Business Benefits of Content Management

Hyvällä sisällönhallinnalla on mahdollista vaikuttaa myönteisesti liiketoiminnalliseen tulokseen, jos sisällönhallinnan eri vaikutusmahdollisuudet tunnistetaan. Kun organisaatiossa syntyvä tieto on vapaasti saatavilla, ja sitä voidaan tulkita ja hyödyntää erilaisiin tarpeisiin, tietojärjestelmän avulla voidaan vauhdittaa kehitystä ja uuden tiedon löytämistä. Tiedon keskeisin tehtävä on kehittää ja parantaa organisaation osaamista, jolloin pitää olla tietoa siitä, mitä, miksi ja kuinka tietoa on käytetty organisaatiossa. Kaiken liiketoimintaprosesseissa tuotetun tiedon kohdalla pitäisi miettiä kolmea tiedonhallinnan osa-aluetta: tiedon luontia, hallintaa ja hyödyntämistä. Tavoitteena on saavuttaa yrityksen määrämuotoisen tietopääoman paras mahdollinen hallinta.Työssä kuvataan sitä, mitä sisällönhallinta on, sen eri tasoja, sen käsitteellistä sijoittumista tietämyksenhallintaan, sisällönhallinnan järjestelmiä ja niiden merkitystä liiketoimintaprosesseissa. Lisäksi tarkastellaan niitä syitä, joiden vuoksi yritykset kiinnostuvat organisaatiossa olevan määrämuotoisen tiedon sisällönhallinnasta. Lopuksi analysoidaan, millaisia voivat olla liiketoiminnalliset, kilpailulliset tai rahalliset tavoitteet, joita asetetaan sisällönhallinnan tietojärjestelmäprojektille. Työn tueksi on haastateltu neljän suomalaisen suuryrityksen sisällönhallinnan tietojärjestelmäprojektin asiantuntijoita. Heidän kommenttejaan on analysoitu ja niiden perusteella on tehty johtopäätöksiä niistä syistä, joiden vuoksi yritykset yleensä sijoittavat resurssejaan sisällönhallintaan.

Segmentation model for small and medium size business sector: Case Oy Compaq Computer Ab

Markkinasegmentointi nousi esiin ensi kerran jo 50-luvulla ja se on ollut siitä lähtien yksi markkinoinnin peruskäsitteistä. Suuri osa segmentointia käsittelevästä tutkimuksesta on kuitenkin keskittynyt kuluttajamarkkinoiden segmentointiin yritys- ja teollisuusmarkkinoiden segmentoinnin jäädessä vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda segmentointimalli teollismarkkinoille tietotekniikan tuotteiden ja palveluiden tarjoajan näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää mahdollistavatko case-yrityksen nykyiset asiakastietokannat tehokkaan segmentoinnin, selvittää sopivat segmentointikriteerit sekä arvioida tulisiko tietokantoja kehittää ja kuinka niitä tulisi kehittää tehokkaamman segmentoinnin mahdollistamiseksi. Tarkoitus on luoda yksi malli eri liiketoimintayksiköille yhteisesti. Näin ollen eri yksiköiden tavoitteet tulee ottaa huomioon eturistiriitojen välttämiseksi. Tutkimusmetodologia on tapaustutkimus. Lähteinä tutkimuksessa käytettiin sekundäärisiä lähteitä sekä primäärejä lähteitä kuten case-yrityksen omia tietokantoja sekä haastatteluita. Tutkimuksen lähtökohtana oli tutkimusongelma: Voiko tietokantoihin perustuvaa segmentointia käyttää kannattavaan asiakassuhdejohtamiseen PK-yritys sektorilla? Tavoitteena on luoda segmentointimalli, joka hyödyntää tietokannoissa olevia tietoja tinkimättä kuitenkaan tehokkaan ja kannattavan segmentoinnin ehdoista. Teoriaosa tutkii segmentointia yleensä painottuen kuitenkin teolliseen markkinasegmentointiin. Tarkoituksena on luoda selkeä kuva erilaisista lähestymistavoista aiheeseen ja syventää näkemystä tärkeimpien teorioiden osalta. Tietokantojen analysointi osoitti selviä puutteita asiakastiedoissa. Peruskontaktitiedot löytyvät mutta segmentointia varten tietoa on erittäin rajoitetusti. Tietojen saantia jälleenmyyjiltä ja tukkureilta tulisi parantaa loppuasiakastietojen saannin takia. Segmentointi nykyisten tietojen varassa perustuu lähinnä sekundäärisiin tietoihin kuten toimialaan ja yrityskokoon. Näitäkään tietoja ei ole saatavilla kaikkien tietokannassa olevien yritysten kohdalta.

