Suomalaiset miestenvaatebrändit verkossa: suomalaisten vaatevalmistajien ja -valmistuttajien verkkokauppaliiketoimintamalleja

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli huoli kaupan rakenteellisten muutosten vaikutuksista suomalaisiin vaatevalmistajiin ja -valmistuttajiin. Muutosten seurauksena suomalaisia brändejä katoaa markkinoilta jakelukanavien vähentymisen myötä, joten vaatevalmistajien ja -valmistuttajien olisi aktiivisesti reagoitava asiaan jo lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten vaatevalmistajien ja -valmistuttajien verkkokauppaliiketoimintamalleja, verkkokaupan rooleja yritysten strategiassa sekä kuluttajien aktivoinnin ja sitouttamisen keinoja verkkokaupoissa. Tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat: 1. Minkälaisia verkkokauppaliiketoimintamalleja yrityksillä on käytössä? 2. Millaisia rooleja verkkokaupoilla on yritysten strategiassa? ja 3. Miten verkkokaupan avulla voidaan aktivoida ja sitouttaa kuluttajia? Tutkimuksen tavoitteena oli löytää teorian ja empirian pohjalta vaatevalmistajille sopiva verkkokauppaliiketoiminnan malli, joka olisi vaihtoehto oman verkkokaupan perustamiselle. Tutkimus rajattiin koskemaan miesten vaatebrändejä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen empiria kerättiin haastattelemalla kahdeksaa henkilöä viidestä suomalaisesta vaatevalmistusyrityksestä. Tuloksista ilmeni, että vaatevalmistajilla ja -valmistuttajilla on käytössä monenlaisia verkkokauppaliiketoimintamalleja samaan aikaan. Formaattina yrityksillä on valikoimilla erikoistuva formaatti ja siitä tämän formaatin alakategoria, kapeaan tuotealueeseen keskittyvä formaatti. Yritykset kokivat verkkokaupan olevan ensisijaiselta rooliltaan yksi yrityksen jakelukanavista, mutta samalla myös tärkeä markkinointiviestinnän ja brändin rakentamisen kanava. Yrityksen verkkokaupoissa olevat toiminnallisuudet eivät ole erityisen kuluttajia aktivoivia, mutta osalla yrityksistä vuorovaikutus kuluttajien kanssa tapahtuu yrityksen Facebook-sivustolla. Verkkokaupoissa kuluttajan sitoutumista pyritään vahvistamaan kertomalla selkeästi yrityksen arvoista. Yksi tärkeä arvo on suomalaisuus. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että yritysten kannattaisi kehittää verkkokauppojensa elämyksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Jos yrityksellä ei ole verkkokauppaa, kuluttajia voi aktivoida yrityksen verkkosivuilla tai Facebook-sivustolla. Vaihtoehto omalle verkkokaupalle on lähteä ulkopuolisen operoimaan elämykselliseen markkinapaikkaan, jossa useat yritykset myyvät tuotteitaan. Tällöin yritys saisi näkyvyyttä verkossa ja turvaisi jakelukanaviensa säilymisen haastavassa kaupan murroksessa. Samalla miesten vaatteiden tarjontaa saataisiin paremmin vastaamaan ennustettua miesten vaatteiden kysynnän kasvua.

