Gamification as a means for employee motivation, personal engagement and behavioral outcomes: a gamification system developers’ perspective

A major challenge faced by companies today is the engagement gap at the workplace and how to motivate employees to engage in less intrinsically motivating work activities that are valuable for the organization. The objective of this study is to investigate gamification as a means for employee motivation and personal engagement that result in behavioral outcomes from the gamification developers’ perspective. Theories of work motivation and engagement are viewed in relation to gamification. The empirical part conducts a qualitative multiple-case study. The data is analyzed with the CAQDAS NVivo. The empirical findings suggest that gamification can enhance employee motivation, but careful consideration of extrinsic motivators is necessary to avoid their detrimental effect on intrinsic motivation. Employee self-determination is built through internalization of gamified system’s goals reaching autonomous motivation to engage in the target behavior. Employee engagement is built by fulfilling the psychological conditions of meaningfulness, safety and availability. The results suggest that gamification can build employee motivation and engagement leading to behavior change if designed with the business objectives in mind. Moreover, the gamified system needs to be renewed to address the changes in the business environment and reflect them in the employee behavior.

Johtajan vuorovaikutusosaaminen suomalais-venäläisessä esimies-alaissuhteessa

The participants in the dynamic Finnish working environment are expected to display communication skills, which is emphasized when different cultures meet. The objective of this thesis was to study the required interpersonal communication competence of leaders in a Finnish-Russian superior-subordinate relationship. The leadership was approached from a communicational perspective where leadership emerges in a dyadic relationship between leader and subordinate. The research was conducted as a qualitative case study. The data was gathered from interviews in the target organization. Four superiors and five of their subordinates were interviewed. The qualitative data gathered from the interviews was analyzed by theory-driven content analysis. The representative data was organized and coded in order to establish the main categories, which form a basis of the conclusions of the thesis. Interpersonal communication competence has a significant role alongside substance in leadership. The superiors in the workplace perceive communication as contextual. The findings indicate that there are certain tensions in the relationship between the superiors and their subordinates. The tensions are described as distance, collectiveness and emotions, and verbal expression and understanding. Leadership communication competence is about finding a balance between the tensions based on cultural differences. From the interpersonal communication research tradition point of view, the efficient and appropriate communication competence in this context consists of the knowledge of tensions and challenges, as well as the ability to manage cultural tensions and the motivation to react positively to cultural differences.

A multimethod examination of contributors to successful on-the-job learning for vocational students

Rapid changes in working life and competence requirements of different professions have increased interest in workplace learning. It is considered an effective way to learn and update professional skills by performing daily tasks in an authentic environment. Especially, ensuring a supply of skilled future workers is a crucial issue for firms facing tight competition and a shortage of competent employees due to the retirement of current professionals. In order to develop and make the most of workplace learning, it is important to focus on workplace learning environments and the individual characteristics of those participating in workplace learning. The literature has suggested various factors that influence adults' and professionals’ workplace learning of profession-related skills, but lacks empirical studies on contextual and individual-related factors that positively affect students' workplace learning. Workers with vocational education form a large group in modern firms. Therefore, elements of vocational students’ successful workplace learning during their studies, before starting their career paths, need to be examined. To fill this gap in the literature, this dissertation examines contributors to vocational students’ workplace learning in Finland, where students’ workplace learning is included in the vocational education and training system. The study is divided into two parts: the introduction, comprised of the overview of the relevant literature and the conclusion of the entire study, and five separate articles. Three of the articles utilize quantitative methods and two use qualitative methods to examine factors that contribute to vocational students’ workplace learning. The results show that, from the students’ perspective, attitudinal, motivational, and organizationrelated factors enhance the student’s development of professionalism during the on-the-job learning period. Specifically, the organization-related factors such as innovative climate, guidance, and interactions with seniors have a strong positive impact on the students’ perceived development of professional skills because, for example, the seniors’ guidance and provision of new viewpoints for the tasks helps the vocational students to gain autonomy at work performance. A multilevel analysis shows that of those factors enhancing workplace learning from the student perspective, innovative climate, knowledge transfer accuracy, and the students’ performance orientation were significantly related to the workplace instructors’ assessment regarding the students’ professional performance. Furthermore, support from senior colleagues and the students’ self-efficacy were both significantly associated with the formal grades measuring how well the students managed to learn necessary professional skills. In addition, the results suggest that the students’ on-the-job learning can be divided into three main phases, of which two require efforts from both the student and the on-the-job learning organization. The first phase includes the student’s application of basic professional skills, demonstration of potential in performing daily tasks, and orientation provided by the organization at the beginning of the on-the-job learning period. In the second phase, the student actively develops profession-related skills by performing daily tasks, thus learning a fluent working style while observing the seniors’ performance. The organization offers relevant tasks and follows the student’s development. The third level indicates a student who has reached the professional level described as a full occupation. The results suggest that constructing the vocational students’ successful on-the-job learning period requires feedback from seniors, opportunities to learn to manage entire work processes, self-efficacy on the part of the students, proactive behavior, and initiative in learning. The study contributes to research on workplace learning in three ways: firstly, it identifies the key individual- and organization-based factors that influence the vocational students’ successful on-the-job learning from their perspective and examines mutual relationships between these factors. Second, the study provides knowledge of how the factors related to the students’ view of successful workplace learning are associated with the workplace instructors’ perspective and the formal grades. Third, the present study finds elements needed to construct a successful on-the-job learning for the students.

