Kytkettyjen johdannaisten tunnistaminen, tilinpäätöskäsittely ja esiintyminen – IAS 39

Tutkielman tavoitteena oli tutkia IAS 39 -standardissa käsiteltyjen kytkettyjen johdannaisten tunnistamista, tilinpäätöskäsittelyä ja esiintymistä sekä verrata eroja IAS- ja US GAAP –standardien välillä tarkasteltaessa erotetaanko kytketty johdannainen pääsopimuksesta. Lisäksi tutkittiin kytkettyjen johdannaisten esiintymistä neljässä eri toimialan suomalaisessa pörssiyrityksessä. Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, että sopimuksen tavanomaiset taloudelliset piirteet ja riskit tulee ymmärtää, jotta pystytään tunnistamaan siihen liittyvä mahdollinen johdannainen. Merkittäviä periaatteellisia eroja IAS- ja US GAAP-standardien välillä ei ollut tarkasteltaessa erotetaanko kytketty johdannainen pääsopimuksesta. Kytketyt johdannaiset ovat vaikea osa-alue yrityksille sekä niiden käsittelymenetelmät ovat ainakin joissain määrin vielä avoimia. Käytännössä monet sopimukset sisältävät näitä johdannaisen kaltaisia ehtoja, vaikka niitä ei vielä olisikaan tunnistettu ja juuri tunnistamisen haastavuuden vuoksi kytketyt johdannaiset ovat luultua yleisempiä. Neljässä suomalaisessa pörssiyrityksessä tehtyjen haastattelujen perusteella kytkettyjä johdannaisia esiintynee erityisesti ulkomaankaupan osto- ja myyntisopimuksissa.

MRO-tuotteiden hankintaprosessin tehostaminen toimittajayhteistyön avulla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää MRO-tuotteiden hankinnassa käytettäviä liiketoimintasuhdemuotoja sekä huomioitavia asioita siirryttäessä kohti yhteistyötä toimittajan kanssa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena, jossa aineiston kokoaminen pohjautui haastatteluihin, sisäisiin dokumentaatioihin sekä osallistuvaan havainnointiin. Analysointi tapahtui teoreettisen tuoteluokittelun pohjalta sekä luokitteluryhmien tarkastelulla käytännössä. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena on havainto yhteistyösuhteiden käytön lisääntymisestä vakiotuotteiden hankinnassa. Tämä johtuu pyrkimyksestä suorittaa ko. tuotteiden hankinta mahdollisimman vähin resurssein, jolloin hankintojen huomio voidaan keskittää kriittisempiin tuotteisiin. MRO-tuotteissa käytettäviä yleisimpiä liiketoimintasuhteita ovat kilpailutus sekä vuosi- ja puitesopimukset. Ylläpitosopimukset ja kumppanuus-suhteet ovat mahdollisia, kun tuotteiden strateginen merkitys nousee merkittäväksi ja osapuolten välillä vallitsee korkea luottamus.

