat ympäristöluvat ja ilmapäästöjen tarkkailuohjelmat velvoittavat päästöjen jatkuvaan seurantaan pääosin samoista savukaasukomponenteista kuin mitä direktiivissäkin edellytetään. Tässä diplomityössä keskitytään LCP- ja jätteenpolttodirektiivien mittausvaatimuksiin, raja-arvoihin sekä raportointiin sekä Metsä-Botnian sellutehtaiden mittausjärjestelmien parantamis-toimenpiteisiin. Yksityiskohtainen toimintamalli on tehty Joutsenon tehtaan laitosta ja mittaus-järjestelmää silmällä pitäen. Sitä voidaan käyttää myös muillatehtailla mallina savukaasupäästöjen mittauksien ja laitteiden päivitysten yhteydessä. Toimintamalliin siirtyminen ei velvoita Metsä-Botnian tehtaita, mutta monet tehtaat haluavat laitteistokannan uusimisen yhteydessä siirtyä direktiivien vaatimuksia vastaavaan järjestelmään.

Lähtölogistiikanstrateginen tarkastelu Imatran terästehtaalla

Tämän diplomityön aiheena on lähtölogistiikan strateginen tarkastelu tutkimuksen kohdeyrityksenä olevassa terästehtaassa. Tavoitteena oli lähtölogistiikan tulevaisuusskenaarioiden laatiminen. Diplomityössä tarkastellaan mm. logistiikan epävarmuustekijöitä ja haasteita, erilaisten kuljetusmuotojen käyttöä sekä kohdeyrityksen materiaalivirtojen suuntautumista tulevaisuudessa. Työssä luodaan katsaus logistisen asiakaspalvelun elementteihin ja tutkitaan, mitä elementtejä asiakkaat pitävät tärkeinä. Lisäksi tarkastellaan, miten asiakkaiden vaatimukset kehittyvät tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelujen, sähköpostikyselyn sekä havainnoinnin avulla. Diplomityössä laadittujen skenaarioiden aiheiksi valikoituivat kuljettaminen, Venäjä sekä tuotteet, volyymi ja markkina-alueet. Positiivisen skenaarion mukaan kasvavat materiaalivirrat suuntautuvat Suomen lisäksi Ruotsiin, Keski-Eurooppaan sekä Itä-Eurooppaan, joka on noussut uudeksi markkina-alueeksi. Negatiivisessa skenaariossa kilpailu on kiristynyt ja Ovako Imatran asiakkaat ovat muuttaneet joukolla Aasiaan, jonne teräksen vieminen Suomesta ei olekannattavaa. Tutkimus osoitti, että trendi tilauserien pienentymisestä ja toimitussyklin tihentymisestä pätee myös Ovako Imatran asiakkaiden kohdalla. Erityisen tärkeiksi logistisen asiakaspalvelun elementeiksi nousivat toimitusvarmuus sekä joustavuus toimituksissa. Tutkimuksessa havaittiin, että asiakkaat haluaisivat saada informaatiota tuotteen toimitustilasta online-järjestelmän kautta.

Uuden liiketoimintaympäristön määrittäminen teollisessa yrityksessä kan-sainvälisen markkinointitutkimuksen avulla, Case: Finnsementti Oy

Tämän tutkimuksentavoitteena on selvittää, millä tavoin teollinen yritys voi kansainvälisen markkinointitutkimuksen avulla määrittää ja analysoida uutta liiketoimintaympäristöä. Teolliset markkinat, teollinen markkinointi-tutkimus sekä yrityksien kohtaamatmikro- ja makroympäristöt ovat erityi-sen tarkastelun kohteena. Tutkimuksen keskeisin aineisto on saatu haastattelujen ja sekundaaristen lähteiden kautta. Tutkimuksen olennaisimpiin tuloksiin liittyy malli, jolla teollinen yritys voi määrittää kohtaamansa toimintaympäristön eri tekijöitä. Mallissa mikro- ja makroympäristön eri tekijät ovat keskeisessä roolissa. Tutkimuksen empiirisen osan tuloksista merkittävin on Pietarin ja Venäjän sementtimarkkinoiden ominaispiirteiden löytäminen ja analysointi. Pietarin ja Venäjän taloudellinen kasvu jatkuu lähivuosinakin voimakkaana, ja markkina-alue on suomalaisille yrityksille tulevaisuudessa tärkeässä asemassa, kuten myös esimerkkiyrityksenä olleelle sementtitehtaalle. Myös suurin osa tutkimuksessa selvinneistä alueen toimintaympäristön tekijöistä puoltaa teollisen yrityksen vientitoiminnan aloittamista alueelle.

