Elämää ja viisautta lintujen puolesta

Kirjallisuusarvostelu

Kuntien lakkautuminen maassamme : kiihokkeiden ja pidäkkeiden sekä tulevaisuuden näköalojen tarkastelua

Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen muutosprosessi: Kunnallistieteellisen aikakauskirjan teemanumero.

Lintuja ja lintutietoja 240 vuoden takaa

Kirjallisuusarvostelu

Liikeriskit ja riskinhallinta Ukrainan kriisissä vuonna 2014 – Tapaustutkimus eräästä suomalaisesta yrityksestä

Tutkimuksen tarkoitus on analysoida suomalaisen yrityksen vuonna 2014 kohtaamia riskejä Ukrainassa sekä tutkia sitä, miten niitä hallitaan ja miten ne vaikuttivat yrityksen liiketoimintaan. Ukraina ei ole merkittävä kauppakumppani Suomelle, mutta silti monet suomalaiset yritykset toimivat maassa ja vuoden 2014 kriisin jälkeen maahan on tullut uusia suomalaisia yrityksiä. Ukraina on kooltaan merkittävä markkina-alue, ja sen merkitys saattaa kasvaa kun se on aloittanut siirtymisen kohti EU:ta. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia millaisia riskejä Ukrainan liiketoimintaympäristössä esiintyi vuonna 2014 ja kuinka tutkittu yritys on hallinnut niitä. Tutkimusta varten on suoritettu laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden sekä sähköpostivaihdon avulla. Tämän lisäksi on perehdytty aihetta käsitteleviin journaaleihin, aikakausilehtiin sekä Internet-sivustoihin relevantin ja monipuolisen tiedon hankkimista varten. Teoriapohjana on tutkimuksessa käytetty riskin määritelmää sekä COSO:n kokonaisvaltaista riskinhallintamallia. Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todeta, että tutkitun yrityksen riskinhallintatoimenpiteet eivät eronneet merkittävästi COSO:n mallissa esitetyistä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tutkittaessa suomalaisen yrityksen kohtaamia riskejä Ukrainassa vuonna 2014 huomattiin, että riskit jakautuvat viiteen eri kategoriaan: sosiaalisiin riskeihin, teknisiin riskeihin, henkilöstö riskeihin, poliittisiin riskeihin ja taloudellisiin riskeihin. Tutkimustuloksista huomattiin että yritys vastasi kolmeen eri riskikategoriaan poikkeavalla tavalla verrattuna malliin. Sosiaalisten-, teknisten- ja henkilöstö riskien osalta toimenpiteet erosivat mallissa esitetyistä. Yritys vastasi sosiaalisista riskeistä johtuviin boikotteihin vähentämällä niitä uudelleen brändäämällä tuotteitaan. Teknisiä riskejä hallittiin muuttamalla tuotteita ja tuotantoa uuteen toimintaympäristöön sopiviksi. Henkilöstöriskejä vältettiin olemalla käyttämättä tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvia henkilöitä. Tutkimuksessa ilmenneitä riskinhallintakeinoja, jotka poikkesivat COSO:n mallista, ei tullut esille aikaisemmissa akateemisissa tutkimuksissa

Possibilities and challenges in utilization of information provided by Industrial Internet applications

Global digitalization has affected also industrial sector. A trend called Industrial Internet has been present for some years and established relatively steady position in businesses. Industrial Internet is also referred with the terminology Industry 4.0 and in consumer businesses IoT (Internet of Things). Eventually, trend consists of many traditionally proven technologies and concepts, such as condition monitoring, remote services, predictive maintenance and Internet customer portals. All these technologies and information related to them are estimated to change the rules of business in industrial sector. This may result even a new industrial revolution. This research has its focus on Industrial Internet products, services and applications. The study analyses four case companies and their digital service offerings. According to this analysis the comparison of these services is done to find out if there is still space for companies to gain competitive advantage through differentiation with these state of the art solutions. One of the case companies, Case Company Ltd., is working as a primary case company and a subscriber of this particular research. The research and results are analyzed primarily from this company’s perspective and need. In empirical part, the research clarifies how Case Company Ltd. has allocated its development resources through last five years. These allocations in certain categories are then compared to other case companies’ current customer offering and conclusions are made how the approach of different companies differ from each other. Existing theoretical knowledge of Industrial Internet is about to find its shape. In this research we take a look how the case company analysis and findings correlate with the existing knowledge and literature of the topic.

Ostopäätöksestä asiakasuskollisuuteen verkkokaupassa – Tutkimus asiakasuskollisuuden ja ostopäätökseen vaikuttavien tekijöiden välisistä suhteista. Case RoligaPrylar.se.

