Teollisuuden energiaverorasitus EU-maissa ja eräissä muissa maissa

Useat maat ovat 1990-luvulla ottaneet käyttöön energiaveroja. Energiaverot vaikuttavat etenkin energiavaltaisen teollisuuden toimintaan. Energiaverojen aiheuttamien kustannusten siirto hintoihin on hankalaa tuotteiden kilpaillessa maailmanmarkkinoilla. Suomen perusteollisuus on hyvin energiaintensiivistä ja sen monet tuotteet on suunnattu vientiin. Suomen lisäksi kaikkia teollisuuden käyttämiä polttoaineita verotetaan vain Alanko-maissa, Italiassa ja Tanskassa. Teollisuudelle on usein lisäksi alhaisempi verotaso kuin kotitalouksille. Energiaverotasojen tarkastelu sellaisenaan ei kerro veron todellista vaikutusta. Diplo-mityössä tarkastellaan teollisuuden maksamien energiaverojen taloudellista rasittavuutta vertaamalla maksettuja energiaveroja tuotannon jalostusarvoon. Energiaveroja ympä-ristönäkökohdista tarkastellaan vertaamalla maksettuja energiaveroja hiilidioksidipäästöihin. Diplomityössä käsitellään kolmea teollisuuden energiavaltaisinta toimialaa: metsäteollisuutta, metallien jalostusta sekä kemianteollisuutta. Vertailumaina ovat Euroopan Unionin 15 jäsenmaan lisäksi Norja, Sveitsi, Japani, Kanada ja Yhdysvallat. Sähkön kulutus- ja/tai tuotantovero on monissa maissa ja useimmilla toimialoilla merkittävin yksittäinen energiavero. Sähkön käyttö teollisuudessa on runsasta, joten sillä on muita veroja selvemmin havaittava vaikutus verorasitusten kasvuun.

Aerosolianalysaattorin jatkokehitys

Kiinnostus pienhiukkasia kohtaan on kasvanut voimakkaasti, koska niiden haitallisista terveysvaikutuksista on saatu uutta tietoa. Asiasta on julkaistu lukuisia tieteellisiä tutkimuksia ja viimeisimpien tietojan mukaan kohonneilla pienhiukkaspitoisuuksilla on vaikutusta jopa sydän- ja verisuonisairauksiin. Vakavien terveysvaikutusten ja kiristyvän lainsäädännön vuoksi uusille reaaliaikaisille hiukkasmittalaitteille on kova kysyntä. Tämä työ on osa suurempaa Dekati Oy:ssä toteutettua Autotest –projektia, jossa kehitetään hiukkasmittalaitteita autoteollisuudelle. Tavoitteena työssä oli kehittää hiukkasmittalaitteeseen varaaja, jossa olisi huomattavasti pienemmät pienhiukkashäviöt kuin sähköisen alipaineimpaktorin ELPI:n varaajassa. Lainsäädäntö pohjautuu nykyään pelkästään massapitoisuuden mittaamiseen eikä reaaliaikaisesti massapitoisuutta mittaavaa laitetta ole olemassa. Tässä työssä testattiin uutta hiukkasten tiheydenmääritysmenetelmää, jonka avulla on mahdollista mitata massapitoisuutta reaaliaikaisesti. Suunniteltu varaaja on helppokäyttöinen ja varaustehokkuudeltaan odotusten mukainen, mutta pienhiukkashäviöt ovat edelleen tavoiteltua suuremmat vaikkakin pienemmät kuin ELPI:ssä. Tämä johtuu osittain tilavaraushäviöistä ja osittain koronan sähkökentän vaikutuksesta näytekanavaan. Tiheysmittauksesta saatiin lupaavia tuloksia, mutta jatkokehitystä vaaditaan häiriöiden suodattamiseksi ja kuormituskestävyyden parantamiseksi.

