Vertaileva tutkimus suomalaisten talonrakennusyritysten likviditeetin hallinnasta vuosina 2005–2009

Tutkielman mukaan käyttöpääoman määrä valikoiduissa yrityksissä on kasvanut rahoituskriisin ajankohtana. Käyttöpääomaa sitoo talonrakennusteollisuudessa erityisesti henkilöstökustannukset, joiden nopea optimointi on tutkimuksen perusteella avainasemassa yrityksen kannattavuuteen. Käyttöpääoman optimointi suhteessa liiketoiminnan laajuuteen on perusteltatissa tutkimuksen mukaan myös sen takia, että talonrakennusteollisuuden yritykset ovat erityisen alttiita makrotaloudellisille vaihteluille.

The role of advance payments in working capital management and profitability

The objective of this thesis is to study the role of received advance payments in working capital management by creating a new measurement and to study the relationship between advance payments and profitability. The study has been conducted using narrative literature review and quantitative research methods. The research was made analyzing 108 companies listed in Helsinki Stock Exchange. The results indicate that 68 % of the studied companies are receiving advance payments and the average cycle time for received advance payments is 13 days. A new key figure is created to include received advance payments into the calculation of working capital. Received advance payments shorten the working capital cycle, by 13 days, when they are used in the calculation. The role of advance payments is not as significant as the role of receivables and inventories but advance payments may have a larger role than payables if the company is receiving noticeable amounts of advance payments. There are three branches where companies are receiving more advance payments than average companies. The branches are project business and ICT and publishing sectors. There is a negative correlation between profitability and advance payments based on the results of this study.

Kaakkois-Suomen liikenteen hallinnan ydinsuunnitelma

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenteen hallinnan ydinsuunnitelmassa on kuvattu liikenteen hallinnan palvelut ja päätoimenpiteet seuraavien vuosien aikana. Suunnitelmassa on esitetty myös alueen muiden toimijoiden sekä valtakunnallisten sidosryhmien liikenteen hallinnan lähivuosien tarpeita. Esitetyt toimenpiteet vaativat usein yhteistyötä eri toimijoiden kesken, minkä vuoksi vuorovaikutus ja yhteydenpito ohjelman toteuttamiseksi Kaakkois-Suomen alueella sekä kansallisesti on tärkeää. Erityisesti tällaisia osa‐alueita ovat häiriönhallinnan ja rajaliikenteen kehittäminen.

Tieliikennetelematiikkalaitteiden huoltoon liittyvän verkoston toiminnan kehittäminen

Diplomityössä on tutkittu tieliikennetelematiikkalaitteiden huoltoon liittyvän verkoston toiminnan kehittämistä. Tutkittuun verkostoon kuuluvat Valtti-yksikkö (Valtakunnallinen liikennetelematiikka ja liikenteenhallinnan tietopalvelut), ELYkeskukset, tieliikennekeskukset, hallinta- ja valvontatoimija sekä huoltotoimijat. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka verkoston toiminnan tehokkuutta voidaan parantaa. Tähän sisältyi verkoston toimijoiden tunnistaminen sekä toimijoiden roolien ja vastuiden määrittäminen. Lisäksi on tutkittu kuinka verkoston toimijoiden välistä tiedonkulkua voidaan parantaa ja kuinka ITIL-viitekehys soveltuu verkoston toimintaan. Diplomityötä varten on haastateltu verkoston toimijoiden edustajia heidän näkemyksistään verkoston toiminnasta ja sen kehittämistarpeista.