CRM- järjestelmän käyttöönottoprojektin onnistumisen osatekijät

Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida CRM- järjestelmän käyttöönottoprojektia ja erityisesti sen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa tehtiin ensimmäisenä kirjallisuuskatsaus, jossa kuvattiin CRM- järjestelmien ominaisuuksia sekä niiden suhdetta laajempaan asiakkuudenhallinnan käsitteeseen. Kirjallisuuskatsauksessa tuotiin myös esille aikaisemmassa tutkimuksessa havaittuja seikkoja, joiden on nähty vaikuttavan CRM- järjestelmien käyttöönoton onnistumiseen. Tutkimustulokset syntyivät kun teoreettisessa viitekehyksessä havaittuja CRM- järjestelmien käyt-töönoton onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä verrattiin tapausyrityksen käyttöönottoprojektiin. Ky-seessä on siis empiirinen tapaustutkimus, jossa aineiston kerääminen toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina sekä hyödyntäen konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksessa todettiin CRM- järjestelmien tukevan yrityksen laajempaa asiakashankintaan ja asiakassuhteisiin liittyvää liiketoimintastrategiaa, jonka tavoitteena on luoda pitkäaikaisia ja kan-nattavia asiakassuhteita. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan näe CRM- järjestelmää yhtä tärkeänä työkaluna vaan ne voidaan nähdä yrityksessä vain yhtenä tietoteknisenä ratkaisuna tai osana laa-jempaa asiakkuudenhallinnan kokonaisratkaisua, jossa CRM- järjestelmä tukee yrityksen perusta-vanlaatuista asiakaskeskeistä strategiaa ja visiota. Tutkimuksessa todettiin myös, että CRM- järjes-telmällä voi olla operatiivisiin, analyyttisiin ja yhteistyötä tukeviin toimintoihin liittyviä ominai-suuksia. Tutkimuksessa tosin havaittiin, että toisinaan CRM- järjestelmistä hyödynnetään ainoas-taan rajallista kapasiteettia ja yrityksen tavoitteista riippuen CRM- järjestelmän kaikkia ominai-suuksia ei ole aina tarkoituskaan ottaa käyttöön. Teoriakatsauksen avulla pyrittiin myös löytämään yleisimmin CRM- järjestelmän käyttöönottopro-jektiin vaikuttavia tekijöitä. Aikaisemmasta tutkimuksesta löydettiin kahdeksan tekijää joiden näh-tiin yleisimmin vaikuttavan projektin onnistumiseen. Tutkimuksen empiriaosassa näitä tekijöitä verrattiin tapausyrityksessä suoritettuun CRM- järjestelmän käyttöönottoprojektiin sekä selvitettiin kuinka miten ne vaikuttivat projektin onnistumiseen. Tutkimuksessa tärkeimmiksi CRM- järjestelmän käyttöönottoprojektin onnistumista edesauttaneiksi tekijöiksi tunnistettiin ylimmän johdon sekä myyntijohdon sitoutuminen projektin läpiviemiseen sekä CRM- järjestelmän jatkuvan käytön vaatimiseen. Myös loppukäyttäjien koulutukseen panos-taminen oli tärkeässä osassa käyttöönototon alkuvaiheen kivuttomuuden varmistamiseksi. Laaduk-kaampi käyttöönotto olisi edellyttänyt myyntijohdon parempaa koulutusta CRM- järjestelmän käyt-tämiseen sekä ominaisuuksien tunnistamiseen, markkinointiosaston osallistamista heti projektin alkuvaiheessa sekä CRM- järjestelmän jatkokehitysprosessin parempaa suunnittelua.

Pk-yritysten ympäristöllisen kestävyyden kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen

Ympäristöllinen kestävyys on ajankohtaisempi asia kuin koskaan ja sen merkitys yritysten yhtenä kestävyyden osa-alueena kasvaa jatkuvasti. Erityisesti suuret yritykset pyrkivät erottumaan kilpailijoistaan ympäristöllisen kestävyyden avulla, mutta myös pk-yritykset olisi tärkeää saada mukaan toiminnan kehittämiseen. Aikaisemmat tutkimukset yritysten ympäristöllisestä kestävyydestä ovat keskittyneet pääosin käytössä oleviin menetelmiin ja kestävyyden kehittämisen suurimpiin haasteisiin. Tärkeää olisi tutkia myös sitä, miten pk-yritykset saataisiin mukaan kehittämään toimintaansa ympäristöllisesti kestävämmäksi. Tähän pyritään löytämään vastauksia tässä diplomityössä. Diplomityön tarkoituksena on tutkia sitä, millä tavoin pk-yritykset haluavat kehittää toimintaansa ympäristöllisesti kestävämmäksi. Työn tavoitteena on suunnitella pk-yritysten tarpeita vastaava palvelukonsepti niiden ympäristöllisen kestävyyden kehittämiseksi. Tutkimuksessa hyödynnetään palvelumuotoilua ja sen prosessin kolmea ensimmäistä vaihet-ta: asiakasymmärryksen hankintaa, luovaa ideointia sekä palvelukonseptin kehittämistä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmetodina toimii palvelumuotoilun tärkein osa-alue eli yhteissuunnittelu. Yhteissuunnittelu toteutettiin visuaalisten työpajojen avulla suunnitteluun osallistuvien pk-yritysten kanssa. Tutkimuksen tuloksena saatiin suunniteltua pk-yritysten tarpeisiin räätälöity palvelukonsepti niiden ympäristöllisen kestävyyden kehittämiseksi. Palvelun tärkeimpiä ominaisuuksia ovat jatkuva tiedon lisääminen, kokonaisuuden hahmottamista helpottava visuaalisuus sekä palvelun virallisiin standardeihin pohjautuva kokonaisuus. Lisäksi palvelu mahdollistaa toiminnan kehittämisen pienin askelin sen porrastetun menetelmän ansiosta. Yksi tärkeä ominaisuus on myös palvelun tarjoama mahdollisuus tietojen helppoon ja nopeaan doku-mentointiin sekä jalostamiseen.