Johtajan jäljillä – Johtaminen varhaiskasvatuksen hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta

Tutkimus sijoittuu varhaiskasvatuksen hajautetun organisaation kontekstiin, mutta tulokset ovat siirrettävissä muihinkin suomalaisiin kasvatus- ja opetustoimen organisaatioihin. Hajautettujen organisaatioiden tutkimus on ollut varhaiskasvatuksen kentällä vielä vähäistä, vaikka organisaatiomallin vaikutukset johtajuuden toteuttamiselle ovat merkittävät. Hajautetulla organisaatiolla varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan sitä, että yhden johtajan alaisuudessa on monta eri päiväkotia tai erilaisia päivähoitomuotoja. Tämä organisaatiomalli on yhä enenevässä määrin kasvava suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen hajautettujen organisaatioiden tutkimuksessa on aiemmin tarkasteltu johtajan ja työntekijöiden ja työntekijöiden keskinäisiä ammatillisia suhteita. Tässä tutkimuksessa näkökulma painottuu johtamiseen ja työskentelyyn hajautetuissa organisaatiossa sinänsä sekä myös laadunarviointiin sekä pedagogiikkaan. Viitekehyksenä tutkimuksessa on LMX-teoria (leader-member-exchange, johtajuuden vaihtoteoria), jossa tarkastellaan esimies-alaissuhdetta ja siihen kiinteästi liittyvää luottamuksen käsitettä. Luottamuksen merkitys hajautetuissa organisaatioissa korostuu, koska esimies ei ole fyysisesti päivittäin läsnä työntekijöiden arjessa. Tutkimuksessa tarkastellaan hajautetuissa varhaiskasvatuksen organisaatioissa työskentelyä seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Mitkä ovat varhaiskasvatuksen hajautettujen organisaatioiden johtamisen erityispiirteet? 2) Miten eri työntekijäryhmät kokevat hajautetussa organisaatiossa työskentelyn? 3) Millaisia kokemuksia esimiehillä ja työntekijöillä on heidän yksiköissään toteutetusta laadunarvioinnista? 4) Millaiseksi työntekijät ja esimiehet kokevat esimieheltään saadun tuen? Tutkimuksessa oli kolme eri aineistoa. Ensimmäinen aineisto koostui 11 hajautetun organisaation johtajan haastattelusta. Toinen aineisto (n = 223) sisälsi haastateltujen esimiesten lomakevastausten lisäksi heidän alaisuudessaan toimivien työntekijöiden, 10 esimieskoulutukseen osallistuneen johtajan sekä kolmen erillisyksikön työntekijöiden vastaukset. Kolmas aineisto oli kerätty pääkaupunkiseudulta varhaiskasvatuksen johtajilta lomakekyselynä (n = 112). Aineistoa on analysoitu teorialähtöisen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja tilastollisten analyysien avulla Tulokset osoittavat, että johtajat kokivat hallinnollisten töiden vievän paljon aikaa. Esimiehen kanssa eri työpaikassa työskentelevät työntekijät hahmottivat koko organisaation selkeämmin kuin esimiehen kanssa fyysisesti samassa paikassa työskentelevät. Esimiesten käsitysten mukaan laadunarviointia suoritettiin enemmän kuin mitä työntekijöiden mukaan. Työntekijät kaipasivat esimiehiltään tukea yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, pedagogiseen ohjaukseen, kehittämiseen ja toiminnan resursseihin liittyen. Erillisyksikössä työskentelevät kokivat saavansa enemmän tukea kuin esimiehen kanssa fyysisesti samassa yksikössä työskentelevät työntekijät. Sekä esimieheltä saadun pedagogisen tuen että luottamuksen kokemukset kiinnittävät tämän tutkimuksen tulosten mukaan huomion rakenteiden merkitykseen hajautetuissa organisaatioissa. Arviointiin, pedagogiseen tukeen ja tiedonkulkuun liittyvien rakenteiden huomioiminen helpottaa hajautetussa organisaatiossa johtamista. Edellisten lisäksi johtajan selkeä visio omasta johtamistyöstään ja jaetun johtajuuden hyödyntäminen edesauttavat työn hallinnan kokemuksia.