Toimintolaskennan soveltuminen elintarvikkeiden tukkutoimintaa harjoittavaan yritykseen. Case XX Oy

Yritykset pyrkivät hinnoittelemaan tuotteensa tai palvelunsa markkinoilla siten, että lopputuloksena yritykselle koituisi paras mahdollinen tulos. Kuitenkin myyntihintaan vaikuttavia tekijöitä ovat tuotteiden tai palveluiden valmistus- ja käsittelykustannukset ja markkinat, jotka viimekädessä hinnoittelevat tuotteen ja palvelun. Toimintolaskenta toimii joissain yrityksissä hinnoittelun lähtökohtana ja sitä on laajalti pidetty parempana kustannusten kohdistajana kuin perinteistä kustannuslaskentaa. Tutkimuksen aiheena on tutkia, miten toimintolaskenta soveltuu elintarvikkeiden tukkutoimintaa harjoittavaan yritykseen sekä kuinka paljon mahdolliseen toimintolaskentaan kannattaa sijoittaa resursseja. Tutkimuksen hyvin teoreettisena lähtökohtana toimii Kaplanin ja Cooperin esittämä malli toimintolaskennan optimaalisesta rakenteesta. Tutkimuksen kohteena on yritys, jossa työskentelen tutkimuksen aikana. Tämä mahdollistaa pääsyn yrityksen sisäisiin tietokantoisiin ja yrityksen päivittäiseen arkeen. Tutkimusmetodeina käytetään omia havaintoja, haastatteluja sekä kirjallisuutta ja artikkeleita. Aineiston keruussa käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Näitä tutkimuksessa esiintyviä tuloksia peilataan kirjallisuudessa esiintyvään teoriaan, jolloin saadaan kokonaiskuva siitä, miten toimintolaskenta soveltuu juuri tämän kaltaiseen yritykseen. Tutkimuksessa tarkastellaan artikkelien ja kirjallisuuden pohjalta toimintolaskentaa ja sen käyttöä yrityksissä kansainvälisesti. Toimintolaskennasta esitetään sekä sen hyviä puolia että kritiikkiä muiden tutkimusten perusteella. Toimintolaskennasta on saatu hyötyjä, mutta monissa organisaatioissa toimintolaskentaprojektit ovat kaatuneet niiden monimutkaisuuteen tai muihin vaikeuksiin. On myös hyvin vaikeaa todistaa toimintolaskennan tuomaa kontribuutiota yritysten tuloksiin. Tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä esiintyi lukuisia liiketoimintaan liittyviä seikkoja, jotka osittain puoltavat tai vastustavat toimintolaskennan käyttöä. Yrityksen laaja tuotevalikoima ja asiakaskanta sekä tuotteiden nivoutuminen toistensa kanssa tuottavat ongelmia, joita toimintolaskenta ei pysty ratkaisemaan. Kuitenkin prosessi- ja toimintotasolla voidaan löytää yrityksen johtoa kiinnostavia asioita, joiden kustannustietoudesta on hyötyä yrityksen johdolle niin operatiivisessa kuin strategisessakin mielessä. Johtopäätöksenä voin todeta, että toimintolaskenta soveltuu melko heikosti tuotteiden hinnoitteluun ja asiakaskannattavuuksien laskentaan tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä ja laajaan toimintolaskentajärjestelmään ei ole järkevä sijoittaa kyseisessä yrityksessä. Toisaalta taas yrityksen kustannusten pilkkominen prosessien ja toimintojen kustannuksiin järkevällä tasolla antaa yrityksen johdolle hyviä työkaluja ohjata yrityksen toimintaa.

Käyttöpääoman mittaaminen valmistavassa teollisuudessa

Käyttöpääoman hallinta on yrityksille tärkeä osa talouden hallintaa. Tehokkaalla käyttöpääoman hallinnalla pystytään vaikuttamaan positiivisesti yrityksen kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää käytetyimmät käyttöpääoman mittarit prosessinäkökulmasta, sekä analysoida mittareiden antamia tuloksia. Prosessinäkökulman mittarit kertovat käyttöpääoman tarpeen päivissä. Prosessinäkökulman mittareiden laskemiseksi tarvitaan harvemmin tietoa, joka on vain ylimmän johdon käytettävissä. Tutkielma on kirjallisuustutkimus, jonka lähteinä on käytetty kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Empiirisessä osassa on laskettu käyttöpääomamittareiden tulokset kolmelle valmistavan teollisuuden yritykselle, sekä analysoitu tutkimustuloksia. Tunnusluvut on koottu yritysten julkisten tilinpäätösten perusteella. Käyttöpääomalle löytyi prosessinäkökulmasta vain muutamia mittareita. Kaikki käyttöpääomalle löydetyt prosessinäkökulman mittarit olivat joko käyttöpääomasyklin osakokonaisuuksia tai sen variaatioita. Käyttöpääomasykli osoittautui käytetyimmäksi prosessinäkökulman mittariksi tutkielmassa käytettyjen artikkeleiden perusteella.

