Energiansiirtoketjun energiatehokkuus

Tämän työn tavoitteena oli tarkastella energiansiirtoketjun kokonaisenergiatehokkuutta, alkaen polttoaineesta ja päättyen sähköenergian loppukäyttäjään. Tarkasteltava energiansiirtoketju alkaa polttoaineen tuotannosta ja siirrosta. Tämän jälkeen tulee sähköenergian tuottaminen, siirtäminen, jakelu ja loppukäyttö. Sähköntuotannon osalta tarkasteltiin myös vesivoimaa ja tuulivoimaa, jolloin energiansiirtoketjusta jää polttoaineen tuotannon ja siirron häviöt pois. Työn pääpaino kohdistui sähköenergian tuotannon, siirron, jakelun ja loppukäytön energiatehokkuuksien tarkastelemiseen. Työssä selvitettiin myös tulevaisuuden näkymiä, miten hyötysuhteita saataisiin parannettua eri osa-alueilla uusilla tekniikoilla ja käyttötottumuksilla. Loppukäyttäjä saa polttoaineen energiasta hyödyksi noin neljänneksen. Suurimmat häviöt syntyvät sähköenergian tuotannossa, lukuun ottamatta vesivoimalaitoksia, joiden hyötysuhde on erittäin korkea.

The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Fin) among Finnish children and adolescents

Objective: The psychometric properties of The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Fin), a Finnish version of a brief screening instrument were studied. Emotional and behavioural problems of 7- to 15-year-olds measured by the SDQ were reported, as well as the occurrence of self-reported eating disturbance symptoms and alcohol use among adolescents. Methods and samples: The cross-sectional school survey included 25 items of the SDQ-Fin, items about eating disturbance, alchol use and child psychiatric help-seeking. The study consists of three community samples: 1. The SDQ-Fin parent (n = 703) and teacher (n = 376) versions of 7 – 12 –year-olds, and self-report versions (n = 528) of 11 – 16 years-olds were obtained, and 2. the parent (n = 81) and self-report versions of 15-16 –year olds (n = 129) were obtained in Laitila and Pyhäranta. 3. The self-report versions of 13 – 16 – year-olds (n = 1458) in Salo and Rovaniemi were obtained. Results: The psychometric properties of the SDQ-Fin were for the most part comparable with the other European SDQ research results. The internal consistency (Cronbach’s alpha = 0.71 in all informants’ reports) and inter-rater reliability (between the pairs of reports r = 0.38 - 0.44) were adequate. The concurrent validity (r = 0.75 between the SDQ and the CBCL total scores; r = 0.71 between the SDQ and the YSR total scores) was sufficient. Factor analysis of the SDQ self-report generally confirmed the postulated structure for girls and boys, except for the conduct problems scale of boys, which was fused with emotional symptoms and with hyperactivity. The response rates, means and cut-off points of the SDQ self-report scores were similar to those found, e.g. in Norway and in Britain. A high level of psychological problems, especially emotional and conduct problems and hyperactivity-inattention, were associated with high level of eating disturbance symptoms and alcohol use. Conclusion: The results showed that the psychometric properties of the SDQ-Fin are adequate and provide additional confirmation of the usefulness of the SDQ-Fin for, e.g. screening, epidemiological research and clinical purposes.

Customer-Related Internal Communication in a Global Matrix Organization

The objective of the thesis was to explore the nature and characteristics of customer-related internal communication in a global industrial matrix organization during a specific customer relationship, and how it could be improved. The theoretical part of the study views the field of the concepts of intra-organizational information and knowledge sharing. The theoretical part also views the internal communications influences to customer relationships, its problematic, and the suggestions to improve internal communication in literature. The empirical part of the study was conducted with the Content Analysis and the Social Network Analysis as research methods. The data was collected by interviews and a questionnaire. Internal communication was observed first generally within the organization from the point of view of a certain business, and secondly, during a specific customer relationship at personal level and at departmental level. The results of the study describe the nature and characteristics of internal communication in the organization. The results give 13 suggestions for improving internal communication in the organization. Although the study has been done in one specific organization, it also offers insights for other organizations as well as managers to improve their internal communication.