Informal learning and competence development during a management trainee program

The purpose of this research was to study how management trainee program participants experienced the program with respect to their learning and competence development. Additionally, the purpose was also to examine what the trainees learned and how the learning occurred. Furthermore, factors affecting learning in the workplace were examined. The theoretical framework of this research was formed utilizing individual competence and informal learning frameworks. Research was conducted as a single case study and data was gathered by thematic interviews. The results of this research indicate that the trainees experienced the program as a good method for learning the overall picture of the organization and its business. Regarding competence development, especially knowledge- and cognitive competence categories were developed during the program. The best learning outcomes were achieved through learning by doing, in co-operation with others, and learning from others. The results indicate that the planning of the program and its structure have a significant effect on learning. Furthermore, a sufficient level of challenge was experienced as being important for the quality of the learning as well.

Designing new learning experiences? : exploring corporate E-learners’ self-regulated learning

The context of this study is corporate e-learning, with an explicit focus on how digital learning design can facilitate self-regulated learning (SRL). The field of e-learning is growing rapidly. An increasing number of corporations use digital technology and elearning for training their work force and customers. E-learning may offer economic benefits, as well as opportunities for interaction and communication that traditional teaching cannot provide. However, the evolving variety of digital learning contexts makes new demands on learners, requiring them to develop strategies to adapt and cope with novel learning tools. This study derives from the need to learn more about learning experiences in digital contexts in order to be able to design these properly for learning. The research question targets how the design of an e-learning course influences participants’ self-regulated learning actions and intentions. SRL involves learners’ ability to exercise agency in their learning. Micro-level SRL processes were targeted by exploring behaviour, cognition, and affect/motivation in relation to the design of the digital context. Two iterations of an e-learning course were tested on two groups of participants (N=17). However, the exploration of SRL extends beyond the educational design research perspective of comparing the effects of the changes to the course designs. The study was conducted in a laboratory with each participant individually. Multiple types of data were collected. However, the results presented in this thesis are based on screen observations (including eye tracking) and video-stimulated recall interviews. These data were integrated in order to achieve a broad perspective on SRL. The most essential change evident in the second course iteration was the addition of feedback during practice and the final test. Without feedback on actions there was an observable difference between those who were instruction-directed and those who were self-directed in manipulating the context and, thus, persisted whenever faced with problems. In the second course iteration, including the feedback, this kind of difference was not found. Feedback provided the tipping point for participants to regulate their learning by identifying their knowledge gaps and to explore the learning context in a targeted manner. Furthermore, the course content was consistently seen from a pragmatic perspective, which influenced the participants’ choice of actions, showing that real life relevance is an important need of corporate learners. This also relates to assessment and the consideration of its purpose in relation to participants’ work situation. The rigidity of the multiple choice questions, focusing on the memorisation of details, influenced the participants to adapt to an approach for surface learning. It also caused frustration in cases where the participants’ epistemic beliefs were incompatible with this kind of assessment style. Triggers of positive and negative emotions could be categorized into four levels: personal factors, instructional design of content, interface design of context, and technical solution. In summary, the key design choices for creating a positive learning experience involve feedback, flexibility, functionality, fun, and freedom. The design of the context impacts regulation of behaviour, cognition, as well as affect and motivation. The learners’ awareness of these areas of regulation in relation to learning in a specific context is their ability for design-based epistemic metareflection. I describe this metareflection as knowing how to manipulate the context behaviourally for maximum learning, being metacognitively aware of one’s learning process, and being aware of how emotions can be regulated to maintain volitional control of the learning situation. Attention needs to be paid to how the design of a digital learning context supports learners’ metareflective development as digital learners. Every digital context has its own affordances and constraints, which influence the possibilities for micro-level SRL processes. Empowering learners in developing their ability for design-based epistemic metareflection is, therefore, essential for building their digital literacy in relation to these affordances and constraints. It was evident that the implementation of e-learning in the workplace is not unproblematic and needs new ways of thinking about learning and how we create learning spaces. Digital contexts bring a new culture of learning that demands attitude change in how we value knowledge, measure it, define who owns it, and who creates it. Based on the results, I argue that digital solutions for corporate learning ought to be built as an integrated system that facilitates socio-cultural connectivism within the corporation. The focus needs to shift from designing static e-learning material to managing networks of social meaning negotiation as part of a holistic corporate learning ecology.

