Uusintamurtumien ehkäisy kaatumisen aiheuttaman yläraajamurtuman kokeneilla yli 50-vuotiailla henkilöillä

Tarkoitus: Tarkoituksena oli selvittää murtumien tehostetun ehkäisyohjelman vaikutuksia yläraajamurtuman saaneiden yli 50-vuotiaiden henkilöiden elämäntapoihin, murtumien riskitekijöihin, kaatumisiin, kaatumisvammoihin ja elämänlaatuun. Aineisto: 219 yli 50-vuotiasta kotona asuvaa, kaatumisen seurauksena yläraajamurtuman saanutta henkilöä satunnaistettiin koe- (n = 105) ja kontrolliryhmiin (n = 114). Menetelmä: Koeohjelma sisälsi yksilöllisen, yhdessä lääkärin, terveydenhoitajan ja tutkittavan kanssa laaditun hoito- ja kuntoutussuunnitelman sekä kutsun murtumien ehkäisyn koulutusohjelmaan. Kontrolliryhmän tutkittavat saivat kehotuksen hakeutua murtumahoitajan ohjaukseen. Seuranta-aika oli 14 kuukautta. Tulokset analysoitiin ryhmissä tapahtuneina muutoksina alkuja loppumittausten välillä sekä ryhmien välisenä erona muutoksissa. Tulokset: Keskimääräinen luun tiheys lannerangassa lisääntyi koeryhmässä (p<0,001) ja kontrolliryhmässä (p = 0,038), ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,134). Reisiluun kaulassa luun tiheys ei muuttunut kummassakaan ryhmässä. Päivittäinen kalsiumin saanti lisääntyi koeryhmässä keskimäärin 167 mg (p<0,001) ja kontrolliryhmässä 30 mg (p = 0,475), ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,031). Kala-ateriat ja päivittäinen D-vitamiinilisä sekä kenkien liukuesteiden säännöllinen käyttö liukkaalla lisääntyivät molemmissa ryhmissä, mutta ryhmien välillä ei ollut eroa. Viiteen tuolilta nousukertaan käytetty aika vähentyi koeryhmässä keskimäärin 0,49 sekuntia (p = 0,185) ja lisääntyi kontrolliryhmässä 0,39 (p = 0,475), ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,02). Kymmenen metrin kävelyssä ei tapahtunut tulosten keskiarvossa muutoksia kummassakaan ryhmässä. Ortostatismi vähentyi kontrolliryhmässä (p = 0,049), ja masentuneisuus vähentyi koeryhmässä (p = 0,041), mutta ryhmien välillä ei näissä ollut merkitsevää eroa. Osteoporoosilääkkeiden käyttö lisääntyi molemmissa ryhmissä, ryhmien välillä ei ollut eroa. Alkoholin käytössä oli vähäisiä mutta ei merkittäviä muutoksia. Muissa testatuissa muuttujissa, kuten liikunnan viikoittainen määrä, tupakointi, näkökyky, tasapaino ja elämänlaatu, ei ollut merkitseviä muutoksia ryhmissä tai ryhmien välillä. Kaatumisten (koeryhmä 33, kontrolliryhmä 35) ja murtumien (koeryhmä 5 ja kontrolliryhmä 3) määrissä ei myöskään ollut merkitseviä eroja ryhmien välillä. Johtopäätökset: Noin neljällä viidestä kaatumisen seurauksena yläraajamurtuman saaneista, yli 50 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli alentunut luun tiheys, ja noin joka toisella oli lisääntynyt kaatumisriski. Kaatumisen riskitekijöiden kliiniset mittaukset olivat nopeita toteuttaa ja auttoivat ehkäisytoimenpiteiden suunnittelussa. Murtuman saaneet olivat motivoituneita murtumien riskitekijöiden selvittämiseen ja myös toteuttamaan annettua lääkehoitoa. Elämäntavoissa helpoimmin toteutuivat muutokset ruokailutottumuksissa. Liikuntatottumuksien muuttaminen sen sijaan onnistui melko huonosti. Ryhmien välillä oli merkitsevä ero ainoastaan kalsiumin päivittäisessä käytössä ja tuolilta nousutestissä. Murtumariskien tunnistaminen, niiden syiden selvittäminen ja toimenpiteiden käynnistäminen riskien vähentämiseksi tulisi kuulua jokaisen pienienergisen murtuman saaneen potilaan kokonaisvaltaiseen hyvään hoitoon.