Verkkokaupan merkitys osana taloutta voimistuu koko ajan, ja tutkimuskirjallisuus on tutkinut sitä useista eri lähtökohdista. Yleisiä tutkimuskohteita ovat olleet muun muassa ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ja asiakasuskollisuus. Näitä asioita on kuitenkin tarkasteltu tähän mennessä lähinnä yksittäin, kun yritysten näkökulmasta nämä asiat liittyvät tiiviisti yhteen. Tämä tutkimus pyrkii tuomaan esiin, mitkä tekijät edesauttavat asiakkaan ostopäätöksen syntymistä ja mitkä tekijät saavat asiakkaat palaamaan ostoksille sekä tutkimaan näiden tekijöiden välistä yhteyttä. Tutkimukset, jotka ovat tutkineet ostopäätöksentekoa, ovat tyypillisesti tutkineet yksittäisten tekijöiden yhteyttä ostopäätökseen, eivätkä ne ole kyenneet muodostamaan kokonaiskuvaa ostopäätöksestä. Tutkimuksien arvokas pohjatyö koottiin tässä tutkimuksessa yhteen, jotta ostopäätökseen vaikuttavien tekijöiden keskinäisiä suhteita voitiin tutkia ja ymmärtää ostopäätöstä kokonaisuutena. Tutkielma tarkastelee myös asiakasuskollisuutta ja sen suhdetta ostopäätökseen vaikuttaviin tekijöihin. Asiakasuskollisuuden ja ostopäätökseen vaikuttavien tekijöiden välisten suhteiden tarkastelu on tämän tutkielman ensisijaisena tutkimuskohteena. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja sen aineisto on kerätty internet-kyselyllä yhden caseyrityksen asiakkailta. Tutkielmassa on käytetty teoreettisina viitekehyksinä Engelin, Kollatin ja Blackwellin (1968) mallia asiakkaan ostoprosessista, Hayesin (2011) RAPID-mallia sekä aikaisemman tutkimuksen pohjalta tehtyä luokittelua ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus vahvisti aiempien tutkimusten tekemiä havaintoja ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä ja asiakasuskollisuudesta ja onnistui täydentämään niitä tekijöiden keskinäisten suhteiden osalta. Tutkimuksessa havaittiin, että suurin vaikutus ostopäätöksen syntymiseen on asiakkaan kokemalla riskillä ja ostokokemuksella. Yksittäisistä tekijöistä tärkeimpiä asiakkaille ovat luotettavan mielikuvan välittyminen, navigoinnin helppous sekä tuotetietojen laatu. Tutkimuksessa havaittiin myös, että sekä ostokokemuksella että asiakkaan kokemalla riskillä on voimakas yhteys asiakasuskollisuuteen. Asiakkaat, jotka olivat erittäin tyytyväisiä ostokokemukseensa caseverkkokaupassa osoittivat suurempaa asiakasuskollisuutta case-verkkokauppaa kohtaan kuin asiakkaat, jotka olivat vain melko tyytyväisiä ostokokemukseensa. Vastaavasti ne asiakkaat, jotka kokivat case-verkkokaupan erittäin turvalliseksi ja luotettavaksi osoittivat suurempaa asiakasuskollisuutta case-verkkokauppaa kohtaan kuin ne asiakkaat, jotka kokivat caseverkkokaupan vain melko turvalliseksi ja luotettavaksi

Hyväntekeväisyyteen lahjoittavien käyttäytyminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Tapaus: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ry

