Pilvipalvelun identiteetin- ja pääsynhallinta palveluna

Työn tavoite on ollut tutkia ja rakentaa pilvipalvelun identiteetin- ja pääsynhallinta liiketoimintapalveluksi yrityksille ja organisaatioille. Lähtökohtana on ollut valmiiden identiteetinhallintaohjelmistotuotteiden käyttäminen kehitettävän palvelutuotteen osana. Työssä on ollut tarkoitus selvittää, voiko identiteetinhallintaa ja pääsynhallintaa tuottaa ja tarjota pilvipalveluna kannattavasti. Tutkimusote on ollut konstruktiivinen ja triangulaatiossa on käytetty useaa menetelmää, jotta on saatu selvä kuva liiketoiminnan luonteesta ja tarpeista. Menetelmiä ovat olleet kyselytutkimus ja peste-analyysi. Lisäksi on tehty liiketoimintasuunnitelma ja palveluliiketoiminnan kuvaus Orsterwalderin canvas- menetelmällä. Jokainen tutkimusosa on ollut oleellinen määritettäessä palvelutuotteen ominaisuuksia, koska tavoite on ollut saada mahdollisimman luotettava ja helppokäyttöinen tuote nopeasti kasvaville pilvipalvelumarkkinoille. Tutkimuksen tuloksena on määritelty malli palveluliiketoiminnan tarpeisiin sopivasta turvallisesta palvelualustasta, joka skaalautuu hyvin pilvipalveluiden käytön lisääntyessä voimakkaasti. Liiketoimintasuunnitelman laskelmien avulla on löydetty käyttäjämäärien alarajat kannattavaan liiketoimintaan. Lisäksi on huomattu palvelun rakenteen auttavan yrityksiä ja organisaatiota suojaamaan pilvipalveluiden käyttäjätunnukset ja salasanat väärinkäytöksiltä, mikä on tarpeellista ja ajankohtaista kaikille organisaatioille, jotka harkitsevat pilvipalveluiden käyttöä ja haluavat tehdä sen tietoturvallisesti. Tutkimuksen tuloksena on pystytty määrittelemään, onko liiketoiminta kannattavaa vai ei sekä palvelun tarvitsemat liiketoimintaelementit.

Determinants of credit risk in secured loans – Evidence from the auto loan industry

The purpose of this study is to examine attributes which have explanation power to the probability of default or serious overdue in secured auto loans. Another goal is to find out differences between defaulted loans and loans which have had payment difficulties but survived without defaulting. 19 independent variables used in this study reflect information available at the time of credit decision. These variables were tested with logistic regression and backward elimination procedure. The data includes 8931 auto loans from a Finnish finance company. 1118 of the contracts were taken by company customers and 7813 by private customers. 130 of the loans defaulted and 584 had serious payment problems but did not default. The maturities of those loans were from one month to 60 months and they have ended during year 2011. The LTV (loan-to-value) variable was ranked as the most significant explainer because of its strong positive relationship with probability of payment difficulties. Another important explainer in this study was the credit rating variable which got a negative relationship with payment problems. Also maturity and car age performed well having both a positive relationship with the probability of payment problems. When compared default and serious overdue situations, the most significant differences were found in the roles of LTV, Maturity and Gender variables.

ICT-palveluiden asiakaslähtöinen tuotteistaminen, case Valtion IT-palvelukeskus

Syksyllä 2012 Valtion IT-palvelukeskuksen teettämässä asiakastyytyväisyyskyselyssä alle puolet vastanneista oli tyytyväisiä palveluiden tuotteistamiseen, joka heijastui asiakkaan kokemaan palvelun arvoon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää valtionhallinnon asiakkaille tarjottavien ICT-palveluiden asiakaslähtöiseen tuotteistamiseen vaikuttavat oleelliset osa-alueet. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin grounded theory -menetelmää. Tutkimusaineisto koostui 11 johtajahaastattelusta. Tutkimustuloksia käsiteltiin kolmessa teemassa: ICT-palvelu, tuotteistaminen ja asiakaslähtöisyys. Tutkimustulosten perusteella asiakaslähtöiseen tuotteistukseen vaikuttavia tekijöitä ovat yhteinen tavoite ja yhteistyö; asiakasymmärrys, hyödyt ja lisäarvo, laatu ja luottamus, osaaminen ja oppiminen, vastuut ja roolit sekä vuorovaikutus. Tutkimustulokset antavat hyvän lähtökohdan asiakaslähtöisen tuotteistuksen kehittämiseen ja palveluiden laadun parantamisen kehitystoimenpiteiden suunnitteluun.