A Method for reducing throughput-time in industrial electronics

Lyhyet toimitusajat tuovat yrityksille kilpailuetua nopeasti muuttuvassa teollisuusympäristössä. Tämän diplomityön ensisijaisena tavoitteena on löytää kirjallisuuden avulla yrityksen käyttöön soveltuva menetelmä, joka soveltuu systemaattiseen läpimenoaikojen lyhentämiseen. Tärkeää on myös varmistaa valitun menetelmän soveltuvuus kohdeyrityksen ympäristöön. Työn toisena tavoitteena on ymmärtää, että minkälaisella panostuksella yhden päivän läpimenoaika voidaan saavuttaa. Kirjallisuustutkimuksen avulla on valittu tarkoitukseen sopiva toimintamalli. Menetelmä on testattu yhdellä tuotantolinjalla ja saadut tulokset sekä palaute osoittavat, että se näyttäisi soveltuvan kohdeyrityksen käyttöön. Tuotantolinjalle on tehty toimintasuunnitelma yhden päivän toimitusajan saavuttamiseksi vuoden 2013 aikana. Haasteen laajuutta koko kohdeyrityksessä on tutkittu erillisessä ideointisessiossa. Session tulosten perusteella on tehty prioriteettilista, joka antaa käsityksen toimitusajan merkittävän lyhentämisen vaatimuksista. Yleisesti ottaen kysynnän vaihtelun hallinta on suurin haaste, mutta useita ratkaisuvaihtoehtoja tämän hallitsemiseksi on tunnistettu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon teknisten palveluiden tuotteistaminen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Tukipalvelukeskuksen teknisten palveluiden tulosalueen tuotteistamista ja tuottaa kustannusten laskutuksen periaatteellinen toteutusmalli. Työssä otetaan kantaa palveluiden hinnoittelumalleihin eli kuinka kiinteistöistä ja teknisistä ylläpitopalveluista syntyvät kustannukset voidaan osoittaa niitä käyttäville tulosalueille. Palveluiden jäsentäminen ja suoritteiden yhdistäminen muodostavat palvelutuotteen, jota palveluita käyttävälle asiakkaalle tarjotaan. Tuotekäsitteelle on tyypillistä, että sitä voidaan tuottaa saman sisältöisenä nyt ja tulevaisuudessa. Tuotteita tarjoavan palveluiden tuottajan tuotekriteerit sisältävät selkeät tuoteryhmät, tuotteiden määrällisen mitattavuuden, kuvaavat tuotenimikkeet ja tuotteilla on ostajan näkökulmasta selkeä sisältö ja hinnoittelu. Tuotteistamisen tärkein hyöty on organisaation kustannusrakenteen selkeytyminen, jonka vuoksi tuotteiden määrä, laatu ja hinta tulee olla määriteltävissä. Asiakkaalle voidaan tarjota valmiiksi hinnoiteltuja palveluosia, jolloin palveluiden räätälöinti ja modulointi ovat mahdollisia palveluiden niputtamisella. Ei-kaupallisten instanssien, kuten kuntayhtymien sisäinen laskutus ja tuotteistus mahdollistavat palveluiden standardoimisen ja johdon päätöksenteko toimialakohtaisen kustannustietoisuuden vuoksi paranee. Tutkimuksen alkuosassa paneudutaan palvelun alle kuuluviin käsitteisiin, kuten tuotteistamisajatteluun, palvelupaketteihin, palveluiden laadun mittaamiseen ja palveluiden hinnoitteluun. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään teknisten palveluiden hinnoitteluun käytettävän toimintoperusteisen kustannuslaskennan sekä sisäisen vuokraamisen periaatteita. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltyjä asioita käytettiin hyödyksi sairaanhoitopiireille laadittuun kyselytutkimukseen. Yhdessä teorian ja kyselytutkimuksen kanssa kohdeorganisaatiolle luotiin malli palveluiden tuotteistamiseksi.