Yksilön muutokseen suhtautuminen psykologisen omistajuuden näkökulmasta

Työntekijöiden kokema psykologinen omistajuus ja muutokseen suhtautuminen kietoutuvat yhteen tämän tutkimuksen tarkastelussa. Organisaatiot kohtaavat nykypäivänä jatkuvaa muutostarvetta ja työntekijöiden muutokseen suhtautumisella on merkittävä vaikutus muutoshankkeiden onnistuneessa läpiviennissä. Toisaalta työtä kohtaan koetut psykologisen omistajuuden tunteet nähdään merkittävänä työhön ja työn kokemiseen liittyvänä tunteena. Tutkimuksen tavoitteena onkin ymmärtää miten työntekijöiden kokema psykologinen omistajuus ilmenee työntekijöiden muutokseen suhtautumisessa. Tutkimuksen tarkastelu tapahtuu organisatorisessa kontekstissa, merkityksen luomisen viitekehyksessä. Tutkimus suoritettiin fenomenografisena tapaustutkimuksena liiketoiminnan tukipalveluita tarjoavassa asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkimuksen lopputuloksen muodostavat neljä erilaista kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat kohdeorganisaation työntekijöiden työtään kohtaan kokemia psykologisen omistajuuden tunteita ja sitä kuinka nämä tunteet näyttäytyvät heidän muutokseen suhtautumisessa. Psykologinen omistajuus ja muutokseen suhtautuminen ovat monitahoisia ilmiöitä, joissa yksilön kokemukseen vaikuttavat useat eri tekijät. Psykologista omistajuutta tunteva yksilö on lähtökohtaisesti valmiimpi kohtaamaan muutoksia psykologisen omistajuuden tunteiden ja muutosvalmiuden pohjautuessa monelta osin samoihin tekijöihin. Toisaalta voimakkaat psykologisen omistajuuden tunteet voivat olla yksilöä uuvuttavia, mikä saa muutokset näyttäytymään taakkana myönteisistä aikomuksista huolimatta.

Medmänskligt företagsledarskap : en vårdvetenskaplig gestaltning

Aim. The aim of this study is to explore caritative features in business leadership in business leaders’ experiences to illustrate which caritative features are visible in business leadership. The study is based on a caring science perspective. The study aims to reframe the knowledge of caritative leadership by examining caritative features in business leadership for the purpose of increasing the understanding of caring science in a new context. Method. The material consists of four business leaders’ stories which were collected through a narrative interview. The stories have been interpreted using a phenomenological-hermeneutic method inspired by Paul Ricoeur. According to Ricoeur, stories always contain metaphors that tell us something other than the literal meaning. In other words, metaphors provide new descriptions of the world of experience. The method is used here to illuminate the business leaders’ meaning structures as a part of their world of experience, and to explain empirical phenomena and search for hidden meanings as well as to gain a new understanding. Results. According to the results, business leadership has a compassionate dimension and also caritative features which are visible in daily work. Compassionate business leadership consists of compassion, dignity and the existing workplace culture. The core values respect and trust enable the creation of compassionate leadership. In business leadership a targeted approach is always crucial but does not exclude compassion in leadership. To the contrary, the results of the study demonstrate that compassion in business leadership helps to strengthen and support a targeted approach in business. Caritative leadership theory is visible in business leadership through the leaders’ compassion, willingness to acknowledge the dignity of others and the pursuit of a healthy workplace culture. The conclusion of the study is that the humanistic motive (Eriksson 1995, 58), which is based on humanity and goodness, is at the centre of compassionate leadership.