Kestävämpi maatalous Uudellemaalle. Tavoitteena vesien hyvä tila ja ravinteiden kierto.

Kestävämpi maatalous Uudellemaalle projektissa kartoitettiin Uudenmaan maatalouden nykytilaa ja pyrittiin selvittämään millä keinoilla maataloutta voitaisiin muuttaa kestävämmäksi vuoteen 2020 mennessä. Uusimaa on maatalousalueena hyvin kasvinviljelyvaltainen ja viljanviljely on yleisin päätuotantosuunta maatiloilla. Kotieläintalouden merkitys on Uudellamaalla vähäinen, eikä sen odoteta kasvavan lähitulevaisuudessa. Kuitenkin muuhun Suomeen verrattuna hevosia ja hevostaloutta on Uudellamaalla suhteellisen paljon. Ravinnekiertoja Uudenmaan maataloudessa tunnetaan melko huonosti, ja kotieläinten vähäisyydestä johtuen väkilannoitteita käytetään runsaasti. Uudenmaan vesistöt ovat pääosin tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja maataloutta pidetään suurimpana yksittäisenä ravinnekuormituksen aiheuttajana. Maatalouden vesiensuojeluun on Uudellamaalla panostettu paljon, mutta työtä vesien tilan parantamiseksi on kuitenkin vielä paljon jäljellä. Projektissa selvitettiin Delfoi-menetelmän avulla asiantuntijoiden näkemyksiä Uudenmaan maatalouden kestävyydestä. Delfoi on tulevaisuudentutkimuksessa käytetty menetelmä. Sen tärkeimmät tunnuspiirteet ovat asiantuntijoiden anonyymius, kyselyn toistuminen sekä palaute. Tämä Delfoi-tutkimus toteutettiin kaksikierroksisena Internet-kyselynä, jossa pyrittiin saamaan tietoa maatalouden ympäristönsuojelun kannalta oleellisista toimenpiteistä ja ohjauskeinoista lähitulevaisuudessa. Tutkimukseen valittiin panelisteiksi 19 Uudenmaan maatalouden parissa työskentelevää asiantuntijaa. Delfoi-tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat pitivät kestävämmän maatalouden kannalta tärkeimpinä toimenpiteinä suojavyöhykkeiden lisäämistä, luonnonhoitopeltojen lisäämistä, lanta- ja rehuyhteistyön lisäämistä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välillä, alus- ja kerääjäkasvien viljelyä, syyskylvöisen kasvialan lisäämistä sekä viljelykiertojen lisäämistä. Panelistien mielestä tärkeimmät kestävämmän maatalouden ohjauskeinot lähitulevaisuudessa ovat tilakohtainen ympäristöneuvonta sekä ympäristötuki/ympäristökorvaus.

Grounded theory -tutkimusmenetelmä ja sen käyttö akateemisissa julkaisuissa

Työn tavoitteena on selvittää mitä on grounded theory, miten se on sovellettavissa akateemisissa julkaisuissa ja miten eri julkaisujen grounded theory -tutkimukset eroavat toisistaan. Työ on toteutettu järjestelmällisesti analysoimalla neljän markkinointia käsittelevän lehden julkaisemat GT-tutkimukset vuosina 2000-2012. Tuloksina havaitaan lehdille tyypillisiä ominaispiirteitä. Tarkastelun kohteena ovat tutkimusotannat, tutkimusprosessit, tutkimusten aihealueet sekä tutkimuksissa esitetyt lopputulokset. Lisäksi työssä tarkastellaan havaittuja trendejä grounded theory tutkimuksissa sekä pohditaan tutkimusmenetelmän tulevaisuutta. Perinteinen GT-tutkimus on tietyissä akateemisissa lehdissä yhä yleisesti käytetty menetelmä, mutta sen soveltava käyttö, sekä monimenetelmäiset tutkimukset ovat selvässä kasvussa.