Hyväntekeväisyysorganisaatiot tarvitsevat toimintansa rahoittamiseen lahjoittajia. Yksityishenkilöiden lahjoittamiskäyttäytymisen ymmärtäminen ja tunteminen on tärkeää, ja auttaa hyväntekeväisyysorganisaatioita markkinointitoimenpiteiden ja varainhankinnan suunnittelussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hyväntekeväisyyteen lahjoittavien lahjoittamiskäyttäytymistä sekä arvojen ja sosio-demografisten ominaisuuksien vaikutusta siihen. Tarkempi tutkimuskysymys on: miten lahjoittajan arvot ja sosio-demografiset ominaisuudet vaikuttavat lahjoittamiskäyttäytymiseen? Tutkimuskysymys sisältää kolme osa-ongelmaa: 1) Miten lahjoittamiskäyttäytymistä voidaan kuvata? 2) Miten lahjoittajan arvot vaikuttavat lahjoittamiskäyttäytymiseen? 3) Miten lahjoittajan sosio-demografiset ominaisuudet vaikuttavat lahjoittamiskäyttäytymiseen? Tutkimuksen tapausorganisaationa on Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ry. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Sargeantin lahjoittajien käyttäytymisen mallista (1999) ja Schwartzin arvoteoriasta (1992) sekä aiemmasta tutkimuksesta lahjoittamiskäyttäytymisestä, arvoista ja sosio-demografisista ominaisuuksista. Teoriaosan lopuksi esitellään tutkimusmalli. Tutkimuksessa selitettävänä tekijänä on lahjoittamiskäyttäytyminen, joka määriteltiin neljän dimension mukaan: lahjoituskohde, lahjoitettu määrä, lahjoittamistiheys ja lahjoittamistapa. Selittävinä tekijöinä tarkastellaan Schwartzin arvoteorian mukaisia 56 yksittäistä arvoa, jotka tiivistyvät tässä tutkimuksessa yhdeksäksi arvoulottuvuudeksi: Itseohjautuvuus, virikkeisyys, mielihyvä, suoriutuminen, valta, turvallisuus, yhdenmukaisuus/perinteet, hyväntahtoisuus ja universalismi. Lisäksi selittävinä tekijöinä tarkastellaan sosio-demografisista ominaisuuksista sukupuolta, ikää, tuloja ja koulutusta. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu kvantitatiiviseen tutkimukseen. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena, joka oli esillä Kansanlähetyksen verkkosivuilla: suuressamukana.fi ja sekl.fi. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin, käyttäen muun muassa ristiintaulukointia, khiin neliö –testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Tulosten mukaan lahjoittajan arvomaailmalla oli vaikutusta lahjoittamiskäyttäytymiseen. Lahjoittajien tärkeimpinä pitämät arvoulottuvuudet olivat hyväntahtoisuus, turvallisuus, universalismi ja yhdenmukaisuus/perinteet. Vähiten tärkeänä pidettiin valtaa ja mielihyvää. Eri kohteisiin lahjoittavien, eri määrän lahjoittavien ja eri tiheydellä lahjoittavien kesken oli eroja kahden tai kolmen arvoulottuvuuden suhteen. Sosio-demografisista tekijöistä sukupuolella ja koulutuksella ei ollut vaikutusta lahjoittamiskäyttäytymiseen, mutta iällä ja tuloilla oli

Digital rights management –systeemit ja kuluttajien suhtautuminen niihin peliteollisuudessa

Tämän kandidaatintutkimuksen tarkoituksena on löytää vastaus siihen, miten vahva voi olla DRM-systeemi, ennen kuin kuluttajat eivät enää hyväksy sitä. DRM-systeemejä on monen tasoisia, mutta ne eivät ole soveltuvia sellaisenaan kaikille eri alustoille. Peliteollisuuden digitaalisten käyttöoikeuksien hallintajärjestelmillä on omanlaisensa lainalaisuudet kuin esimerkiksi musiikkiteollisuudella. Lisäksi on olemassa tietty tämän hetkinen hyväksytty DRM:n taso, josta voi olla vaarallista poiketa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Työssä on sovellettu sekä diskurssi- että sisällönanalyysin oppeja. Tutkimuksen aineistona on erilaisten viestiketjujen tekstit, joiden pohjalta pyritään löytämään vastaus tutkimuskysymykseen. Ketjut on jaettu eri vahvuisiksi sen perusteella, miten vahva on DRM:ää koskeva uutinen, jonka pohjalta viestiketju on syntynyt. Koska aineisto on puhuttua kieltä ja sillä on aina oma merkityksensä kontekstissaan, ovat valitut menetelmät soveltuvia analysoimaan aineistoa. Eri ketjujen analyysien tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että DRM ei voi olla sitä tasoa suurempi kuin mikä on sen hetkinen vallitseva taso. Jos tästä tasosta poiketaan pikkaisenkin, voi se aiheuttaa suurta närästystä kuluttajien keskuudessa, jopa siihen saakka, että yritys menettää tuloja. Sen hetkiseen tasoon on päästy erinäisten kokeilujen kautta, joista kuluttajat ovat kärsineet, joten he eivät suosiolla hyväksy yhtään sen suurempaa tasoa kuin mikä vallitsee sillä hetkellä. Jos yritys näkee, että tasoa on pakko tiukentaa, täytyy tiukennus tehdä pikkuhiljaa ja naamioida se lisäominaisuuksilla. Kuluttajat ovat tietoisia omista oikeuksistaan, eivätkä he helpolla halua luopua niistä yhtään sen enempää kuin on tarpeellista.