Sähkönmyyntisopimusten markkinalähtöinen hinnoittelu

Vuonna 1995 alkanut sähkömarkkinoiden vapautuminen on muuttanut sähköyhtiöiden myyntisopimusten hinnoittelua merkittävästi. Ennen markkinauudistusta voitiin sähkön myyntisopimukset hinnoitella perustuen oman sähkön tuotannon kustannuksiin ja haluttuun katteeseen. Nykyään sähköpörssissä noteerattava sähkön hinta muodostaa perustan kaikkien myyntisopimusten hinnoittelulle. Sähkön markkinahinnan lisäksi on myyntisopimusten hinnoittelussa otettava huomioon sähkömarkkinoiden ominaispiirteistä aiheutuvat riskit sähkön myyjälle. Tässä työssä mallinnetaan Lappeenrannan Energia Oy:n markkinalähtöiset hinnoittelumenetelmät kahdelle sähkönmyyntisopimustyypille. Lisäksi tutkitaan markkinalähtöisen hinnoittelun tärkeimpien riskikomponenttien, aluehintaeron sekä profiililisän, merkitystä markkinalähtöisten myyntisopimusten hinnoittelussa. Aluehintaeron hyväksikäyttöä myyntisopimusten hinnoittelussa on tutkittu selvittämällä Suomen hinta-alueen CfD-johdannaisten riskipreemiot. Profiililisän merkitystä myyntisopimusten hinnoittelussa on tutkittu havainnoimalla profiililisän muutoksia hinta- ja kulutusaikasarjoissa sekä suojaushinta ja tehotasossa tapahtuneiden muutosten suhteen. Ennustetun ja toteutuneen profiililisän eroja on tutkittu laskemalla ne seitsemälle Lappeenrannan Energia Oy:n merkittävälle asiakkaalle. Lisäksi on tarkasteltu profiililisän laskentaan tarvittavan hinta-aikasarjan mallintamiseen käytettyjen termiinituotteiden hintojen merkitystä lasketun profiililisän suuruuteen. Työn lopuksi esitetään kaksi vaihtoehtoista sähkösopimusten hinnoittelumenetelmää ja vertaillaan esitettyjä hinnoittelumenetelmiä keskenään. Työssä havaitaan, että aluehintaerolta suojautumiseen käytettävien CfD-johdannaisten avulla olisi ollut mahdollista lisätä markkinalähtöisten myyntisopimusten tuottoa viimeisen kolmen vuoden aikana. Suoritettujen herkkyysanalyysien perusteella voidaan todeta, että toteutuneen ja ennustetun profiililisän erot johtuvat laskentaan käytettävien hinta- sekä kulutusaikasarjojen epätarkkuudesta. Lappeenrannan Energia Oy:n käyttämät profiililisät osoittautuivat ex-post -tarkastelussa liian suuriksi yhtä asiakasta lukuun ottamatta. Lisäksi tarjousaikana laskettujen profiililisien voidaan katsoa muuttuvan täysin samassa suhteessa hinta-aikasarjan mallintamiseen käytettyjen termiinituotteiden volatiliteettien kanssa. Esiteltyjen vaihtoehtoisten myyntisopimusten hinnoittelumenetelmien voidaan katsoa antavan varsin samanlaisia tuloksia kuin Lappeenrannan Energia Oy:n nykyinen hinnoittelumenetelmä. Saatuihin tuloksiin vaikuttavat kuitenkin painokertoimien estimointiin käytetyn vuoden volatiliteetti sekä profiililisän laskentamenetelmä