Henkilöstöraportointi - tunnuslukujen valinta ja seuraaminen henkilöstöstrategian toteuttamisessa, case: UPM-Kymmene Oyj, Voikkaa

Tutkimusalueena on henkilöstöraportointi ja henkilöstötilinpäätöksen tekeminen. Tavoitteena on selvittää henkilöstöraportoinnin tekemisestä saatava taloudellinen hyöty yritykselle. Teoriaosuudessa olen käyttänyt deskriptiivistä tutkimusmenetelmää ja empiriaosuudessa normatiivista. Empiriaosuus on rajattu UPM-Kymmene Oyj:n Voikkaan paperitehtaaseen. Case-organisaatiolle valitaan henkilöstötunnusluvut ja kehitetään sille sopiva henkilöstötunnuslukujen seurannan malli. Tunnusluvut ovat työkaluna analysoitaessa henkilöstön tämän hetkistä rakennetta, laatua ja työhyvinvointia. Pitkän aikavälin tuloksen tekemisessä henkilöstön osaamisella, työkyvyllä ja työmotivaatiolla on suuri merkitys. Osaamisen kehittymistä ja työhyvinvointia on seurattava kyselyillä. Brändilupausten, kuten esim. laadun ja osaamisen kehittämisen seurannassa voidaan myös hyödyntää henkilöstöraportoinnin tuottamia tunnuslukuja. Henkilöstöraportointi tuottaa informaatiota eri sidosryhmille: omistajat, sijoittajat, henkilöstö, asiakkaat, pankit, analyytikot ja toimittajat.

The Boundaries of a Firm in the Pulp and Paper Industry: Complementarities of the Resource-Based View and Transaction Cost Economics

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sellu- ja paperiteollisuuden toimintojen luonnetta sekä miten yrityksen rajapinnat ovat muodostuneet ko. teollisuudenalalla. Tutkimus on eksploratiivinen ja luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin yrityksissä tehdyillä teemahaastatteluilla. Sellu- ja paperitehtaan toimintojen analysoinnissa käytetään resurssiperusteista näkemystä ja transaktiokustannusteoriaa. Tutkimuksen yritysten rakennetta voidaan pitää varsin konservatiivisena. Teoreettinen kehys pystyi selittämään varsinaisen tuotannon järjestämistä varsin hyvin. Tukitoiminnoissa löytyi ristiriitoja teorian ja todellisuuden välillä. Tuotantotoiminnot kannattaa pitää yrityksen sisällä, koska ne täyttävät VRIN-attribuutit ja niihin liittyy korkeita transaktiokustannuksia. Suurin osa tukitoiminnoista voidaan luokitella triviaaleiksi. Joitain tukitoimintoja voidaan kuitenkin luokitella strategisesti tärkeiksi, ja voidaan päätellä, että ne pitäisi pitää yrityksen sisällä. Tässä suhteessa tulokset olivat kuitenkin ristiriitaisia, ja lisätutkimuksia tarvittaisiin lopullisten johtopäätösten tekemiseen.