Maaseutumatkailusta uutta kasvua Etelä-Savoon : Selvitys Etelä-Savon ELY-keskuksen vuosina 2007 - 2012 rahoittamista maaseutumatkailuyrityksistä

Etelä-Savon ELY-keskuksessa laaditusta ”Maaseutumatkailusta uutta kasvua Etelä-Savoon” –selvityksestä ilmenee, että maaseutumatkailu on selkeä kasvuala maakunnassa. Valtaosa matkailuyrittäjistä suhtautuu alan tulevaisuudennäkymiin hyvin luottavaisesti. Talouden epävarmasta tilanteesta huolimatta omaan tuotteeseen ja palvelun laatuun uskotaan vahvasti. Selvityksen kohdejoukkona oli 75 Etelä-Savon ELY-keskukselta rahoitusta saanutta maaseutumatkailuyrittäjää. Haastattelut tehtiin loppuvuodesta 2012. Vastaava selvitys on toteutettu aiemmin vuonna 2007. Yrittäjien haastattelut osoittavat, että maaseutumatkailutoiminnan harjoittaminen Etelä-Savossa näyttää ammattimaistuneen, kansainvälistyneen ja sen taloudellinen merkitys on kasvanut. Lisäksi toiminnan ympärivuotisuutta on saatu lisättyä: ympärivuotisessa käytössä olevien majoitustilojen käyttöaste on noussut keskimäärin 5 viikkoa vuodessa vuoden 2007 selvitykseen verrattuna. Yrityksissä on tehty paljon työtä majoitustilojen tason nostamiseksi, ja parhaillaan rakenteilla tai suunnitteilla olevat tilat rakennetaan kooltaan ja varustukseltaan hyvin korkeatasoisiksi. Kasvu alalla tulee Venäjältä tulevista matkailijoista. Venäläisten asiakkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen viiden vuoden ajan, ja he näkyvät erityisen vahvasti vuodenvaihteen sesongissa ja myös muuten hiljaisina kausina syksyllä ja keväällä. Selvityksen mukaan ala työllistää pääasiallisesti yrittäjäperheiden jäseniä, perheen ulkopuolisten henkilöiden työllistäminen on vähäisempää. Ammattitaitoisen työvoiman saanti kausiluonteiseen työhön koetaan ongelmana ja uudenlaisille, joustavammille työllistämistavoille olisi yrittäjien mielestä tarvetta. Matkailutoiminnan haasteiksi yrittäjät kokevat käyttöasteen noston nykyisestä, kustannusten nousun, oman ajan ja jaksamisen riittämättömyyden sekä maaseudun infrastruktuurin rapautumisen. Yrittäjät näkevät alan kehittämiskohteina erityisesti Venäjä-matkailuosaamisen, kielitaidon ja palveluosaamisen, yhteismarkkinoinnin ja palvelujen tuotteistamisen, sekä ohjelmatarjonnan kehittämisen.

Isänmaanrakkauden rajat. Asevelvollisuus ja aseistakieltäytyminen Sana ja Miekka sekä Rauhaa Kohti -lehdissä 1924–1931