Market Potential of Service Providers for Niche Vendor

Diplomityössä tarkastellaan palveluoperaattoreiden asemaa Länsi-Euroopan matkapuhelinpalvelumarkkinoilla. Tavoitteena on selvittää, ovatko palveluoperaattorit potentiaalisia asiakkaita tietylle matkapuhelinlisäpalvelujärjestelmien toimittajalle. Lisäksi tavoitteena on rakentaa liiketoimintalaskelmatyökalu, jolla tällaisen järjestelmäinvestoinnin kannattavuus voidaan osoittaa paitsi palveluoperaattorille, myös tämän loppuasiakkaille. Työ aloitetaan matkapuhelinpalvelumarkkinoilla toimivien osapuolten esittelyllä. Eri osapuolten asemaa ja merkitystä matkapuhelinpalvelumarkkinoilla käsitellään. Matkapuhelinpalvelumarkkinoiden kehitystä tarkastellaan uuden teknologian ja erityisesti tulevien palvelujen näkökulmasta. Tarkastelua jatketaan analysoimalla regulaation vaikutusta matkapuhelinpalvelumarkkinoihin. Erityisesti kiinnitetään huomiota regulaation motiiveihin sekä käytännön toteutukseen tietyissä Länsi-Euroopan maissa. Tutkimuksen toteuttamisessa merkittävässä osassa ovat asiantuntijahaastattelut sekä markkina-analyysiraportit.Markkina-analyysissa saatuja tuloksia hyödynnetään liiketoimintalaskelmatyökalun toteutuksessa. Työn tuloksena päädytään myös ratkaisuun palveluoperaattoreiden kiinnostavuudesta asiakassegmenttinä. Tämän lisäksi havaitaan muita potentiaalisia asiakassegmenttejä, joiden tämäntyyppiseen liiketoimintaan soveltuvuutta tutkitaan edelleen.

Sellu- ja paperiteollisuuden haitallisimmat ilmapäästöt

Diplomityössä luotiin katsaus sellu- ja paperiteollisuuden haitallisimpiin ilmapäästöihin ja ilmapäästömäärien kehitykseen Suomessa 1990-luvun alusta nykypäivään. Työssä tutustuttiin sellu- ja paperiteollisuuden ilmapäästöjä rajoittavan lainsäädännön ajankohtaisiin asioihin Suomessa ja Euroopan Unionissa, sekä tarkasteltiin nykyisen lainsäädännön perustana olleita ilmastosopimuksia eli kansainvälisen ilmastopolitiikan syntyä ja kehittymistä. Työssä on myös selvitetty ilman osuutta paperinvalmistuksessa, tutustuttu ilmapäästöjen rajoittamismenetelmiin ja eri mittausmenetelmiin ilmapäästöjen toteamiseksi. Työn puitteissa suoritettiin mittalaitetestejä eri paperitehtailla. Haitallisimpia ja määrällisesti suurimpia ilmapäästöjä sellu- ja paperiteollisuudessa ovat typen ja rikin oksidit, pelkistyneet rikkiyhdisteet, hiukkaset, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja hiilidioksidi. Ilmapäästömäärät Suomessa ovat typenoksideja lukuun ottamatta olleet laskussa 1990-luvun alusta nykypäivään. Tärkein kasvihuonekaasu on hiilidioksidi, jonka määrää rajoitetaan Kioton sopimuksessa. Vuoden 2002 aikana selvinneekin, mikä on Kioton sopimuksen vaikutus Suomen metsäteollisuuteen. Päästömittauksia tarvitaan lainsäädännön raja-arvojen toteamiseksi, mittauksia suorittavat sertifioidut päästömittauslaboratoriot. Suoritetuissa mittalaitetesteissä havaittiin mittalaitteiden soveltuvuudessa kosteiden paperiprosessin poistokaasujen määrittämiseen suuria eroja.