Arktisen meriteknologian ennakointi : Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta

Uudellamaalla voi olla johtava rooli Suomessa ja maailmassa arktisessa meriteknologiassa myös jatkossa. Tämä edellyttää muun muassa koulutuksen, tutkimuksen ja muun toiminnan suuntaamista palvelemaan arktisen meriteknologian kysyntää. Hankkeessa pyrittiin määrittämään arktisen meriteknologian sisältöä ja käsitettä, tarkastelemaan mahdollisuuksia etenkin Uudenmaan ja muun Suomen pk-yritysten näkökulmasta, tunnistamaan ”miniklustereita” muun muassa kansainvälistymisinstrumenttien soveltamiseksi, tunnistamaan koulutustarpeita ja löytämään suosituksia valtakunnantason politiikalle. Ennakoinnin ydinmenetelmänä oli Delfoi-prosessi, jota täydensi tulevaisuusverstas ja viestintäympäristön käyttö Internetissä osoitteessa www.amtuusimaa.net. Toimintaympäristön muutoksia arvioitiin vuoteen 2030 ja tarvittavia kehittämistoimia viiden vuoden aikajänteellä. Tulosten perusteella ”Arktinen meriteknologia on mereen liittyvää teknologiaa merellä, ilmassa, meren alla tai maalla. Teknologia liittyy etenkin kaasun- ja öljyntuotantoon ja kaivostoimintaan. Teknologia toimii arktisissa olosuhteissa ja se on etenkin 1) kylmän, lumen ja jään kestävää, 2) luontoa vähän rasittavaa, 3) teknologia toimii pitkien etäisyyksien toimintaympäristössä. Hankkeessa testattiin noin 50 asiantuntijoiden kehittämää hankealoitetta. Alustavasti esitetään toteutettavaksi seuraavat hankkeet, jotka pääasiassa perustuvat Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksen perusteella tehtyyn arvottamiseen. ”Hard / kovat kärjet” – vaatii päätöksiä laajalla rintamalla ja ”isännän otetta” (muun muassa valtion) ja investointeja: Offshore-koulutuksen kehittäminen, Öljyntorjuntalaboratorion perustaminen ja siihen tukeutuvan koulutus- ja kehittämistoiminnan edistäminen, Materiaalien kylmässäkäyttäytymisen tutkimusohjelma ja testiolosuhteiden luominen, AMT-teknologian esille tuominen viestinnässä, Yhteistyömahdollisuudet tuotannossa suomalaisten ja venäläisten toimijoiden kanssa -selvitys ja valtion ja suuryhtiöiden strategioiden tarkistus ja liittoutuminen relevanttien toimijoiden kanssa. ”Medium-hankkeissa” muun muassa projektirahoituksen oikealla ja ohjelmallisella suuntaamisella saadaan merkittäviä tuloksia aikaan - korostavat ELY:n, oppilaitosten/kuntien/maakuntien ja yliopiston roolia: Telakoiden tuottavuuden nosto (edellyttää tilauskuormaa, aloite kuuluu myös ”hard” ryhmään), Projektiosaamisen vahvistaminen, Arktisen meriteknologian jäämallilaboratorio suureksi ja kansainväliseksi, Jäämanagement toiminnan koulutus ja simulaattori, Työnjohtotason koulutus ja Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi. ”Soft–hankkeet” korostavat muun muassa kehittämisorganisaatioiden, yritysten ja yhdistysten roolia: Kronstadin telakkayhteistyöhön ja teollisuuspuistokonseptiin varautuminen, Alan keksintöjen ja keksijöiden esille nostaminen, Meri- ja kaivosteollisuuden yhteisten mahdollisuuksien etsiminen ja Viestintä / ennakointiraportin tulosten toimeenpano viestinnän keinoin. Kiistanalaisista merkittäviä mahdollisuuksia sisältävistä teemoista voidaan nostaa muun muassa seuraavat: Arktisen meriteknologian klusterin laajentaminen Ouluun ja Pietariin, Arktiset risteilyalukset ja Arktisen sisävesiliikenteen laivat ja järjestelmät.