Yritysvalmennuksen onnistumiset ja kehittämiskohteet Case: Start-up & Spin-off Factory -projekti

Tässä työssä tarkastellaan Start-up & Spin-off Factory -projektissa, pääsääntöisesti Kymenlaaksossa toimiville, yrittäjille suunnattua ja toteutettua yritysvalmennusohjelmaa. Työssä selvitetään ja käsitellään Start-up & Spin-off -projektin yritysvalmennuksen onnistumisia ja kehittämiskohteita sähköisen kyselyn sekä teemahaastatteluiden pohjalta. Start-up & Spin-off Factory -projektissa tuettiin innovatiivisten yritysten (21 yritystä) kasvua kiihdytysohjelmalla, jossa kokeneet sarjayrittäjät valmensivat uutta yritystä perustavia tai jo yritystoiminnan aloittaneita yrittäjiä, joiden tuotteille/palveluille haluttiin saada kasvua. Projektin tavoitteena oli edistää erityisesti kiihdytettävien yritysten nopeaa kansainvälistymistä auttamalla yrittäjiä pilottien, asiakkaiden, partnerien ja rahoituksen hankinnassa. Valmennettavat kokivat saaneensa lisäarvoa valmennuksesta omaksumalla uusia näkökulmia. He kokivat koulutuksen tuoneen yrityksen toimintaan lisää nöyrää asennetta ja lujaa uskoa tulevaisuuteen. Vertaistuen osuutta sekä verkostojen lisääntymisen mukana tullutta uusien kontaktien määrää pidettiin myönteisenä asiana. Vastausten perusteella valmennus selkeytti valmennettavien ymmärrystä liiketoiminnan kehittämisestä. Hissipuheen teko ja harjoittelu koettiin tärkeäksi ja jännittäväksi. Valmennus vahvisti luottamusta omaan tuotteeseen ja palveluun. Valmennuksen painottuminen ICT-alan firmoihin merkitsi valmennuksessa sitä, että teoriat ja esimerkit tulivat useasti tältä alalta. Toimialojen eroavaisuus tulisi huomioida valmennuksessa opetussisältöjen ja esimerkkien osalta. Kyselyn ja haastatteluiden mukaan valmentajien asiantuntemukseen oltiin tyytyväisiä. Lisäksi onnistuneena osa-alueena koettiin valmennuksen käytännön järjestelyjä. Kehitettävää puolestaan oli opetusmateriaalien, opetusmenetelmien ja koulutuksen keston suhteen. Kysyttäessä valmennuksen hyvistä ja huonoista puolista olivat vastaajat sitä mieltä, että valmennuksessa oli hyvä ilmapiiri ja valmennus oli käytännönläheistä. Pienryhmävalmennusta pidettiin hyvänä asiana, samoin kuin henkilökohtaistamista.

The role of organization-level factors on informal learning process

This study discusses the nature of informal learning process in business organizations, and the importance of different organization-level factors in this process. The purpose of this study is to understand the role of organization-level factors on informal learning process with three subquestions: how informal learning process takes place in business organizations, what organization-level factors affects informal learning process, and how informal learning process is affected by organizational-level factors. The theoretical background of this study includes literatures on the concept of informal learning, its process, and organization-level factors that can affect informal learning process. The empirical research has been conducted in this study by face-to-face interviews. The interviews were conducted between June and August 2015 in Dhaka, Bangladesh. Thirteen interviews were made with the employees from different hierarchical levels from four freight forwarding MNCs in Bangladesh. Constant comparative analysis has been used to process the collected data until reaching a level of saturation. The empirical research found that all the phases in an informal learning process are not linear and sequential, and the role of organization-level factors on each phase varies with the degree and nature of each factor. In addition, the results also revealed that all the organization-level factors do not interact with each other while playing their role on informal learning process. The findings of this study considerably extend our understanding of the important role of HRD, manager, colleague, culture, and work structure on informal learning process in the workplace. However, future research in different organizational contexts is required to generalize the findings of this study.

