Oppimisen tukeminen tieto- ja viestintätekniikan avulla II-asteella

Tutkimuksessa tarkastellaan tieto- ja viestintätekniikan tuomaa lisäarvoa kon-taktiopetukseen sekä Moodle verkko-oppimisalustan hyödyntämistapoja opet-tajan, oppijanja työelämäyhteistyön näkökulmista. Tutkimuksessa on kaksi päätavoitetta: selvittää yleiset verkko-opetusmallit ja verkko-opetusmalleja tukevat työkalut sekä selvittää Etelä-Kymenlaakson am-mattiopistossa käytössä olevan Moodle verkko-oppimisalustan nykyistä laaja-alaisempaan käyttöönottoon liittyvät haasteet ja kehitystarpeet. Kokemusten pohjalta jälkimmäisen tavoitteen suurimmaksi yksittäiseksi haasteeksi nousee verkko-opintojakson aloitus. Opettaja joutuu verkko-opintojakson käynnistämi-sen yhteydessä tekemään liikaa monimutkaisiamäärittelyjä. Kehitystarpeissa puolestaan haetaan ratkaisuja kysymykseen; mitenverkko-oppimisalusta mahdollistaa työelämäyhteyksien parantamisen ja miten se palvelee paremmin oppijoita verkko-opintojaksojen löytämisen suhteen. Tutkimuksen tuloksena rakentui uusi tapa verkko-opintojaksojen luomiseenja kategorisointiin. Kehitetyn toimintatavan ansiosta opettajan ei tarvitse enää luoda opintojaksoa verkko-oppimisalustaan, vaan niiden aihiot luodaan ohjel-mallisesti oppilashallintojärjestelmästä saatavista tiedoista muunnosohjelman välityksellä. Opettajan tehtäväksi jää vain materiaalin tuottaminen ja kyseisellä opintojaksolla tarvitsemiensa työkalujen alustaminen. Uudella kategorisointita-valla ja mielikuvitusrikkaammilla työtilojen hyödyntämistavoilla saavutetaan seuraavat edut: järjestelmä palvelee paremmin työelämäyhteistyötä, oppijoille selkeytyy oma opintokokonaisuus paremmin ja oppijoiden sekä opettajien on helpompi löytää verkko-oppimisalustassa olevat opintojaksot.

Digitaalisten oppimateriaalien tuottaminen ja uudelleenkäytettävyys

Työssä tarkastellaan digitaalisten oppimateriaalien tuottamiseen ja käyttöön liittyviä ongelmia sekä oppimateriaalien digitaalisuuden mukanaan tuomia etuja ja haittoja. Työssä perehdytään digitaalisten oppimateriaalien tuotannon tekniikoihin ja määrittelyihin. Painopisteenä on erityisesti oppisisältöjen metatiedon muodostamiseen tarkoitetut määrittelyt, sekä digitaalisten oppimateriaalien koostamiseen tarkoitettu SCORM-määrittely. Työnpyrkimyksenä on antaa lukijalle laaja kuva siitä, mitkä ovat ne keinot, joiden avulla nykyisillä tekniikoilla voidaan tuottaa uudelleenkäytettävää, laadukasta digitaalista oppimateriaalia.

Sähkön laadun jaympäristöasioiden huomioiminen keskijänniteverkon kehittämisessä

Tässä diplomityössä tutkittiin sähkön laatua Suur-Savon Sähkön verkossa. Samalla perehdyttiin sähkönjakeluverkkojen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin ja näiden vähentämiseen. Työn aihealue on aika laaja kokonaisuus, eikä mihinkään perehdytä kovin yksityiskohtaisella tasolla, vaan käsitellään asiaa mahdollisimman laajasti monelta eri näkökantilta käytännönläheisesti. Mietittäessä keinoja parantaa sähkönlaatua alettiin yhtiössä pohtimaan keinoja vähentää 20 kV avojohtoverkon määrääja osana tätä keskustelua kehitettiin 1000 voltin jakelu-järjestelmä, jonka ensimmäiset koekohteet otettiin käyttöön vuonna 2001. Järjestelmä on osoittautunut käyttökelpoiseksi ja toimivaksi varsinkin vapaa-ajan asuntojen sähköistämisessä. Osana tulevaisuuden verkostostrategiaa joudutaan Suur-Savon Sähkössäkin pohtimaan maasulkuvirtojen kompensointia ja myös tätä aihealuetta onkäsitelty työn yhteydessä. Sähkön laatu on erittäin riippuvainen luonnon aiheuttamista vioista ja näiltä suojautuminen vaatii nykyisen avojohtoverkon korvaamista jollain muulla johtoratkaisulla, joka nostaa maasulkuvirran arvoa ja johtaa jossain vaiheessa kompensoinnin käyttöön.