Creating Brand Awareness for a B2B Professional Services Subsidiary

Tutkielman tavoitteet: Tutkielman tavoitteena oli selvittää miten branditunnettuutta voidaan kasvattaa yritysasiantuntijapalveluiden markkinoilla toimivassa tytäryhtiössä yleensä, ja erityisesti case yrityksessä. Vaikka yritysasiantuntijapalvelualan markkinointia on tutkittu melko paljon, ovat tutkimukset keskittyneet pääasiallisesti henkilökohtaiseen myyntityöhön ja suhdemarkkinointiin. Myös branditunnettuuden kehittämistä on tutkittu, mutta enimmäkseen kuluttajamarkkinoilla. Tutkimusmetodologiat: Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena deskriptiivis-analyyttisenä case-tutkimuksena. Tutkimuksen teoriaosuus perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja empiirinen tutkimus puolistrukturoituun teemahaastatteluun.. Haastateltaviksi valittiin tutkittavan case organisaation ylin johto, sekä viestinnästä ja markkinoinnista vastaava henkilö. Tutkimustulokset ja päätelmät: Tutkimuksen tuloksena syntyi ehdotus siitä, millä tavoin case-yritys voisi kasvattaa branditunnettuuttaan potentiaalisten asiakkaidensa keskuudessa. Ehdotus etenee teoriarakenteen mukaisesti muodostaen mallin jossa kaikki viestintäprosessin oleelliset vaiheet on käyty läpi. Branditunnettuus rakennetaan viestintäprosessissa johon kuuluu: kohdeyleisönidentifiointi, viestinnän tavoitteiden asettaminen, viestin suunnittelu, viestintäkanavien valinta ja toimenpiteiden suunnittelu.

Organisaation uudistumiskyvyn kehittäminen, Case: Stora Enso

Tutkielman tavoitteena oli selvittää case-organisaatio Stora Enson Anjalan paperitehtaan uudistumiskyky, toiminnan strategianmukaisuus sekä vahvuudet ja kehitettävät osa-alueetuudistumiskyvyssä. Tutkielmassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin kahdella eri mittarilla: KM-Factor¿ ¿ uudistumiskyvyn mittarilla ja organisaation muutoskyvyn mittarilla. KM-Factor¿ ¿mittarin avulla kerättiin tietoa organisaation suhteiden, tiedonkulun, osaamisen ja johtamisen nyky- ja tavoitetilasta erilaisissa tietoympäristöissä. Muutoskyvyn mittarin avulla kerättiin tietoa organisaation uudistumiskyvystä kuuden sitä kuvaavan ominaisuuden, strategisen kyvykkyyden, johtajuuden, ajan hyödyntämisen, verkostoituneisuuden, tiedon johtamisen ja oppimissuuntautuneisuuden perusteella. Mittaukset suoritettiin helmikuussa 2006 ja niiden kohteena oli Stora Enson Anjalan paperitehtaan koko henkilöstö. Kahden uudistumiskyvyn mittarin tulokset analysoitiin ja niitä vertailtiin keskenään. Tällä tavalla pyrittiinmyös lisäämään tutkimuksen validiteettia. Mittaustulokset purettiin sanalliseenmuotoon ja niistä raportoitiin case-organisaatiolle. Mittausten mukaan case-organisaation uudistumiskyky oli hieman keskitasoa heikompi. Toiminnan vahvuuksia olivat yksimielisyys muutostarpeista ja tilanneherkkyys. Merkittävimmät toiminnan heikkoudet löytyivät nykyisestä toimintatavasta, joka ei ollut strategian mukainen, ja innovaatiopotentiaalista, joka oli hyvin alhainen. Kehittämisen tarpeita löytyi sekä johdon että henkilöstön suhteiden ja yhteistyön osalta. Koko organisaation tulisi lisätä yhteistyötä ulkopuolisten tahojen ja sidosryhmien kanssa. Organisaatiossa tulisi miettiä, miten strategia saataisiin selkeästi viestittyä myös johtoa alemmille tasoille. Johto painotti liikaa autoritääristä johtamista, kun taas henkilöstöltä odotettaisiin enemmän vastuunottoa toiminnastaan. Organisaatiossa tulisi saada nykyistä avoimemmin ja itsenäisemmin ilmaista omia näkemyksiään, toimia aloitteellisesti ja luoda uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Innovatiivisuudesta ja parannusehdotuksista tulisi myös palkita paremmin.