Hyvä kotiutuminen terveyskeskussairaalasta

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää terveyskeskussairaalan kotiutumisprosessia laatimalla hyvän kotiutumisen arviointiin käytettävä mittari. Työn tarkoituksena oli kuvata terveyskeskussairaalan hyvän kotiutumisen edellytykset potilaan, sairaalan henkilökunnan ja kotihoidon näkökulmista, ja laatia näiden edellytysten pohjalta hyvää kotiutumista arvioiva mittari. Tutkimustehtäviin haettiin vastauksia aiemmista tutkimuksista, PALKO-hankkeesta ja terveyskeskussairaalan henkilökunnalle suunnatulla sähköpostikyselyllä. Aineisto kerättiin kirjallisuuskatsauksella 14 kotimaisesta ja 11 ulkomaisesta tutkimuksesta sekä kahdella avoimella kysymyksellä sairaalan eri ammattiryhmiä edustavalta 11 tiedonantajalta. Saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Hyvän kotiutumisen edellytykset tässä kehittämistyössä olivat hyvä tiedonkulku ja yhteistyö, kotiutu-missuunnittelun pikainen käynnistäminen ja aikataulutettu kotiutumissuunnitelma, potilaan ja omaisen osallistuminen päätöksentekoon, potilaan toimintakyvyn ja voimavarojen kokonaisvaltainen arviointi ja kirjaaminen, omahoitajan toimiminen kotiutumisen koordinaattorina, omahoitajan rohkaiseva ja osallis-tava rooli, kotiutumista tukevat asenteet, moniammatillinen yhteistyö, kotihoidon riittävän aikainen tie-donsaanti kotiutumisesta, kotihoitoon riittävä tieto potilaan sairauden hoidosta, toimintakyvystä ja kognitiivisista valmiuksista, potilaan jatkohoidon ohjaus ja tiedon saaminen, kotona tarvittavan avun arvioiminen ja järjestäminen sekä potilaan turvallisuuden tunne. Hyvän kotiutumisen arviointimittari on 88 väittämästä koostuva kyselylomake, jonka avulla potilaan omahoitaja arvioi kotiutumisen edellytysten toteutumista potilaan kotiuduttua sairaalasta. Arviointimittari on konkreettinen apuväline tarkastella kotiutumisprosessia. Mittarin käytöstä saaduilla kokemuksilla voidaan osoittaa kotiutumisprosessin kehittämis- ja koulutustarpeita. Mittaria voidaan käyttää apuna perehdytyksessä ja keskustelun pohjana kuntoutuskokouksissa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla arviointivälineen kehittäminen riskikotiutujille, jotka tulisi tunnistaa heti sairaalajakson alussa.

Prosessin arviointimittarin tuottaminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa polvi- ja lonkkatekonivelleikatun potilaan fysioterapiaprosessiin uusi arviointimittari. Tarkoituksena on löytää fysioterapiaprosessin kriittiset kohdat ja miten haluttuja asioita voidaan luotettavasti arvioida. Työssä on selvitetty tutkitun tiedon ja kirjallisuuden pohjalta prosessin arviointiin ja mittaamiseen liittyvää teoreettista taustaa sekä fysioterapiaprosessin onnistumiseen keskeisesti vaikuttavia osa-alueita. Työn tuloksena syntyi itsearviointilomake, jonka avulla on tarkoitus arvioida fysioterapiaprosessia työntekijöiden kokemana. Itsearviointilomakkeeseen on valittu viisi fysioterapiaprosessin onnistumiseen vaikuttavaa osa-aluetta. Osa-alueet ovat: prosessiin liittyvät resurssit, työntekijän ammatillinen kehittyminen, yhteistyö ja viestintä eri toimijoiden välillä, työhön liittyvä palaute sekä työolosuhteet. Mittarin tulosten avulla työntekijät valitsevat omaan työhönsä kehittämishaasteet. Mittari soveltuu myös muiden vuodeosastoilla tapahtuvien fysioterapiaprosessien arviointiin.