Immateriaalioikeuksien merkitys ohjelmistotuotantoprosessissa

Työn tavoitteena on selvittää immateriaalioikeuksien merkitystä ja käytäntöä ohjelmistotuotantoprosessissa. Työn painopiste on ohjelmistojen tekijänoikeudellisten ja patenttioikeudellisten kysymysten tarkastelussa sekä niiden sitomisessa osaksi ohjelmistotuotantoprosessia. Tarkastelun lisäksi työn tarkoituksena on antaa käytännön ohjeita patentoinnin ja ohjelmistoprosessin yhteensovittamisesta. Tarkastelu on tehty suomalaisen tuotekehittelijän näkökulmasta. Pääpaino on Suomen käytännössä ja lainsäädännössä, mutta koska ohjelmistotuotteiden markkinat ovat maailmanlaajuiset, on tärkeää tietää miten tuote voidaan suojata kaikilla markkina-alueilla. Käytäntö eri markkina-alueilla vaihtelee merkittävästi. Tämän jälkeen immateriaalioikeuksia tarkastellaan itse ohjelmistoprosessin kannalta vaihe vaiheelta. Tarkastelua ei rajoiteta vain yhteen näkökulmaan, vaan ohjelmistoprosessia tarkastellaan immateriaalioikeuksien näkökulmasta ja immateriaalioikeuksia ohjelmistoprosessin näkökulmasta. Koska tarkastelu keskittyy itse prosessin teknisiin näkökohtiin, immateriaalioikeuksissa keskitytään patentointiin. Työ on tehty kirjallisuustyönä tarkastelemalla alan viimeisintä kirjallisuutta, tieteellisiä julkaisuja, lakien valmistelua sekä EU:n direktiivejä sekä ehdotuksia direktiiveiksi, Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan päätöksiä ja oikeustapauksia. Työn tuloksena on kattava katsaus käytettävissä olevista tietokoneohjelmien suojamuodoista. Erityisesti työssä on keskitytty patentoinnin ja ohjelmistotuotantoprosessin vaiheisiin ja niiden yhteensovittamiseen. Tarkastelun tuloksena huomataan, että suurin osa vaiheista on yhteisiä, joten yhteensovittamisessa ei tarvitse tehdä merkittävää lisätyötä. Tämän ansiosta ohjelmistotuotantoprosessin ja patentoinnin yhteensovittaminen on edullista, vaikka omia patentteja ei olisi tarkoitus hankkiakaan. Tämä tiedostamalla ohjelmistoprosessia voidaan tehostaa. Vaikka omia patentteja ei olisikaan tarkoitus hankkia, patentoinnin huomioiminen kannattaa ottaa osaksi ohjelmistotuotantoprosessia kilpailijoiden patenttien havaitsemiseksi.

Emission Trading and Tradable Green Certificates Impacts on the Business Activity of Vattenfall Oy

Ihmisen toiminnan vaikutus ilmakehään johtaa todennäköisesti ilmastonmuutoksiin. Eräs näistä muutoksista on maapallon keskilämpötilan nousu, joka aiheutuu kasvihuonekaasujen lisääntyneestä pitoisuudesta ilmakehässä. Vaikutusten vähentämiseksi on hiilidioksidipäästöjä vähennettävä. Kioton pöytäkirja asettaa allekirjoittaneille maille päästövelvoitteet. Euroopan unionin tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 8%:lla. Eräs vähennysmekanismeista on päästökauppa. Päästökauppa on sekä keino suojella ympäristöä että ympäristöpoliittinen instrumentti kasvihuonekaasupäästövähennysten kustannusten keventämiseksi. Päästökauppa ei suoranaisesti vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, vaan tasaa niitä maiden ja laitosten välillä. Uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä kansainvälisesti että kansallisesti johtaa suoriin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat asettaneet kansalliset viitearvot uusituvan sähkön kulutukselle. Saavuttaakseen nämä viitearvot maiden tulee tukea uusiutuvia energialähteitä eri menetelmin kuten vihreillä sertifikaateilla. Päästökauppa ja kaupattavat vihreät sertifikaatit tulevat vaikuttamaan energiantuottajien liiketoimintaan. Työssä on tutkittu päästökaupan ja vihreiden sertifikaattien vaikutuksia Vattenfall Kaukolämpö Oy:n, Vattenfall Sähköntuotanto Oy:n ja Vamy Oy:n liiketoimintaan.