Intercultural business communication between Arabs of the United Arab Emirates and Finns

Kun kauppaa käydään eri maanosien välillä, törmätään vieraisiin kulttuureihin ja erilaisiin kaupankäyntitapoihin. Tämä tutkimus keskittyy suomalaisten liikemiesten ja - naisten työhön Yhdistyneissä Arabiemiraateissa kulttuurierojen näkökulmasta. Tavoitteena on kuvata kulttuurierojen vaikutuksia kaupankäyntiprosessiin ja löytää niitä ongelmia, joita tämän prosessin aikana kohdataan. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla kulttuurieroista johtuvia ongelmia voidaan vähentää tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu Hofsteden kulttuurista vaihtelua kuvaaviin dimensioihin ja Ting Toomeyn kulttuurisen identiteetin neuvotteluprosessin malliin. Näihin malleihin perustuen luotiin tähän tutkimukseen oma kulttuurien välisen kohtaamisen malli. Tutkimusongelmia ovat: 1) Miten suomalaiset liikemiehet kuvailevat arabien kaupantekokulttuuria? Kuinka vastapuoli kuvailee omaa kaupantekokulttuuriaan? 2) Minkälainen on suomalaisten ja arabien välinen kaupankäyntiprosessi? 3) Minkälaisia ongelmia kohdataan tehtäessä kauppaa suomalaisten ja arabien kesken? Tutkimus on etnografinen, laadullinen haastattelututkimus (n=12). Haastattelut tehtiin suurimmaksi osaksi Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, osin Suomessa. Erilainen kulttuuritausta näkyy kaupankäynnissä. Kollektivistinen, maskuliininen, islamilaisen uskontoon ja vain vähäisessä määrin suoraan kielelliseen koodistoon perustuva kulttuuri heijastuu kaupankäyntiprosessiin. Ystävyyden ja sukulaisten sekä muiden verkostojen merkitys korostuu. Ruumiin kieleen, ilmeisiin ja eleisiin liittyvä kommunikaatio on erilaista ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Myös aikakäsitys ja sopimuskäytäntö poikkeavat suomalaisesta. Kaikki nämä voivat aiheuttaa ongelmia kaupankäyntiprosessissa. Tärkeimmiksi tekijöiksi ongelmien kohtaamisessa nousivat ammattitaidon lisäksi kärsivällisyys ja joustavuus. Ongelmia voidaan vähentää huolellisella valmistautumisella ennen ulkomaille lähtöä. Toinen tapa on jatkuviin työkokemuksiin perustuen oppia paikallista kulttuuria ja sen piirteitä.