Vaatimustiedon hallinta rakennusteollisuuden tuotanto- ja suunnitteluyrityksessä

Diplomityön ensisijaisena tavoitteena on luoda yleinen vaatimustiedon hallinnan malli, jonka avulla yrityksen toimintaympäristössä vaikuttavat vaatimukset voidaan tunnistaa ja kommunikoida koko organisaation tietoisuuteen. Kohdeyrityksen näkökulmasta mielenkiinto kohdistuu erityisesti käytännön työn kautta saataviin lopputuloksiin. Tavoitteena on luoda yritykseen pohja vaatimustiedon hallinnalle sekä samalla kehittää sähköistä vaatimustietojärjestelmää. Diplomityö on toteutettu konstruktiivisena tutkimuksena. Tutkittavasta aiheesta on saatavilla teoriatietoa hyvin rajallisesti. Tämän vuoksi vaatimustiedon hallinnan malli toteutetaan vahvasti käytännön työn havaintojen ja analysoinnin pohjalta. Lähtökohdaksi käytännön työlle esitellään laadunhallinnan, tiedonhallinnan sekä prosessien näkökulmia sekä perinteisiä vaatimusten hallinnan teorioita. Tiedot, joiden avulla valmis malli on luotu, kerättiin haastattelemalla yrityksen prosessien omistajia. Työn tuloksina esitellään vaatimustiedon hallinnan malli sekä yrityksessä saatuja käytännön työn lopputuloksia. Vaatimustiedon hallinnalla tarkoitetaan yrityksen toimintaympäristössä, prosesseissa sekä tuotteissa vaikuttavien vaatimusten saattamista organisaation tietoisuuteen mahdollisimman käyttäjäystävällisellä tavalla. Mallissa esiintyvät vaatimukset ovat sidosryhmien tai yrityksen itsensä ilmaisuja liittyen tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin sekä suorituskykyyn. Valmis malli voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen, jotka ovat suunnittelu ja esitutkimus, toteutus, käyttöönotto, sekä muutostenhallinta ja ylläpito. Laajimmillaan toteutettuna vaatimustiedon hallinta auttaa yritystä parhaiden käytäntöjen tunnistamisessa ja prosessien kehittämisessä, mahdollistaa tasalaatuisen toiminnan ja tuotteet sekä toimivan tiedon ja osaamisen hallinnan.

Eletty paikka esityksessä

Opinnäytetyössäni tutkin kahta paikkakohtaista (site-specific) esitystä Siurunmaa ja Kökar. Molemmat teokset ammensivat materiaalinsa esityspaikoistaan. Työssäni kysyn miten esityspaikat toimivat esitysten lähtökohtina ja materiaalina, ja minkälaisessa suhteessa esitykset ja esityspaikat olivat toisiinsa nähden. Työni teoreettinen viitekehys tulee paikkakohtaisen teatterin ja esitystaiteen tutkimuksesta. Paikkakohtainen esitys kiinnittää huomion paikkaan, jossa se tapahtuu. Keskeisenä ajatuksena työssäni on se, miten ihminen on ympäristössä ja havaitsee ympäristöään kokonaisvaltaisen kehollisesti. Näitä kehollisia kokemuksia ihminen jäsentää kulttuuristen narratiivien kautta ja rakentaa identiteettiään kertomalla niistä. Työssäni avaan esitysten teon prosesseja ja sitä, mitä materiaalia paikoista syntyi. Sekä Siurunmaassa että Kökarissa paikan kokemisen narratiivit muodostivat olennaisen osan esitystä. Esitysten ja esityspaikkojen suhdetta hahmotan paikan performatiivisuuden kautta. Arkinen tila esityspaikkana sisältää jo itsessään merkityksiä: käyttötarkoituksen, tarinoita, ehdotuksen katsojien ja esiintyjien paikoista jne. Esityksen elementit voivat tukea näitä merkityksiä tai olla ristiriidassa niiden kanssa. Siurunmaa ja Kökar asettuivat suurelta osin yhdenmukaiseen suhteeseen esityspaikkojensa kanssa, mutta sisälsivät myös joitakin ristiriitaisia elementtejä. Työni lopuksi tarkastelen todellisuuden ja fiktion suhdetta Siurunmaassa ja Kökarissa. Paikkakohtaisessa esityksessä faktan ja fiktion, todellisen ja rakennetun välinen jännite on aina läsnä. Esityksen illuusiovaikutus on vahva, mutta arkinen paikka ja esiintyjän keho voivat konkreettisesti aistittavissa olevina vastustaa illuusiota.