The role of organization-level factors on informal learning process

This study discusses the nature of informal learning process in business organizations, and the importance of different organization-level factors in this process. The purpose of this study is to understand the role of organization-level factors on informal learning process with three subquestions: how informal learning process takes place in business organizations, what organizationlevel factors affects informal learning process, and how informal learning process is affected by organizational-level factors. The theoretical background of this study includes literatures on the concept of informal learning, its process, and organization-level factors that can affect informal learning process. The empirical research has been conducted in this study by face-to-face interviews. The interviews were conducted between June and August 2015 in Dhaka, Bangladesh. Thirteen interviews were made with the employees from different hierarchical levels from four freight forwarding MNCs in Bangladesh. Constant comparative analysis has been used to process the collected data until reaching a level of saturation. The empirical research found that all the phases in an informal learning process are not linear and sequential, and the role of organization-level factors on each phase varies with the degree and nature of each factor. In addition, the results also revealed that all the organization-level factors do not interact with each other while playing their role on informal learning process. The findings of this study considerably extend our understanding of the important role of HRD, manager, colleague, culture, and work structure on informal learning process in the workplace. However, future research in different organizational contexts is required to generalize the findings of this study.

Oppisopimuskoulutus yritysten tuottamana koulutuspalveluna: tavoitteista vaikutuksiin

Työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen merkitys korostuu yhteiskunnassa kaikilla tasoilla nyt ja tulevaisuudessa. Tämä väitöstutkimus määrittelee oppisopimuskoulutuksen yritysten tuottamana koulutuspalveluna osana ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta, jota tuotetaan työpaikoilla ja yrityksissä. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan niitä tavoitteita, joita yrityksissä oppisopimuskoulutukseen liittyy ja vaikutuksia, joita koulutusta tuottamalla yrityksessä syntyy. Tutkimuksen kohteena ovat eri alojen pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), jotka ovat tuottaneet oppisopimuskoulutusta ja joilla on siitä vuosien kokemus. Lisäksi tutkimukseen osallistui pk-yrityksiä, joille oppisopimuskoulutus ja siihen liittyvä toiminta on vierasta. Tutkimus tuo uutta tietoa vain vähän tutkittuun aikuisten oppisopimuskoulutukseen, mutta ei sulje pois nuorten oppisopimuskoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimus yhdistää oppisopimuskoulutuksen ja koulutuksen tuottamisen yrityksissä, mikä uudistaa sekä oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, palvelun tuottamiseen että osaamiseen liittyvää teoreettista viitekehystä. Lisäksi tutkimus tuo yrityksille sekä oppisopimuskoulutuksen hallinnollisille tahoille palvelun tuottamisen ja siihen liittyvien tavoitteiden ja vaikutusten näkökulman. Väitöstutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu ja jakautuu kolmeen osaan: palveluun ja sen tuottamiseen, osaamispääomiin ja niiden eri muotoihin sekä vaikutuksiin palvelutuotannossa. Teoreettinen viitekehys kuvaa monimuotoisesti oppisopimuskoulutuksen ilmiötä, jonka olemus muuttuu sen mukaan, miten, kuka tai mikä taho sitä arvioi tai tarkastelee. Väitöstutkimus on empiiriseltä luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastatteluilla vuoden 2013 lopulla ja vuoden 2014 alussa. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä aineistolähtöisesti. Tutkimusote pohjautuu abduktiiviseen päättelyyn. Tutkimustulokset esitetään ja luokitellaan niin tavoitteiden kuin vaikutusten osalta inhimillisen, rakenteellisen ja suhdepääoman kautta. Tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutuksen vaikutukset nähdään positiivisina ja neutraaleina, eikä alakohtaisia eroja vaikutusten osalta juuri ole. Myönteisten vaikutusten saavuttamiseen liittyy tärkeänä osana arvon luomisen ja tuottamisen kokemus molemmilla koulutukseen osallistuvilla osapuolilla. Lisäksi myönteisten vaikutusten taustalla ovat yrityksen sitoutuminen sekä työn ja koulutuksen johtamisosaaminen. Yrityksissä on tärkeää, että imago kouluttajana on hyvä. Oppisopimuskoulutuksen tuottamisesta syntyneet vaikutukset ovat asetettuja tavoitteita laajemmat, erityisesti rakenteelliseen pääomaan liittyvien vaikutusten osalta. Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuus yrityksessä syntyy asetettujen tavoitteiden ja vaikutusten välisestä suhteesta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuus ja suorituskyky yrityksissä ovat hyvät, vaikka koulutuksen laatu vaihtelee jonkin verran. Oppisopimuskoulutuksen käynnistäminen, aloittaminen ja tuottaminen liittyvät usein niin sanottuihin oppisopimusagentteihin eli sellaisiin kehityshakuisiin henkilöihin, joilla jossakin elämäntilanteessa on ollut myönteisiä kokemuksia oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista. Tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutuksen kustannukset koostuvat työsuhteesta, tietopuolisen koulutuksen aikaisesta työstä poissaolosta sekä ohjauksesta ja arvioinnista, mutta koulutusta pidetään taloudellisesti kannattavana. Oppisopimuskoulutuksen tuottamista estävät pääasiassa viestinnän ja tiedottamisen puute, koulutusmahdollisuuden tunnistamatta jääminen, yritysten heikko koulutuskulttuuri sekä epäselvät mielikuvat ja käsitykset. Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteuttamisen hidasteina ovat tutkimuksen mukaan työsuhteeseen ja talouteen liittyvät seikat, nuorten kasvun vaiheeseen sisältyvät tekijät sekä monenlaiset pedagogiset ja eettiset kysymykset. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että nuori on käsitteenä ja viiteryhmänä epämääräinen. Ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen eri muodot ja monet käsitteet myös aiheuttavat epäselvyyttä molemmissa tutkimuksen konteksteissa eli yrityksissä, joissa oppisopimuskoulutusta tuotetaan sekä yrityksissä, joissa sitä ei tuoteta.