Informaatioteknologiayritysten tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö: tulosten juridinen suojaaminen ja jakaminen

Pro gradu-tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä juridisia seikkoja informaatioteknologia-alan yritysten tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyön onnistumisen turvaamiseksi on huomioitava. Koska erityisesti tulosten suojaaminen ja jakaminen on usein osoittautunut yhteistyön kriittisimmäksi osa-alueeksi, tutkimuksessa perehdytään näihin kysymyksiin liittyvään normiympäristöön. Tutkimus on toteutettu pääosin kirjallisuustutkimuksena, nojautuen vahvasti mm. lakiteksteihin ja lainvalmisteluaineistoon. Käytännön ja teorian yhdistämiseksi tutkimuksessa on käytetty tausta-aineistona yritysten välisiä sopimuksia sekä informaatioteknologiayrityksissä työskentelevien henkilöiden kanssa käytyjä keskusteluja. Myös oikeuskäytäntöä on hyödynnetty tutkimuksen lähdeaineistona. Tutkimuksessa on kartoitettu yritysten yhteishankkeita säätelevää normiympäristöä sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tämän kartoituksen valossa voidaan paremmin ymmärtää sopimuksien tekemisen ja erilaisten suojauskeinojen hallinnan tärkeys.

Kustannusriskien hallinta rakennusliikkeen alihankintatoiminnassa

Suomalaiset rakennusliikkeet ostavat nykyisin aliurakoitsijoiltaan huomattavan osan varsinaisesta rakennustyöstä. Alihankintakustannusten hallinnasta on tullut avain kannattavaan toimintaan. Tämän tutkimuksen kohteena on suomalaisen rakennusliikkeen alihankintaan liittyvien kustannusriskien hallinta. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat kohdeyrityksessä toistuvia kustannusbudjetin ylityksiä ja kuinka ongelmia voitaisiin välttää. Tutkimuksessa haastateltiin viittätoista yrityksen alihankintaprosessin kanssa työskentelevää keskeistä toimihenkilöä. Heidän käytössään olevat työvälineet, -ohjeet ja työn tuloksena syntyvät dokumentit tutkittiin. Yrityksen avainhenkilöistä koostunut asiantuntijaryhmä määritteli kokemuksensa perusteella riskialttiita hankintaryhmiä. Ryhmätyön tulosta verrattiin yhtiön kustannusseurantajärjestelmästä poimittuun faktatietoon. Eri lähteistä näin kootun tiedon pohjalta määriteltiin havaittujen ongelmien syntymekanismi ja taustalla vaikuttavat tekijät. Tutkimuksen tulosten mukaan kustannusriskien hallinta rakennusliikkeen alihankinnoissa koostuu kolmesta elementistä: toimittajakunnan hallinnasta, ostoihin liittyvän informaation hallinnasta sekä aliurakoiden toteutuksen hallinnasta. Toimittajakunnan heikko hallinta aiheuttaa riskejä koko alihankintaprosessissa. Kohdeyrityksessä ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota kykyyn johtaa hankintoja alueyksikkötasolla. Tämä on johtanut lyhytjänteiseen toimintaan ja kyvyttömyyteen hankkia kestävää kilpailuetua ostotoiminnan avulla. Toimittajakunnan ja ostoihin liittyvän informaation hallinta luovat edellytykset aliurakoiden toteutuksen hyvälle hallinnalle. Tutkimuksessa päädyttiin suosittelemaan kriittisten hankintojen organisoimista uudelleen kohdeyrityksen Etelä-Suomen alueyksikössä. Kriittisten hankintojen toimittajakunnan hallintaan pitäisi yrityksessä kiinnittää erityistä huomiota. Olisi luotava menettely, jolla toimittajien luotettavuus otettaisiin järjestelmällisesti huomioon valintatilanteissa. Sopimusten sisältöä on tarpeen vakioida valvonnan helpottamiseksi. Kustannusten seurantaan ja analysointiin tarvittaisiin myös uusia välineitä. Hankinnan tulisi rakennusliikkeissä olla kiinteästi Mukkana yrityksen strategiatyössä. Ostaa / valmistaa itse –päätökset pitäisi tehdä strategisella tasolla ja ottaa huomioon ulkoisten resurssien hallinnan vaatimat resurssit.

Toimittajavalinta Tiehallinnon ST-urakoissa - toimintaympäristön vaikutukset

Tutkimuksessa tarkastellaan Tiehallinnon ST-urakoiden (suunnittele ja tee -urakka) toimittajavalintasystematiikkaa ja toimintaympäristöä. ST-urakoihin kuuluvat kokonaisvastuu- (KVU) ja projektinjohtourakka (PJU). Tutkimuksen tavoitteena on ongelmakohtien löytäminen ja ratkaisujen esittäminen Tiehallinnon kokonaisvastuu- ja projektinjohtourakoiden toimittajavalinnassa tutkimalla hankintakirjallisuudessa esitettyjä teorioita ja markkinaolosuhteita julkinen hankintalainsäädäntö huomioiden. Tutkimuksessa tarkastellaan Tiehallinnon hankintaprosessin tuottamia hankinta-asiakirjoja Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiirissä. Tutkimuksessa on haastateltu hankintojen avainhenkilöitä. Markkinatilanne on selvitetty vuodelta 2001-2002 KVU ja PJU tarjoustenkäsittely- ja päätösasiakirjoista. Tutkimuksen johtopäätökset allokoituvat empiren ja teorian vastakkaisasetteluun. Tutkimusaineiston analysoinnin perusteella voidaan esittää objektiivisemman toimittajavalinnan mahdollistamiseksi toimittajalaaturekisterin ylläpitoa ja toimittajan taloudellisen tilan seurantaa. Markkinoiden seuranta ja analysoiminen toimittajavalinnassa ja spesifikaatioiden kehittäminen isompien kokonaisuuksien hankinnoissa todetaan myös tärkeäksi.