The role of culture in international students' image formation: the emergence of expected and perceived university image

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako kansainvälisen opiskelijan kulttuuritausta opiskelijan odotetun ja koetun yliopistoimagon muodostumiseen. Jotta kulttuurin vaikutuksia yliopistoimagoon voitiin tutkia, tutkimuksessa tunnistettiin yliopistoimagon muodostumiseen oleellisesti vaikuttavat tekijät. Kulttuurin roolia organisaation imagon muodostumisessa ei ole tutkittu aiemmissa tieteellisissä julkaisuissa. Näin ollen tämän tutkimuksen voidaan katsoa edistäneen nykyistä imagotutkimusta. Tutkimuksen kohdeyliopistona oli Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY). Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisena Internet - pohjaisena kyselytutkimuksena tilastollisen analyysin menetelmin. Otos (N=179) koostui kaikista Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa lukuvuonna 2005-2006 opiskelleista kansainvälisistä opiskelijoista. Kyselyyn vastasi 68,7 % opiskelijoista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kulttuurilla ei ole merkittävää vaikutusta yliopistoimagon muodostumiseen. Tutkimuksessa saatiin selville, että yliopiston Internet-sivujen laatu vaikuttaa positiivisesti odotetun yliopistoimagon muodostumiseen, kun taas koettuun yliopistoimagoon vaikuttavat positiivisesti odotettu yliopistoimago, pedagoginen laatu sekä opetusympäristö. Markkinoinnin näkökulmasta tulokset voidaan vetää yhteen toteamalla, että yliopistojen ei tarvitsisi räätälöidä tutkimuksessa tunnistettuja imagoon vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureistatulevia opiskelijoita varten.

Managing Human Factor in Accounting Change - Introducing Activity Based Costing System to Organization

Tutkimuksen tavoitteena on identifioida yleisimmät toimintolaskennan implementointiin liittyvät ongelmat ja muutosprojektin onnistumiseen vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on myös saada kokonaisvaltainen kuva siitä, miksi laskentatoimen muutokset ovat vaikeita implementoida ja miten ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa muutosprosessin onnistumiseen. Sekä laskentatoimen että muutosjohtamisen teorioita tarkastellaan laaja-alaisen kuvan saamiseksi siitä, miten ihmisiin ja heidän käyttäytymiseensä liittyvät tekijät vaikuttavat muutosprojektin onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Tutkielma käyttää empiirisiä tutkimustuloksia pohjana aiheen tarkastelulle. Tutkielma tarjoaa ehdotuksia tulevaisuuden tutkimukselle liittyen laskentatoimen muutoksen kriittisiin tekijöihin. Kiinnostavimpia alueita tulevaisuuden tutkimukselle on pohtia tarkemmin, miten työntekijöiden oletukset johtajien motiiveista muutoksen takana vaikuttavat muutosvastarintaan sekä miten organisaation rakenne ja muutosvastarintavaikuttavat muutoksen institutionaalistamiseen.

Monipuolinen tietotyö tilitoimistossa - kiinnostava vaihtoehto valmistuvalle?

Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa ajantasaista tietoutta siitä, millainen käsitys laskenta-alan tradenomi- ja maisteriopiskelijoilla on tämän päivän tilitoimistotyöstä ja koetaanko tilitoimisto kiinnostavana työpaikkana. Asiaa tarkasteltiin tietotyön monipuolisuuden ja motivaation näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin nettikyselynä, joka kohdistettiin viimeisen vuoden taloushallinnon tai laskentatoimen pääainetta Suomessa opiskeleville tradenomi- ja maisteriopiskelijoille. Vastauksia saatiin 182, joista 162 oli tradenomi- ja 20 kauppatieteiden maisteriopiskelijoilta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Vastaajista 55 prosenttia pititilitoimistoa kiinnostavana ja 25 prosenttia melko kiinnostavana työpaikkana. Tulokset osoittavat, että tilitoimistotyö on kiinnostava vaihtoehto henkilöille, jotka kokevat työn itseään sisäisesti motivoivaksi. Sisäistä motivaatiota voidaan parantaa ulkoiseen motivaatioon vaikuttavia, kuten rahallisia ja sosiaalisia palkkioita, lisäämällä. Myös asiakaslähtöiset työtehtävät ja verkostomainen toimintatapa vaikuttavat sisäiseen motivaatioon. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä lisäävät puolestaan ulkoista motivaatiota. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen selittää ulkoisesta motivaatiosta pienen osan. Tietotyön ulottuvuuksista ainoastaan koulutus- ja kehittämismahdollisuudet eivätvaikuta motivaatioon eivätkä tilitoimiston kiinnostavuuteen työpaikkana. Tulokset osoittavat tilitoimistotyön olevan tulevien tietotyöntekijöiden näkemyksen mukaan monipuolista tietotyötä. Tilitoimistotyössä hyödynnetääntieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti, ja se sisältää omaa suunnittelua vaativia työtehtäviä. Työ vaatii tekijältään korkeaa ja laaja-alaista osaamista sekä jatkuvaa itsensä kehittämistä. Tilitoimistot toimivat sekä sisäisissä että ulkoisissa verkostoissa, joten työntekijät tarvitsevat myös sosiaalisia taitoja.Tilitoimistot tarjoavat työntekijöille melko hyvät vaikutusmahdollisuudet omaantyöhönsä. Tilitoimistotyön arvioitiin tarjoavan muuta tietotyötä paremmat koulutus- ja itsensä kehittämismahdollisuudet. Huolimatta monipuolisuudesta tietotyönnäkökulmasta, tilitoimistotyötä pidettiin yleensä liian säännöllisenä rutiinityönä.

Pankkitoiminnan riskienhallinta ja riskienhallintaraportointi Puolassa

Tutkimuksessa tarkastellaan julkisesti noteerattujen pankkien riskienhallintaraportoinnin nykykäytäntöä Puolassa. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan: Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esitellään pankkitoimintaa, pankkitoiminnan riskejä ja riskienhallintaa. Pankkitoiminnan riskejä ovat luotto- ja markkinariskit, lisäksi puhutaan operatiivisista ja ympäristöriskeistä. Tutkimuksen toisessa osassa selvitetään ja kuvataan sitä, millaista on tutkimuksen kohdeyritysten riskienhallinta ja riskienhallintaraportointi, tutkimuksen tarkoituksena on myös verrata pankkien riskienhallintaraportointia keskenään. Tutkimuksen kohteena on 13 Varsovan pörssissä listattua pankkia. Tutkimusaineistona käytetään näiden pankkien vuoden 2005 vuosikertomuksia. Kysymyksessä on laadullinen tapaustutkimus, jolle on tyypillistä kuvaileva ja selittävä tutkimusote. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty pattern matchingiä, jonka avulla tutkitaan aineistosta löytyviä riskienhallintaraportoinnin osatekijöitä/indikaattoreita ja verrataan niitä oletettuihin malleihin. Tutkittujen riskienhallintaraporttien perusteella voidaan todeta, että pankkitoiminnan ydinriskeistä: luotto-, korko-, valuutta- ja likviditeettiriskeistä raportoidaan hyvin. Sen sijaan puutteita löytyy operatiivisten ja ympäristöriskien raportoinnista. Suurin osa pankeista raportoi operatiivisista riskeistä, mutta raportointi on pintapuolista ja analysointi puuttuu. Ympäristöriskeistä raportointi ei ole yleistä. Raportoinnin laajuus ja informatiivisuus vaihtelevat pankkien kesken: Suuret, kansainväliset pankkikonsernit raportoivat riskeistään laajasti ja informatiivisesti, kun taas pienemmillä, kansallisilla pankeilla raportointi jää usean pankin kohdalla suppeaksi. Syitä raportoinnin eroille on monia: Yksi syistä on IFRS-standardien vakiintumaton käyttö pienimmillä, kansallisilla pankeilla verrattuna kansainvälisiin pankkikonserneihin. Kansainvälisillä pankkikonserneilla on paremmat valmiudet raportoida riskienhallinnastaan verrattuna pienimpiin pankkeihin, jotka julkaisivat tilinpäätöksensä ensimmäistä kertaa IFRS-standardien mukaisesti vuonna 2005. Yhtenä selittävänä tekijänäraportoinnin eroille voidaan myös mainita omistuspohja: sijoittajainformaation merkitys on korostunut erityisesti organisaatioissa, joissa on laaja, kansainvälinen omistuspohja. Sen sijaan valtio-omisteisessa yrityksessä sijoittajainformaation merkitys on vähäisempi. Myös yrityskulttuuri vaikuttaa siihen, missä laajuudessa, ja mitä tietoa yritys antaa julkisuuteen. Pankit ovat myös tarkkoja maineestaan, mitä tietoa voidaan julkaista ja mitä vaikutuksia tiedon julkaisemisellaon yrityskuvaan. Sen sijaan pankin koolla ei välttämättä ole vaikutusta riskienhallintaraportoinnin laajuuteen ja informatiivisuuteen.