Kuljetusmuodoista yhteiskunnalle kohdistuvat kustannukset bulktavaraliikenteessä

Diplomityössä tarkastellaan liikennemuotojen yhteiskunnalle kohdistamia kustannuksia, jotka syntyvät ylläpidosta, investoinneista sekä ulkoisista tekijöistä. Liikenteen hinnoittelussa ei useinkaan huomioida ulkoisia kustannuksia kuten päästöjen, melun sekä onnettomuuksien aiheuttamia kustannuksia, joiden laskentaan ja muodostumiseen tässä diplomityössä kiinnitetään erityisesti huomiota. Työn teoriaosassa selvitetään taustaa liikenteen hinnoittelulle sekä esitetään Suomessa käytössä oleva malli liikenteestä muodostuvien kokonaiskustannuksien huomioimiseksi. Tämän lisäksi vertaillaan ulkoisten kustannuksien laskentaa Suomen ja Euroopan välillä. Empiriaosassa lasketaan yhteiskunnalle kohdistuvat kustannukset kahdessa case esimerkissä. Suomessa liikenteen aiheuttamat kustannukset huomioidaan osana hankearviointeja. Näissä ulkoisten kustannuksien osuus on vähäinen muihin kustannuksiin verrattuna. Kirjallisuusselvityksen sekä empiria osuuden perusteella Suomessa tarvitaan lisäselvitystä ulkoisista kustannuksista, jos halutaan saada niiden arvo vastaamaan paremmin Suomen olosuhteita. Investointi ja ylläpitokustannukset on kohdennettu vain tieliikenteessä ajoneuvosuoritetta kohden. Vastaavaa tietoa ei ole saatavissa muiden tarkasteltujen kuljetusmuotojen osalta.

Autokaupan automyynnin volyymiasiakkaiden asiakaskannattavuus

Autoalalla automyynnin transaktiokustannukset ovat merkittävä osa myyntikustannuksista. Yritykset pyrkivät alentamaan näitä kustannuksia hakemalla lisää volyymia ja keskittymällä voimakkaammin volyymikauppoihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja, joilla autokaupan volyymimyynnin kannattavuutta voidaan parantaa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitettiin teoriamalleja, joita hyödyntämällä autokaupan kovassa kilpailutilanteessa yritykset voisivat menestyä paremmin. Tutkimusmetodina käytettiin ei-kokeellista tutkimusasetelmaa, jossa tieto kerättiin strukturoiduilla kysymyksillä. Tutkimusaineistoksi saatiin kohdeyrityksessä ja joukosta kilpailevien yritysten henkilöiltä haastattelemalla hankittua tietoa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että autokaupassa liikkeenjohdon teoriat ja käytäntö seurailevat toisiaan osin hyvinkin paljon, vaikka tiettyjä ristiriitoja on havaittavissa. Yritysten tietojärjestelmistä saatavan tiedon laadun parantamisella, sovittujen toimintaprosessien noudattamisella ja olemassa olevia toimintatapoja kyseenalaistamalla volyymikaupan tuottavuutta pystytään jo nyt kohentamaan.

Myyjien organisaatioon sitoutuminen ja esimiehen vaikutus sitoutumiseen. Case: Alko Oy