Hätähuuto internetissä – Internet-sensuurin eettisten argumenttien tarkastelu: Case Cleanfeed Iso-Britannia

Uudet teknologiat mahdollistavat uusia kommunikaatiotapoja, mutta myös uusia tapoja sensuroida kommunikaatiota. Sananvapaus on perinteisesti levännyt vapaan journalismin ja sanomalehtien hartioilla, mutta internet-sivujen, blogikirjoitusten ja sosiaalisen median myötä ajatusten julkaiseminen globaalisti on entistä helpompaa. Ei kuitenkaan ole varmaa, että julkaistut ajatukset tavoittavat yleisönsä. Valtioiden lisääntyvästi harjoittama internet-sensuuri on siirtänyt sananvapauden haavoittuvimman kohdan painokoneista internet-yhteyksiin. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella internet-sensuurin puolesta esitettyjen argumenttien eettisyyttä. Sensuurin puolesta esitetyt argumentit viittaavat yleensä tietyntyyppisen internet-sisällön, kuten pornografian, negatiivisiin vaikutuksiin, mistä syystä analyysissä käytetään Utilitaristista näkökulmaa. Iso Britanniassa käytetyn estolistan puolesta esitetyt argumentit otetaan tutkimuksen kohteeksi. Tämän tutkielman teoria pohjautuu Utilitarismin etiikkaan, sananvapauden filosofiaan ja internet-sensuurijärjestelmien tekniseen toimintaan. John Stuart Millin mukaan ihmisten sananvapautta ei tule rajoittaa, elleivät he estä muiden ihmisten mahdollisuuksia onneen. Tämän ajatuksen nojalla on tarpeellista tarkastella internet-sensuurijärjestelmien teknistä toteutusta, jotta niiden käytön todelliset seuraukset voidaan selvittää. Teknisistä järjestelmistä käytetään usein erilaisia metaforia, mutta metaforat voivat usein yliyksinkertaistaa teknisiä yksityiskohtia tai esittää niitä väärässä valossa, eivätkä tätä syystä riitä analyysin pohjaksi. Tutkielman löydökset näyttävät, että internet-sensuurin hyväksi esitetyt argumentit eivät ole päteviä Utilitaristisen analyysin pohjalta. Tutkitun internet-sensuurijärjestelmän utiliteetti on negatiivinen ja huonompi kuin filtteröimättömän internet-yhteyden utiliteetti. Aikuissisällön aiheuttamaa vaaraa lapsille on liioiteltu, ja lapsuuden suojelemiseksi rakennetuissa järjestelmissä on suuret mahdollisuudet väärinkäytölle ja tahattomille negatiivisille seurauksille. Sananvapaus on yhteiskuntamme perusta. Se on työkalu konfliktien luomiseksi ja selvittämiseksi rakentavalla tavalla yhteisten totuuksien löytämiseksi. Tutkitut argumentit eivät anna erioikeuksia sensuuriin.

Arvovirtakartoitus ja lean-menetelmät: hukan tunnistaminen pk-yrityksen toimistoympäristössä

Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia pk-yrityksen toimistoympäristössä tapahtuvaa prosessia ja tehostaa sen toimintaa lean-työkaluja käyttämällä. Prosessin hukkien tunnistamiseksi kohdeyritykseen toteutettiin arvovirtakartoitus jonka tuloksena tunnistettiin prosessien eri vaiheiden hukat ja kohdistettiin niihin ehkäisevät lean-toimenpiteet. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena toimintatutkimuksena, joka sisältää kirjallisuusosion sekä empiirisen osion kohdeyritykseen suoritetun arvovirtakartoituksen muodossa. Kirjallisen osion teoria on kerätty tieteellisestä kirjallisuudesta ja artikkeleista, artikkelit koostuvat suurelta osin internet-lähteistä. Työn empiirinen osio ja sen tiedot on kerätty tutustumalla case-yrityksen toimistoprosessiin sekä suorittamalla lukuisia haastatteluja yrityksen henkilöstön kanssa. Eniten hukkaa aiheutui dokumentoinnin ja työkalujen puutteesta sekä sisäisestä yhteistyökyvyttömyydestä. Työn tulokset tukevat lean-työkalujen käyttämistä, sillä suurin osa esiintyvästä hukasta on mahdollista ehkäistä helposti työn paremmalla dokumentoinnilla ja päivittäisiä työtapoja muokkaamalla. Sopivimmat lean-työkalut olivat standardoitu työ, kaizen sekä gemba.