Nitrogen Oxides Reduction Possibilities at Pulp Mill and Power Plant

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää typenoksidien vähennysmahdollisuudet Stora Enson Varkauden tehtaiden sellutehtaalla ja voimalaitoksella. Tutkimuksessa käsiteltiin tehdasalueen suurimpia typenoksidien päästölähteitä: soodakattilaa, meesauunia, kuorikattilaa, öljykattilaa ja muovi-alumiinijakeen kaasutuslaitosta. Tutkimuksessa selvitettiin typenoksidipäästöjen syntymekanismit ja erilaisiin polttotekniikoihin soveltuvat typenoksidien vähennystekniikat. Varkauden tehtaiden typenoksidien vuosipäästö vuonna 2001 oli 836 tonnia. Kansallinen lainsäädäntö, kansainväliset sopimukset sekä paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) huomioiden selvitettiin kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuvat ratkaisut. Tutkimuksen perusteella laadittiin toimenpideohjelma, joka määrittelee suositeltavan toteutusjärjestyksen typenoksidien vähennystoimenpiteille. Toimenpideohjelman tärkeimpinä kriteereinä pidettiin vuonna 2004 tulevan uuden ympäristöluvan arvioituja luparajoja sekä toimenpiteiden kustannustehokkuutta. Toteutusjärjestyksessä ensimmäiseksi valittiin koeajojakson järjestäminen ajon optimoimiseksi kiertopetikattilalla ja toiseksi meesauunin ajon optimointi jatkuvatoimisen NOx-analysaattorin avulla. Seuraaviksi toimenpiteiksi ehdotettiin vertikaali-ilmajärjestelmän käyttöönottoa soodakattilalla sekä SNCR-järjestelmän asennusta kuorikattilalle. Saavutettava NOx-vähennys tulisi olemaan 10 – 45 % ja hinta 30 – 3573 EUR vähennettyä NOx-tonnia kohti. Tutkimuksen osana Ilmatieteen laitoksella teetetyn typenoksidien leviämisselvityksen mukaan Stora Enson tehtaiden NOx-päästöjen vaikutus Varkauden ilmanlaatuun on hyvin pieni. Suurin osa NOx-päästöistä aiheutuu liikenteestä.

TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUSYRITYKSESSÄ

Tiivistelmä Lainsäädäntö ohjaa yrityksien työsuojelutoimintaa varsin tiukasti. Menestyvälle yritykselle ei kuitenkaan enää riitä lainsäädännön minimitason saavuttaminen. Työturvallisuudesta on tullut merkittävä menestystekijä kilpailtaessa rajallisista resursseista, kuten osaavasta työvoimasta ja rahoittajista. Diplomityössä selvitetään työturvallisuuden kehittämiskeinoja teollisuusyrityksessä. Alalla toimii useita viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioita, joiden tehtäviin kuuluu valvoa, että lainsäädäntöä noudatetaan. Valvonnan lisäksi ne myös tarjoavat opastusta työsuojeluasioissa. Työsuojelun kehittämisessä on tärkeää johdon asenne ja toiminta työsuojeluasioissa. Turvallisuutta tulee johtaa samalla tavoin kuin yrityksen muutakin toimintaa. Turvallisuusjohtamisen menetelmiä ovat muun muassa riskien arviointi, tapaturmien tutkinta ja työsuojelukoulutuksen järjestäminen. Myös hyvän turvallisuuskulttuurin luominen yritykseen kuuluu johdon haasteisiin. Turvallisuustoiminnan tilaa kohdeyrityksessä arvioitiin Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa kehitetyllä Laatua turvallisuustoimintaan (LATU) -menetelmällä. Tuloksien perusteella valittiin lähempää tarkastelua varten tapaturmien tutkinta, fyysinen kuormitus ja sisäinen liikenne. Näistä kerättiin tietoa haastatteluin ja keskusteluin niin työntekijöiden, työnjohdon kuin keskijohdonkin kanssa sekä lisäksi omakohtaisesti toimintaa havainnoimalla.

Pienten biopolttoainevoimalaitosten markkinaselvitys

Tässä diplomityössä kartoitetaan pienten kiinteää biopolttoainetta käyttävien yhteistuotantolaitosten kilpailukykyä kuuden Euroopan maan osalta. Potentiaalisimmiksi arvioidut maat, Alankomaat, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Puola ja Tanska, valittiin aiemmin tehtyjen markkinaselvitysten perusteella. Työ sisältää kootut katsaukset näiden maiden energiamarkkinoihin, energiapolitiikan suuntaviivoihin sekä kussakin maassa käytössä oleviin bioenergian käytön edistämiseen tähtääviin tuki- ja ohjausmuotoihin. Työn yhtenä tavoitteena oli selvittää paljonko kiinteää biopolttoainetta käyttävä 3,5MWth/1MWe -kokoluokan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos saa asiakkaalle maksaa, kun tarkasteltavan maan energiamarkkinoiden ja asiakkaan energiantarpeen asettamat reunaehdot huomioidaan. Investoinnin kannattavuusrajaa selvitettiin yksinkertaisen takaisinmaksuaikaan perustuvan vertailumallin avulla, jossa asiakkaan energianhankintavaihtoehtona voimalaitoshankinnan lisäksi oli hake- tai maakaasulämpölaitoksen hankinta ja ostosähkö. Selvityksen perusteella otollisimmat markkinat tarkastellulle voimalaitokselle näyttäisivät olevan Itävallassa, Italiassa ja Tanskassa. Pienen kiinteän biopolttoaineen yhteistuotantolaitoksen kannattava maksimi-investointikustannus oli näissä maissa mm. kalliista markkinasähköstä johtuen tasolla, johon jo nykyisillä voimalaitosten rakentamiskustannuksilla on mahdollista päästä. Lisäksi näissä maissa kannustettiin viranomaistoimenpitein kiinteän biopolttoaineen ja yhteistuotannon käyttöön ja energiapolitiikan tavoitteeksi oli asetettu tuotannon merkittävä lisääminen tulevaisuudessa.