Attraction, recruitment and retention of high performing sales professionals case study: Lindström

The goal of this thesis is to gain more in-depth understanding of employer branding and offer suggestions on how this knowledge could be utilized in the case company. More in detail, the purpose of this research is to provide tools for improving Lindström’s organizational attractiveness and boosting the recruitment and retention of the segment of high-performing sales professionals. A strategy for reaching this particular segment has not been previously drawn and HR-managers believe strongly that it would be very beneficial for the company’s development and growth. The topic of this research is very current for Lindström, but also contributes on general level as companies are competing against each other in attracting, recruiting and retention of skilled workforce in the times of labor shortage. The research is conducted with qualitative methods and the data collection includes primary data through interviews as well as secondary data in the form of analysis on previous research, websites, recruitment material and discussions with Lindström’s HR department. This research provides a good basis for broader examination on the topic and presents development suggestions for the identified challenges. Based on the key findings Lindström’s HR department was advised to increase firm’s visibility, broaden recruitment channels, provide more hands-on knowledge about the sales positions and investigate their possibilities of developing sales reward systems.

Green supply chain management practices and firm performance: evidence from Finland

In order to address the increasing stakeholder requirements for environmentally sustainable products and processes, firms often need the participation of their supply chain partners. Green supply chain management has emerged as a set of managerial practices that integrate environmental issues into supply chain management. If implemented successfully, green supply chain management can be a way to achieve competitive advantage while enhancing the environmental sustainability of the firm. The overall purpose of this dissertation is to contribute to the discussion on green supply chain management practices from the perspective of their drivers and performance implications. The theoretical background arises from the literature on competitive strategy, firm performance and green supply chain management. The research questions are addressed by analysing firm-level data from manufacturing, trading and logistics firms operating in Finland. The empirical data comes from two consecutive Finland State of Logistics surveys in 2012 and 2014, combined with financial reporting data from external databases. The data is analysed with multiple statistical methods. First, the thesis contributes to the discussion of the drivers of GSCM practices. To enhance the understanding of the relationship between competitive strategy and GSCM practices, a conceptual tool to describe generic competitive strategy approaches was developed. The findings suggest that firms pursuing marketing differentiation are more likely to be able to compete by having only small environmental effects and by adopting a more advanced form of external green supply chain management, such as a combination of strong environmental collaboration and the increased environmental monitoring of suppliers. Furthermore, customer requirements for environmental sustainability are found to be an important driver in the implementation of internal GSCM practices. Firms can respond to this customer pressure by passing environmental requirements on to their suppliers, either through environmental collaboration or environmental monitoring. Second, this thesis adds value to the existing literature on the effects of green supply chain management practices on firm performance. The thesis provides support for the idea that there is a positive relationship between GSCM practices and firm performance and enhances the understanding of how different types of GSCM practices are related to 1) financial, 2) operational and 3) environmental performance in manufacturing and logistics. The empirical results suggest that while internal GSCM practices have the strongest effect on environmentalperformance, environmental collaboration with customers seems to be the most effective way to improve financial performance. In terms of operational performance, the findings were more mixed, suggesting that the operational performance of firms is more likely to be affected by firm characteristics than by the choices they make regarding their environmental collaboration. This thesis is also one of the first attempts to empirically analyse the relationship between GSCM practices and performance among logistics service providers. The findings also have managerial relevance. Management, especially in manufacturing and logistics industries, may benefit by gaining knowledge about which types of GSCM practice could provide the largest benefits in terms of different performance dimensions. This thesis also has implications for policy-makers and regulators regarding how to promote environmentally friendly activities among 1) manufacturing; 2) trading; and 3) logistics firms.

Blogimarkkinoinnin hyödyntäminen osana markkinointiviestintää

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten blogimarkkinointia ja bloggaajien kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan hyödyntää markkinointiviestinnässä ja millaisia vaikutuksia sillä on. Lisäksi selvitetään millaisia haasteita ja mahdollisuuksia yritykset näissä ympäristöissä kohtaavat