Tutkielmassani käsittelen asevelvollisuutta ja aseistakieltäytymistä Suomessa 1920– 1930-luvulla. Vuoden 1922 asevelvollisuuslaki salli aseettoman palvelun armeijaa hyödyttävässä työssä uskonnollisen vakaumuksen perusteella, mutta kaikki armeijalaitoksen sisällä suoritettavasta palvelusta kieltäytyvät luokiteltiin poliittisesti epäluotettaviksi. Vuonna 1931 eduskunta sääti Suomen ensimmäisen siviilipalveluslain. Laki mahdollisti ”siveellisille” aseistakieltäytyjille asevelvollisuuden suorittamisen armeijalaitoksesta erotetussa työssä. Tutkimalla vuosina 1924–1929 ilmestyneen aatteellisen maanpuolustuslehden, Sanan ja Miekan, sekä Suomen Rauhanliiton Rauhaa Kohti -lehden vuosikertoja 1925–1931 tutkielmassani selvitän, millaisia isänmaataan rakastavan ja ”siveellisen” kansalaisuuden ihanteiden tarjoamia mahdollisuuksia kamppailussa aseistakieltäytymisoikeuden puolesta hyödynnettiin. Tarkastelen aseistakieltäytyjän määrittämistä poliittisesti epäluotettavaksi sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriallisesta sekä nationalismin tutkimuksen näkökulmista. Lähtökohtana on sodan ja armeijan vaikutus laajemmin kulttuurisiin rakenteisiin, kuten isänmaanrakkauden, kansakunnan ja miehisyyden määrittelyihin, sekä sodan väkivallan uhrautumiseksi merkityksellistämisen keskeisyys nationalistisissa kansallisvaltioissa. Käsittelen kamppailua aseistakieltäytymisoikeudesta Axel Honnethin teoksessaan Struggle for Recognition. The Moral Grammar of Social Conflicts esittämän yhteiskunnallisen kamppailun teorian kautta. Lähestyn vaatimuksia aseistakieltäytymisoikeudesta kamppailuna tunnustamisesta. Sanassa ja Miekassa sodasta rakennettiin myyttinen kansakunnan syntymisen paikka. Jääkärit esitettiin isänmaanrakkauden ja ”siveellisen” kansalaisuuden esikuvina. Suhtautuminen sodan väkivaltaan kansakuntaa luovana uhrina muodosti osan sitä arvohorisonttia, johon samastuminen tulkittiin isänmaataan rakastavan kansalaisen määreeksi. Asevelvollisuusarmeija kuvattiin instituutiona, jossa väkivaltaa uhrautumiseksi merkityksellistävän arvohorisontin sisällä vallitsi moraalinen velvoite suhtautua eettisesti toisiin. Eettisiin tunnesuhteisiin liittyen armeija nähtiin moraalikasvatuksen ja yksilön persoonallisuuden kehittymisen paikkana. Tästä näkökulmasta sotaa ja väkivaltaa kritisoivat pasifistit ja aseistakieltäytyjät asettuivat kansakunnan ulkopuolelle ja määritettiin poliittisesti epäluotettaviksi. Rauhaa Kohti -lehdessä isänmaanrakkauteen yhdistettiin kristillinen lähimmäisenrakkaus, universaalit ihmisoikeudet ja tulkittiin nämä periaatteet kulttuurin kehittymisen taustalla. Lehdessä ei kielletty ristiriitaa aseistakieltäytymisen ja asevelvollisuuslainsäädännön välillä, mutta esitettiin tämä ristiriita luonteeltaan ”siveellisenä”. ”Siveellisyydellä” viitattiin ihmisoikeuksiin sekä snellmanilaiseen poliittiseen asenteeseen. Käsite mahdollisti valtion harjoittaman legitiimin väkivallan ja siihen liittyvien väkivallan myönteisten merkitysten kritisoinnin kyseenalaistamatta kuitenkaan valtion auktoriteettia.

Terveyskorttiprojektin kustannusvaikuttavuuden arviointi

Tämän kandidaatintyön lähtökohtana oli selvittää Helsingin kaupungin Terveysasemaosaston Terveyskorttiprojektin aikana toteutetun pilotin taloudellisuutta ja vaikuttavuutta rinnakkaispalveluna. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää millaisilla metodeilla kustannusvaikuttavuutta voidaan analysoida terveydenhuollossa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kyseisen projektin kustannusten suhdetta palvelun vaikuttavuuteen, eli muutoksiin asiakkaiden terveystottumuksissa. Keskeisimpiä kustannusvaikuttavuuden arviointimenetelmiä terveydenhuollossa ovat kustannusten minimointianalyysi (KMA), kustannus-hyötyanalyysi (KHA), kustannus-vaikuttavuusanalyysi (KVA) ja kustannus-utiliteettianalyysi (KUA). Käytännön päätöksenteon analyyttinen mallintaminen empirian- ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta osoittautui kirjallisuuskatsauksessa myös päteväksi tavaksi arvioida palveluiden vaikuttavuutta. Terveyskorttiprojektin suurimmat kustannussäästöt, verrattuna perinteiseen vastaanotto-malliin, muodostuivat verkkopalvelun seulontavaiheessa. Terveyden edistämisen osa-alueisiin painonhallinta, liikunta ja ravitsemus palvelu soveltui hyvin. Palvelun käytettävyyden kehittämishaasteiksi muodostuivat tulosten perusteella tekniset ongelmat, vuoro-vaikutuksen puute ja asiakkaan oman motivaation löytyminen.