Sukupuolijärjestelmästä sukupuolen järjestyksiin : synteesiä vuosikymmenten varrelta

Kirjallisuusarvostelu

USKOLLISET KANNATTAJARYHMÄT : (Kannattajien ryhmittely uskollisuuteen vaikuttavien tekijöiden perusteella)

Suomalainen kannattajakulttuuri on jo vuosia ollut kasvussa, ihmisten lisääntyneen vapaa-ajan halun panostaa siihen, myötä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisia ovat erilaiset kannattajaryhmät uskollisissa kannattajissa, kannattajauskollisuuteen vaikuttavien tekijöiden perusteella? Tutkimuksen pääongelma oli, Millaisia ovat erilaiset kannattajaryhmät uskollisissa kannattajissa, kannattajauskollisuuteen vaikuttavien tekijöiden perusteella? Tällöin alaongelmat olivat, Mitä on kannattajauskollisuus? ja Mitkä ovat kannattajauskollisuuteen vaikuttavat tekijät? Menetelmä ja tulokset Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa kohderyhmästä otettiin systemaattinen otanta ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Aineistosta muodostettiin suorat jakaumat sekä se ristiintaulukointi vastaajien iän ja sukupuolen perusteella. Aineiston tarkempi analysointi suoritettiin faktori- sekä klusterianalyysillä. Analysoinnin kautta kohderyhmästä muodostettiin kolme eri kannattajaryhmää, jotka olivat: Viihdettä kaipaavat kannustajat, Jääkiekkoilun ja seuran ystävät ja Fanaattiset kannattajat. Johtopäätökset Tutkimuksen tulokset osittain sekä tukivat aiempaa teoriaa, että myös olivat ristiriitaisia sen kanssa, toisaalta tutkimuksen teoreettinen viitekehys oli kuitenkin erilainen kuin aiempien kannattajaryhmien määrittelyyn tähdänneiden tutkimusten ja täten sillä oli myös uutuusarvoa. Tutkimuksen tuloksilla pyritään täydentämään tieteellistä keskustelua erilaisista uskollisista kannattajaryhmistä että myös auttaa tutkimuksen toimeksiantajaa paremmin palvelemaan kannattajiaan.

Ketterien menetelmien hyödyntäminen sulautettujen järjestelmien kehityksessä

Sulautettujen järjestelmien projekti voidaan toteuttaa monella tavalla. Projektiin liittyy aina ohjelmiston, sekä laitteiston kehittäminen. Ohjelmiston suunnittelulla on suuri painoarvo ja tämä näkyy erityisesti varsinkin kulutuselektroniikassa. Kannettavien laitteiden räjähdysmäisesti lisääntynyt myynti ja käyttö ovat tuoneet markkinoille lisää rahaa ja mielenkiintoa. Tästä johtuen markkinoille tulee joka vuosi entistä kehittyneempiä laitteita. Laitteiston kehittymisen sekä asiakkaiden vaatimusten lisääntyessä ohjelmistojen koko on kasvanut. Tämä on luonut tarpeen myös sulautettujen järjestelmien projekteille ottaa käyttöön jokin tietty metodi ohjelmistojen tuotannossa. Ongelmana on kuitenkin se, että sulautettujen järjestelmien projekteihin on sovellettu metodeita, joita ei ole alun perin suunniteltu laitteiston ja ohjelmiston yhteissuunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten voidaan valita oikea metodi sulautettujen järjestelmien projektiin? Tässä työssä esitellään perinteisiä ohjelmistotuotannon metodeita, sekä keskitytään eri ketterien metodien tutkimiseen. Tämä työ selvittää mikä vaikuttaa metodin valintaan sulautetun järjestelmän projektille. Tässä tutkimuksessa päädytään siihen johtopäätökseen, että sulautetuin järjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa ketterien menetelmien käyttö parantaa projektin mahdollisuutta onnistua täyttämään asiakkaan vaatimukset. Ketterien menetelmien käyttö ei poista tarvetta kehittää menetelmää, joka lähtökohtaisesti ottaa huomioon laitteiston ja ohjelmiston yhteissuunnittelun.