Identiteetti ja luopuminen perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa

Tutkimus on perheyrittäjyystutkimusta, se käsittelee perheyrityksessä tapahtunutta sukupolvenvaihdosta sekä siihen liittyvää luopumisen prosessia. Poikkitieteellisenä lähestymistapana käytetään sosiologisia ja psykologisia katsantokantoja identiteetin rakentumisesta ja sen muuttumisesta. Luopumiskäsitettä lähestytään perheyrittäjän identiteetin rakentumisen ja muuttumisen kautta. Tutkimus etsii vastausta neljään kysymykseen: 1. Millainen on perheyrittäjän identiteetti? 2. Miten perheyrityksen sukupolvenvaihdos vaikuttaa identiteettiin? 3. Mitä luopuminen tarkoittaa sukupolvenvaihdoksessa? 4. Mitä sukupolvenvaihdoksessa todellisuudessa tapahtuu? Tutkimuksessa paneudutaan luopujan ja jatkajan näkökulmiin, joita tarkastellaan elämänkertatarinoiden avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä yrityksestä, joissa jollakin tasolla on sukupolvenvaihdos toteutettu. Tutkimuksessa on haastateltu kolmeatoista henkilöä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että perheyrittäjän identiteetti on hyvin kompleksinen ja vaikeasti lähestyttävä asia. Perheyrittäjän persoona on vahva ja perhe sekä yritys vaikuttavat oleellisesti sen muotoutumiseen. Individuaalisuus jää usein familistisen näkemyksen jalkoihin. Sukupolvenvaihdos vaikutti sekä luopujan että jatkajan identiteettiin ratkaisevasti. Luopujat kohtasivat kriisin miettiessään yrityksensä tulevaisuutta ja moni jatkaja puolestaan muutti elämäänsä radikaalisti siirtyessään perheyrityksen jatkajaksi. Työstä luopuminen osoittautui tutkimuksessa kriittisimmäksi tekijäksi, etenkin luopujien näkökulmasta katsottuna. Jatkajille se merkitsi oman jo mahdollisen muun uran ja työpaikan vaihtumista perheyritykseen. Luopujille se teoriassa tarkoitti eläkkeelle siirtymistä. Tutkituissa yrityksissä kukaan luopujista ei kuitenkaan ole lopettanut työn tekoa. He ovat jokapäiväinen näky yrityksessä ja enemmän tai vähemmän aktiivisesti mukana yrityksen toiminnoissa. Tämä aiheuttaa sukupolvien yhteentörmäystä ja konflikteja, tämä seikka vie paljon energiaa yrityksessä tehtävältä työltä. Työ on yrittäjälle erittäin vahva ja merkitsevä identiteetin perusta, jonka muuttaminen tai siitä luopuminen on vaikeaa.