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja ymmärtää myyjien organisaatioon sitoutumista Alko Oy:ssä, sitä kuinka myyjät ovat sitoutuneita organisaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää esimiehen vaikutusta sitoutumiseen sekä sitä kuinka esimies voi edistää myyjien sitoutumista. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa ja ymmärtää sitoutumisen seurauksia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu organisaatioon sitoutumisen tutkimuksesta ja johtajuuden tutkimuksesta, erityisesti transformationaalisesta johtajuudesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja pääasiallisena tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 22 myyjää ja seitsemää esimiestä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelujen lisäksi myyjille tehtiin kysely. Aineistoa analysoitiin teemoittain ja empiirisen aineiston analyysin tulkinta perustuu tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulosten mukaan myyjien sitoutuminen kohdeorganisaatiossa on hyvällä tai vähintään kohtuullisella tasolla ja se pohjautuu voimakkaimmin affektiiviseen ulottuvuuteen. Lisäksi sitoutuminen perustuu osittain jatkuvuuteen perustuvaan komponenttiin sekä pieneltä osin myös normatiiviseen. Affektiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat merkittävimmin työn monipuolisuus, haastavuus ja mielekkyys, onnistumisen ja merkityksellisyyden tunteet sekä ilmapiiri. Jatkuvuuteen perustuvaan sitoutumiseen vaikuttavat eniten palkitseminen ja siihen liittyen osa-aikaisuus, joka jakoi myyjiä kahtia. Lisäksi työn monipuolisuudella, varmuudella sekä työllistymisvaihtoehdoilla ja perhesyillä on vaikutusta jatkuvuusperusteiseen sitoutumiseen. Normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat voimakkaimmin positiivinen vapaaehtoinen vastavuoroisuus organisaatiota kohtaan sen toimintaan ja tekemiin investointeihin liittyen. Lisäksi normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat sosialisaatio kasvatuksen myötä ja psykologinen sopimus odotuksineen. Esimiehen vaikutus sitoutumiseen korostuu tuloksissa ja esimiehen toiminnalla on merkittävin vaikutus affektiiviseen sitoutumiseen. Keskeisimpiä esimiehen vaikutuskeinoja myyjien sitoutumiseen ovat vastuun antaminen ja osallistaminen, palaute, avoin vuorovaikutus ja tiedonkulku sekä tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toiminnassa. Myös esimiehen kannustavuus ja myyjien yksilöllinen huomiointi, osaamisen kehittämisen tukeminen sekä esimerkillinen toiminta ovat keskeisiä. Sitoutumisen seurauksista merkittävimpiä ovat vähäinen vaihtuvuus sekä työsuorituksen ja asiakaspalvelun laatu. Lisäksi organisaatiokansalaisuuskäyttäytymiseen liittyvät seikat, kuten parhaansa tekeminen, joustavuus ja itseohjautuvuus ovat keskeisiä sitoutumisen seurauksia.

Modeling of fireside deposit formation in two industrial furnaces

Fireside deposits can be found in many types of utility and industrial furnaces. The deposits in furnaces are problematic because they can reduce heat transfer, block gas paths and cause corrosion. To tackle these problems, it is vital to estimate the influence of deposits on heat transfer, to minimize deposit formation and to optimize deposit removal. It is beneficial to have a good understanding of the mechanisms of fireside deposit formation. Numerical modeling is a powerful tool for investigating the heat transfer in furnaces, and it can provide valuable information for understanding the mechanisms of deposit formation. In addition, a sub-model of deposit formation is generally an essential part of a comprehensive furnace model. This work investigates two specific processes of fireside deposit formation in two industrial furnaces. The first process is the slagging wall found in furnaces with molten deposits running on the wall. A slagging wall model is developed to take into account the two-layer structure of the deposits. With the slagging wall model, the thickness and the surface temperature of the molten deposit layer can be calculated. The slagging wall model is used to predict the surface temperature and the heat transfer to a specific section of a super-heater tube panel with the boundary condition obtained from a Kraft recovery furnace model. The slagging wall model is also incorporated into the computational fluid dynamics (CFD)-based Kraft recovery furnace model and applied on the lower furnace walls. The implementation of the slagging wall model includes a grid simplification scheme. The wall surface temperature calculated with the slagging wall model is used as the heat transfer boundary condition. Simulation of a Kraft recovery furnace is performed, and it is compared with two other cases and measurements. In the two other cases, a uniform wall surface temperature and a wall surface temperature calculated with a char bed burning model are used as the heat transfer boundary conditions. In this particular furnace, the wall surface temperatures from the three cases are similar and are in the correct range of the measurements. Nevertheless, the wall surface temperature profiles with the slagging wall model and the char bed burning model are different because the deposits are represented differently in the two models. In addition, the slagging wall model is proven to be computationally efficient. The second process is deposit formation due to thermophoresis of fine particles to the heat transfer surface. This process is considered in the simulation of a heat recovery boiler of the flash smelting process. In order to determine if the small dust particles stay on the wall, a criterion based on the analysis of forces acting on the particle is applied. Time-dependent simulation of deposit formation in the heat recovery boiler is carried out and the influence of deposits on heat transfer is investigated. The locations prone to deposit formation are also identified in the heat recovery boiler. Modeling of the two processes in the two industrial furnaces enhances the overall understanding of the processes. The sub-models developed in this work can be applied in other similar deposit formation processes with carefully-defined boundary conditions.