Karvianjoen koskien valuma-alue osa 1 : I Maatalousalueiden yleissuunnitelma II Metsäalueiden vesiensuojelullinen valuma-aluetarkastelu

Julkaisun osa I on Maatalousalueiden yleissuunnitelma, joka tehtiin Karvianjoen koskien valuma-alueella kesällä ja syksyllä 2012. Työssä kartoitettiin peltojen suojavyöhyketarvetta ja päivitettiin aikaisemmat suojavyöhykesuositukset sekä etsittiin luonnon monimuotoisuuskohteita, perinnebiotooppeja ja sopivia paikkoja kosteikoille. Suojavyöhyketarvetta vesistöjen varsien pelloilla todettiin olevan yhteensä yli 18 kilometrin matkalla. Lisäksi suojavyöhykkeitä suositellaan yhteensä n. 250 ha:lle tulvapeltoja ja pohjavesialueiden peltoja Suunnitelmaan sisältyy yhteensä 14 kosteikkokohdetta, joista suuri osa on toteutettava kaivamalla. Kosteikoista 12 on sellaisia, jotka voidaan perustaa ei-tuotannollisten investointien tuella. Maatalousalueiden monimuotoisuuskohteita löytyi yhteensä 63 ja perinnebiotooppeja vain 18 kohdetta. Yhteensä niiden ala kattaa reilut 70 ha. Lumokohteisiin kuuluu runsaasti rantojen lehtoisia metsäkaistoja sekä peltoalueiden erilaisia saarekkeita. Yleissuunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelutoimiin sekä vaalimaan maiseman ja luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteiden toteuttaminen on maanomistajille vapaaehtoista. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Suunnitelma perustuu kohteiden maastoinventointeihin, jotka kohdistettiin karttatarkastelun sekä eri tahoilta saatujen tietojen perusteella. Kartoituksen tuloksista luotiin myös paikkatietoaineisto. Raportissa kerrotaan asiaan liittyvää perustietoa alueesta sekä kohteiden perustamisesta ja hoidosta. Julkaisun osa II on Metsäalueiden vesiensuojelullinen valuma-aluetarkastelu, joka niinikään toteutettiin Karvianjoen koskien valuma-alueella. Selvityksessä käsitellään yleisesti metsätalouden vesistökuormitusta, vesiensuojelutoimenpiteiden mahdollisuuksia valuma-alueella ja paikkatietomenetelmien hyödyntämistä vesiensuojelukohteiden paikantamisessa. Tarkastelussa esitellään kokeiltu ns. RLGIS-menetelmä ja sen käyttäminen tällä pilottialueella sekä arvioidaan menetelmän tuottamia tuloksia. Loppupäätelmä on, että menetelmää kyllä voidaan käyttää apuvälineenä suunnittelussa ja vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamisessa, mutta maastokartoitusta se ei korvaa. Toki, jos saatavissa on kattavasti tarkkaa korkeusmallia ja maaperäaineistoa, menetelmän käyttökelpoisuus paranee.