Simulaatiopeli menetelmänä siirtää ikääntyvien hiljaista tietoa. Case: Salon Seudun Osuuspankki

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten simulaatiopeli soveltuu ikääntyvien työntekijöiden hiljaisen tiedon esille tuomiseen ja tiedon siirtämiseen. case - tapauksena tutkimuksessa käytettiin Salon Seudun Osuuspankissapelattua simulaatiopeliä ja tutkimustulokset perustuvat peliin osallistuneiden ko. pankin työntekijöiden näkemyksiin ja mielipiteisiin. Tutkimuksessa selvitettiin miten osallistujat kokevat simulaatiopelin tilanteena, mitkä ovat simulaatiopelin heikkoudet ja vahvuudet hiljaisen tiedon siirrossa sekä millä tavalla simulaatiopeliä tulisi käyttää siirrettäessä hiljaista tietoa. Lisäksi selvitettiin mitä hiljainen tieto pankkityössä on. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin marraskuussa 2004. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että simulaatiopeliä ei nähdä kovin käyttökelpoisena, itsenäisenä hiljaisen tiedon siirron menetelmänä. Merkittävimpinä syinä tähän on simulaatiopelin keinotekoisuus, epäaitous sekä tilanteen jännittävyys. Simulaatiopelin vahvuudeksi hiljaisen tiedon siirrossa koetaan sen erinomainen havainnollistava voima. Simulaatiopeliä voitaisiinkin kokeilla apuna hiljaisen tiedon siirrossa osana pidempää tiedon siirron prosessia.

Value chain analysis in graphical boards business

Tällä tutkielmalla oli kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli selvittää, kuinka valittujen tuotteiden arvoa asiakkaiden silmissä voisi lisätä. Toisena tavoitteena oli selvittää tuotteiden arvon lisääntyminen arvoketjun jokaisella portaalla kartonkitehtaaltaloppuasiakkaalle. Tutkimuksen kohteena oli kolme erilaista arvoketjua. Tutkimusoli luonteeltaan kvalitatiivinen ja tarvittavat tiedot kerättiin haastatteluilla. Tutkimuksen tuloksena voidaan mainita, että asiakkaat arvostavat laskua kustannuksissa enemmän kuin lisähyötyjä. Myös prosentuaalinen arvonlisäys valittuihintuotteisiin arvoketjun eri portaissa saatiin selville. Tästä työstä on tehty kaksi versiota; tämä versio, joka tulee julkiseksi neljän vuoden salassapitoajan jälkeen, ja toinen versio, joka sisältää arkaluontoisempaa kustannusinformaatiotaja on siitä syystä kokonaan salainen.

Työvoimapula ja osaaminen: analyysi mediateksteistä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selventää miten Talouselämä-lehti tuo esille yritysten kokemaa työvoimapulaa ja sen hallintakeinoja erityisesti osaaja näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tulkitaTalouselämä-lehden artikkeleihin perustuvan empiirisen aineiston perusteella sekä aikaisemman kirjallisuuden perusteella, millä keinoilla yritykset voivat varautua työvoimapulaan ja menestyä kilpailussa niukoilla työmarkkinoilla. Tutkimus tuo esille myös Talouselämä lehden representoiman osaajan profiilin. Tutkimus onlaadullinen tutkimus. Aineisto koostuu Talouselämä-lehden vuoden 2002 ja toukokuun 2006 välisenä aikana ilmestyneistä artikkeleista. Tuloksina saatiin selville, että Talouselämä-lehti tuo esille työvoimapulaa laadullista ja määrällistä työvoimapulaa kuvaavien ja asiantuntijoiden varoittelevien ja neuvovien puheiden kautta. Tutkimuskontekstin sisällä osaavan työvoiman pula koetaan merkittävämpänä ongelmana kuin määrällinen työvoimapula. Yritysten tulee varautua henkilöstöstrategian kautta siihen, että yrityksen osaamistarpeet täyttyvät tulevaisuudessa. Osaajien houkutteluun tulee keksiä luovia ja yksilöllisiä keinoja sekä myydä avoimet työtehtävät osaajille markkinoinnillisin keinoin.