Oppisopimuskoulutus yritysten tuottamana koulutuspalveluna: tavoitteista vaikutuksiin

Työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen merkitys korostuu yhteiskunnassa kaikilla tasoilla nyt ja tulevaisuudessa. Tämä väitöstutkimus määrittelee oppisopimuskoulutuksen yritysten tuottamana koulutuspalveluna osana ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta, jota tuotetaan työpaikoilla ja yrityksissä. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan niitä tavoitteita, joita yrityksissä oppisopimuskoulutukseen liittyy ja vaikutuksia, joita koulutusta tuottamalla yrityksessä syntyy. Tutkimuksen kohteena ovat eri alojen pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), jotka ovat tuottaneet oppisopimuskoulutusta ja joilla on siitä vuosien kokemus. Lisäksi tutkimukseen osallistui pk-yrityksiä, joille oppisopimuskoulutus ja siihen liittyvä toiminta on vierasta. Tutkimus tuo uutta tietoa vain vähän tutkittuun aikuisten oppisopimuskoulutukseen, mutta ei sulje pois nuorten oppisopimuskoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimus yhdistää oppisopimuskoulutuksen ja koulutuksen tuottamisen yrityksissä, mikä uudistaa sekä oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, palvelun tuottamiseen että osaamiseen liittyvää teoreettista viitekehystä. Lisäksi tutkimus tuo yrityksille sekä oppisopimuskoulutuksen hallinnollisille tahoille palvelun tuottamisen ja siihen liittyvien tavoitteiden ja vaikutusten näkökulman. Väitöstutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu ja jakautuu kolmeen osaan: palveluun ja sen tuottamiseen, osaamispääomiin ja niiden eri muotoihin sekä vaikutuksiin palvelutuotannossa. Teoreettinen viitekehys kuvaa monimuotoisesti oppisopimuskoulutuksen ilmiötä, jonka olemus muuttuu sen mukaan, miten, kuka tai mikä taho sitä arvioi tai tarkastelee. Väitöstutkimus on empiiriseltä luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastatteluilla vuoden 2013 lopulla ja vuoden 2014 alussa. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä aineistolähtöisesti. Tutkimusote pohjautuu abduktiiviseen päättelyyn. Tutkimustulokset esitetään ja luokitellaan niin tavoitteiden kuin vaikutusten osalta inhimillisen, rakenteellisen ja suhdepääoman kautta. Tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutuksen vaikutukset nähdään positiivisina ja neutraaleina, eikä alakohtaisia eroja vaikutusten osalta juuri ole. Myönteisten vaikutusten saavuttamiseen liittyy tärkeänä osana arvon luomisen ja tuottamisen kokemus molemmilla koulutukseen osallistuvilla osapuolilla. Lisäksi myönteisten vaikutusten taustalla ovat yrityksen sitoutuminen sekä työn ja koulutuksen johtamisosaaminen. Yrityksissä on tärkeää, että imago kouluttajana on hyvä. Oppisopimuskoulutuksen tuottamisesta syntyneet vaikutukset ovat asetettuja tavoitteita laajemmat, erityisesti rakenteelliseen pääomaan liittyvien vaikutusten osalta. Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuus yrityksessä syntyy asetettujen tavoitteiden ja vaikutusten välisestä suhteesta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuus ja suorituskyky yrityksissä ovat hyvät, vaikka koulutuksen laatu vaihtelee jonkin verran. Oppisopimuskoulutuksen käynnistäminen, aloittaminen ja tuottaminen liittyvät usein niin sanottuihin oppisopimusagentteihin eli sellaisiin kehityshakuisiin henkilöihin, joilla jossakin elämäntilanteessa on ollut myönteisiä kokemuksia oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista. Tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutuksen kustannukset koostuvat työsuhteesta, tietopuolisen koulutuksen aikaisesta työstä poissaolosta sekä ohjauksesta ja arvioinnista, mutta koulutusta pidetään taloudellisesti kannattavana. Oppisopimuskoulutuksen tuottamista estävät pääasiassa viestinnän ja tiedottamisen puute, koulutusmahdollisuuden tunnistamatta jääminen, yritysten heikko koulutuskulttuuri sekä epäselvät mielikuvat ja käsitykset. Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteuttamisen hidasteina ovat tutkimuksen mukaan työsuhteeseen ja talouteen liittyvät seikat, nuorten kasvun vaiheeseen sisältyvät tekijät sekä monenlaiset pedagogiset ja eettiset kysymykset. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että nuori on käsitteenä ja viiteryhmänä epämääräinen. Ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen eri muodot ja monet käsitteet myös aiheuttavat epäselvyyttä molemmissa tutkimuksen konteksteissa eli yrityksissä, joissa oppisopimuskoulutusta tuotetaan sekä yrityksissä, joissa sitä ei tuoteta.