Pellolta pöytään: kuluttajien näkemyksiä lähiruoasta arvontuottajana

Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia siitä, millaisia elintarvikkeita he kuluttavat ja monella on kasvava tarve saada lisätietoa elintarvikkeiden alkuperästä, tuotantotavoista sekä elintarvikeketjujen turvallisuudesta. Kuluttajien elintarvikkeisiin kohdistamat odotukset ovat luoneet vahvan kasvualustan lähiruoan kysynnälle ja lähiruokasektorin laajenemiselle. Samalla tutkijoiden kiinnostus lähiruokaa kohtaan on lisääntynyt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista arvoa erilaiset kuluttajat kokevat lähiruoasta saavansa ja millaisia näkemyksiä kuluttajilla on lähiruoasta tuotteena. Tutkimuksen alaongelmina on selvittää, miten kuluttajat ymmärtävät lähiruoka-käsitteen, millaista arvoa kuluttajat kokevat lähiruokatuotteista saavansa sekä mitkä tekijät vaikuttavat lähiruoan kulutukseen. Tutkimuksessa vertaillaan lähiruokaa suosivien kuluttajien ja niin sanottujen keskivertokuluttajien eli ruoan alkuperään neutraalisti suhtautuvien kuluttajien lähiruokaan liittämiä arvoja ja kulutustottumuksia. Kuluttajat viime kädessä päättävät lähiruokatuotteiden tuottaman arvon, ja siksi kaupan ja valmistajien on tärkeää tuntea kuluttajien lähiruokaan liittämiä näkemyksiä. Vain tällä tavoin kauppa voi vastata erilaisten kuluttajien kysyntään, edistää omaa markkina-asemaansa asiakaslähtöisesti ja kohentaa kuluttajamielikuvia. Tutkimusaineisto kerättiin neljässä ryhmähaastattelussa, jotka toteutettiin teemahaastatteluina. Kaksi ryhmistä muodostui lähiruokaa suosivista kuluttajista ja kaksi keskivertokuluttajista. Keskivertokuluttajat pyrittiin löytämään lumipallo-otannan avulla ja lähiruokaa suosivat kuluttajat eliittiotannalla lähituotteita suosivista ruokapiireistä. Haastateltavat määrittelivät aiempien tutkimuksien tavoin lähiruoan tuotannon ja tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperän etäisyyden perusteella mahdollisimman lähellä tuotetuksi. Uusina näkökulmina tuotiin esiin lähiruoan eri hankintakanavat sekä läheisyyden tulkinta joustavana käsitteenä. Lähiruokaa ostetaan hyvin perinteisistä myymälöistä, mutta erityisesti suoraan tuottajilta. Myös tuttavien välityksellä haastateltavat saivat paljon lähituotteita käsiinsä. Lähiruoan hankinnan suurimmiksi haasteiksi koettiin tuotteiden heikko saatavuus ja korkeampi hinnoittelu. Myös lainsäädännön ja lähiruoan hankalan tunnistettavuuden koettiin vaikuttavan lähiruoan ostoon. Lähiruoan arvostus liittyi Holbrookin (1999) typologian arvoista erityisesti tehokkuuteen, erinomaisuuteen ja eettisyyteen. Lähiruoan kulutusta ohjasi ja motivoi tuotteiden helppo saatavuus, laadukkuus ja ainutlaatuisuus, eettisyys, perinteiden arvostus ja tottumus ostaa tiettyjä lähituotteita. Lähiruoan etsimisen aiheuttamat uhraukset koetaan jopa suuremmiksi, kuin lähiruoan erinomaisuuden kuluttajille tarjoamat hyödyt. Tästä syystä lähiruoan määritelmän selkeyttämisen voidaan olettaa vaikuttavan niin lähiruoan kulutuksen lisääntymiseen, kauppojen lähiruokavalikoiman laajenemiseen kuin lähiruoan arvostukseenkin. Lisäksi kauppa voisi yhteistyössä lähiruoan tuottajien kanssa parantaa lähiruoan saatavuutta, tunnistettavuutta ja lähiruokaostosten teon elämyksellisyyttä esimerkiksi myymälämarkkinoinnin ja myymäläsuunnittelun keinoin. Myös lähituotteiden korkeampi hinta tulisi perustella kuluttajille lähiruoan erinomaisuutta korostamalla. Näin tekemällä voidaan olettaa lähiruoan arvostuksen ja kulutuksen vähitellen lisääntyvän suomalaisten kuluttajien keskuudessa.