Liikeidean kehittäminen case; videoneuvotteluna toteutettava opetus

Tutkielman aihealue kuuluu liikeidean kehittämisen kenttään. Tutkielmassa on teoreettinen ja empiirinen osa. Teoreettisen viitekehyksen alussa käsitellään tietoyhteiskuntaa eri näkökulmista käsin. Lisäksi on käsitelty videoneuvotteluna toteutettua opetusta ja videoneuvottelutekniikkaa sekä pohdittu etäopetuskäsitteen suhdetta videoneuvotteluvälitteiseen opetukseen. Koska tutkielmassa on innovatiivinen ote, on lähdeaineiston avulla käsitelty myös innovaatioita. Liikeidean kehittämisen tueksi on selvennetty toiminta-ajatuksen ja liikeidean käsitteitä. Empiirinen osa rakentuu kyselytutkimuksen tulosten esittelyn sekä liikeidean kehittämisen ympärille. Empiirisen osan päätavoite on kehittää liikeideaa yritykselle, joka välittäisi erityisasiantuntijatason opetusta videoneuvottelujärjestelmien kautta. Liikeidean kehittämisen tueksi ja sen testaamiseksi on suoritettu sähköpostin avulla kyselytutkimus valitussa asiakaskohderyhmässä. Kyselytutkimuksen perusteella videoneuvottelujärjestelmien kautta välitettävälle erityisasiantuntemukselle on kysyntää. Videoneuvotteluna toteutettavaan opetukseen on mahdollista rakentaa moniulotteisesti asiakkaiden arvostamaa lisäarvoa. Liikeidean toteutuksen onnistumisen kannalta kriittisen tärkeitä tekijöitä ovat oikean asiakaskohderyhmän valitseminen, koulutussuunnittelu sekä markkinoinnin onnistuminen Erittäin kriittinen tekijä on erityisasiantuntijoiden "sisäänosto".

Päivittäistavarakaupan rahahuollon tehostaminen asiakaslähtöisesti

Tutkielman tavoitteena oli tutkia, miten päivittäistavarakaupan rahahuoltoa voidaan tehostaa ja samalla ottaa huomioon yritysasiakkaiden tarpeet. Tutkielman teoriaosan lähdeaineistona käytettiin lähinnä asiakkaiden tarpeita, palvelun laatua, asiakastyytyväisyyttä, asiakassuhteita, prosesseja sekä palveluiden tuottavuutta käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia, kirjallisuutta ja artikkeleita. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva eli deskriptiivinen ja tutkimusmenetelmä kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Empiirisessä osassa tavoitetta lähestyttiin tutkimalla alustavien teemahaastattelujen avulla Nordean päivittäistavarakaupan toimialaan kuuluvien yritysasiakkaiden rahahuoltotarpeita ja yrityksille tärkeitä tyytyväisyystekijöitä. Päätutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kysely-tutkimusta kyseiselle kohderyhmälle. Kysymyslomake laadittiin tutkielman teorian ja esihaastattelujen pohjalta. Tutkimusaineistoa analysoitiin SPSS for Windows –tilasto-ohjelmalla. Empiirisessä tutkimuksessa havaittiin, että vastaajien kokonaistyytyväisyys Nordean rahahuoltopalveluihin oli melko hyvä. Sen sijaan palvelun laatua ei koettu hyvänä, sillä yritysten odotukset palvelujen laatu-ulottuvuuksista ja palveluun liittyvistä tekijöistä olivat korkeammat kuin heidän kokemuksensa niistä. Tämä synnytti laatukuiluja (esim. palvelujen hyvä hinta-laatu-suhde, niiden selkeä hinnoittelu ja sopimusten selkeys). Rahahuoltopalvelut vastaavat parhaiten niiden yritysten tarpeita, jotka käyttävät palveluita. Tärkeimpänä tilityksiin kohdistuvana tekijänä pidettiin rahojen hyvittämistä nopeasti tilille. Rahahuollosta vastaavan pankin valintaan vaikuttaa eniten rahahuoltopalvelujen keskittäminen muiden raha-asioiden kanssa samaan pankkiin. Pankin rahahuoltopalvelujen tehostamiseksi suunnittelemat toimenpiteet ja yritysten mielipiteet niistä eroavat toisistaan. Pankin tuleekin ottaa yritysten rahahuoltotarpeet huomioon parantaessaan sisäistä kustannustehokkuutta ja tehostaessaan rahahuoltoprosessia. Asiakkaiden tyytyväisyys täytyy säilyttää ja ohjeistaa asiakkaat toimimaan rahahuollon osalta tehokkaasti ja järkevästi.