Voimalaitosalan koulutusaineiston kehittäminen ja tuottaminen

Henkilökunnan korkea ammattitaito on avainasemassa voimalaitosalalla. Kuten monella muullakin teollisuusalalla, henkilöstön osaamisessa on tärkeä sija niin sanotulla hiljaisella tiedolla, jota kartutetaan työssä oppimalla. Tämän diplomityön ensimmäinen päämäärä oli kehittää menetelmä hiljaisen tiedon keräämiseksi voimalaitoksilla. Toinen päämäärä oli jatkaa Pohjolan Voiman vuosituhannen alussa aloittamaa projektia voimalaitosalan koulutusaineiston tuottamisen ja kehittämisen parissa. Diplomityössä kartoitettiin tilannetta voimalaitoksilla haastatteluin, lisäksi paikan päällä ollessa laadittiin listaa materiaalitarpeista, joita voimalaitoksilla on koulutusaineiston suhteen. Päällimmäisenä tavoitteena oli luoda tulevaisuutta varten mahdollisimman selvät suuntaviivat koulutusaineiston jatkokehitystä sekä hiljaisen tiedon keruuta silmälläpitäen.

Mobiiliteknologioiden hyödyntäminen rakennusteollisuudessa

Mobilding-hanke toteutettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietoliikennetekniikan laitoksella vuosien 2006 – 2008 aikana. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää, millä menetelmillä voidaan hallita rakennukseen liittyvät tiedot koko sen elinkaaren ajalta alkaen suunnittelusta, jatkuen läpi elementtivalmistuksen ja rakennusvaiheen sekä myöhemmin koko rakennuksen käyttöiän. Myöhemmin hankkeessa tehtiin kuitenkin elinkaaren osalta rajaus niin, että tarkasteltava elementtien elinkaari katsotaan alkavaksi rakennuksen suunnittelusta ja tarkasteltava elinkaari päättyy rakennuksen valmistumiseen, kun elementit ovat asennettu niille kuuluville paikoilleen ja jälkitarkastus on suoritettu. Yksi hankkeen johtavia ajatuksia oli aiemmin Etap II-hankkeen yhteydessä testatun RFID-etätunnistustekniikan (Radio Frequency Identification) hyödyntäminen rakennuselementtien tunnistamiseen. Kiinteänä osana tähän liittyy tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen mobiililaitteiden avulla. Tämä tieto voi olla esimerkiksi elementin dimensio-, paikka tai tilatietoa. Jotta tuotettavaa tietoa pystytään hyödyntämään ja jakamaan hankkeen muille osapuolille, toteutettiin keskitetty Mobilding-tietojärjestelmä, joka sisältää erillisiä rajapintoja myös muihin elementin ja rakennushankkeen elinkaaren aikana käytettäviin järjestelmiin.