Työntekijöiden työarvojen diskursiivinen rakentuminen

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten työntekijät määrittävät arvojaan suhteessa työhön. Erityisesti keskitytään siihen, millaisten arvojen kautta työntekijät jäsentävät työtään ja millaisia arvojännitteitä työntekijöiden puheessaan käyttämät kilpailevat diskurssit synnyttävät. Tutkimuksen taustalla on pitkään jatkunut julkinen keskustelu työelämän laadun huonontumisesta. Tähän liittyen tutkielman teorialuvussa tarkastellaan työelämässä tapahtuneita muutoksia ja erilaisia työelämään liittyviä tutkimuksia. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään arvojen tutkimista ja määritellään arvon ja työarvon käsitteet. Tutkimuksen tieteenfilosofinen lähtökohta on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan todelli-suus rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyy-sia, sillä tavoitteena on selvittää, millaista sosiaalista todellisuutta työntekijät puheissaan rakentavat ja miten he sen tekevät. Tutkimusaineistona käytetään palvelusektorilla asiakaspalvelutehtävissä työskentelevien työntekijöiden haastatteluja. Aineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että haastatellut työntekijät pitävät työssään tärkeinä seuraavia arvoja: arvostuksen kokemus, osallistujuus, järjestäytyneisyys ja oikeudenmukaisuus. Aineistosta muodostetaan myös arvojänniteparit, jotka syntyvät eri toimijoiden ristiriitaisista ta-voitteista ja niiden taustalla olevista erilaisista arvoista. Tällaisia pareja ovat inhimillisyys ja esi-neellisyys, aktiivinen toimijuus ja alistuminen, samastuminen ja vastakkaisuus sekä muutoshakui-suus ja vakiintuneisuus. Haastateltavien tavasta puhua itsestään työntekijöinä käy ilmi, että on olemassa ristiriita sen välillä, miten työntekijät näkevät itsensä ja miten he kokevat työnantajan näkevän heidät. Työntekijöille on tärkeää, että työnantaja arvostaa ja kohtelee heitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja osallistua siihen liittyvään päätöksentekoon sekä saada tukea muilta työntekijöiltä ja ammattiliitolta. Työntekijöillä on tarve tulla nähdyksi ihmisinä, jotka voivat aktiivisesti toimia ja vaikuttaa asioihin. He eivät kuitenkaan pysty toteuttamaan näitä tavoitteitaan, sillä he kokevat, että erilaiset rakenteelliset tekijät rajoittavat sitä.

”Erilaisuus… niin sen kohtaamisessa niin olis kyl sitten opeteltavaa” : tutkimus yksilön tasa-arvokokemuksista työpaikalla miesvaltaisella alalla

Tavoite tasa-arvoisesta työelämästä on Suomessa vielä saavuttamatta. Vaikka yrityksien velvoitteita tasa-arvon edistämiseksi on lisätty, ovat muun muassa työtehtävien eriytyminen ja palkkaerot edelleen hyvin yleisiä haasteita työpaikoilla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja yksilön tasa-arvokokemuksia miesvaltaisella alalla toimivassa toimeksiantoyrityksessä. Tutkimusongelmiin pyrittiin vastaamaan menetelmien triangulaatiota käyttäen. Kyselyllä selvitettiin, missä määrin eri osa-alueisiin ollaan tyytyväisiä ja missä olisi kehitettävää. Lisäksi tarkasteltiin, miten näkemykset miesten ja naisten välillä erosivat. Kyselyllä saadun yleiskuvan jälkeen haastatteluilla pyrittiin lisäämään ymmärrystä tasa-arvon merkityksestä ja yksilön tasa-arvon kokemuksen rakentumisesta. Kyselyaineistoa analysoitiin ensin yleisesti, minkä jälkeen etsittiin eroja taustamuuttujien eri ryhmissä ristiin- ja keskiarvotaulukointia käyttämällä. Taustamuuttujista keskityttiin erityisesti sukupuoleen. Haastatteluaineistoa ja kyselyn avoimia vastauksia analysoitiin teema-analyysillä. Lisäksi huomiota kiinnitettiin käytettyihin ilmaisuihin ja kielikuviin. Toimeksiantoyrityksessä havaittiin suomalaisyrityksille tyypillisiä haasteita. Niitä olivat muun muassa kokemukset palkkauksen epäoikeudenmukaisuudesta, töiden eriytyminen sukupuolittain, etenemismahdollisuuksien vähäisyys ja eriarvoisuuden kokemukset tiedonsaannissa. Onnistumisen kokemukset työn ja perheen yhdistämisessä olivat toimeksiantoyrityksessä verrattain hyvin yleisiä. Naiset kokivat sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan miehiä heikommin lähes kaikilla osaalueilla. Tästä huolimatta iso osa naisista ei halunnut lisää naisia alalle. Tasa-arvosta avoimesti keskusteltaessa haastateltavat peilasivat näkemyksiään usein ympäröivään toimialaan ja yhteiskuntaan. Työpaikan tasa-arvoisuuteen liitettiin käsitteet oikeudenmukaisuudesta ja erilaisuuden kohtaamisesta. Haastatteluissa korostui selkeästi eri henkilöstöryhmien välinen tasa-arvo. Yksilön tasa-arvokokemuksen rakentumista tarkasteltaessa päädyttiin kolmeen pääteemaan: kulttuuri ja perinteet, johto ja lähin esimies sekä yksilön oma asenne ja vastuu. Toimialan ja työpaikan kulttuuriin ja perinteisiin suhtauduttiin ristiriitaisesti. Osaksi toivottiin vanhoista ajattelumalleista tiedostumista, toisaalta yksilöltä edellytettiin maskuliiniseen kulttuuriin sopeutumista. Johdon ja erityisesti lähimmän esimiehen asenteiden ja kyvyn objektiiviseen osaamisen arviointiin nähtiin vaikuttavan keskeisesti tasa-arvon toteutumiseen. Lisäksi yksilöllä itsellään nähtiin olevan vaikutusmahdollisuuksia omaan palkkaansa ja työtehtäviinsä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että myös naiset pitivät yllä maskuliinista kulttuuria. Vastuu tasa-arvon toteutumisesta onkin koko yrityksen henkilöstöllä.