Tietojärjestelmän kehittäminen markkinaehtoisten sähkösopimusten hallintaan

Tässä työssä toteutettiin Lappeenrannan Energia Oy:lle tietojärjestelmäratkaisu, jolla yritys kykenee helposti ja vaivattomasti hallitsemaan asiakkaiden dynaamiset sähkösopimukset. Työn teoriaosa antaa lukijalle kattavan kuvan tietojärjestelmien kehitysprosessista, sekä esittelee työmenetelmiä ja mahdollisia ongelmia. Myös sähkömarkkinoista esitellään kompakti tietopaketti lukijalle, jotta toteutusosan asiat olisivat selkeämpiä. Käytännön osuus esittelee Lappeenrannan Energia Oy:n dynaamisten sähkösopimusten nykyistä toimintamallia ja uuden toteutettavan tietojärjestelmän vaatimukset. Uuden järjestelmän tavoitteena oli tuoda yritykselle kilpailuetua, parantamalla työn tehokkuutta ja sopimuksien hallintaa. Uusi tietojärjestelmä käydään läpi ominaisuuksittain, jotta saadaan hyvä kokonaiskäsitys sen kaikista ominaisuuksista. Työ käsittää siis toteutuksen aina suunnitteluasteelta lopputulokseen asti. Myös tulevaisuuden kehityksen ensiaskeleet esitellään työn lopuksi.

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukainen osatuloutus rakennusliiketoiminnassa Venäjällä

Työn tavoitteena on selvittää, miten perustajaurakoitsijan raportointikauden tulos muodostuu yksittäisen rakennusprojektin tasolla ja miten eri tekijät vaikuttavat raportoitavaan tulokseen. Julkisesti noteeratun yhtiön on noudatettava kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Tällöin perustajaurakointia harjoittavan yrityksen raportointikauden tulokseksi muodostuu tuloutettavan valmistusasteen mukainen osa projektin erilliskatteesta. Tällainen tuloutusmenetelmä perustuu projektin lopputulosennusteisiin kokonaistuotoista ja -kustannuksista. Tutkimuksessa arvioidaan kustannus- ja tuottoennusteiden arviointiepätarkkuuksien vaikutusta raportointikausien tuloksiin rakennusprojektin eri vaiheissa. Analyysityökaluksi kehitetään matemaattinen malli, jolla voidaan erottaa arviointiepätarkkuuksien vaikutus raportointikauden tuloksesta. Mallin avulla epätarkkuuksia arvioidaan herkkyysanalyysillä sekä esimerkeillä. Tutkimus osoittaa tuloutettavan valmistusasteen (IAS%) olevan keskeinen vaikuttaja tuloksen vaihtelulle, kun ennusteita tarkennetaan projektin edetessä. Kustannusennusteen nähdään olevan tuloksen kannalta kriittisempi ennuste, mikä korostaa projektiseurannan merkitystä. Lisäksi tutkimus osoittaa riskivarauksen erinomaisuuden raportointiteknisenä keinona vähentää tuloksen vaihtelua.

Toimitusketjun materiaalihankinnan kehittäminen ja johtaminen

Tämän työn päätavoite on luoda toimintamalli alihankintaostoille siten, että alihankkijat voisivat käyttää materiaaliostoissaan päätoimittajan materiaalisopimuksia. Päätavoite voidaan jakaa osatavoitteisiin, joita ovat ennustemallin luominen materiaalitoimittajalle, käsittäen pituusleikkureiden raskaat rakenteet, tilaus-toimitusprosessi välille päätoimittaja-alihankkija materiaalitoimittaja ja kustannussäästöjen saavuttaminen toimitusketjussa. Työssä keskityttiin pituusleikkureiden raskaiden rakenteiden toimitusketjuun yhden alihankkijan ja materiaalitoimittajan kanssa. Raskaat rakenteet määriteltiin käsittämän teräslevyjä, jotka ovat yli 16 mm paksuudeltaan. Uutta toimintamallia lähdettiin kehittämään päätoimittajan tarpeiden pohjalta. Mukaan otettiin, myös alihankkijan ja materiaalitoimittajan tarpeita. Uusi toimintamalli sisältää ennustemallin ja uuden tilaus-toimitusprosessin. Uuden toimintamallin käyttöönotto kuitenkin keskeytyi matalasta kuormitustilanteesta johtuen. Saatuja tuloksia verrattiin osin teoriassa esitettyihin asioihin.