ATTITUDES TOWARD RUSSIAN CUSTOMERS IN THE FINNISH RETAIL TRADE SECTOR – A salesperson’s point of view

The amount of Russian tourists in Finland has increased significantly in the past years. The impact of Russian tourism to the Finnish retail trade sector is enormous, since Russian tourists often spend a lot of money particularly on shopping. Shopping tourism is mainly focused in the near border cities, such as Imatra and Lappeenranta, and in addition in Helsinki metropolitan area. The purpose of this study is to map the attitudes and perceptions of the sales personnel who are working in the Finnish retail trade sector towards Russian customers and to discover which elements affect these attitudes. The theories in this study are based on cultural elements and elements related to sales behavior and performance. Cultural differences between Finland and Russia, cultural distance and cultural intelligence form the cultural aspect of this study. Customer orientation vs. sales orientation (SOCO), adaptive selling, selling skills and job competency, salesperson’s affect and empathy toward customers, and job autonomy form the elements concerning sales behavior and performance. Furthermore, the attitude – behavior link, based on social psychology is addressed. A survey was conducted in two retail trade chains operating in Finland. These retail companies have stores and department stores in different geographical areas in Finland and the survey was conducted in altogether 19 cities. In addition to the theories that were discussed, two expert interviews were conducted in order to get a deeper understanding of the phenomenon at hand. Moreover the interviews helped in the formulation of the hypotheses and the questionnaire design. The questionnaires were sent directly to the stores, where they were placed so that they were available for the sales personnel. Altogether 487 usable responses were collected. The returned questionnaires were analyzed with IBM SPSS 21 statistics program. The results of this study indicated that the attitudes toward Russian customers are more negative compared to other foreign customers. However, the respondents’ attitudes toward and perceptions of Russian customers varied a lot. From the background variables age, education level, length of employment in current workplace, and length of experience in customer service had an effect on the attitudes of the respondents. In addition, the perceptions of Russian customers were more positive in the Eastern Finland compared to Helsinki metropolitan area. The cultural elements; cultural knowledge, cultural distance and cultural intelligence all affected the attitudes of the respondents. From the elements related to sales behavior and performance customer orientation, salesperson’s affect and empathy toward customers, and perceived job autonomy had an effect on the attitudes