Tietopääoman hallinta johtamisessa - kansainväliset järjestöt

Tiivistelmä, Tämä pro gradu tutkielma tutkii ja mallintaa tietopääoman hallinnan sekä johtamisen välineitä kansainvälisissä järjestöissä. Tutkimus on vertaileva tutkimus. Tutkimusaineistona käytetään valittujen yhdeksän kansainvälisten järjestön tuottamia raportteja sekä selontekoja. Tutkimuksen tavoite on tunnistaa ja kuvata kansainvälisissä järjestöissä sekä järjestöjen välisissä ekosysteemeissä nykyisellään käytettäviä tietopääoman johtamisen sekä hallinnan välineitä. Tutkimusaineistoon valikoitui seitsemäntoista tietopääoman hallintaan ja johtamiseen liittyvää kansainvälisten järjestöjen laatimaa raporttia sekä selontekoa. Tutkimuksen tulos on, että kansainvälisille järjestöille on muotoutunut validit kvantitatiiviset sekä kvalitatiiviset menetelmät mitata, hallita, johtaa ja raportoida tietopääomaansa osana globaalia toimintaansa.

How can we agree on some product agnostic repository function fundamentals?

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

The Rejection of Prioritarianism

Since the late 1990’s, a group of moral doctrines called prioritarianism has received a lot of interest from many moral philosophers. Many contemporary moral philosophers are attracted to prioritarianism to such an extent that they can be called prioritarians. In this book, however, I reject prioritarianism, including not only “pure” prioritarianism but also hybrid prioritarian views which mix one or more non-prioritarian elements with prioritarianism. This book largely revolves around certain problems and complications of prioritarianism and its particular forms. Those problems and complications are connected to risk, impartiality, the arbitrariness of prioritarian weightings and possible future individuals. On the one hand, I challenge prioritarianism through targeted objections to various specific forms of prioritarianism. All those targeted objections are connected to risk or possible future individuals. It seems to me that together they give good grounds for believing that prioritarianism is not the way to go. On the other hand, I challenge prioritarianism by pointing out and discussing certain general problems of prioritarianism. Those general problems are connected to impartiality and the arbitrariness of prioritarian weightings. They may give additional grounds for believing that all prioritarian views should be rejected. Prioritarianism can be seen as a type of weighted utilitarianism and thus as an extension of utilitarianism. Utilitarianism is morally ultimately concerned, and morally ultimately concerned only, with some kind of maximization of utility or expected utility. Prioritarianism, on the other hand, is morally ultimately concerned, and morally ultimately concerned only, with some kind of maximization of priority-weighted utility, expected priority-weighted utility or priority-weighted expected utility. Thus prioritarianism, unlike utilitarianism, is a distribution-sensitive moral view. Besides rejecting prioritarianism, I reject also various other distribution-sensitive moral views in this book. However, I do not reject distribution-sensitivity in morality, as I end up endorsing a type of distribution-sensitive hybrid utilitarianism which mixes non-utilitarian elements with utilitarianism.

Balancing the quotation process by LEAN methods

This thesis studies the possibility to use lean tools and methods in a quotation process which is carried out in an office environment. The aim of the study was to find out and test the relevant lean tools and methods which can help to balance and standardize the quotation process, and reduce the variance in quotation lead times and in quality. Seminal works, researches and guide books related to the topic were used as the basis for the theory development. Based on the literature review and the case company’s own lean experience, the applicable lean tools and methods were selected to be tested by a sales support team. Leveling production, by product categorization and value stream mapping, was a key method to be used to balance the quotation process. 5S method was started concurrently for standardizing the work. Results of the testing period showed that lean tools and methods are applicable in office process and selected tools and methods helped to balance and standardize the quotation process. Case company’s sales support team decided to implement new lean based quotation process model.