Tietoturvan huomioiminen tietojärjestelmien ulkoistamisessa; Case: Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimi

Tässä diplomityössä tarkastellaan tietoturvan huomioimista tietojärjestelmien ja niiden palveluiden ulkoistamisen yhteydessä. Ulkoistuksen myötä tietohallinnon rooli on muuttunut. Ennen organisaatio on itse määrittänyt halutun tietoturvatason ja varmistanut sitä kautta oman tiedon turvaamisen. Ulkoistamalla omia tietojärjestelmiä tai palveluita, joutuu organisaatio määrittelemään myös näille ulkoistetuille palveluille tietoturvatason ja valvomaan tason saavuttamista ja kehittämistä. Tämä on tuonut muutosta ja sitä kautta paineita ymmärtää ulkoistamista ja sen vaativia toimenpiteitä myös tietoturvan kannalta. Työssä paneudutaan ulkoistamisen teoreettiseen taustaan käymällä läpi ulkoistamisen syitä ja motiiveja. Tässä osassa kuvataan myös erityisesti niitä elementtejä, jotka ovat keskeisiä tietojärjestelmien ja tietohallinnon ulkoistamiselle. Suomen lainsäädäntö ei tunne yhtä ainoaa lakia, joka ottaa kantaa tietoturvaan tai – suojaan, vaan tietoturvan määrittäviä lakeja ja säädöksiä on useita. Tässä työssä tarkastellaan yleisimpiä tietoturvaan vaikuttavia lainsäädäntöjä ja standardeja. Tietoturvan tasoon ulkoistetuissa järjestelmissä voidaan vaikuttaa vain sopimus- käytännön kautta. Ulkoistamisen ja sitä kautta tietoturvan yksi tärkeimpiä elementtejä on sopimuskäytäntö, joten sen läpikäynti tutkimuksessa on yksi oleellisimmista asioista. Tutkimuksen empiirisessä osassa käydään läpi Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmien ulkoistamisprosessi ja peilataan sitä teoreettiseen taustaan. Tietoturvan ulkoistamisprosessi esitellään sen eri osa-alueiden kautta niin, että siinä huomioidaan erikseen tekninen tietoturva, dokumentaatio ja tietoturvaorganisaatio sekä henkilöturvallisuus.

Liiketoimintatiedon merkitys ja -hallinta yritysjohdon päätöksenteon tukena, case: kunnallinen energiayhtiö

Yritykset toimivat yhä enemmän dynaamisessa ja jatkuvasti muuttuvassa yritysympäristössä, joka asettaa erittäin suuria haasteita yritysjohdolle, tilanteet ovat yhä vaikeammin ennustettavissa ja päätöksenteosta on tullut entistä haasteellisempaa. Nykypäivän kilpailuympäristössä yritykset hakevat kilpailuetua tiedon avulla. Yritysten käytettävissä olevan tiedon määrä on jatkuvassa kasvussa ja oleellisen tiedon erottaminen epäoleellisesta on yhä vaativampaa. Yritystä on vaikea johtaa tehokkaasti, jos yrityksessä ei ole käytössä oikeanlaista tietoa oikeaan aikaan oikeilla ihmisillä. Työn tavoitteena oli tutkia sitä, että millaista informaatiota ja tietoa tulisi kohdeyrityksen johdolla olla nykyhetkellä yrityksen toiminnan ohjaamiseen, suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi. Tutkimusta on tarkasteltu johdon laskentatoimen näkökulmasta ja työssä on keskitytty teorian ja empirian pohjalta kohdeyrityksen johdon strategisen päätöksenteon pohjalla olevan oleellisen liiketoimintatiedon kartoittamiseen ja sen hallintaan. Yritysten toimiessa informaatioähky yhteiskunnassa, liiketoimintatiedon hallinnalla voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua. Liiketoimintatiedon hallinta on käytäntöjä, toimintoja ja prosesseja, joilla yrityksen tärkeää liiketoimintatietoa hankitaan, jalostetaan ja jaetaan sekä liiketoiminnan johtamista että päätöksentekoa varten. Liiketoimintatiedon hallinnan yhtenä tietolähteenä toimii yrityksen sisäinen tietopääoma, joka tehokkaasti yhdisteltynä yrityksen ulkopuoliseen tietoon mahdollistaa yritysjohdolle laadukkaamman ja kokonaisvaltaisemman tiedon saamisen päätöksenteon tueksi. Tutkituissa yrityksissä käytettiin päätöksenteon tukena erittäin paljon taloudellisia tunnuslukuja, ns. kovia mittareita. Hiljaisia ja heikkoja signaaleja pidettiin myös tärkeinä, mutta ongelmana koettiin niiden havaitseminen, keruu ja raportointi. Yrityksen sisältä ja yrityksen ulkopuolelta raportoitavat tiedot tulisi jatkossa kohdistua enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen.