Improving the inventory management and valuation process, Case: The Switch Drive Systems

The goal of this study is to create a new inventory valuation process for The Switch Drive Systems and to improve its inventory management practices. In the matter of inventories the main problems in the case company are that it doesn’t have consistent valuation methods throughout the company and that information received in ERP system isn’t trustful. The research is qualitative case study. The empirical data is gathered through observing and unstructured interviews. The research shows that material flow process and the inventory valuation must be divided and handled separately but they should interact with each other. The result is a new inventory valuation process which takes many factors of material process under the consideration in order to receive reliable value for inventories.

Toimintamallin luominen halutun ympäristöluokitustason saavuttamiseksi uudisrakennusprojektissa

Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää miksi uudisrakennushankkeeseen ryhtyvän kannattaa huomioida kestävän rakentamisen vaatimukset ja miten asetettuja kestävän ra-kentamisen tavoitteita voidaan hallita rakennusprojektin aikana. Perinteisesti rakennussektorilla on keskitytty tilaajan tavoitteiden saavuttamiseen kustan-nustehokkaasti ja aikataulussa. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmat ovat kuitenkin vahvistuneet viime aikoina. Kestävän rakentamisen hallinta vaatii vielä uusia toimintatapoja ja -malleja, jotta voidaan varmistaa kestävän kehityksen kriteerien mukai-suus läpi hankkeen ja valmiissa rakennuksessa. Ympäristöluokitusjärjestelmien avulla voidaan asettaa kestävän rakentamisen tavoitteita, joita seurataan läpi hankkeen. Diplomityössä selvitetään yksityiskohtaisemmin BREEAM (BRE Environmental Assessment Method)-ympäristöluokitusjärjestelmän käyttämistä kestävän rakentamisen ohjaamisessa. Työssä selvitetään myös miten rakennusten tietomallinnusta voidaan käyttää tukemaan kestävän rakentamisen uudisrakennushanketta. Työ toteutetaan kirjalli-suustutkimuksen, asiantuntijahaastatteluiden ja ympäristöluokitusta hakeneesta esimerkki-kohteesta saatujen tietojen avulla. Diplomityön tuloksena muodostettiin toimintamalli varmistamaan halutun kestävän kehi-tyksen tason saavuttaminen uudisrakennusprojektissa. Toimintamallissa on jaettu vastuut ja tehtävät eri osapuolille koko projektin ajalle tarveselvityksestä käytönaikaan.

The Effects of Service Quality, Customer Satisfaction and Customer Perceived Value on Behavioral Intentions

The intent of this research was to develop a model that describes the extent to which customer behavioral intentions are influenced by service quality, customer satisfaction and customer perceived value in the business-to-business service context. Research on customer behavioral intentions is quite fragmented and no generalized model has been presented. Thus, there was need for empirical testing. This study builds on the services marketing theory and assesses the relationships between the identified constructs. The data for the empirical analysis was collected via a quantitative online survey and a total of 226 usable responses were obtained for further analysis. The model was tested in an employment agency service setting. The measures used in this survey were first assessed by using confirmatory factor analysis (CFA) after which the hypothesized relationships were further verified using structural equation modeling (SEM) in LISREL 8.80. The analysis identified that customer satisfaction played a pivotal role in the model as it was the only direct antecedent of customer behavioral intentions, however, customer perceived value showed a strong indirect impact on buying intentions via customer satisfaction. In contrast to what was hypothesized, service quality and customer perceived value did not have a direct positive effect on behavioral intentions. Also, a contradicting finding with current literature was that sacrifice was argued to have a direct but positive impact on customer perceived value. Based on the findings in this study, managers should carefully think of their service strategies that lead to their customers’ favorable behavioral intentions.