Improving ERP change tool processes to align business processes and ERP system

Nopea teknologian kehitys sekä kansainvälistymisen mukana tuoma kilpailupaine pakottavat yritykset jatkuvaan liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Muutoksista organisaation rakenteissa sekä yrityksen prosesseissa on tullut yleisiä toimenpiteitä. Yksi näkyvimmistä toiminnallisista uudistuksesta on ollut toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Toiminnanohjausjärjestelmän rakenne ja kehitys aiheuttaa yleensä suurimmat vaikeudet pyrittäessä rakentamaan liiketoimintaprosessien läpinäkyvyyttä esittävä tietojärjestelmäympäristö. Tässä tutkimuksessa liiketoiminnan sekä toiminnanohjausjärjestelmän prosessien yhdistäminen on tehty ns. toiminnanohjausjärjestelmä muutostyökaluilla. Kyseiset muutostyökalut on järjestetty yrityksissä tietojärjestelmä ympäristöön ja niiden avulla voidaan korjata teknisiä ongelmia sekä muuttaa itse prosesseja. Tutkimuksen empiria osuudessa on käytetty case-tutkimusmenetelmää Kone Oyj:n prosessien kehittämisosastolla. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa toiminnanohjausjärjestelmän muutostyökalujen prosesseja, liiketoimintaprosessien sekä toiminnanohjausjärjestelmän yhdistämiseksi ja harmonisoimiseksi. Tutkimuksen tavoitteiden täyttämiseksi, prosessijohtamisen käsitteitä käytettiin muutostyökaluprosessien parannusehdotusten löytymiseksi. Prosessijohtamisen käsitteet tarkoittavat prosessikartan, prosessin toimintojen, sekä prosessin kustannusten tutkimista ja hyväksikäyttöä. Prosessijohtamisen käsitteeseen kuuluu myös liiketoimintaprosessien jatkuvan parantamisen sekä uudelleenjärjestämisen mallien kuvaus. Toiminnanohjausjärjestelmäympäristön kuvaus teorian toisena osuutena antaa pohjaa muutostyökalujen prosessien käytölle. Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta että tutkimusalue on hyvin monimutkainen ja vaikea. Toimintajärjestelmistä ei ole kirjoitettu teoriaa kovinkaan runsaasti, lukuunottamatta yritysten itse tekemiä tutkimuksia. Tutkimuksessa tarkasteltaville prosesseille löytyi kuitenkin parannusehdotuksia sekä ns. optimaalisen prosessimallin ominaisuuksia.

Describing innovative business models and evaluating their wealth potential – Cases Stora Enso and E-bay

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida liiketoimintamalleihin liittyviä teorioita ja erilaisten mallien pohjalta rakentaa selkeä teoria, jota yritykset voivat käyttää määritellessään ja analysoidessaan liiketoimintamalleja. Tutkimuksen kohteena olleet yritykset voitiin jaotella sisäisesti fokusoituneisiin ja ulkoisesti suuntautuneisiin. Jaottelun pohjalta oli mahdollista tehdä johtopäätöksiä koskien liiketoimintamallien potentiaalia. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen tuloksena on liiketoimintamallien rakentamiseen ja analysointiin sopiva työkalu, jota voidaan käyttää yrityksen strategisessa suunnittelussa.

Formulation of Business Strategy for China. Case: Kemira Agro Oy

Tutkielman tavoitteena on tutkia kansainvälisen liiketoimintastrategian kehittämiseen liittyviä osa-alueita ja tarjota ehdotuksia Kemira Agro Oy:lle liiketoimintastrategian kehittämiseksi. Tutkielman teoreettisessa osassa analysoidaan liiketoimintastrategian osa-alueita. Tutkielman empiirisessä osassa liiketoimintastrategian osa-alueet analysoidaan Kemira Agro Oy:n Kiinan liiketoimintastrategian kannalta ja esitetään ehdotuksia liiketoimintastrategian kehittämiseksi. Tutkielma on normatiivinen case-tutkimus. Tutkielma on jaettu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Empiirisessä osassa tutkimuskohteina on Suomessa tehdyt vapaamuotoiset haastattelut ja Kiinassa puoli-strukturoituina toteutetut haastattelut. Tutkimus määrittää Kiinan vaikeaksi markkina-alueeksi, joka kuitenkin tarjoaa suuria kasvumahdollisuuksia. Tutkielman tutkimustuloksissa ehdotetaan markkinointitoimenpiteiden lisäämistä sekä tutkimaan mahdollisuutta oman jakelukanavan luomiseen ja tuotevalikoiman laajentamiseen sekä korostetaan segmentoinnin tärkeyttä.