Automaatiotrukkijärjestelmän soveltuvuus logistiikkakeskuksen keräystoimintoihin

Työn tavoitteena oli selvittää soveltuvatko automaatiotrukit Inexin Espoon logistiikkakeskuksen toimintaympäristöön ja voidaanko niiden avulla saavuttaa kustannussäästöjä. Työn pääpainoalueena olivat kerääminen ja siihen läheisesti liittyvät toiminnot, kuten lähetysyksiköiden siirtäminen keräyksestä lähettämöön. Logistiikkakeskuksen keräystoiminnat ovat nykyisellään hyvällä tasolla. Vuonna 2005 käyttöönotettu puheohjattu keräysjärjestelmä, on tehostanut huomattavasti toimintaa ja vähentänyt keräysvirheitä verrattuna aikaisempaan tarrakeräykseen. Logistiikkakeskuksen toimintamalli on kuitenkin hyvin työvoimaa sitova, koska pääkeräysalueilla ei ole käytössä automaatiota. Tämän johdosta osittaisetkin automatisointimahdollisuudet haluttiin selvittää. Tutkimuksen perusteella keräykseen liittyviä toimintoja olisi mahdollista osittain tehostaa automaatiotrukkijärjestelmällä. Soveltuvien keräystehtävien osuus on kuitenkin melko pieni, joten investoinnin kustannukset nousevat suureksi verrattuna saavutettavaan hyötyyn. Lähetysyksiköiden lähettämöön siirtojen automatisoinnin haasteena on tilanahtaus ja suuri manuaalitrukkiliikenne.

Developing a Service-Oriented Software Platform

Tehokkaasti toimiva sähköinen tiedonvälitys yrityksen omien sovellusten välillä sekä sen liikekumppaneiden kanssa on kasvanut merkittäväksi yrityksen kilpailukykyä lisääväksi tekijäksi. Yritysten erilaiset tietojärjestelmät asettavat haasteita tehokkaalle tiedonvälitykselle näiden järjestelmien välillä. Perinteiset EDI teknologioihin perustuvat sähköisen tiedonvälityksen ratkaisut eivät pysty mukautumaan nykyisin nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin. Palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin ja Web-palveluihin perustuvat teknologiat mahdollistavat mukautumisen erilaisiin muutoksiin liiketoiminnassa nopeammin ja helpommin. Lisäksi ne nopeuttavat tiedon integrointia erilaisten tietojärjestelmien välillä, koska tiedonvälityksessä käytetään yleisesti hyväksyttyihin standardeihin perustuvia tiedonsiirtoprotokollia sekä tietoformaatteja. Diplomityössä esitellään keskeiset teknologiat ja menetelmät sähköisen tiedonvälityksen toteuttamiseen. Lisäksi työssä vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja, joilla sähköinen tiedonvälitys voidaan toteuttaa. Vaihtoehtoina työssä ovat tiedonvälityspalveluiden ostaminen toiselta yritykseltä, olemassa olevan valmiin ohjelmiston hyödyntäminen, tai kokonaan uuden sovellusalustan kehittäminen. Työssä kuvaillaan palvelukeskeisen sovellusalustan toteutus, joka mahdollistaa tehokkaan sekä joustavan tiedonvälityksen sovellusten välillä. Alustan tarjoamien palveluiden päälle voidaan rakentaa erilaisia liiketoimintaa tukevia palveluita, jotka voivat hyödyntää sovellusalustan tarjoamia toiminnallisuuksia. Alustan toteutusta arvioidaan kolmen liiketoimintaskenaarion toteutuksesta saatujen kokemusten perusteella.