Commitment in Finnish–Japanese strategic alliances

Finnish companies have usually formed a strategic alliance as entry mode when entering the Japanese market. However, these strategic alliances have not been studied in a general level and it remains unknown, what kind cooperation the Finnish companies are operating with their Japanese partners. Especially Finnish companies that aims to penetrate the Japanese market are eager to know more about this. The recent studies on topic have focused on a single industry or company and that is why more general level study was needed. The purpose of this study is to analyze types of Finnish–Japanese strategic alliances from the Finnish point of view. The analysis is conducted by answering the questions what strategic alliance types appear in the strategic alliances between Japanese and Finnish companies, and how commitment affects strategic alliance type. This study also examines how committed Finnish–Japanese strategic alliances are. In this study multiple case study was selected as research method. The data is collected by interviewing six representative of Finnish companies in Japan individually. Multiple case study was chosen for this study, because this study is interested in the topic in general level and this research method is suitable for this kind of research. From the interviews common attributes were pointed out and from them the big picture of the topic was created. Types of strategic alliances were determined by using previous literature on that topic. Two different types of strategic alliance were discovered: supplier alliance which is the most common one and learning alliance. The commitment of strategic alliance was measured visually by utilizing a figure that was modified for this study.The figure is originally based on earlier studies on strategic alliance types and their connection to ownership and commitment. By utilizing the figure it was noticed that commitment affects strategic alliance types: the more there is commitment involved, the more there is cooperation. Finnish–Japanese strategic alliances are not very committed despite they have existed for a long time. However, there is potential to be more committed. That is why Finnish companies should increase the commitment and attract the partners to develop the strategic alliances, because it would possible increase competitive advantage. This would be beneficial to all members within the strategic alliance.

Triadic Perspective to Sport Sponsorship Relationships

Often the empirical studies about sport sponsorship co-operation have concentrated on the relationships between the sponsor and the sponsored target excluding the phenomenon sports manager, i.e. the intermediating actor from further examination. In this study the purpose was to contribute to the research gap in the current literature by thoroughly describing the roles and relationships in the sport sponsorship co-operation that includes an intermediating actor, that is a triad. The main objective was pursued to fulfill with the help of two sub-level research questions that were identified as ”What is the nature of the sport sponsorship triad?” and ”What is the role of the intermediating actor within the sport sponsorship triad?” First, the theorethical framework was constructed based on the existing literature of business relationship triads and sponsorship co-operation that were integrated in the synthesis of the theories the purpose of which was to produce a framework for empirical research. Then a qualitative research was conducted by using a single-case study approach. The data was collected through a semi-structured theme interview in person with the sports manager. Similar questionnaires were sent out to the sponsor and the athlete and answered in writing. After collecting the data, the actor roles’ and their relationships were examined individually, after which the analysis of the results was carried out and divided according to the research questions. The nature of the sport sponsorship triad was found to be a serial triad that could be likened to a system of two dyads connected by the intermediating actor. Each actor seemed to occupy a specific justifiable position within the co-operation, even though the relationships were found to be unbalanced in terms of resources, power/strength, interaction patterns and interconnectedness. The core role of the intermediating actor was found to be the role of a mediator, which was seen to increase the other parties’ dependence of the manager’s performance. Therefore, the role of the intermediating actor should be considered crucial for the very existence of the sport sponsorship co-operation, especially in cases where the nature of the triad is a serial triad.