Sähkösuodattimen mahdollisuudet sisäilman parantajana

Diplomityön tavoitteena oli selvittää, kuinka sähkösuodattimella voidaan vaikuttaa sisäilman laatuun ja kuinka kilpailukykyinen vaihtoehto pienkiinteistöissä sähkösuodatin on perinteisiin kuitusuodattimiin verrattuna. Teoriaosassa tarkasteltiin, kuinka ilman hengitettävät hiukkaset muodostuvat ja miten ne vaikuttavat sisäilman laatuun sekä ihmisten terveyteen. Tarkasteltiin hiukkasten koon, lukumäärän, massan ja pinta-alan yhteyksiä niiden terveysvaikutuksiin. Ultrapienet hiukkaset ovat terveydelle haitallisimpia, koska hiukkasten lukumäärä ja pinta-ala lisäävät terveyshaittoja enemmän kuin hiukkasten massa. Tutkittiin pienkiinteistöjen ilmanvaihtoratkaisuja ja erilaisia tuloilmanpuhdistus-menetelmiä. Soveltavassa osassa tarkasteltiin sähkösuodattimen toimintaa ja sen mahdollisuuksia sisäilman parantajana verrattuna perinteisiin kuitusuodattimiin. Tehtiin sähkösuodattimen ja kuitusuodattimen välinen elinkaarikustannusvertailu keskisuurelle omakotitalolle. Kirjallisuuden ja tutkimushavaintojen perusteella sähkösuodattimen suurin etu muihin suodattimiin verrattuna on sen kyky poistaa kaiken kokoisia, myös ultrapieniä, hengitettäviä hiukkasia ja siten tehokkaasti vähentää hengitettävien hiukkasten lukumäärää ja pinta-alaa. Tällä voi olla vaikutusta yleisten terveyshaittojen ja ympäristöherkkyyden ennaltaehkäisemisessä. Ympäristöherkkyyteen sairastuneiden oireiluun sähkösuodatin voi tuottaa helpotusta kotioloissa ja siirrettävän ilmanpuhdistimen avulla myös työpaikoilla. Elinkaarikustannusvertailun perusteella selvisi, että sähkösuodatin on kalliimmasta hinnastaan huolimatta kokonaiskustannuksiltaan selvästi edullisempi vaihtoehto kuin kuitusuodattimet. Sähkösuodattimen haasteena on uuden teknologian lanseeraaminen pientalorakentamiseen. Pienrakennusten tuloilman puhdistusmenetelmien kehittämisellä olisi mahdollista parantaa suomalaisten elämänlaatua ja saavuttaa merkittäviä säästöjä terveydenhoitokuluissa.

Valmentamisen hyödyntäminen työntekijöiden motivoinnissa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia voidaanko työntekijöitä motivoida valmentamisen avulla sekä löytää keinoja ja uusia työkaluja kohdeorganisaation työntekijöiden valmentamisen kehittämiseen. Tutkimuskysymys on ”Kuinka työmotivaatioon voidaan vaikuttaa henkilökohtaisen valmentamisen avulla?”. Tämä tapaustutkimus toteutettiin finanssialan yritykselle laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla puolistrukturoidusti neljää kohdeorganisaation työntekijää. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen. Tutkimustulosten mukaan valmentamisen avulla pystytään vaikuttamaan henkilöstön työmotivaatioon, kun työntekijä on itse siihen asenteiltaan sekä mieleltään vastaanottavainen. Motivaatio jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon, joista sisäiseen motivaatioon pystytään vaikuttamaan esimerkiksi mielenkiintoisen työn voimin ja ulkoiseen esimerkiksi palkkauksen avulla. Asiantuntijaorganisaation henkilöstön motivaatiolla on suora vaikutus organisaation suorituskykyyn sekä työyhteisön ilmapiiriin. Tulevaisuudessa kohdeorganisaation tulee panostaa erityisesti yksilölliseen valmentamiseen sekä palautemyönteiseen työilmapiiriin. Uudeksi motivointikeinoksi kohdeorganisaatiolle ehdotetaan ryhmävalmennusta, joka tukee palautteenantamisen kulttuuria sekä motivoi ja sparraa työyhteisöä