Organisaation innovatiivisuutta edistävät ja estävät tekijät. Case Technology Business Research Center

Tämän työn toimeksiantajaorganisaatio oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston alainen, kauppatieteitä, teknologiaa ja tuotantotaloutta työssään yhdistävä tutkimusyksikkö, Technology Business Research Center, TBRC. Erään innovatiivisuustutkimusprojektin (InnoSpring) yhteydessä haluttiin selvittää myös oman tutkimusyksikön innovatiivisuuteen vaikuttavia, edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa niitä seikkoja, jotka organisaation - tässä tapauksessa yliopiston tutkimusyksikön - henkilökunnan, projektityöntekijöiden, projektipäälliköiden sekä johdon mukaan vaikuttavat yksikön kykyyn luoda ja omaksua uutta, sen innovatiivisuuteen. Työ toteutettiin focus group-ryhmähaastattelumenetelmällä (kvalitatiivinen tutkimus), joihin osallistuivat omina ryhminään työntekijätaso, projektipäälliköt sekä johto.Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja koodattiin Atlas-Ti-ohjelmistolla. Loppuraportti verkostokuvineen luovutettiin tutkimuslaitokselle heinäkuussa 2005. Ryhmäkeskustelun teemoista ja kysymysten muodosta johtuen tulokset käsittelivät niin tutkimusyksikön nykyistä tilaa kuin eräänlaista "toivetilaa", millainen olisi ihanteellinen ja innovatiivinen työpaikka. Merkillepantavaa oli, että työssä tuli systemaattisesti esiin enemmän innovatiivisuutta edistäviä kuin ehkäiseviä seikkoja - vaikka osa edistävistä seikoista koskikin nimenomaan "toivetilaa". Keskustelluimpia teemoja olivat johtajuus,tavoitteellisuus ja strategian, yhteisen suunnan tarve. Samoin olemassa olevienprosessien kehittäminen, osaamisen (niin oman kuin koko organisaationkin) kokoaminen ja kehittäminen edelleen sekä tulosten jalkauttaminen.

Henkilöstön suhde osuuspankkiin

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää henkilöstön suhdetta suomalaiseen osuustoiminnalliseen organisaatioon. Suhdetta pyritään ymmärtämään organisaatioon identifioitumisen, psykologisen omistajuuden, organisaatioon sitoutumisen ja psykologisen sopimuksen kautta. Tavoitteena on tulkita mikä näistä henkilöstön ja organisaation suhdetta kuvaavista käsitteistä auttaa parhaiten ymmärtämään kyseistä suhdetta. Lisäksi pyritään ymmärtämään osuustoiminnallisuuden merkitystä henkilöstön ja organisaation suhteessa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdellatoistayksilöhaastattelulla tutkimuksen kohteena olevan organisaation henkilöstöstä. Haastateltavien valinnalla pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja ja monipuolinenkuva organisaatiosta mm. henkilöstön työtehtävien, aseman ja työssäolovuosien avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että henkilöstön suhdetta organisaatioon määrittävät parhaiten organisaatioon sitoutuminen ja identifioituminen, joihin osuustoiminnallisuus luo pohjaa arvomaailmallaan ja turvallisuuden tunteen avulla.