Commitment in Finnish–Japanese strategic alliances

Finnish companies have usually formed a strategic alliance as entry mode when entering the Japanese market. However, these strategic alliances have not been studied in a general level and it remains unknown, what kind cooperation the Finnish companies are operating with their Japanese partners. Especially Finnish companies that aims to penetrate the Japanese market are eager to know more about this. The recent studies on topic have focused on a single industry or company and that is why more general level study was needed. The purpose of this study is to analyze types of Finnish–Japanese strategic alliances from the Finnish point of view. The analysis is conducted by answering the questions what strategic alliance types appear in the strategic alliances between Japanese and Finnish companies, and how commitment affects strategic alliance type. This study also examines how committed Finnish–Japanese strategic alliances are. In this study multiple case study was selected as research method. The data is collected by interviewing six representative of Finnish companies in Japan individually. Multiple case study was chosen for this study, because this study is interested in the topic in general level and this research method is suitable for this kind of research. From the interviews common attributes were pointed out and from them the big picture of the topic was created. Types of strategic alliances were determined by using previous literature on that topic. Two different types of strategic alliance were discovered: supplier alliance which is the most common one and learning alliance. The commitment of strategic alliance was measured visually by utilizing a figure that was modified for this study. The figure is originally based on earlier studies on strategic alliance types and their connection to ownership and commitment. By utilizing the figure it was noticed that commitment affects strategic alliance types: the more there is commitment involved, the more there is cooperation. Finnish–Japanese strategic alliances are not very committed despite they have existed for a long time. However, there is potential to be more committed. That is why Finnish companies should increase the commitment and attract the partners to develop the strategic alliances, because it would possible increase competitive advantage. This would be beneficial to all members within the strategic alliance.

Scouring uncharted waters – managing outbound open innovation in maritime industry

This thesis discusses the unexplored opportunities of open innovation, with a special focus on outbound open innovation. The extant literature indicates that the field of outbound open innovation still lacks of research, and especially the managerial issues lack of practicality. Also, the applicability to SME’s and traditional fields has been argued. The purpose of this study is to investigate how the outbound open innovation activities can be managed in maritime industry. By combining existing literature from the field of open innovation and innovation management, this study suggests first a theoretical management model, and contributes how it can be applied to industry- and company specifics; and then develops a practical model by constructing from the case company’s current management processes. As a result, the study synthesises a theoretical model of how the outbound open innovation activities can be managed. This model positions the outbound open innovation activities, the theoretical concepts found from the literature review, R&D processes, and the outbound open innovation implementation stages identified by previous research; and thus responses the need for practical steps for any company planning outbound open innovation activities. Practical tool for managers is also provided by identifying issues that are applied to industry- and company specifics. Then, open-ended case study questions are formulated accordingly and expert interviews selected by chain referral sampling, are conducted. Interviews provide information for the current management processes. By identifying the best practices and main challenges it is possible to outline and evaluate current outbound open innovation management processes and strategic choices in it. The researcher considers also the networks and their spheres of influences for the actors, activities and resources in the processes. Thus, the study provides a novel approach, and practical tools for the researchers and practioners in the field of open innovation. All in all, the study has come up that outbound open innovation is applicable to maritime industry; and the case company indeed has perfected its processes as cost-effective as possible, and so found its balance between the costs and benefits. However, several issues for future development are pointed out, and the study offers proposals for theory building. Findings are piloting in kind, but provide several theoretical and managerial implications, and reveal new research needs for the field.

ISA-standardien mukaisen tilintarkastusprosessin tehostaminen – evidenssiä Suomesta

Tilintarkastuksen sääntely on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla. Samalla kilpailu on kiristynyt, tilintarkastuspalkkiot alentuneet ja raportointiaikataulut tiukentuneet. Näistä tekijöistä johtuen tilintarkastuksen tehostamiselle on tarvetta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää ja tutkia, miten tilintarkastusprosessia voidaan tehostaa sekä arvioida eri tehostamiskeinojen käyttöarvoa punnitsemalla niiden mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkielman empiirinen osa on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty haastattelemalla suomalaisia tilintarkastajia ja analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Empiirisessä osassa tutkitaan, miltä teoriasta löydettyjen tehostamiskeinojen käyttömahdollisuudet näyttävät käytännössä ja selvitetään, millä muilla keinoilla tilintarkastusprosessia voidaan tehostaa. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen suunnitteluvaihetta voidaan tehostaa tilintarkastajien erikoistumisen, dokumentoinnin standardoinnin, sähköisen materiaalin tehokkaamman hyödyntämisen ja palvelukeskusten hyödyntämisen avulla. Toteutusvaihetta voidaan tehostaa näiden lisäksi big data -menetelmillä ja kontrollien tarkastuksella.