Tavaratalokaupan strategiset menestystekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida tavaratalokaupan strategisia menestystekijöitä, erityisesti tavarataloliiketoiminnan johtamisen merkitystä strategisena menestystekijänä. Empiirinen sovellus suunnattiin Sokos-tavarataloketjuun. Tutkimuksen osatavoitteena oli kuvata ja analysoida Sokos-tavarataloketjun liiketoiminnan kehittymistä 1970 - 1990 välisellä ajanjaksolla sekä pohtia syitä, miksi Sokos-liiketoiminta ajautui kriisiin 1990-luvun aikana. Vertailuksi otettiin Stockmann-tavarataloketjun menestyminen vastaavalla ajanjaksolla Tarkastelun kohteena oli johtamisen muuttuminen, liikeideamuutokset, ketjutoiminnan sekä hankinnan roolin muutokset Sokos-ketjussa. Lopuksi tavoitteena oli arvioida strategisen johtamisen onnistumista Sokos-ketjussa peilaten strategisten menesty stekij öiden viitekehykseen. Tutkimus on luonteeltaan toiminta-analyyttinenja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluja suoritettiin yhteensä kahdeksan.Empiirinen osa koostuu S-ryhmääja erityisesti Sokos-tavaratalokauppaa käsittelevästä materiaalista, kilpailustrategioiden kuvauksista, vuosikertomuksista ja kokousmuistioista sekä kahdeksan Sokos-ketjussa 90-luvulla johtavassa asemassa toimineen henkilön haastatteluista. Empiiristä aineistoa on kerätty myös yleisistä vähittäiskauppaa koskevista alan lehdistä ja artikkeleista sekä Stockmann- tavarataloketjun vuosikertomuksista. Tutkimuksessa todettiin kohdeyrityksen vaikeuksiin ajautumisen taustalta löytyvän voimakkaan talouslaman lisäksi kilpailutilanteen voimakas muuttuminen, johon ei kyetty riittävästi vastaamaan. Suunnanmuutoksia kilpailustrategiaan tehtiin useaan otteeseen, mutta kaikissa vaiheissa käytännön toteutus jäi puolinaiseksi. Ylivoimaisten kilpailuetujen rakentaminen onnistui heikosti.

Competitive policy and pricing in business-to-business relationships within the EC market.

Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella hinnoittelun ja hinnanalennusten merkitystä toimittaja-asiakassuhteissa yritysmarkkinoilla, sekä sitä kuinka kilpailuoikeus säätelee hinnoittelua. Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää kuinka alennuspolitiikka tulisi laatia jotta se olisi EY:n kilpailuoikeuden mukaan sallittu. Aluksi hinnoittelupolitiikkaan ja strategiaan vaikuttavia seikkoja tarkasteltiin teoreettisesti ja tämän pohjalta laadittua viitekehystä sovellettiin empiiristä tutkimusta suoritettaessa. Empiirinen tutkimus oli normatiivinen case-tutkimus, jossa tarkasteltiin kahdessa toimittaja-asiakassuhteessa noudatettuja hinnoittelu- ja alennuskäytäntöjä. Aineisto kerättiin haastattelemalla toimittajan myyntihenkilöitä, ja lisänä käytettiin yrityksen sisäistä materiaalia. Analyysin tulokset osoittivat nykyisissä käytännöissä joitakin kilpailuoikeudellisia ristiriitaisuuksia, ja näihin annettiin parannusehdotuksia.