Nousevien teknologioiden johtamisen strategiset työkalut

Työn tavoitteena on luoda looginen ja ehjä kuvaus nousevien teknologioiden tunnistamisesta ja analysoinnista sekä näihin toimintoihin käytettävissä olevista työkaluista kirjallisuuden perusteella. Työssä esitellään teknologian arviointiprosessi sekä sitä tukevat työkalut ja menetelmät, skenaariosuunnittelu, roadmap-menetelmä, reaalioptiot ja lead user -menetelmä. Näitä työkaluja käytetään yrityksen strategisen päätöksenteon apuna, ja ne soveltuvat myös nouseviin teknologioihin liittyviin päätöksiin. Laaja ja strateginen reaalioptioajattelu huomioi nouseviin teknologioihin liittyvät epävarmuudet, ymmärtää yrityksen joustavuuden merkityksen ja skaalautuu tiedon tarkentuessa myös laskentatoimen työkaluksi avustamaan budjetointia ja resurssien allokointia. Yrityksen strategiaa voidaan pitää reaalioptioista koostuvana portfoliona. Skenaarioanalyysillä puolestaan voidaan tunnistaa nouseviin teknologioihin liittyviä reaalioptioita ja analysoida toimintaympäristön mahdollisten muutosten yhteisvaikutusta yritykseen ja sen kilpailukykyyn. Skenaarioita laatimalla voidaan havaita vaikeastikin hahmotettavia mahdollisuuksia, parantaa ymmärrystä toimintaympäristön dynamiikasta ja varautua myös epätodennäköisiin tulevaisuudenkuviin. Teknologia-roadmap on havainnollinen tapa esittää yrityksen tarvitsemat teknologiat ja niiden kytkeytyminen toisiinsa ja muuhun liiketoimintaan. Roadmapping-prosessin voidaan ajatella keräävän yrityksen kannattavimmiksi katsomat reaalioptiot strategiseksi kokonaisuudeksi. Lead user -menetelmää voidaan käyttää tukemaan kaikkia näitä metodeja markkinaepävarmuuden vähentämisessä. Lead user -menetelmä täsmentää teknologiaoptioiden arviointia, laadittujen skenaarioiden osuvuutta ja teknologia-roadmapissa näkyvää markkinoiden kytkeytymistä tuotteisiin ja teknologioihin. Nousevien teknologioiden johtamisen kannalta parhaat tulokset saavutetaan käyttämällä näitä menetelmiä yhdessä ja toistensa tukena.

Organisaatiokenttä vai paikallisyhteisö: OP-ryhmän strategiat institutionaalisten ja kilpailullisten paineiden ristitulessa

Tässä johtaminen ja organisaatiot -oppialaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään, miten asiakasomisteisten osuuskuntien johtajat sekä hallintohenkilöt vastaavat organisaatioidensa kohtaamiin institutionaalisiin ja kilpailullisiin paineisiin sekä kuinka he pyrkivät vaikuttamaan organisaatiokenttänsä instituutioihin yritystensä kilpailuaseman parantamiseksi pankkisektorilla. Asiakasomisteisten osuuskuntien päätöksentekoa tarkastellaan kolmen kriittisen tapauksen kautta. Tapauksia analysoidaan hyödyntäen institutionaalista organisaatioteoriaa. Kyseisen teoriapohjan soveltaminen strategisen päätöksenteon tutkimiseksi antaa mahdollisuuden tarkastella asiakasomisteisten osuuskuntien eri toimijoiden ja instituutioiden välistä dialogia aiempaa laajemmin. Pitkittäisaineisto (v. 1939 - 2005) koostuu kaikkiaan 57 haastattelusta sekä laaja-alaisesta historiallisesta arkistomateriaalista. Työn keskeinen kontribuutio on asiakasomisteisten osuuskuntien päätöksenteon kytkeminen institutionaaliseen organisaatioteoriaan, erityisesti legitimiteettiin sekä instituutioihin vaikuttamiseen liittyviin kysymyksiin. Työssä esitetään väite, jonka mukaan pankkisektorilla ryhmänä toimiva asiakasomisteinen osuuskunta hakee legitimiteettiä organisaatiokentän lisäksi paikallisyhteisöstä, mikä tuottaa jännitteen liiketoiminnan harjoittamiseen sekä strategiseen johtamiseen.