SB-lateksitehtaan päästöjen minimointi

Diplomityön tavoitteena oli löytää soveltuvimmat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan perustuvat menetelmät SB-lateksitehtaan päästöjen käsittelemiseksi. Kirjallisuuslähteinä käytettiin Euroopan komission julkaisemia toimialakohtaisia BAT-julkaisuja. Lisäksi hyödynnettiin kemianteollisuudessa jo käytössä olevien menetelmien kokemusperäistä tietoa. Kokeellinen osan pohjaksi kartoitettiin merkittävät päästölähteet: kiinteät, nestemäiset ja kaasumaiset päästöt. Päästömittaukset olivat kvantitatiivisia, mutta mittauksissa kerättiin myös kvalitatiivista tietoa. Kirjallisen ja kokemusperäisen tiedon sekä päästöjen mittaustulosten perusteella valittiin soveltuvimmat päästöjenkäsittelyvaihtoehdot. Kiinteiden päästöjen määrään vaikuttaa eniten lateksin suodatusmenetelmän valinta. Nestemäisten päästöjen uudelleenkäyttö on tehokkain tapa minimoida päästöjä. Tehokkain tapa käsitellä orgaanisia jätevesiä on kolonnistrippaus. Lateksipitoisille jätevesille soveltuvin menetelmä on membraanitekniikka. Kaasuseospäästöille soveltuvin käsittelymenetelmä on terminen kammiopoltto. Yhden kemikaalin kaasupäästöjen käsittelyssä menetelmät perustuvat kondensointiin, paikallisiin suodattimiin ja kaasujen takaisinkierrätykseen riippuen kemikaalin ominaisuuksista.

Entry Strategy Issues in the Ophthalmic Industry: Entry Mode, Pricing and Distribution

Maahantulostrategia asettaa yrityksen kansainvälisiä liiketoimintoja ohjaavat tavoitteet, päämäärät, resurssit ja toiminnan suuntaviivat. Tämä diplomityö käsittelee yrityksen maahantulostrategian elementeistä operaatiomuodon valintaa, hinnoittelua ja jakelua. Työssä rakennetaan teoriakehys elementteihin liittyvien päätösten tutkimiseksi lääketeollisuuden ominaispiirteet huomioiden. Lääketeollisuudella on muihin teollisuudenaloihin verrattuna useita erityispiirteitä, joihin työ perehdyttää. Lisäksi työn olennainen osa on selvittää lääketeollisuuden maakohtaisia säädöksiä ja toimintamalleja. Diplomityö on tehty silmäläkkeitä valmistavalle, kehittävälle ja markkinoivalle Santen Oy:lle, joka suunnittelee toimintansa laajentamista Keski- ja Etelä-Euroopan markkinoille. Tässä laajentumisprosessissa ensimmäisenä kohdemaana on Saksa, jonka markkinoille suuntautuvia toimenpiteitä työ tutkii. Teoriakehyksen, markkinoiden ominaispiirteiden sekä useiden erilaisten analyysien pohjalta työn tavoitteena on antaa operaatiomuotoa, tuotteiden hinnoittelua ja jakelua koskevia suosituksia.