The importance of education and training that takes place in the workplace is increasing in society at all levels and will continue to do so in the future. This doctoral dissertation defines apprenticeship training as a training service that is provided by companies and forms part of vocational education and training leading to a qualification and takes place in and is provided at workplaces and in companies. The aim of this doctoral dissertation is to examine companies’ apprenticeship training goals and the impacts of providing such training in the companies. The study focuses on SMEs in various sectors that have provided apprenticeship training and have significant experience of this. The study participants also included SMEs that are unfamiliar with apprenticeship training and the related activities. The study provides new information on the little studied subject of apprenticeship training for adults, and it also touches on the subject of apprenticeship training for young people. By bringing together apprenticeship training and the provision of training in companies, the study presents a new theoretical framework regarding apprenticeship training, vocational education and training, service provision and skills. The study also provides companies and the administrative parties involved in apprenticeship training with a new perspective on service provision and the related goals and impacts. The doctoral dissertation’s theoretical framework is based on and divided into three areas: the service and its provision, intellectual capital and its various forms and impacts of service provision. The theoretical framework provides a diverse description of the phenomenon of apprenticeship training, the characteristics of which vary depending on how it is being evaluated or investigated and which party is doing this. The empirical nature of the doctoral dissertation is a qualitative study. The data was collected with semi-structured interviews carried out at the end of 2013 and the beginning of 2014. The data was analysed using data-driven content analysis. The research approach is based on abductive reasoning. The results of this study in regard to goals and impacts are presented and classified on the basis of human capital, structural capital and relational capital. The impacts of apprenticeship training are considered to be positive and neutral and there are hardly any differences in the various sectors regarding these impacts. An important element in achieving these positive impacts is the experience of creating and producing value that is felt by both of the parties in the training. The company’s commitment to the training and the leadership skills in the work and training are also factors contributing to the positive impacts. It is important for companies to have a good image as a training provider. The impacts of providing apprenticeship training are broader than the goals set, particularly regarding the impacts related to structural capital. The effectiveness of apprenticeship training in a company arises from the relationship between the goals set and the impacts. As a whole it is possible to conclude that the effectiveness and performance of apprenticeship training in companies are good, though the quality of the training varies to some extent. The launch, commencement and provision of apprenticeship training often relies on “apprenticeship agents”, in other words people who are forward-looking and who have, at some stage of their life, had a positive experience of the opportunities offered by apprenticeship training. According to the study data, the cost of providing apprenticeship training is made up of the employment, absences from work while attending theoretical training and the guidance given and assessments carried out, but the training is considered financially profitable. The results of the study show that the main obstacles to the provision of apprenticeship training are a lack of communications and information, recognising the training potential, the training culture of companies, and an unclear idea and understanding of apprenticeship training. According to the empirical data, the implementation of apprenticeship training for young people is hindered by factors related to the employment relationship and finances, aspects involved in the young people’s stage of development and many pedagogical and ethical issues. In addition, the study found that “young person” is a vague concept and reference group, and the various forms and many concepts of vocational education and training and apprenticeship training also cause confusion in both contexts of the study, in other words in companies in which apprenticeship training is provided and in companies in which it is not provided.