Motiivit ja resurssit kuntavaaliehdokkuuden taustalla ja niiden rooli poliittisessa rekrytoitumisessa

Tässä tutkimuksessa selvitetään yksilötason tekijöiden vaikutusta poliittisen rekrytoitumisen prosessissa. Keskeisimpia kysymyksiä ovat mikä motivoi asettumaan ehdolle kunnallisvaaleissa ja mikä rooli ehdokkaan motivaatiolla ja resursseilla on poliittisessa rekrytoitumisessa. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten ehdokkaat kiinnostuivat politiikasta ja mitkä ovat heidän poliittiset urasuunnitelmansa. Tutkimusta varten on tehty keväällä 2013 kyselytutkimus Turussa vuonna 2012 kuntavaaliehdokkaana olleille. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä ja vastausprosentti oli 35,9. Tutkimuksessa selvisi, että asettuminen ehdolle kuntavaaleissa on ennen kaikkea tapa toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Valituksi tulemista useat ehdokkaat pitivät paitsi epätodennäköisenä myös toissijaisena päämääränä. Poliittisten urasuunnitelmien suhteen ehdokkaat jakautuivat kolmeen ryhmään: osa oli ehdolla vain kokeilumielellä, valtaosa aikoi tulevaisuudessakin keskittyä vain kuntatason vaikuttamiseen ja osa piti kuntavaaliehdokkuuden ohella myös eduskuntavaaliehdokkuutta omalla kohdallaan todennäköisenä. Näiden ryhmien välillä oli eroa motivaation sisällössä, esimerkiksi muutoksen aikaansaaminen ehdokkuusmotiivina oli tärkeämpi kokeilijoiden ja eduskuntavaalilaisten ryhmässä kuin kuntavaalilaisten ryhmässä. Tuloksista päätellen ehdokkaan motivaation ja resurssien rooli rekrytoitumisessa on suuri. Puolueiden tehtävä kuntavaaliehdokkaiden rekrytoinnissa on paremminkin haalintaa kuin seulontaa. Myös valituksi tulemisessa yksilö on avainasemassa: valitut käyttivät huomattavasti muita enemmän rahaa ja aikaa kampanjaansa.

Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston määrittely ja suunnittelu

Tässä insinöörityössä selvitettiin mahdollisuuksia parantaa Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston ominaisuuksia ja tietoturvallisuutta. Järjestelmää käytetään Tapiola-ryhmän vakuutusyhtiöiden yhtiökokouksiin osallistuvien osakkaiden kirjaamiseen ja heidän äänten laskentaan. Tutkimuksen perusteella tehtiin järjestelmän määrittely ja suunnittelu, joiden tuloksena syntyivät toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, jotka toimivat pohjana uuden Yhtiökokousjärjestelmän toteutukselle. Työ tehtiin Tapiola-ryhmälle Tieto-Tapiola Oy:n tilauksesta. Työn alussa tutkittiin erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa järjestelmän ohjelmisto- ja tietokanta-arkkitehtuuri, joiden perusteella määrittelyä ja suunnittelua alettiin toteuttaa. Tutkimuksen perusteella päädyttiin käyttämään Java SE -arkkitehtuuria sovelluksen toteutukseen ja SQL Server -tietokantaa järjestelmän tietovarastona. Valittuihin ratkaisuihin päädyttiin niiden hyvien tietoturvallisuus- ja kertakirjausominaisuuksien takia. Toiminnallisessa määrittelydokumentissa käydään läpi järjestelmälle asetettuja vaatimuksia ja kuvataan sen toiminnot, liiketoimintaluokkamalli, käyttöliittymä ja tulosteet. Lisäksi siinä otetaan kantaa järjestelmän käyttöympäristöön, ulkoisiin tietokantaliittymiin, käyttäjän tunnistautumiseen ja tietoturvallisuuteen sekä käydään läpi sen toiminta käyttäjien näkökulmasta. Toiminnallisen määrittelydokumentin pohjalta luotiin tekninen määrittelydokumentti. Siinä kuvataan järjestelmän ympäristö ja ohjelmisto- sekä tietokanta-arkkitehtuuri yleisellä tasolla. Tämän lisäksi järjestelmän arkkitehtuuria käydään myös tarkemmin läpi sekä kuvataan moduulit ja toiminnot niin tarkasti, että niiden perusteella voidaan toteuttaa koko järjestelmä. Työn tuloksena syntyivät kattava toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, joissa käydään läpi kaikki järjestelmän toteuttamiseen tarvittavat elementit sillä tarkkuudella, että järjestelmän toteuttaminen voidaan aloittaa.