Investigation of business models of free zones and possible implications in South East Finland

Tutkielma tarkastelee vapaa alue konseptia osana yritysten kansainvälistä toimitusketjua. Tarkoituksena on löytää keinoja, millä tavoin vapaa alueen houkuttelevuutta voidaan lisätä yritysten näkökulmasta ja millaista liiketoimintaa yritysten on vapaa alueella mahdollista harjoittaa. Tutkielmassa etsitään tekijöitä, jotka vaikuttavat vapaa alueen menestykseen ja jotka voisivat olla sovellettavissa Kaakkois-Suomen ja Venäjän raja-alueelle ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet ja lainsäädäntö rajoittavina tekijöinä. Menestystekijöitä ja liiketoimintamalleja haetaan tutkimalla ja analysoimalla lyhyesti muutamia olemassa olevia ja toimivia vapaa alueita. EU tullilain harmonisointi ja kansainvälisen kaupan vapautuminen vähentää vapaa alueen perinteistä merkitystä tullivapaana alueena. Sen sijaan vapaa alueet toimivat yhä enenevissä määrin logistisina keskuksina kansainvälisessä kaupassa ja tarjoavat palveluita, joiden avulla yritykset voivat parantaa logistista kilpailukykyään. Verkostoituminen, satelliitti-ratkaisut ja yhteistoiminta ovat keinoja, millä Kaakkois-Suomen alueen eri logistiikkapalvelujen tarjoajat voivat parantaa suorituskykyään ja joustavuutta kansainvälisessä toimitusketjussa.

Riskien arviointi ja turvallisuusjohtaminen

Yrityksen työturvallisuus- ja työterveysriskien arvioiminen on lakisääteinen velvollisuus. Myös turvallisuusjohtamiseen lainsäädäntö kohdistaa yhä tiukempia velvotteita. Sicpa Oy:n Tampereen tuotantolaitoksella tehtiin riskien arviointi käyttäen Sosiaali- ja terveysministeriön riskien arviointimenetelmää. Riskien arvioinnin tuloksia käytettiin laadittaessa Sicpa Oy:n turvallisuusjohtamisjärjestelmän suuntaviivoja OHSAS 18001 -standardin mukaisesti. Riskien arvioinnissa tapaturman vaaroja löytyi lukumääräisesti eniten. Kuitenkin kemikaalien aiheuttamat vaarat koettiin riskin suuruuden määrityksessä tärkeimmiksi. Kemikaaliriskien tärkeyttä korostaa myös se, että juuri niiden tuntemuksessa oli puutteita.

Vaihtoehtotarkastelu tiehankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja sen merkitys tiehankkeita koskevassa päätöksenteossa

Tutkimus käsittelee YVA-lain mukaiseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA-menettely) liittyvää vaihtoehtotarkastelua. Yleisessä vaihtoehtotarkastelua koskevassa osiossa selvitetään lainsäädännön asettamat vaihtoehtotarkastelua koskevat sisältövaatimukset. Tutkimuksen perusteella lainsäädäntö, mukaan lukien EY-oikeus, antaa vain vähän viitteitä siihen milloin vaihtoehtotarkastelu on riittävää. YVA:n laadunarvioinnissa ja siten myös vaihtoehtotarkastelun riittävyyden arvioinnissa yhteysviranomaiselle on annettu suuri rooli. Erilaisten YVA-menettelyä koskevien tutkimusten perusteella vaihtoehtojen valintaan ja vertailuun liittyen oli kuitenkin löydettävissä selkeät kriteerit, jotka määrittävät vaihtoehtotarkastelun laatua ja riittävyyttä. Tutkimuksen toisessa osiossa tarkastellaan vaihtoehtotarkasteluun liittyvää käytäntöä tiehankkeiden YVA-menettelyssä. Tutkimus perustuu tiehankkeiden YVA-menettelyä koskeviin oppaisiin, sekä neljään esimerkkihankkeeseen. Laadunarviointikriteerien perusteella tehdään myös esimerkkihankkeiden vaihtoehtojen valintaan ja vertailuun liittyvää laadunarviointia. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisten vaikutusten merkitykseen vaihtoehtotarkastelussa. Laadunarviointi tehdään esimerkkihankkeiden kirjallisten YVA-asiakirjojen pohjalta. Tiehankkeissa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat yleensä erilaisia linjausvaihtoehtoja. Tästä syystä vaihtoehtotarkastelun merkitys korostuu tiehankkeissa, sillä vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ovat usein hyvin erilaiset. Tutkimuksen perusteella YVA:n vaihtoehtotarkastelun avulla pyritään myös aidosti löytämään hankkeelle ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Näin ollen tarkasteltavat vaihtoehdot ovat yleensä realistisia ja kaikki toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot pyritään tutkimaan. Myös sosiaaliset vaikutukset huomioidaan muiden ympäristövaikutusten tapaan vaihtoehtotarkastelussa. Joitakin kehittämiskohteita tuli laadunarvioinnissa kuitenkin esille. Suurimmat puutteet vaihtoehtojen valinnassa koskevat vaihtoehtojen valinnan perusteluita. Vaihtoehtojen valinta tulisi perustella tarkemmin, jotta tiedetään esimerkiksi ovatko kaikki keskeiset vaihtoehdot tutkittu. Vaihtoehtojen vertailussa puutteena oli usein se, että tietoa vaihtoehdoista aiheutuvien vaikutusten merkittävyydestä ei ole esitetty. Nykyistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota myös hankekokonaisuuteen sekä vaikutuksiin koko hankkeen elinkaaren ajalta. Tutkimuksen viimeisessä osiossa arvioidaan vaihtoehtotarkastelun merkitystä tiehankkei-den suunnittelussa ja erilaisissa lupapäätöksissä. Tutkimuksen perusteella tien yleissuunnitelmavaiheessa tehtävällä YVA:n vaihtoehtotarkastelulla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa hankkeen vaihtoehtojen muotoutumiseen. YVA:n vaihtoehtotarkastelulla on myös merkittävä rooli yleissuunnitelmaan valittavan vaihtoehdon valinnassa. Hankkeelle asetetut tarkat reunaehdot voivat kuitenkin rajoittaa vaihtoehtotarkastelun huomioonottamismahdollisuutta. Vaihtoehtotarkastelulla voi olla merkitystä myös tiehankkeiden lupapäätöksissä, mutta käytännössä tämän merkitys lienee vähäinen.