Similarity measure based classification

Luokittelujärjestelmää suunniteltaessa tarkoituksena on rakentaa systeemi, joka pystyy ratkaisemaan mahdollisimman tarkasti tutkittavan ongelma-alueen. Hahmontunnistuksessa tunnistusjärjestelmän ydin on luokitin. Luokittelun sovellusaluekenttä on varsin laaja. Luokitinta tarvitaan mm. hahmontunnistusjärjestelmissä, joista kuvankäsittely toimii hyvänä esimerkkinä. Myös lääketieteen parissa tarkkaa luokittelua tarvitaan paljon. Esimerkiksi potilaan oireiden diagnosointiin tarvitaan luokitin, joka pystyy mittaustuloksista päättelemään mahdollisimman tarkasti, onko potilaalla kyseinen oire vai ei. Väitöskirjassa on tehty similaarisuusmittoihin perustuva luokitin ja sen toimintaa on tarkasteltu mm. lääketieteen paristatulevilla data-aineistoilla, joissa luokittelutehtävänä on tunnistaa potilaan oireen laatu. Väitöskirjassa esitetyn luokittimen etuna on sen yksinkertainen rakenne, josta johtuen se on helppo tehdä sekä ymmärtää. Toinen etu on luokittimentarkkuus. Luokitin saadaan luokittelemaan useita eri ongelmia hyvin tarkasti. Tämä on tärkeää varsinkin lääketieteen parissa, missä jo pieni tarkkuuden parannus luokittelutuloksessa on erittäin tärkeää. Väitöskirjassa ontutkittu useita eri mittoja, joilla voidaan mitata samankaltaisuutta. Mitoille löytyy myös useita parametreja, joille voidaan etsiä juuri kyseiseen luokitteluongelmaan sopivat arvot. Tämä parametrien optimointi ongelma-alueeseen sopivaksi voidaan suorittaa mm. evoluutionääri- algoritmeja käyttäen. Kyseisessä työssä tähän on käytetty geneettistä algoritmia ja differentiaali-evoluutioalgoritmia. Luokittimen etuna on sen joustavuus. Ongelma-alueelle on helppo vaihtaa similaarisuusmitta, jos kyseinen mitta ei ole sopiva tutkittavaan ongelma-alueeseen. Myös eri mittojen parametrien optimointi voi parantaa tuloksia huomattavasti. Kun käytetään eri esikäsittelymenetelmiä ennen luokittelua, tuloksia pystytään parantamaan.

Kirurgisen potilaan ohjaus potilaan näkökulmasta : kirjallisuuskatsaus

Ohjaus on olennainen osa hoitajien ammatillista toimintaa ja tärkeä osa potilaiden hoitoa. Hyvin onnistuessaan ohjauksella on vaikutusta potilaiden ja heidän omaistensa terveyteen ja sitä edistävään toimintaan sekä kansantalouteen. Lyhyet hoitoajat ja osin puutteelliset ohjausresurssit asettavat haasteita ohjauksen toteuttamiselle. Vuorovaikutustilanteissa ohjattava ja hoitaja voivat oppia paljon toisiltaan ja myös omasta itsestään. Hoitajan on arvioitava ohjattavan kyky omaksua asioita ja sen perusteella on valittava tapa, jolla viestii hänen kanssaan. Opinnäytetyömme käsittelee kirurgisen potilaan ohjauksen ajoitusta, sisältöä ja menetelmiä, sekä potilaiden ehdotuksia ohjauksen kehittämiseksi. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla kirurgisen potilaan ohjausta potilaan näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen aineisto on koottu tammi-huhtikuussa 2007. Määrittelimme etukäteen valinta- ja poissulkukriteerit, joiden perusteella valitsimme tutkimukset kirjallisuuskatsauksen aineistoon. Tullakseen valituksi aineiston piti käsitellä aikuisen kirurgisen potilaan ohjausta potilaan näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen aineistona on kolmetoista eri tutkimusta, joista viisi on englanninkielisiä tutkimuksia ja loput kahdeksan suomenkielisiä tutkimuksia. Aineisto ajoittuu vuosille 1996 (1), 1997 (1), 1999 (2), 2000 (1), 2002 (1), 2003 (3), 2005 (2), 2006(2). Kirjallisuuskatsauksessa esiin nousseita asioita hyväksi käyttäen teemme johtopäätöksiä potilasohjauksen kehittämiseksi. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että eniten potilasohjausta oli annettu ennen sairaalaan tuloa ja sairaalassaoloaikana. Tutkimuksista kävi ilmi myös se, että eniten potilaat saivat tietoa sairauden hoidosta tai toimenpiteestä. Kotihoito-ohjeet koettiin sisällöltään melko yleisiksi. Enimmäkseen potilasohjausta oli annettu sekä suullisesti että kirjallisesti. Myös video- ja ryhmäohjausta oli annettu jonkin verran. Tutkimuksissa kävi ilmi, että potilaat olisivat halunneet enemmän tietoa komplikaatioista, oireista, tehdystä toimenpiteestä ja itsehoidosta. Potilasohjauksen toivottiin olevan enemmän yksilöllisempää ja henkilökohtaisempaa.