Kamppailu kaupungin sähköstä. Pääomaleirit ja kunnallispolitiikka Turun sähköjärjestelmän kehityksessä 1919–1929

Pro gradu -tutkielman aiheena on poliittisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutus sosioteknisenä ymmärretyn sähköjärjestelmän kehittymiseen paikallistasolla. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka kohteena on Turun sähköhuolto sen murroskaudella vuosina 1919–1929. Tutkimusajanjakson alussa Turun sähkölaitos siirtyi kansainvälisen suuryhtiön, saksalaisen AEG:n omistuksesta kaupungin haltuun. Turku liittyi jakson loppuun mennessä ensimmäisten kaupunkien joukossa valtiolliseen sähköverkkoon. Tutkimusajanjakson puoliväliin saakka vaihtoehtona oli yksityisen Turun Voima Oy:n suunnitelma. Suomeen rakennettiin 1920-luvulla kahta kilpailevaa sähkönsiirtojärjestelmää: valtiollista ja yksityisen teollisuuden järjestelmää. Sisällissodan jälkeisessä Suomessa kansallinen pääoma ja sen muodostama suomenkielinen pääomaleiri kamppaili taloudellis-poliittisista eduista politiikkaa, kauppaa ja suurteollisuutta perinteisesti hallinnutta ”vanhaa rahaa” eli ruotsinkielistä pääomaleiriä vastaan. Ruotsinkielisen pääoman vaikutus oli historiallisista syistä Turussa erityisen vahva. Energiapolitiikan hallinta oli tärkeä kysymys kamppailussa. Tutkimuksessa etsitään syitä sille, miksi Turun yksityinen sähkölaitos kunnallistettiin ja miksi se myöhemmin liitettiin valtion sähköverkkoon, vaikka vaikutusvaltaisten ruotsinkielisten pääomapiirien etu näyttäisi olleen Turun Voima -suunnitelman toteuttaminen. Tutkimuksessa on sähköjärjestelmää lähestytty sosioteknisenä järjestelmänä teknologian sosiologian ja teknologian historian teoreettisessa viitekehyksessä. Intressiryhmien vaikutusta järjestelmän rakentumisessa tutkitaan Social Construction of Technology (SCOT) -teoriaperinteen tarjoamilla välineillä. Sähköpolitiikan vaikuttajien välisiä suhteita ja vaikuttajaverkoston rakennetta hahmotetaan sosiaalisten verkostojen teoriaa metaforisesti apuna käyttäen. Turun kaupungin hallinnon tuottamat asiakirjat ovat tärkein lähderyhmä. Turun sähkölaitos kunnallistettiin, jotta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä johtavaan asemaan kunnallishallinnossa noussut suomenkielinen pääomaleiri saisi laitoksen paremmin hallintaansa. Turun sähköpolitiikassa toimivat ruotsinkielisen pääoman ja suomenkielisen pääoman vaikuttajaverkostot. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että vallasta kamppailleiden pääomaryhmittymien verkostosuhteet ulottuivat myös leirirajan yli. Toimijat muodostivat yhdessä paikallisen sähköpolitiikan energiaeliitin. Sen yhteistyö konkretisoitui alueen suurimman sähkönkuluttajan, ruotsinkielisen pääoman Paraisten Kalkkivuori Oy:n sekä suomenkielisen pääoman Ab John Barker Oy:n ja Littoisten Verkatehtaan muodostaman yhteenliittymän välisessä sopimusjärjestelyssä, jossa myös Turun kaupunki oli mukana. Turku liittyi valtiolliseen sähköverkkoon samaan aikaan Paraisten Kalkkivuoren kanssa ja pitkälti suuryhtiön ratkaisujen vaikutuksesta. Tukemalla suomenkielisen pääoman valtiojohtoista sähköistyspolitiikkaa ruotsinkielinen pääoma turvasi omat energiapoliittiset etunsa Lounais-Suomessa.