Baltian maihin ja Puolaan suuntautuvan merirahtiliikenteen tulevaisuusskenaarioita

Työssä käsitellään Itämeren rahtiliikennettä ja sen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Työn ajankohtaisuutta on lisännyt Euroopan unionin laajentuminen toukokuussa 2004, jolloin Viro, Latvia, Liettua ja Puola liittyivät kaikki EU:hun. Työn teoriaosuus painottuu tulevaisuudentutkimukseen ja erityisesti skenaariotutkimukseen. Työssä on esitetty kahdenlaisia skenaarioita. Toisissa käsitellä Suomesta ja Ruotsista Baltian maihin suuntautuvaa rahtiliikennettä. Skenaariot on ulottuvat aina vuoteen 2011 asti. Toiset skenaariot puolestaan käsittelevät Suomen ja Puolan välisen rahtiliikenteen tulevaisuutta. Baltian skenaarioissa korostuu Venäjän suuri rooli. Venäjälle suuntautuva transitoliikenne on kaikille Baltian maille hyvin tärkeää. Sen määrän kehitys kuitenkin riippuu hyvin paljon Venäjän omien satamien sekä Venäjän talouden kehityksestä. Venäjän taloudellinen kehitys säätelee myös hyvin paljon ympäristön kehitystä. Baltian liikenteen kehittymistä säätelee myös vahvasti koko Itä-Euroopan sekä Valko-Venäjän ja Ukrainan liikenteen kehitys. Euroopan unionin jäsenyys tuo omat lisänsä kehityksen suunnille erilaisten tukien ja kehitysprojektien mukana. Puolan skenaarioissa korostuu Puolan maantieteellisen sijainnin merkitys keskellä Eurooppaa. Paineet Saksan ruuhkaongelmien purkamisen ja itäisen Euroopan nopean talouskasvun myötä keskittyvät Puolan liikenteeseen. Puolan maaliikenneinfrastruktuuri vaatii suuria kehitysprojekteja, joita rahoittamaan tarvitaan etenkin Euroopan Unionia. Puolan valtion suuri asukaspotentiaali tekee siitä myös erityisen kiinnostavan sijoituskohteen ulkomaisille investoijille. Myös tämä osaltaan lisää Puolan liikennettä. Sekä Puolassa, että Baltiassa eletään vahvan kasvun aikaa. Tämä tekee molemmista mielenkiintoisen vaihtoehdon liikennöintikohteeksi.