Osa 2: Posteri : erityistuen tarpeessa olevien perheiden terveydenhoitotyö lastenneuvolassa

Posterin lähtökohtana on Lapsiperheiden terveyden edistäminen -projekti, joka on toteutettu yhdessä Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian ja Helsingin terveyskeskuksen terveysasemien kanssa. Yhteistyökumppanina projektissa on ollut Herttoniemen lastenneuvola. Posteri on tiivistelmä opinnäytetyöstä ”Erityistuen tarpeessa olevien perheiden terveydenhoitotyö lastenneuvolassa”, jonka toteutin kirjallisuuskatsauksena yhdessä sairaanhoitajaopiskelija Heidi Ylöstalon kanssa. Opinnäytetyön lähtökohtana olivat terveydenhoitajien tiedontarpeet ja tavoitteena oli tukea tiedon avulla terveydenhoitajien työtä erityistukea saavien lapsiperheiden kanssa. Posterin tavoitteena on tuoda esiin opinnäytetyömme keskeiset tulokset. Sen tarkoituksena on herättää tulevien terveydenhoitajien kiinnostus aiheeseen antamalla tietoa erityistuen tarpeessa olevien perheiden auttamiskeinoista lastenneuvolassa. Tulokset ovat haasteita lastenneuvolan sisäiselle kehittämiselle. Posteri julkaistiin terveydenhoitajien kehittämispäivänä joulukuussa 2007

Käden taidot -mittarin soveltuvuuden arviointi intraoperatiivisen hoitotyön käyttöön

Opinnäytetyön tarkoitus on arvioida Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ensihoitajaopiskelijoiden OSCE-mittarin pohjalta kehittämän Käden taidot -mittarin soveltuvuutta intraoperatiivisen hoitotyön käyttöön. Soveltuvuuden arviointi on kohdennettu anestesiapuolella työskentelevän sairaanhoitajan työnkuvaan. Opinnäytetyö liittyy Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhteiseen KUOSCE-hankkeeseen. Työssä hyödynnetään Stadian ensihoitajaopiskelijoiden tekemää opinnäytetyötä aiheesta Keskeisten kädentaitojen osaaminen perustason sairaankuljetuksessa. Tämän opinnäytetyön ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen välillä ei ole varsinaista yhteistyötä. Toisin sanoen emme ole heidän kanssaan yhteyksissä eikä tätä työtä ole tarkoitettu heidän käyttöönsä. Työssä arvioidaan Käden taidot -mittarin soveltuvuutta intraoperatiiviseen hoitotyöhön alan kirjallisuuden ja tutkimusten perusteella. Näistä esiin nousevat sairaanhoitajan osaamisvaatimukset toimivat pohjana mittarin soveltuvuuden arvioinnille. Esiin nousseiden osaamisvaatimusten ja mittarilta vaadittavien kriteerien perusteella päädyttiin tulokseen, että Käden taidot -mittaria voidaan hyödyntää intraoperatiivisessa hoitotyössä. Pienten muutoksien avulla mittari olisi käyttökelpoinen työväline leikkaussalissa anestesiapuolella työskentelevän sairaanhoitajan käden taitojen arvioinnissa. Tulevaisuudessa työtä voidaan käyttää hyödyksi kehiteltäessä omaa mittaria intraoperatiivisen hoitotyön käyttöön ja erityisesti kehitettäessä keinoa, minkä avulla voidaan arvioida anestesiapuolen sairaanhoitajan ammattiosaamista.