Vuokratyöntekijän työsuhdeturva: Sääntelyn haasteita ja tulkintoja

Tutkimus pyrkii selvittämään, vastaako vuokratyöntekijän työsuhdeturva työlainsäädännön tavoitteita ja niiden taustalla vaikuttavaa työntekijän suojelun periaatetta. Lainsäädännössä vuokratyöntekijän työsuhdeturvan kohdalla olevat keskeisimmät aukkokohdat ja tulkinnat esitetään juridisen argumentaation avulla. Tilanteen tekee ongelmalliseksi erityisesti se, että nykylainsäädäntö ei varsinaisesti estä käyttämästä vuokratyössä toistuvia, kunkin toimeksiannon mittaisia määräaikaisuuksia. Tulokset osoittavat, että sekä kollektiivinen että individuaaliperusteinen irtisanomissuoja on käytännössä heikko. Lisäksi työsuhdeturvan ja joustavuuden tasapaino työmarkkinoilla näyttää olevan melko vaikea yhtälö ratkaistavaksi. Eräänä mahdollisena ratkaisuna tutkimuksen lopussa esitetään Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa työntekijät ovat toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa, ja saavat palkkaa myös toimeksiantojen väliseltä ajalta. Järjestelmään liittyy vahvasti myös alan järjestäytyminen ja eettisten pelisääntöjen määritteleminen liittojen välisin sopimuksin. Tällä tavalla vuokratyöntekijän työsuhdeturvaan liittyvät ongelmakohdat ratkaistaan, mutta toisaalta vuokratyön työllisyyttä ja kilpailukykyä tukeva vaikutus menetetään. Vaihtoehtoisina keinoina on esitetty lukuisia kevyempiä keinoja yksittäisten ongelmakohtien ratkaisuksi.

Yliopistojen verkko-oppimisympäristöissä jaeltavan materiaalin tekijänoikeuskysymykset

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yliopistojen verkko-oppimisympäristöjen ja tekijänoikeuden välisen suhteen perusta siitä näkökulmasta, kuka omistaa oikeudet yliopistojen perusopetuksessa verkko-oppimisympäristöihin tuotettavaan tekijänoikeuden alaiseen materiaaliin. Työssä on keskitetty audiovisuaalisen oppimateriaalin erityispiirteisiin. Tutkimuksen säädöspohja koostuu pääasiassa tekijänoikeusneuvoston lausunnoista. Lisäksi tarkastelun pohjana on käytetty oikeuskirjallisuutta. Tekijänoikeuksista sopiminen on tapa, jolla korkeakoulujen toiminnan perusperiaatteet käytännössä turvataan tai sivuutetaan. Sopimiseen voidaan käyttää olemassa olevia sopimusmalleja tai avoimia lisenssejä. Verkko-oppimisympäristöt ja audiovisuaaliset oppimateriaalit tulevat vahvistamaan asemaansa tulevaisuudessa. Täsmentämällä kenellä on tekijänoikeudet opetuksessa käytettävään aineistoon, miten oikeudet vaikuttavat ja miten aineistoa näiden oikeuksien valossa voidaan konkreettisesti käyttää, pystyvät yliopistot varautumaan tulevaisuuden haasteisiin tekijänoikeuskysymysten hallinnassa