Verotus yksityisen osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää verotusta yksityisen osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa. Tutkielman on rajattu siten, että se koskee vain yrittäjän elinaikana tapahtuvia luovutuksia. Käytettävissä olevista sukupolvenvaihdostavoista on käsitelty osakekauppa, lahja ja lahjaluonteinen kauppa. Näiden lisäksi tutkielmassa on tutkittu yksityisen osakeyhtiön käyvän arvon määrittämistä lahjaverotuksessa sekä verosuunnittelun mahdollisuuksia ja sääntelyä. Tutkielma on toteutettu lainopillisesti. Tutkielma osoittaa, että osapuolten tulee valmistautua sukupolvenvaihdokseen huolellisesti, koska osakekaupan, lahjan ja lahjaluonteisen kaupan verottamiseen liittyy paljon sääntelyä ja osapuolet haluavat hyödyntää kaikki lain tarjoamat huojennusmahdollisuudet, täytyy ne tuntea etukäteen. Lisäksi tutkielmassa käsiteltyjen case –yritysten pohjata ilmeni, että toteutustapojen kokonaisverorasituksessa syntyy eroja eri kokoisissa yrityksissä.

Analytical methods for analyzing organic peroxides

Työn tarkoituksena oli kehittää analyyttinen erotusmenetelmä eräässä valmistusprosessissa käytettävän hapettavan aineen ja liuottimen välillä syntyvien reaktiotuotteiden tutkimiseen ja analysoimiseen. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia prosessiolosuhteiden turvallisuutta. Kirjallisuusosassa käsitellään erilaisia orgaanisia peroksideja, niiden käyttötarkoituksia ja niiden käyttöön liittyviä huomioitavia asioita. Lisäksi tarkastellaan yleisimpiä analyysimenetelmiä, joita on käytetty erilaisten peroksidien analysoinnissa. Näitä analyysimenetelmiä on useimmiten käytetty nestemäisten näytteiden tutkimuksissa. Harvemmin on analysoitu kaasu- ja kiintoainenäytteitä. Kokeellisessa osassa kehitettiin kirjallisuuden perusteella peroksidiyhdisteille identifiointimenetelmä ja tutkittiin prosessin näytteet. Analyysimenetelmiksi valittiin iodometrinen titraus ja HPLC-UV-MS-menetelmä. Lisäksi käytettiin peroksidimittaukseen soveltuvia testiliuskoja. Tutkimus osoitti, että iodometrisen titrauksen ja testiliuskojen perusteella näytteissä oli vähäisiä määriä peroksideja viikon jälkeen peroksidilisäyksestä. HPLC-UV-MS-analyysien perusteella näytteiden analysointia häiritsi selluloosa, jota löytyi jokaisesta näytteestä.